Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa

Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 9 2011 San Diego San Francisco -Oakland Stuttgart Munich Boston Stockholm Minneapolis Seattle Helsinki Copenhagen Zurich Tokyo Frankfurt Houston Aichi Philadelphia Cincinnati Lyon Osaka Cleveland Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa 0 200 400 600 800 Patenttihakemukset/miljoona asukas Tilastoja ISSN 1796-721X (verkossa) Sanna Ranto Puh. 09 310 36408 etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 3 Tieteen ja teknologian ammateissa työskentelevät 11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö 12 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 20 Toimialakeskittymät 29 Tietotekniset laitteet ja niiden käyttö 34 Patentit 38 Tuotto 43 Kansainväliset kyselyt y ja indikaattorivertailut 46 Käsitteitä 50 Sivu 1

Helsingin seutu tietoyhteiskuntaa ja innovatiivisuutta kuvaavissa tilastoissa - aluksi Oheen on koottu tilastotietoa alueellisista innovaatio- ja kilpailukykymittareista. Innovaatiotoimintaa mittaavat tilastot ovat pääasiallisesti kansallisia, ja alueellista tilastotietoa on vain vähän saatavilla. Osittain tämä johtuu siitä, että innovaatiotoimintaa on vaikea rajata alueellisesti. Kansainväliset esimerkit kuitenkin osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Oheisten tilastojen avulla pyritäänkin etsimään vastausta siihen, miten Helsingin seutu pärjää kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa innovaatiotilastoilla mitaten. Tässä tarkastelussa innovaatiotoimintaa katsotaan laajasta näkökulmasta, jossa yhteiskunnan hyvinvointi tuottaatt kilpailukykyä k k ja innovaatioita. it Innovaatiotoiminnan t i i keskeisenäk resurssina on ihmisteni osaaminen. Alueellisesti juuri henkilötilastoissa saakin eniten tietoa, joten näissä tilastoissa painotus on Helsingin seudun työvoiman tarkastelussa. Osaamista mitataan koulutustilastojen kautta, tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilötilastoilla sekä työllisten määrällä eri ammatti- ja toimialakeskittymissä. Taloudellisesta näkökulmasta tarkastellaan yksityisiä ja julkisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. Tietoteknisistä puitteista tarkastellaan kotitalouksien tietoteknisten laitteiden varustusta ja niiden käyttöä pääkaupunkiseudulla ja Euroopan eri alueilla. Innovaatiotoiminnan tuloksena tarkastellaan tuotettuja patentteja ja eri toimialojen arvonlisäystä. Innovaatiotilastoissa o asossa on painotus kansainväliseen see näkökulmaan, aa, kaikkiin tilastoaiheisiin s on haettu kansainvälinen vertailu. Koska innovaatiotoiminta on maailmanlaajuista kilpailua, tilastovertailuun on otettu Euroopan maiden lisäksi Amerikan ja Aasian kaupunkialueita aina kun se aineistoiltaan on ollut mahdollista. Jokaisen osien alussa on lyhyt yhteenveto aiheesta, ja yhteenvetosivun alalaidasta löytyy linkki aihealueen tilastoaineistoon, joka on excel-muodossa. 2

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Helsingin seudun 25 64-vuotiaasta työvoimasta 48 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuoden 2008 lopussa. Muissa yliopistoseutukunnissa osuus nousee myös yli 40 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on seutukunnista selkeästi eniten Helsingin seudulla, mutta tutkijakoulutettujen osuus työvoimasta on korkein Kuopion, Oulun ja Turun seuduilla. Helsingin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 4 % oli suorittanut lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon. Suomen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin kolmannes asuu Helsingin seudulla. Mitä korkeampi tutkinto, tki t sitä keskittyneempikitt i sijoittuminen itt i Helsingin i seudulle; ylemmän korkeakoulututkinnonk k tki suorittaneista 43 % ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista 46 % asuu Helsingin seudulla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskittyminen Helsingin seudulle on kuitenkin vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisesti verrattuna Helsingin seudun väestö on korkeasti koulutettua, se sijoittuu muiden Pohjois-Euroopan pääkaupunkiseutujen kanssa samalla tasolle. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on Helsingissä koko maata ja muita suuria kaupunkiseutuja korkeampi. Vuoden 2008 lopussa Helsingin seudun 25 64-vuotiaista korkea-asteenasteen tutkinnon suorittaneista 87 % oli työllisenä. Parhaiten olivat työllistyneet ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet. Tutkijakoulutuksen suorittaneet olivat työllistyneet Oulun ja Tampereen seudulla Helsingin seutua paremmin. Korkea-asteen suorittaneiden työttömyysaste on selkeästi alhaisempi Helsingin seudulla kuin muilla suurilla kaupunkiseuduilla. Koulutustilastot - excel 3

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä suurimmissa seutukunnissa 31.12.2009, ja muutos viime kymmenen vuoden aikana Helsingin seutu 14 Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Jyväskylän seutukunta Kuopion seutukunta 2000 Turun seutukunta 2009 Koko maa Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Porin seutukunta 0 10 20 30 40 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiksi lasketaan: Alin korkea-aste eli opistoaste (ISCED 5B) Alempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ammatillinen korkea-aste aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste (ISCED 6) Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Lähde: Tilastokeskus 4

Korkea-asteen tutkintojen jakautuminen eri tutkintoasteille, vuoden 2009 lopun tilanne suurimmissa seutukunnissa Helsingin seutu 14 Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Jyväskylän seutukunta Koko maa Kuopion seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Porin seutukunta Seinäjoen seutukunta Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiksi lasketaan: Alin korkea-aste eli opistoaste (ISCED 5B) Alempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ammatillinen korkea-aste aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste (ISCED 6) Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Lähde: Tilastokeskus 5

Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5-6) suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2008, pääkaupunkiseudut Nuts 2 -tasolla OECD-maissa Ontario** Helsingin seutu 14' Australian Capital Territory*** Oslo Og Akershus Reg -Bruxelles-Cap London Ile De France Madrid Hovedstaden, Denmark Capital Region, Korea** Etela-Suomi Stockholm Southern and Eastern Ireland West-Nederland Berlin Zürich* Luxembourg Attiki, Grece Praha Kosep-Magyarorszag Bratislav Kraj Mazowieckie, Poland Washington Wien Lisboa Lazio, Italy % 0 10 20 30 40 50 60 *2007 **2006 ***2005 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. Lähde: OECD, StatExtracts 6

OECD-maiden 30 korkeimmin koulutettua aluetta, Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5-6) suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2008 Ontario, Canada* Quebec, Canada* Nova Scotia, Canada* Helsingin seutu 14' Australian Capital Territory** Pais Vasco, Spain British Columbia, Canada* Prince Edward Island, Canada* New Brunswick, Canada* Oslo Og Akershus Reg -Bruxelles-Cap District Of Columbia, USA Alberta, Canada* Manitoba, Canada* London Ile De France Madrid Hovedstaden, Danmark North Island, New Zealand* Capital Region, Korea* Navarra, Spain Etela-Suomi Stockholm Cantabria, Spain Saskatchewan, Canada* South Island, New Zealand* Scotland, UK Gyeongnam Region, Korea* Asturias, Spain Vlaams Gewest, Belgium Southern And Eastern Ireland % 0 10 20 30 40 50 60 *2006 **2005 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. Lähde: OECD, StatExtracts 7

Korkea-asteen opiskelijoiden osuus alueen koko väestöstä, 2008 25 korkeinta osuutta OECD-maiden alueista Bratislav Kraj Praha District Of Columbia, USA Chungcheong Region, Korea* Gangwon Region, Korea* Rhode Island, USA Zahodna Slovenija Mazowieckie, Poland North Dakota, USA Utah, USA Wien Massachusetts, USA Reg -Bruxelles-Cap Trøndelag, Norway Shikoku, Japan* California, USA Maryland, USA Michigan, USA New York, USA Nebraska, USA Alaska, USA Illinois, i USA Virginia, USA Gyeonbuk Region, Korea* Jeolla Region, Korea* Opiskelijan määritelmä OECD:n mukaan: A student is a person of either sex, not classified as usually economically active, who attends any regular educational institution,,public or private, for systematic instruction at any level of education. Student enrolment is defined as the total number of students enrolled in all types of schools and education institutions, including public, private and all other institutions that provide organised educational programmes regardless of age. ISCED 5 Tertiary type of programmes ISCED6 Advanced Research Qualifications. Level of education are classified according to ISCED-97. See: http://www.oecd.org/dataoecd/41/42/1841854.pdf Helsingin seutu 14' Etela-Suomi % ISCED 5 Tertiary-type of programmes, ISCED 6 0 2 4 6 8 10 12 14 *2006 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. Lähde: OECD, StatExtracts 8

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste 31.12.2008 25 64-vuotiaat työlliset/väestö % Koko maa Helsingin seutu 14 Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Oulun seutukunta Korkea-asteen koulutus yhteensä Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluastek k Tampereen seutukunta Tutkijakoulutusaste Turun seutukunta 75 80 85 90 95 % Lähde: Tilastokeskus 9

Työllisyysaste OECD maiden metropoleissa 2008 20 korkeinta työllisyysastetta 81 metropolista Oslo Copenhagen Stockholm Amsterdam-Utrecht Minneapolis Washington Helsinki Denver Orlando Miami Munich* Hiroshima* Aichi* Rotterdam-The Hague Seattle Melbourne* Sydney* Pittsburgh Boston Baltimore % 50 60 70 80 90 *2007 Työllisten osuus 15 64-vuotiaista. Alueet OECD:n TL3- tasolla, vastaa Nuts3-tasoa. Helsinki = Uudenmaan maakunta Lähde: OECD, StatExtracts 10

Asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden osuus työvoimasta Euroopan pääkaupunkiseuduilla Nuts 2 -tasolla vuonna 2009 Ammattiluokkiin 2 ja 3 kuuluvat (ISCO2 ja 3) HRSTO - Human Resources in Science and Technology Occupation Praha Stockholm Oslo og Akershus Helsingin seutu* Bratislavský kraj Hovedstaden, Denmark Zürich Noord-Holland Berlin Île de France Etelä-Suomi Wien Bucuresti - Ilfov Ísland Zahodna Slovenija Közép-Magyarország London Comunidad de Madrid Mazowieckie, Poland Lazio, Italy Yugozapaden, Bulgaria Région de Bruxelles-Capitale Attiki, Greece Lisboa Latvia Malta Lithuania Estonia Cyprus Southern and Eastern Ireland Ankara % 0 10 20 30 40 50 60 Tieteen ja teknologian ammattilaiset - excel * Helsingin seudun (14) osuus on laskettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Lähde: Eurostat 11

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Helsingin seudulla tutkimus- ja kehittämistoimintaan luettavaa henkilöstöä oli 33 255 vuonna 2009. Määrä vastasi 4,8 % osuutta alueen työllisistä. T&K-henkilöstön määrä on vuosina 2005 2009 kasvanut Helsingin seudulla vuosittain keskimäärin 1 %. Koko maassa kasvua on ollut vuosittain keskimäärin 0,7 %. T&k-henkilöstön määrä kasvoi muualla Suomessa Helsingin seutua nopeammin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Vuodesta 2007 lähtien T&k-henkilöstön määrä on vähentynyt muualla Suomessa. Vähennystä on ollut etenkin julkisella sektorilla, mutta myös yrityssektorilla. Helsingin seudulla henkilöstön määrä on taas kasvanut jatkuvasti vuotta 2007 lukuun ottamatta. Henkilöstön määrä on kasvanut etenkin korkeakoulusektorilla, 16 % vuosina 2005 2009. Sen sijaan julkisen sektorin henkilöstö on laskenut 15 % samalla ajalla. Yrityssektorilla on kasvua ollut 6 %, ja kokonaisuudessa t&k-henkilöstö on kasvanut 4,6 % vuosina 2005 2009. Muualla Suomessa kasvua oli vain 1,6 % samana aikana. Koko maassa 2000-lukua leimaa julkisen sektorin t&k-henkilöstön vähentyminen. Helsingin seudulla julkisen sektorin t&k-henkilöstön määrä on laskenut 5,8 % vuosina 2000 2009, muualla maassa laskua on vielä enemmän; 10,7 %. Korkeakoulusektori on samalla ajalla kasvanut muualla maassa Helsingin seutua enemmän (47 %, 30 %). Yrityssektori on kasvanut Helsingin seudulla 11 % 2000-luvulla, muualla Suomessa 6 %. Kehitys on vaikuttanut sektoreiden välisiin suhteisiin: Helsingin seudulla vielä vuonna 1995 julkinen sektori vastasi 27 % osuudesta t&k -henkilöstöstä, ö vuonna 2009 osuus on enää 18 %. Helsingin seutu on selkeästi Suomen suurin t&k-henkilöstön keskittymä. Koko maan t&k-henkilöstöstä 42 % työskenteli Helsingin seudulla. Helsingin seudulla t&k-henkilöstöä oli 33 255, seuraavaksi suuremmissa Tampereen seutukunnassa henkilöstön määrä oli 10 446. Suhteutettuna alueen työllisiin t&k-henkilöstön osuus on suurin Oulussa, Tampereella, Salossa, Helsingissä ja Kuopiossa. Oulun seudulla 9 % työllisistä työskentelee t&k-tehtävissä, tehtävissä, Helsingin seudulla osuus on 4,8 % ja koko maassa 3,3 %. Suurimmista t&k-alueista Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä t&k-toiminta on painottunut korkeakoulusektorille. Julkisen sektorin osuus on Helsingin lisäksi suuri Joensuussa ja Kuopiossa. Yrityssektorin merkitys on suuri etenkin Salossa, Vaasassa ja Oulussa. Oulun seudulla yritysten henkilöstöstä jopa joka kymmenes työskenteli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Salon seudulla osuus on 7,2 %, Tampereella 5,9 ja Vaasassa 4,0 %. Helsingin yritysten henkilökunnasta 3,7 % työskenteli t&k-toiminnassa. Koko maan keskiarvo oli 2,9 %. OECD-maiden pääkaupunkiseuduista Kööpenhamina, Praha, Wien ja Oslo asettuvat kärkeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrän osuudesta kaikista työllisistä. Näillä kaupunkiseuduilla t&k-henkilöstön osuus työllisistä on yli 4 %. Vertailu on tehty Nuts2 -tasolla, jolloin Helsinki sisältyy koko Etelä-Suomen alueeseen, mutta tälläkin aluejaolla se sijoittuu selkeästi keskiarvon yläpuolelle vertailussa. Yrityssektorilla työskentelevien t&k-henkilöstön osuus työllisistä on suurin Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Wienissä. Etelä-Suomi sijoittuu tässäkin vertailussa selkeästi keskiarvon yläpuolelle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilökunta - excel 12

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevä henkilöstö Helsingin seudulla, ja sen osuus koko maasta vuosina 1995-2009 35 000 50 % Henkilöä 30 000 25 000 20 000 15 000 48 46 44 42 40 38 T&k-henkilöstö T&k-henkilöstö % 10 000 36 5 000 34 32 0 1995 1998 2000 2002 2004 2006 2008 30 T&k-henkilöstö korkeakouluissa, julkisella sektorilla, YVT:lla ja yrityksissä. T&k-henkilöstöön luetaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka yksikössä ovat tilastovuonna tehneet t&k-työtä tai t&k- hankkeisiin suoranaisesti liittyviä tukitehtäviä. Lähde:Tilastokeskus 13

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevä henkilöstö sektoreittain Helsingin seudulla ja muualla Suomessa 1995 2009 18 000 Helsingin i seutu 30 000 Koko maa pl Helsingin i seutu 16 000 14 000 12 000 25 000 20 000 10 000 8 000 15 000 6 000 10 000 ä Henkilö 4 000 2 000 0 löä Henkil 5 000 0 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori T&k-henkilöstö: niiden henkilöiden lukumäärä, jotka yksikössä ovat tilastovuonna tehneet t&k-työtä tai t&k- hankkeisiin suoranaisesti liittyviä tukitehtäviä. Lähde:Tilastokeskus 14

Pääkaupunkiseudun yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemien henkilötyövuosien määrä ja osuus koko maasta Henkilö ötyövuosia 3 000 60 2 500 50 2 000 40 Tutkimushenkilökunta % 1 500 30 Tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat Tutkimushenkilökunta % 1 000 20 Tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat % 500 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 Pääkaupunkiseudun yliopistot: HY, TKK, HKKK, SHH, SibA, TeaK, TaiK, KuvA. Tutkimushenkilökunnan ja tutkijakoulujen kalenterivuoden aikana tekemien henkilötyövuosien määrä. Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä täyspäiväisen työajan (n. 35 tuntia viikossa) mukaan laskettua t&k-työtä (4-6 viikon loma-aika mukaanluettuna). Lähde: Kota-tietokanta, OKM 15

T&k-henkilöstön määrä suhteessa alueen työllisiin vuonna 2009 Osuudeltaan suurimmat seutukunnat Oulu Tampere Salo Helsinki Kuopio Forssa Turku Jyväskylä Vaasa Koko maa Lappeenranta Joensuu Rovaniemi Raahe Kemi-Tornio Porvoo Kokkola Äänekoski Lahti Hämeenlinna % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus 16

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilö sektoreittain työpaikkamäärältään suurimmissa seutukunnissa vuonna 2009 Koko maa Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Vaasa Salo Joensuu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus 17

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus työllisistä muutamien teollisuusmaiden pääkaupunkiseudulla Nuts 2 -tasolla vuonna 2007 Helsingin seutu' Hovedstaden, Denmark Praha Wien Oslo Og Akershus Reg -Bruxelles-Cap Stockholm Etela-Suomi Bratislav Kraj Berlin** Madrid Kosep-Magyarorszag Lazio, Italy** Lisboa London Attiki, Greece** Capital Region, Korea* Ontario Southern and Eastern Ireland Mazowieckie, Poland Estonia % 0 1 2 3 4 5 6 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. *2006 **2005 Lähde: OECD, StatExtracts 18

Yrityssektorilla toimivien tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus työllisistä muutamien teollisuusmaiden pääkaupunkiseudulla Nuts 2 -tasolla vuonna 2007 Hovedstaden, Denmark Helsingin seutu' Stockholm Wien Etela-Suomi Oslo Og Akershus Praha Reg -Bruxelles-Cap Capital Region, Korea* Ontario Madrid Berlin Lisboa Kosep-Magyarorszag Southern And Eastern ireland West-Nederland** Attiki, Greece** Estonia Bratislav Kraj Lazio, Italy** London Mazowieckie, Poland % 0 1 2 3 4 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. *2006 **2005 Lähde: OECD, StatExtracts 19

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin i seudun tutkimus- ja kehittämistoiminnan i i i menot olivat 2 758 miljoonaa euroa vuonna 2009. Määrää vastasi 41 prosentin osuutta kokok maan t&k-menoista. Helsingin seudun osuus koko maan t&k-menoista on laskenut, vielä 1990-luvun puolessavälissä menoista lähes puolet olivat Helsingin seudulla. Menot ovat kasvaneet Helsingin seudulla 40 % vuosina 2000 2009, muussa maassa kasvua oli 64 %. Vuosittainen kasvu Helsingin seudulla oli keskimäärin 4,9 %, muualla maassa 6,5 %. Sekä Helsingin seudulla että koko maassa t&k-menot kasvoivat vuosittain koko 2000-luvun, ainoastaan vuonna 2003 kasvua ei tapahtunut Helsingin seudulla. Vuosi 2008 oli erityisen voimakkaan kasvun aikaa, Helsingin seudulla menot kasvoivat edellisestä vuodesta 13 %. Muualla maassa kasvu oli voimakasta vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 menojen määrä laski sekä Helsingin seudulla että koko maassa. Menojen vähentyminen tuli yrityssektorilta, korkeakoulu ja julkinen sektori jatkoivat kasvua. Helsingin seudun t&k-menoista 67 % tuli yrityksiltä, 18 % korkeakouluilta ja 15 % julkiselta sektorilta. Korkeakoulusektorin osuus menoista on pysynyt lähes samana vuosina 1995 2009 2009, julkisen sektorin osuus on taas laskenut ja yritysten rooli kasvanut. Vuosina 2000-2009 julkisen sektorin menojen osuus on kasvanut vähiten, 27 %. Korkeakoulusektorin menot ovat kasvaneet 50 % ja yrityssektorin 41 % vuosina 2000 2009. Muualla Suomessa yrityksillä on suurempi osuus t&k-menoista. Yritysten t&k-menot ovat kasvaneet 64 % vuosina 2000-2009, ja yritykset muodostavat 74 prosenttiosuuden koko menoerästä vuonna 2009. Julkisen sektorin t&k-menojen osuus on muualla maassa selvästi Helsingin seutua pienempää, osuus kokonaismenoista on 6 %. Korkeakoulusektorin osuus on lähes samankokoinen kuin Helsingin seudulla, 20 %. Suomen t&k-menot olivat 3,7 % bruttokansantuotteesta vuonna 2008. Helsingin seudulla t&k-menojen osuus oli 4,5 %. Seutukunnista t&k-menojen osuus oli suurin Oulussa (13,7 %), Salossa (9,2 %) ja Tampereella (8,9 %). Suurimmista t&k-toimintaan panostavista seutukunnista Salo, Vaasa, Oulu ja Tampere ovat hyvin yritysvetoisia. Niiden t&k-menoista yli 80 % syntyy yrityssektorilla. Helsingissä ja Kuopiossa julkisen sektorin rooli on merkittävä, noin 14 % menoista. Korkeakoulusektorin osuus on suurin Kuopiossa, Jyväskylässä ja Turussa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta vastasi 1,5 prosentin osuutta yritysten liikevaihdosta vuonna 2009. Oulussa t&k-menojen osuus yritysten liikevaihdosta oli 7,2, Salossa 5,7 % Tampereella 4,2 %. Helsingin seudulla yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen osuus liikevaihdosta oli alle koko maan keskiarvon; 1,3 %. OECD-maiden alueista USA:n New Mexicon ja Massachusettsin t&k-menot ovat BKT:sta yli 7 %. Nuts 2 (TL 2) aluetasolla tehdyssä vertailussa Pohjois-Suomi sijoittuu kolmanneksi eniten t&k-toimintaan panostavana alueena, ja Etelä-Suomi 26. suurimpana alueena. Helsingin seutu sijoittuisi näiden alueiden joukossa 10. suurimmaksi t&k-menoiltaan, mutta aluekooltaan se ei ole suoraan verrattavissa näihin isompiin alueisiin. Maailman t&k-intensiivisemmät alueet poikkeavat sektorirakenteeltaan toisistaan paljonkin. Yhdysvaltojen New Mexicon ja Columbian sekä Australian Canberran t&k-menoista yritykset vastaavat alle kymmenesosan verran, julkinen sektori vastaa pääosaltaan t&k-toiminnasta näissä kahdessa Yhdysvaltojen alueessa, korkeakoulusektori taas yli puolesta Canberrassa. Useissa muissa Yhdysvaltojen alueista taas yritykset vastaavat yli 90 prosenttisesti t&k-toiminnan toiminnan menoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot - excel 20

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin seudulla, ja osuus koko maasta vuosina 1995-2009 3 000 50 % Miljoonaa euroa 2 500 2 000 48 46 44 42 T&k-menot T&k-menot % 1 500 40 38 1 000 36 500 34 32 0 1995 1998 2000 2002 2004 2006 2008 30 T&k-menot korkeakouluissa, julkisella sektorilla, YVT:lla ja yrityksissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sisältävät palkkausmenot, ostetut palvelut, muut käyttömenot sekä investointi- ja hankintamenot. Lähde: Tilastokeskus 21

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Helsingin seudulla ja muualla Suomessa 1995 2009 Miljoon naa euroa 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Helsingin seutu Miljoon naa euroa 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Koko maa pl Helsingin i seutu 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Lähde: Tilastokeskus 22

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin seudulla sektorin mukaan vuosina 1995-2009 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT Yritykset 20 % 10 % 0% 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus 23

Seutukuntien t&k-menojen osuus alueen bruttokansantuotteesta vuonna 2008 T&K-toiminnaltaan suurimmat seutukunnat Oulu Salo Tampere Jyväskylä Helsinki Forssa KOKO MAA Turku Vaasa Lappeenranta Porvoo Kuopio Joensuu Raahe Rauma Rovaniemi Lahti Pori Lohja Hämeenlinna Kemi-Tornio % 0 2 4 6 8 10 12 14 Lähde: Tilastokeskus 24

T&k-menojen osuus yritysten liikevaihdosta sekä t&k-henkilöstön osuus yritysten koko henkilöstöstä suurimmissa seutukunnissa 2009 T&k-menot liikevaihdosta Oulu Salo Tampere Vaasa YHTEENSÄ Helsinki Jyväskylä Turku Lappeenranta Forssa Porvoo Lahti Kuopio Pori Joensuu % Oulu Salo Tampere Vaasa Helsinki Porvoo YHTEENSÄ Forssa Turku Lahti Lappeenranta Jyväskylä Hämeenlinna Kuopio Pori T&k-henkilöstön osuus % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seutukunnat, joissa t&k-menot yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Seutukunnat, joissa t&k-henkilöstön määrä yhteensä yli 500. Lähde: Tilastokeskus 25

Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta teollisuusmaiden pääkaupunkiseuduilla vuonna 2007 Nuts 2 -tasolla Hovedstaden, Denmark Washington Stockholm Capital Region, Korea* Helsingion seutu' Australian Capital Territory** Wien Berlin Etela-Suomi Praha Oslo Og Akershus Ontario* Madrid Lisboa Lazio, Italy** Luxembourg West-Nederland** Reg -Bruxelles-Cap Southern and Eastern Ireland Kosep-Magyarorszag London Mazowieckie Bratislav Kraj Attiki, Greece** % 0 1 2 3 4 5 *2006 **2005 1 Helsingin seutu lisätty Tilastokeskuksen tiedoista (seututaso NUTS 4, muut alueet NUTS 2-tasolla) Lähde: OECD, StatExtracts 26

OECD-maiden 30 aluetta, joilla oli suurimmat tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa alueen bruttokansantuotteeseen vuonna 2007 New Mexico Massachusetts Pohjois-Suomi Maryland Hovedstaden, Denmark Sydsverige Washington Connecticut Chungcheong Region, Korea* Michigan Västsverige Baden-Wuerttemberg, Germany Eastern, United Kingdom California Stockholm District Of Columbia New Jersey Capital Region, Korea* Helsingion seutu' Australian Capital Territory** Steiermark, Austria Östra Mellansverige Lansi-Suomi New Hampshire Wien Trøndelag, Norway Etela-Suomi Berlin Minnesota Colorado 0 2 4 6 8 T&K-menot alueen bkt:sta t % *2006 **2005 1 Helsingin seutu lisätty Tilastokeskuksen tiedoista Lähde: OECD; StatExtracts 27

30 eniten tutkimus ja kehittämistoimintaan panostavaa OECD-aluetta t&k-rahoituksen sektorin mukaan vuonna 2007 Connecticut New Jersey Stredni Cechy, Tsekki Michigan Minnesota Capital lregion, Korea* New Hampshire Washington California Västsverige' Eastern, United Kingdom' Baden-Wuerttemberg, Germany' Pohjois-Suomi' Sydsverige' Massachusetts Hovedstaden, Denmark Lansi-Suomi' Colorado Stockholm' Steiermark, Austria' Etela-Suomi' Östra Mellansverige' Wien Trøndelag, Norway' Chungcheong Region, Korea* Berlin' Maryland New Mexico Australian Capital Territory** District Of Columbia 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yrityssektori- Business sector Julkinen sektori - Government sector Korkeakoulusektori - Higher education sector Yksityinen ja voittoa tavoittelematon sektori - Private and non-profit sector *2006 **2005 1 ei tietoa voittoa tavoittelemattomasta sektorista Lähde: OECD, StatExtracts 28

Toimialakeskittymät Tietointensiiviset palvelualat (KIS) ovat Helsingin seudulle tärkeä toimialakeskittymä. Helsingin seudun työllisistä puolet (50 %) työskentelee tietointensiivisillä palvelualoilla. 28 prosenttia koko maan KIS- aloilla tök työskentelevistä tl itäasuu Helsingin i seudulla. Helsingin i seuduilla ovat vahvoina niin markkinointiin, i rahoitukseen kuin korkean teknologiaankin liittyvät palvelualat. Myös useille muille eurooppalaisella maalle tietointensiiviset palvelut ovat tärkeä toimialakeskittymä. Tukholmassa, Lontoossa, Oslossa ja Kööpenhaminassa KIS-aloilla työskentelee jo lähes 60 % työllisistä. Tietointensiiviset teollisuusalat eivät ole niin keskittyneitä Helsingin seudulle. Koko maan työllisistä 6 % työskenteli korkean tai korkean keskitason teknologian teollisuusaloilla, Helsingin seudulla 5,1 %. Helsingin seudulla on tasaisesti korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuutta. Turun ja Tampereen seutu ovat enemmän keskittyneitä korkean keskitason teknologiateollisuuteen, Oulun seutu taas korkean teknologian keskittymä. Euroopan pääkaupunkiseutuihin vertailtuna Helsingin seutu sijoittuu kuitenkin kärkeen tietointensiivisten teollisuuden alojen työllisyysosuudessa. Toimialakeskittymät - excel 29

Tietointensiivisten palvelujen osuus kokonaistyöllisyydestä vuoden 2008 lopussa suurimmissa seutukunnissa Helsinki Helsingin seutu 14 Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Tietointensiiviset markkinointipalvelut Korkean teknologian tietointensiiviset palvelualat Tietointensiiviset rahoituspalvelut Muut tietointensiiviset palvelualat Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 % työllisistä Lähde: Tilastokeskus 30

Tietointensiivisten palvelujen osuus kokonaistyöllisyydestä Euroopan pääkaupunkiseuduilla vuonna 2009 Korkean teknologian tietointensiiviset palvelualat Comunidad de Madrid Stockholm Praha Helsingin seutu 14' Oslo og Akershus Île de France Hovedstaden, Denmark Bratislavský kraj Lazio, Italy Wien Etelä-Suomi Berlin Région de Bruxelles-Capitale London Bucuresti - Ilfov Mazowieckie, Poland Noord-Holland Közép-Magyarország Zürich Southern and Eastern Ireland Yugozapaden, Bulgaria Lisboa Attiki, Greece Ankara London Stockholm Berlin Helsingin seutu 14' Noord-Holland Praha Oslo og Akershus Île de France Comunidad de Madrid Bratislavský kraj Zürich Attiki, Greece Wien Etelä-Suomi Közép-Magyarország Hovedstaden, Denmark Lazio, Italy Région de Bruxelles-Capitale Lisboa Southern and Eastern Ireland Mazowieckie, Poland Yugozapaden, Bulgaria Bucuresti - Ilfov Ankara Tietointensiiviset markkinointipalvelualat 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus kaikista työllisistä % Osuus kaikista työllisistä % 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista Eurostatin luokittelun mukaisesti. Lähde: Eurostat 31

Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuuden alojen (tietointensiiviset teollisuusalat) osuus kokonaistyöllisyydestä vuoden 2008 lopussa suurimmissa seutukunnissa Helsinki Helsingin seutu 14 Turun seutukunta Tampereen seutukunta Korkea teknologiateollisuus Korkean keskitason teknologiateollisuus Oulun seutukunta Koko maa 0 2 4 6 8 10 % työllisistä Lähde: Tilastokeskus 32

Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuuden alojen (tietointensiiviset teollisuusalat) osuus kokonaistyöllisyydestä Euroopan pääkaupunkiseuduilla vuonna 2009 Etelä-Suomi Közép-Magyarország Helsingin seutu 14' Bratislavský kraj Berlin Zürich Hovedstaden, Denmark Southern and deastern Ireland Île de France Mazowieckie, Poland Ankara Bucuresti - Ilfov Lazio, Italy Wien Lisboa Praha Comunidad de Madrid Yugozapaden, Bulgaria Stockholm Région de Bruxelles-Capitale Attiki, Greece Noord-Holland d Oslo og Akershus London Korkea teknologiateollisuus Korkean keskitason teknologiateollisuus 0 1 2 3 4 5 6 Osuus kaikista k työllisistä % 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista Eurostatin luokittelun mukaisesti. Lähde: Eurostat 33

Tietotekniset laitteet ja niiden käyttö Kotitalouksille tehtävän tieto- ja viestintätekniikan käyttökyselyn mukaan pääkaupunkiseudun kotitaloudet ovat hieman koko maata ja muita suuria kaupunkeja paremmin varustautuneita tietoteknisillät t i illä laitteilla. ill Vuoden 2010 kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun ki kotitalouksista k i t 91 prosentilla oli jokin tietokone, koko maassa 82 prosentilla kotitalouksista. Internet-yhteys oli 89 prosentilla kotitalouksista pääkaupunkiseudulla ja 81 prosentilla koko maassa. Internetin käytössä pääkaupunkiseutu erottuu vielä selvemmin muusta maasta. Pääkaupunkilaisista 94 % oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana, koko maassa 86 %. Pääkaupunkiseutulaiset käyttävät internetiä useammin ja monipuolisemmin koko maahan verrattuna. Eurooppa on jakaantunut internetin käytössä. Pohjois- ja Luoteis-Eurooppa erottuu korkealla internetin käyttöasteella.suurinosaväestöstäkäyttääinternetiäsäännöllisestijaniidenosuus,jotkaeivätkoskaan käytä internetiä, on viiden prosentin luokkaa. Sen sijaan Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa vain noin puolet väestöstä on aktiivisia internetin käyttäjiä ja kolmannes väestöstä ei käytä internetiä koskaan. Myös niiden kotitalouksien osuus joissa on internetyhteys, on suurin Pohjois-Euroopassa. Amsterdamin, Oslon ja Tukholman alueilla osuus on yli 90 %, Sofian ja Ateenan alueilla osuus laskee taas alle 60 prosentin. Laajakaistojen osuus nettiyhteyksistä vaihtelee Euroopan pääkaupunkiseuduilla lähes sadasta prosentista noin puoleen. Tietoliikenne - excel 34

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö pääkaupunkiseudulla, suurissa kaupungeissa ja koko maassa vuonna 2010 KOTITALOUDEN TIETIOTEKNISET LAITTEET Kotitaloudessa jokin tietokone Internetyhteys kotoa KOTITALOUDEN KÄYTÖSSÄ OLEVIA LAAJAKAISTALIITTYMIÄ ADLS tai DLS -laajakaistaliittymä Langatonta yhteys tietokoneesta 3G-matkapuhelinverkon kautta Matkapuhelin 3G-liittymän kautta Muu langaton yhteys tietokoneesta laajakaistaverkkoon INTERNETIN KÄYTTÖ Käyttänyt viimeisen 3 kk aikana Ei ole käyttänyt internetiä koskaan Pääkaupunkiseutu Suuret kaupungit Koko maa Käyttää päivittäin tai lähes päivittäin INTERNETIN KÄYTTÖ VIIMEISEN 3 KUUKAUDEN AIKANA Käyttänyt internetiä sähköpostien lähettämiseen tai vastaanottoon Käyttänyt internetiä puheluihin Lukenut verkkolehtia tai televisiokanavien internetsivuja Kuunnellut radiota tai katsellut televisiota internetin kautta Tavaroita tai palveluita koskeva tiedonetsintä Ostanut tai tilannut verkon kautta viimeisen 3 kk aikana Ostanut viim. 3 kk aikana internetistä väh. 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus 35

Kotitalouksien internet-yhteydet Euroopan pääkaupunkiseuduilla 2010 Internet-yhteys kotona Laajakaistan osuus internet-yhteyksistä Noord-Holland Oslo og Akershus Stockholm Hovedstaden, Denmark London Île de France Berlin Etelä-Suomi Bratislavský kraj Wien Southern and Eastern Ireland Közép-Magyarország Praha Région de Bruxelles-Capitale Estonia Bucuresti - Ilfov Comunidad de Madrid Region Centralny, Poland Lazio, Italy Lisboa Attiki, Greece Yugozapaden, Bulgaria Comunidad de Madrid Stockholm Estonia Région de Bruxelles-Capitale Etelä-Suomi Lisboa Hovedstaden, Denmark Oslo og Akershus Wien ÎledeFrance Berlin Praha Attiki, Greece Közép-Magyarország Region Centralny, Poland Yugozapaden, Bulgaria Lazio, Italy Southern and Eastern Ireland Bratislavský kraj % Bucuresti - Ilfov % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100 Lähde: Eurostat, Eurostat's annual model surveys on ICT 36

Säännöllisesti internetiä käyttävien osuus Euroopan pääkaupunkiseuduilla 2010 Internetin käyttöä vähintään kerran viikossa Oslo og Akershus Stockholm Noord-Holland Hovedstaden, Denmark London Île de France Etelä-Suomi Bratislavský kraj Berlin Wien Région de Bruxelles-Capitale Praha Estonia Közép-Magyarország Comunidad de Madrid Southern and Eastern Ireland Region Centralny, Poland Lisboa Yugozapaden, Bulgaria Bucuresti - Ilfov Lazio, Italy Attiki, Greece % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Eurostat, Eurostat's annual model surveys on ICT 37

Patentit Helsingin seudulle haettiin 693 patenttia vuonna 2008. Helsingin seutu tuottaa selkeästi eniten Suomen patenttihakemuksista, vuosina 2000 2008 haetuista patenteista 35 % haettiin Helsingin seudulle. Hakemuksista k 81 prosenttia tekivät yritykset t tai yhteisöt, muualla Suomessa yritysten t ja yhteisöjen osuus oli 76 %. 2000-luvulla patenttien hakeminen on vähentynyt Helsingin seudulla 23 %, muualla Suomessa vielä enemmän, 34 %. Sekä Helsingin seudulla että koko maassa yksityisten hakemat patentit ovat vähentyneet eniten. 2000-luvulla lähes neljännes Helsingin seudulla haetuista patenteista on ollut sähkötekniikan alalta. Sähkötekniikan alalta Helsingin seudulle haetaan muuta maata enemmän patentteja, patenttihakemukset ovat pääasiassa yritysten ja yhteisöjen tekemiä. Toiseksi eniten Helsingin seudulla haetaan patentteja työmenetelmien ja kuljetuksen alalta, tältä osa-alueelta muu Suomi hakee eniten patentteja. Fysiikan ala on kolmas merkittävä patentin hakuala, ja siinä Helsingin seudulle haetaan patentteja muuta maata enemmän. Yksityiset hakevat eniten patentteja ihmisten perushyödykkeisiin, muualla maassa työmenetelmiin ja kuljetukseen liittyvät patenttihakemukset ovat yhtä suosittuja yksityisillä hakijoilla. OECD-maiden metropolien patenttihakemusvertailussa Helsinki pärjää erittäin hyvin. 82 metropolista Helsingissä on tehty 9. eniten patenttihakemuksia asukasta kohti. 20 eniten hakemuksia tehneet metropolin joukossa on 9 yhdysvaltalaista kaupunkia, kolme japanilaista, kolme saksalaista ja kolme pohjoismaalaista. Patentit - excel 38

Helsingin seudulla haetut patentit vuosina 1990 2008 1 000 900 800 700 600 500 Yritys tai yhteisö 400 Yksityinen henkilö 300 200 100 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus 39

Helsingin seudulla haettujen patenttien osuus koko maasta vuosina 1990-2008 45 40 35 30 % Hakijat yhteensä Yksityinen henkilö Yritys tai yhteisö 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus 40

Helsingin seudulle ja muuhun maahan haetut patentit lohkoittain vuosina 2000 2008 A: Ihmisen perushyödykkeet B: Työmenetelmät, kuljetus C: Kemia ja metallurgia D: Tekstiilit ja paperi E: Rakennustekniikka Helsingin seutu Muu Suomi F: Koneenrakennus G: Fysiikka H: Sähkötekniikka 0 5 10 15 20 25 % Lähde: Tilastokeskus 41

Kansainväliset patenttihakemukset (PCT) OECD-maiden metropoleissa 2007 PCT-hakemukset miljoonaa asukasta kohti, 20 eniten hakemuksia tehnyttä metropolialuetta San Diego San Francisco-Oakland Stuttgart Munich Boston Stockholm Minneapolis Seattle Helsinki Copenhagen Zurich Tokyo Frankfurt Houston Aichi Philadelphia Cincinnati Lyon Osaka Cleveland 0 200 400 600 800 Hakemukset/miljoona asukas Alueet OECD:n TL3- tasolla, vastaa Nuts3-tasoa. Helsinki = Uudenmaan maakunta Lähde: OECD.Stat Extracts 42

Tuotto Liike-elämän palveluiden toimiala tuotti Helsingin seudulla lähes viidenneksen toimialoittaisesta tuotannon arvosta vuonna 2008. Muualla Suomessa toimialan osuus oli alle kymmenesosan. Muualla Suomessa teollisuus on edelleen toimialoista i i t suurin tuottavuudeltaan. tt Toimialoittaiselta tuotoltaan Uudenmaan maakunta tuottaa muita eurooppalaisia pääkaupunkiseutuja enemmän kaupan alalta sekä teollisuudesta ja rakentamisesta. Liike-elämän palveluiden sekä julkisten palveluiden tuotto on eurooppalaisia pääkaupunkiseutuja pienempää. OECD-maiden metropolialueiden keskimääräinen ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti oli 41 800 dollaria. Helsingin (Uudenmaan maakunnan) bruttokansantuote oli 47 700 asukasta kohti, ja Helsinki sijoittuu näin 27. rikkaimmaksi teollisuusmaiden metropoleista bruttokansantuotteella mitattuna. Tuotto - excel 43

Toimialoittainen arvonlisäys Helsingin seudulla ja muualla Suomessa 2008 Kiinteistö-, liike-elämän palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Perusmetal., metal.tuot., tuot koneiden, sähkötek. tuot. ja Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Asuntojen omistus ja vuokraus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu teollisuus Koulutus Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja Helsinki Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu Suomi Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Metsätalous Maa- ja riistatalous Kotitalouspalvelut Kalatalous % 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Lähde: Tilastokeskus 44

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maiden metropoleissa vuonna 2008 30 suurinta bkt/asukas 85 metropolista Oslo* Washington San Francisco-Oakland Houston New York Boston Seattle Denver Dallas Minneapolis Munich* Los Angeles San Diego Philadelphia Dublin* Chicago Portland London* Paris* Orlando Atlanta Cleveland Baltimore Kansas City Stockholm* Pittsburgh Helsinki* Miami Frankfurt* Amsterdam-Utrecht* 0 20 000 40 000 60 000 80 000 Bkt/asukas k US Dollars, PPP *2007 Alueet OECD:n TL3- tasolla, vastaa Nuts3-tasoa. Helsinki = Uudenmaan maakunta Lähde: OECD, Stat Extracts 45

Kansainväliset kyselytutkimukset ja indikaattorivertailut Suomi ja Helsinki menestyvät hyvin useissa kansainvälisissä mittareissa. World knowledge competitiveness benchmarks vertailussa Etelä-Suomi sijoittuu itt sijalle 23. vuonna 2008. Vertailussa oli mukana 145 maailman aluetta. Korkeimmillaan Etelä-Suomi sijoittui vuonna 2004 sijalle 19. Eu:n regional competitiveness index-vertailussa vuonna 2010 Etelä-Suomi sijoittui kuudenneksi EU:n Nuts 2 -aluetaso vertailussa. http://easu.jrc.ec.europa.eu/eas/downloads/pdf/jrc58169.pdf Regional Innovation Scoreboard vuodelta 2009 sijoittaa Etelä-Suomen korkean innovaatioalueen luokkaan EU:n Nuts 2 -alueista, mitä se oli aikaisempinakin tutkimusvuosina 2006 ja 2004. http://www.proinnoeurope.eu/page/regional-innovation-scoreboard 500 suuryritykselle tehdyssä vuosittaisessa kyselyssä taas Helsingin syrjäisyys Euroopassa tulee ilmi. Helsinki sijoittui sijalle 31. 36 eurooppalaisesta kaupungista, kun yrityksiltä kysyttiin, mihin yritys kannattaisi tänään sijoittaa. Sijoitus oli sama vuosina 2009 ja 2010. Yritykset pitivät Helsingissä ongelmallisena etenkin markkinoille pääsyä, ulkoisia liikenneyhteyksiä, toimistotilojen kalleutta sekä hallinnon suhdetta yrityksiin. Parhaiten Helsinki menestyi ympäristön saasteettomuudessa, televiestinnän i laadussa, väestön kielitaidossa id sekä sisäisissä iäii äliikenneyhteyksissä. k i Indikaattorivertailut - excel 46

Euroopan unionin alueellinen kilpailukykyindeksi 2010 The regional competitiveness index 2010 Utrecht, NL Hovedstaden, DK Noord-Holland, NL London, UK Stockholm, SE Etelä-Suomi, FI Zuid-Holland, NL Île de France, FR Noord-Brabant, NL Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire, Oberbayern, DE Surrey, East and West Sussex, UK Gelderland, NL Gloucestershire, Wiltshire and Bristol, UK Darmstadt, DE 75 80 85 90 95 100 Kilpailukykyindeksi Lähde: Joint Research Centre & Directorate-General for Regional Policy, European Commission Koko raportti: EU Regional Competitiveness Index 2010, http://easu.jrc.ec.europa.eu/eas/downloads/pdf/jrc58169.pdf Aineisto: http://composite-indicators.jrc.ec.europa.eu/ 47

Paras kaupunki yrityksen perustamiseen 2010/Best cities to locate a business today 2010 London Paris Frankfurt Brussels Barcelona Amsterdam Berlin Madrid d Munich Düsseldorf Milan Manchester Zurich Geneva Hamburg Stockholm Lisbon Birmingham Lyon Dublin Prague Vienna Leeds Warsaw Copenhagen Istanbul Edinburgh Rome Glasgow Budapest Helsinki Bratislava Moscow Oslo Bucharest Athens 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Lähde: European Cities Monitor 2010, Cushman & Wakefield, http://www.europeancitiesmonitor.eu/ / Cushman & Wakefield has conducted a survey on Europe's major business cities since 1990. Each year the survey provides an overview of the perceptions that corporate occupiers have about cities across Europe and their relative attractiveness. The underlying data is researched independently for C&W by TNS BMRB and 500 senior executives from leading European companies give their views on Europe's leading business cities. 48

Helsingin sijoittuminen yrityskyselyssä 36 eurooppalaisen kaupungin joukossa Best cities in terms of freedom from pollution Best cities in terms of quality of telecommunications Best cities in terms of languages spoken Best cities in terms of internal transport Best cities in terms of the quality of life for employees Best cities in terms of qualified staff Best cities in terms of cost of staff Best cities in terms of availability of office space Best cities to locate a business today Best cities in terms of external transport links Best cities in terms of value for money of office space Best cities in terms of the climate governments create Best cities in terms of easy access to markets 0 5 10 15 20 25 30 35 Helsingin sijoittuminen 36 kaupungin joukossa; 1. paras, 36. heikoin Lähde: European Cities Monitor 2010, Cushman & Wakefield, http://www.europeancitiesmonitor.eu/ Cushman & Wakefield has conducted a survey on Europe's major business cities since 1990. Each year the survey provides an overview of the perceptions that corporate occupiers have about cities across Europe and their relative attractiveness. The underlying data is researched independently for C&W by TNS BMRB and 500 senior executives from leading European companies give their views on Europe's leading business cities. 49

Käsitteitä: Innovaatio Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä tai yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Innovaation (tuotteen, prosessin, markkinointimenetelmän tai organisatorisen menetelmä) on oltava uusi kyseisen yrityksen kannalta. Innovaation kehittäjä voi olla kyseinen yritys tai muut yritykset tai organisaatiot. Innovaatiotoiminta Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka johtavat tai joiden tavoitteena on johtaa innovaatioiden käyttöönottoon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet: Alin korkea-aste eli opistoaste (ISCED 5B) Alempi korkeakouluaste k k (ISCED 5A) Ammatillinen korkea-aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste (ISCED 6) Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto OECD:N koulutustaso määritelmä: Educational attainment of the active population aged 25-64. Number of persons with primary, secondary and tertiary education. Educational attainment is defined as the highest grade completed within the most advanced level attended in the educational system of the country where the education was received. Some countries may also find it useful to present data on educational attainment in terms of the highest grade attended. Educational attainments are internationally standardised trough the ISCED-97 (International Standard Classification for Education). The ISCED-97 is used to define the levels and fields of education as follows: ISCED 0 Pre-primary education, ISCED 1 Primary education, ISCED 2 Lower secondary education, ISCED 3 Upper secondary education, ISCED 4 Post-secondary nontertiary education, ISCED 5 Tertiary-type of programmes, ISCED 6 Advanced Research Qualifications. The ISCED classification should be grouped in the data as follows: - ISCED 0-2, - ISCED 3-4, - ISCED 5-6 and - Total ISCED (see sheet edu_att). The variable Total ISCED should correspond to the Active population aged 25-64. For details on ISCED 1997 and how it is nationally implemented see: http://www.oecd.org/dataoecd/41/42/1841854.pdf 50

Käsitteitä: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Perustutkimusta ovat esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellutukseen. Soveltavaa tutkimusta on esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Tuote- ja prosessikehityksellä (kehittämistyöllä) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan palkkausmenot saadaan laskemalla t&k-toiminnan osuus palkkausmenoista tutkimustoimintaan osallistuneiden henkilöiden osalta. Palkkausmenoihin lasketaan varsinainen rahapalkka, luontaisedut arvioituna todellisiin arvoihin, loma-ajan palkka sekä lomaraha. Palkkausmenoihin lasketaan myös sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut sekä kannatusmaksut avustuskassoihin. Rakennusten käyttömenoihin kuuluu t&k-toiminnan arvioitu osuus esim. seuraavista menoeristä: lämmitys, sähkö, vesi, vuokrat, huoneistojen kunnossapito, puhtaanapito, vakuutukset. kset Aineet, tarvikkeet: T&k-hankkeissa tarvittavat aineet ja tarvikkeet, johon sisällytetään myös t&k-toiminnan osuus seuraavista menoeristä: kirjat, aikakauslehdet yms. sekä niiden koneiden, laitteiden tai kojeiden hankinnat, joiden arvioitu käyttöikä on enintään vuosi. Ostetut palvelut: Tähän ilmoitetaan omiin t&k-hankkeisiin liittyvät palvelujen ostot. Ulkopuolisilla teetetyt kokonaiset t&k-hankkeet kuuluvat kuitenkin tilaustutkimuksiin. Ostetut palvelut voivat olla esim. konstruktioita, atk-töitä tai muita suunnittelupalveluja, jotka yleensä eivät ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa palvelun antajan kannalta. Ulkopuolisilla teetettyjä kokonaisia tutkimushankkeita ei lasketa mukaan. Muut käyttömenot: Tähän kuuluvat mm. t&k-toiminnan osuus posti- ja puhelinmaksuista sekä hallintomenoista (ml. ne hallinto- ja huoltohenkilökunnan palkkausmenot, joita ei ole sisällytetty tutkimushenkilökunnan palkkausmenoihin). Rakennusten hankintamenoiksi lasketaan vain tutkimustarkoituksia palvelevan laboratorion, tuotantolaitoksen tai muun rakennuksen rakentamisen laskutuksen mukaiset menot kokonaan tai käyttösuhteen mukaan arvioitu tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus menoista, jos rakennus palvelee myös muita tarkoituksia. Hankintamenoiksi lasketaan myös oleellisesti esim. käyttöikää tai kapasiteettia lisäävät perusparannukset. Muiksi käyttöomaisuuden hankintamenoiksi lasketaan laitteiden tai koneiden hankintamenot kokonaan, jos ne palvelevat ainoastaan t&k-toimintaa toimintaa, muussa tapauksessa t&k-toiminnan osuus menoista arvioidaan käyttösuhteiden mukaan. Menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa (alv). Niihin sisällytetään tilastovuonna toiminnasta aiheutuneet kulut sekä taseeseen aktivoidut erät. Poistoja ei lasketa. Tarkemman seurannan puuttuessa t&k-toiminnan osuus eri menoeristä voidaan arvioida esim. tutkimushenkilökunnan palkkausmenojen ja yksikön kaikkien palkkausmenojen suhteella. 51