ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / 2015 PAIKKA: Rakennusvirasto, Elimäenkatu 5, neuvotteluhuone Rakvaario AIKA: 10.12.2015 kello 9.00 11.00 LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Eriksson Annukka Rakennusvirasto Forsman Jukka Rakennusvirasto Hautala Joonas Liikuntavirasto Heckwolf Eeva HKL Hildén Sari KV/Tilakeskus Hinkkanen Vilho Rakennusvalvontavirasto Holopainen Pälvi, sihteeri HKR-Rakennuttaja Keskinen Risto Varhaiskasvatusvirasto Kolkkinen Juha Helsingin kaupungin Palvelut Oy Kuusinen Katri, varapuheenjohtaja HKR-Rakennuttaja Laakso Kaarina Kaupunkisuunnitteluvirasto Launiainen Minna Asuntotuotantotoimisto Manner Seppo Opetusvirasto Parkkali Marko Helsingin kaupungin asunnot Oy Tolonen Rauno Helen Oy Åkerfelt Toni Stara Kesäniemi Outi, vierailija Lahti Tanja, vierailija HSY Tieke Puheenjohtaja Pekka Sauri poistui kohdan kuusi jälkeen ja varapuheenjohtaja Katri Kuusinen toimi puheenjohtajana kokouksen loppuun. 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin edellisen kokouksen (3.11.2015) pöytäkirja seuraavalla muutoksella: Muistion kohdan kolme tekstiin tarkennettiin viimeinen lause, joka koski Rauno Tolosen kommenttia HSY:n energiataseen kuvaamisesta energiavirtojen avulla. 1
3. DECUMANUS-PROJEKTIN TULOKSIA Outi Kesäniemi Helsingin Seudun Ympäristöpalveluista kertoi Decumanushankkeesta, joka on EU-rahoitteinen vuosina 2013 2016 käynnissä oleva hanke. Tavoitteena on tuottaa kaupunkisuunnittelijoille sekä päätöksentekijöille että asukkaille ilmastonmuutokseen liittyviä paikkatietoaineistoja aluesuunnitteluun ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen tueksi. Tuotteet kehitettiin tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kanssa ja lähtötietoina käytettiin vapaasti saatavilla olevia aineistoja. Teemana oli kaupungin energiatehokkuus (City Energy Efficiency) ja hankkeessa on valmistunut 2014-2015 erilaisia paikkatietoaineistokokonaisuuksia kuten: 1. Rakennusten lämpöhukka lämpökamerakuvauksista 2. Yöllinen valaistus 3. Pääkaupunkiseudun aurinkosähköpotentiaali 1. Helsingissä toteutettiin lämpökamerakuvaus 14.-16.3.2015, jolloin vaaditut ulko-olosuhteet (kaksi peräkkäistä yötä kylmää, kuivaa ja tyyntä) täyttyivät. Tavoitteena oli keskittyä nimenomaan kattojen lämpösäteilyyn ja sitä kautta päästä käsiksi kattojen lämpövuotoihin ja kattojen eristyksien laatutekijöihin. Projektin mahdollistivat yli 100 vapaaehtoisen kansalaisen mukana olo hankkeessa. Heiltä kerättiin tiedot kuvausyön sisälämpötilasta, katon ominaisuuksista ja mahdollisista rakenteiden erityisominaisuuksista (esim. kattoikkunat, viher-/sorakatto, aurinkopaneelit). Tuloksena saatiin myös tulkinta-avain -työkalu helpottamaan moniväristen kattokuvien hallintaa ja tuloksien arviointia. Määrääviksi tekijöiksi nousivat katon alapuolisen tilan yölämpötila, katon materiaali ja onko kyseessä tasakatto vai kalteva katto. 2. Toisena tuloksena tarkasteltiin yöllisen ylöspäin suuntautuvan (suora tai heijastunut) valaistuksen määrää. Kyseessä oli vain pysyvä valaistus ja se oli kuvattu satelliittikuvilla toukokuussa 2014. Keskustelua herätti valon määrä asukasta kohden, joka Helsingissä oli melko suuri verrattuna moneen muuhun Euroopan kaupunkiin. Esimerkiksi verrattuna ikuiseen ystäväämme Tukholmaan, on Helsingissä valon määrä 60-75 % suurempi. 3. Kolmantena tukoksena tarkasteltiin pääkaupunkiseudun aurinkosähköpotentiaalikartastoa. Tuloksissa voidaan tarkastella auringon säteilyenergian määrää 2
(kwh/m 2 /vuosi), aurinkopaneeleille sopivia sijainteja sekä laskennallista sähkön vuosituottoa (MWh/vuosi) rakennuskohtaisesti edellyttäen, että koko mahdollinen sopiva ala on katettu paneeleilla. Helsingin ja Vantaan tulokset ovat valmiit, Espoon osalta laskenta on vielä kesken. Auringon säteilyenergian mallinnus perustuu laserkeilausaineistoon, joka on tehty Vantaalla 2012, Espoossa 2013 ja Helsingissä 2008-2013. Rakennuksia oli mukana liki 88 000 kpl ja aurinkopaneeleille sopivaa kattopinta-alaa löytyi 7,3 km 2, jolloin keskimäärin alaa oli 83 m 2 /rakennus. Sähkön vuosituotoksi saatiin maksimissaan 794 GWh, joka on 9 000 kwh/rakennus. Asukasta kohden se vastaa 1 300 kwh. Tiedon avaamiseen liittyen on HSY:ssä käynnissä avoimen datan projekti, jossa luodaan käytännöt työlle. Avoimen datan sivustot aukesivat tammikuussa 2015 osoitteessa www.hsy.fi/avoindata ja sieltä löytyvät kaikki HSY:n avaamat aineistot. Lisätietoja saa Outi Kesäniemeltä ja Johannes Lounasheimolta HSY:ltä. Myös palaute järjestelmistä ja niiden käytöstä on tervetullutta. Esitys liitteenä 1, jossa on linkit nettisivuille, joissa aineistoja on. 4. AVOIN DATA JA HELSINKI REGION INFOSHARE Tanja Lahti tietokeskuksesta kertoi ajankohtaista avoimen datan hankkeista Helsingissä. Kaupunki on lähtenyt avoimelle linjalle haluten julkistaa tietoa pääkaupunkiseudulla vapaasti ja maksuttomasti käyttäjien hyödynnettäväksi. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä kaupungin päätöksen teossa, tietoutta kunnan toiminnasta ja helpottaa kuntalaisen arkea erilaisten tietojärjestelmien avulla kuten esim. HSL:n aikatauluneuvonta. Esimerkkeinä jo olemassa olevista avoimen datan käytöstä ovat mm. HSL:n reittiopas, Pääkaupunkiseudun palvelukartta, Blindsquare (sovellus, joka auttaa näkövammaisten liikkumista kaupunkiympäristössä) sekä sovellusgallerian sovellukset. Toiminta edellyttää aktiivista tiedonjakoa ja sitä hoidetaan mm. joka toinen torstai Helsinki Loves Developers -tapaamisissa Helsinki Think Companyssa, Vuorikatu 5. Keskustelua käytiin erityisesti ympäristö- ja energiadatan avaamisen tiimoilta. Kaupunki on laajassa yhteistyössä tunnistanut paljon erilaisia hyödyllisiä ympäristö- ja energiadatoja, joita tavoitellaan avattavan julkisilta osiltaan avoimena datana. Kaupungin avoimen datan väki järjestää joulukuussa aiheesta eri osapuolten kesken työpajan, jossa asiaan paneudutaan tarkemmin ja suunnitellaan jatkoetenemisestä. Avaamisprosessin aikana mm. varmistetaan 3
datojen omistus- ja jakeluoikeudet sekä sovitaan teknisestä jakelutavasta. Puheenjohtaja halusi vielä lopuksi korostaa avoimen datan tärkeyttä ja kannusti jatkamaan julkisten datojen avaamista myös ympäristö- ja energiapuolella. Liitteenä 2 on esitys, jossa on linkkejä eri sivustoihin ja yhteyshenkilöiden nimet. 5. HELEN OY:N YRITYSTASON ENERGIAKATSELMUS 6. MUUT ASIAT Helen Oy teki katselmuksen konsernitasolla, jolloin se oli laajempi kuin aikaisemmin koska nyt tytäryhtiöt olivat mukana. Energiatehokkuuslain edellyttämänä oli suurten yritysten (yli 250 työntekijää) pakollinen energiakatselmus tehtävä 5.12.2015 mennessä. Myös sisältövaatimukset määräytyivät Energiatehokkuuslain mukaan. Mukaan piti sisällyttää kohdekatselmus, joka kattaa yli 5 % konsernin energiankäytöstä ja ei ole yli neljää vuotta vanhempi. Kohteeksi valikoitui Hanasaaren voimalaitos, jossa katselmus oli tehty 2012 ja joka kattaa noin 24 % konsernin energiankäytöstä. Katselmuksessa löydettiin paljon nollainvestointeja sekä muita kustannustehokkaita toimenpiteitä, joista viisi on toteutettu ja kuusi on toteutuksessa. Yritystason katselmus tehdään seuraavan kerran 3.12.2019 mennessä ja kohdekatselmus (Vuosaari B) vuonna 2017. Todettiin, että vaikka kohteiden lukumäärä on pieni, ovat säästöt erittäin suuria johtuen mm. voimalaitosten suurista volyymeista. Rauno esitteli myös Helen konsernin energiataseen Sankey-diagrammina. Konsernin energiatehokkuus on 88,6 %. Esitys on liitteenä 3. Esityslistan kohtien 6 ja 7 paikkaa vaihdettiin. Pariisin ilmastokokouksen anti Pekka Sauri kertoi kuulumiset osallistumisestaan Pariisin ilmastokokoukseen. Yleisesti Helsinki sai hyvän vastaanoton kokouksessa ja tuntuma oli, että Helsinki on tehnyt paljon työtä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteemme, että vuonna 2020 100 %:ssa hankintoja on mukana ympäristökriteerejä, sai kehuja. Helen Oy:n yhteistuotanto, kaukolämpö ja -jäähdytys on yhä arvostettu asia maailmalla. Tämä johtunee sitä, että monessa maassa asia on yhä suunnittelun asteella. Kokouksessa esiintyi myös suuren luokan filmitähtiä kuten Leonardo di Caprio, joka piti puheenvuoron koskien mm. uusiutuvien energialähteiden lisäämistä. 4
Loppusaldona Pariisin ilmastokokouksesta jäi tuntuma, että Helsinki esiintyi edukseen kokouksessa. Rauno Tolonen mainitsi Helen Oy:n nettisivuilla olevasta blogista, jossa käsitellään kaukolämmön ja -jäähdytyksen roolia mm. energiatehokkuuden edistämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa. Linkki sivulle on tässä: http://blogi.helen.fi/mika-on-yllattaen-kuuminta-hottia-lammityksessa-jajaahdytyksessa/ 7. ALARYHMIEN TILANNEKATSAUKSET Asumisen ryhmä Minna Launiainen kertoi, että ryhmä kokoontui 17.11.2015. Pälvi Holopainen kertoi Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöjen vuosikulutusseurannasta. Keskusteltiin tietojen jakamisesta ja yhteisen tiedon hyödyntämisestä. Todettiin, että asumisen alaryhmän toimintasuunnitelma on lähtenyt toteutumaan mutta ESNK:n ja ruohonjuuritason yhteyden kehittäminen kaipaa lisää konkreettisia toimenpiteitä. Esitettiin myös vuosittaisen yhteisen tilaisuuden järjestämistä. Tilaisuudessa käsiteltäisiin energiansäästöä, toteutettuja toimenpiteitä, tavoitteita ja esim. vertailutietoja muista kunnista jne. Ensimmäinen tilaisuus esim. 2016 keväällä. Seuraava kokous on 27.1.2016 kiinteistövirastossa. Asumisen ryhmän muistio on liitteenä 4. JURA-ryhmä JURA-ryhmän kokous pidettiin 19.11.2015. Aiheena oli ryhmän toimintasuunnitelman päivitys ja kulutusseuranta-asiat sekä kulutusdatan avaaminen. Kulutusseurantajärjestelmät uusiutuvat lähivuosina ja silloin viimeistään tietojen pitäisi olla käytettävissä myös avoimessa datassa. Keskusteltiin kolmannen osapuolen rahoitusmalleista eli millaisia Esco, leasing ja muita malleja on olemassa ja millaisissa kohteissa niitä voisi pilotoida. JURA-ryhmän muistio on liitteenä 5. 8. KEVÄÄN KOKOUSAJAT JA SEURAAVA KOKOUS Päätettiin seuraavat kokousajat keväälle 2016. Kokous 1/2016: Tiistaina 9.2.2016 kello 13.00-15.00 Kokous 2/2016: Tiistaina 8.3.2016 kello 13.00-15.00 5
Kokous 3/2016: Tiistaina 3.5.2016 kello 13.00-15.00 Seuraava kokous on rakennusvirastossa tiistaina 9.2.2016 kello 13.00 alkaen kokoushuoneessa 104 Kalasatama, 1. kerros. 9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja päätti kokouksen 11.00. Toimeksi saaneena Pälvi Holopainen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja varajäsenet TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen, Seija Lumme LIITTEET: Liite 1: Decumanus -hanke Liite 2: Avoin data Liite 3: Helen Oy:n energiakatselmus Liite 4: Asumisen alaryhmän muistio Liite 5: JURA alaryhmän muistio 6