Vastaukset eri arkeille, palautus eri pinoihin. Molempiin vastauksiin nimi ja opiskelijanumero.

1 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet ONOM1012 Tentti 17.11.2016 Vastaukset eri arkeille, palautus eri pinoihin. Molempiin vastauksiin nimi ja opiskelijanumero. Vastaustila enintään 2 sivua/tehtävä. Tehtävä 1 Maanlaajuinen suuri kiinteistösijoitus- ja vuokranantajayritys Oy Vuokraturpa Ab on nostanut kanteen vuokralaistaan, yksityishenkilö NN:ää vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessa vaaditaan, että: 1) asianosaisten välillä 1.12.2014 allekirjoitetun vuokrasopimuksen irtisanomisajaksi vahvistetaan kolme (3) kuukautta riippumatta siitä, kuinka kauan vuokrasuhde on ennen irtisanomista kestänyt ja siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen 2) NN velvoitetaan maksamaan Oy Vuokraturpa Ab:lle 2000 euroa laillisine viivästyskorkoineen ja 3) NN velvoitetaan korvaamaan Oy Vuokraturpa Ab:n oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan (kanteen vireillepanovaiheessa 1680 euroa) laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Kanteen perustelujen mukaan asianosaisten välillä on ollut voimassa edellä mainittu vuokrasopimus siinä mainitusta asuinhuoneistosta. NN on irtisanonut sopimuksen, maksanut yhden kuukauden irtisanomisajan vuokran, tyhjentänyt asunnon ja muuttanut sieltä pois. Maksamatta on kuitenkin sopimuksen mukaisesta irtisanomisajasta vielä kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vastauksessaan NN on vastustanut kannetta vaatien ensisijaisesti, että se hylätään ja että Oy Vuokraturpa Ab velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 1000 eurolla viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta alkaen. Vaatimuskohdan 1) osalta NN toteaa vastauksessaan, että sopimukseen kylläkin kirjattu kolmen kuukauden irtisanomisaika perustuu hänen erehdykseensä. Sopimusta allekirjoittaessaan hän ei ymmärtänyt, että sopimuslomake on Oy Vuokraturpa Ab:n käyttämä vakiosopimus, johon sisältyi lainvastainen irtisanomisehto. Tästä seuraa vastauksen mukaan, että myös vaatimuskohta 2) on hylättävä. Toissijaisesti NN vaatii, että

2 irtisanomisehtoa ainakin sovitellaan ja hänet velvoitetaan maksamaan enintään yhden kuukauden vuokraa vastaava määrä eli 1000 euroa vaadittuine korkoineen. Juttu on jaettu käräjätuomari KT:lle, joka on vasta äskettäin siirretty käräjäoikeudessa rikosasioiden osastolta riitaosastolle. Hän miettii nyt asian jatkokäsittelyä ja pyytää Sinulta prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä tarkoitetaan siviiliriidan dispositiivisuudella ja indispositiivisuudella ja mihin jaottelu perustuu? b) Onko nyt vireillä oleva riita dispositiivinen vai indispositiivinen ottaen huomioon, että asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (31.3.1995/481) 52 :n 2-4 momenteissa säädetään seuraavaa: Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta (vuokranantajan irtisanomisaika). Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi (vuokralaisen irtisanomisaika). Ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on mitätön. Edelliseen kohtaan (b) antamastasi vastauksesta riippuen: voivatko asianosaiset sopia asian tuomioistuinta sitovasti siten kuin NN toissijaisesti sovitteluperusteella vaatii eli 1000 euron osalta tai muutoin?

3 Tehtävä 2 Toukokuussa 2016 rikoskomisario Esko A aloitti esitutkinnan törkeää petosta koskevassa asiassa. Oy Liikepankki Ab:ltä (jäljempänä Pankki) tulleen ilmoituksen mukaan Pekka L oli saanut Pankilta luoton oman yrityksen perustamista varten. Hän oli kuitenkin käyttänyt rahat vanhojen velkojensa maksamiseen. Ilmoituksen mukaan Pekka L:n väärin perustein saama rahamäärä oli 135 000 euroa. Poliisikuulustelussa Pekka L kiisti epäilyn. Hänen mukaansa luottosopimuksen osapuolet (hän ja Pankki) eivät olleet sopineet tarkemmin luoton käyttötarkoituksesta. Asiaa Pankissa hoitaneen pankinjohtaja Osmo D:n kanssa käymissään neuvotteluissa Pekka L oli esitellyt suunnitelmaansa ryhtyä markkinoimaan uutta ATK-ohjelmistojen suojelukeinoa. Edelleen hän ilmoitti olleen selvää, että tämä liikeidea edellytti vanhojen velkojen maksamista. Se, että koko projekti valui myöhemmin hiekkaan, oli pelkästään epäonnen seurausta. Myöhemmän rikosilmoituksen mukaan Pekka L:n saaman luoton takaajaa Unto K:ta oli syytä epäillä avunannosta petokseen. Unto K:n kuulustelun jälkeen rikoskomisario Esko A kuitenkin ilmoitti, ettei Unto K:ta ollut syytä epäillä rikoksesta ja, että esitutkinta lopetetaan hänen osaltaan. Sen sijaan Pekka L:n osalta esitutkinta päättyi asian siirtämiseen syyteharkintaan. Kihlakunnansyyttäjä Tanja M suoritti syyteharkinnan ja päätyi lokakuun lopussa 2016 siihen, ettei ollut riittävästi näyttöä rikoksesta. Aloitat tänään työsi pankkilakimiehenä Oy Liikepankki Ab:ssä ja esimiehesi pyytää prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoasi seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko Pankilla mitään keinoa, jolla se voisi saada syyttämättäjättämispäätöksen kumottua? 2) Voiko Pankki nostaa itse syytteen Pekka L:ää vastaan törkeästä petoksesta ja Unto K:ta vastaan avunannosta törkeään petokseen (rikosilmoituksessa ja kuulusteluissa Pankin edustaja oli ilmoittanut, että Pankki vaatii rangaistusta kaikille, jotka ovat asiassa rikosoikeudellisessa vastuussa)? 3) Jos Pankilla on syyteoikeus ja se nostaa syytteen, miten oikeudenkäyntikulut jakautuvat siinä tapauksessa, että Pekka L:ää ja Unto K:ta vastaan nostetut syytteet hylätään? 4) Voidaanko asiassa kuulla todistajana pankinjohtaja Osmo D:tä, joka otti lainahakemuksen vastaan, vai onko hän Pankin edustajana esteellinen todistamaan? 5) Onko Pankilla mahdollisuus välittömästi jäädyttää Pekka L:n omaisuutta, jota Pankin saamien tietojen mukaan on huomattava määrä? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet

4 Tentti 9.6.2016 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys. 1. Kenellä on oikeus käyttää asianajajan ammattinimikettä ja mitkä ovat asianajajan kelpoisuusehdot? (Jokela, Oikeudenkäynti I; Frände ym., Prosessioikeus, 10 p) 2. Oikeudenkäynnin joutuisuus (Jokela, Rikosprosessi, 10 p) 3. Esitutkinnan rajoittaminen tunnustuksen perusteella (Esitutkintalaki ja prof. Viljasen luentoaineisto, 10 p) 4. Konkurssihallinto ja konkurssivelkojien asema konkurssilain (120/2004) sekä HE:n 26/2003 mukaan (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Henrik Elonheimo, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

5 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti 9.6.2016. Oikeustapaus: Mobiilipeleihin äkäisiä pellenaamoja suunnittelevan ja tuottavan e-clowns Wow! Oyj Abp:n (jäljempänä myös Yhtiö) työntekijät aloittivat työehtosopimuksen ollessa voimassa lakon heti sen jälkeen, kun Yhtiö oli ilmoittanut, että vuosittaista työntekijäkohtaista 10 000 euron palkankorotusta joudutaan tänä vuonna alentamaan 500 eurolla, joskin työntekijöiden menetys kompensoidaan heti Yhtiön taloustilanteen kohentuessa, mikä taas riippuu ennen kaikkea sijoittajien luottamuksen palautumisesta minikokoisiin, erittäin närkästyneen näköisiin pellenaamoihin. Työntekijöitä edustava Ammattijärjestö ry. pitää palkankorotuksen alentamista saavutettujen etujen halveksuntana, minkä vuoksi lakko on oikeutettu ja vähintään kohtuullinen, onhan asiassa kuitenkin lopulta kysymys luottamuksesta ja muusta sellaisesta ei pelkästään lakon laittomuudesta tai laillisuudesta. Lakon kolmantena päivänä Yhtiö jätti toimivaltaiseksi katsomaansa Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen, jossa vaadittiin, että käräjäoikeus määrää lakon heti päättymään eli työntekijät palaamaan töihin Ammattijärjestö ry.:lle asetettavan 10 000 000 euron sakon uhalla. Edelleen hakemuksessa vaadittiin, että turvaamistoimi määrätään heti väliaikaisena vastapuolta eli Ammattijärjestö ry.:tä kuulematta. Yhden tuomarin kokoonpanossa istunut käräjäoikeus määräsi jo hakemuksen saapumispäivänä hakemuksen mukaisen turvaamistoimen vaadittuine uhkasakkoineen. Käräjäoikeuden ratkaisusta uutisoitiin näyttävästi niin sähköisessä mediassa kuin perinteisessä printtimediassakin. Sosiaalisessa mediassa on perustettu viharyhmiä turvaamistointa vastaan ja sen puolesta jo useita kymmeniä ja keskustelu käy tietenkin tulikuumana. Lisäksi toimittajat ottivat käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen heti yhteyttä oikeusoppineisiin, jotka ovat hämmästelleet ratkaisua suorastaan pöyristyneinä. Eräät Yhtiön työntekijät ovat kuulleet, että olet valmistautunut suorittamaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa prosessioikeuden perusteiden tentin nyt kesäkierroksella. Anna työntekijöille prosessioikeudellisesti perusteltu vastaus seuraaviin kysymyksiin: - Mikä tällainen turvaamistoimi oikein on ja mitkä ovat sen määräämisen edellytykset? - Miten ja millä perusteilla on arvioitava käräjäoikeuden menettelyn laillisuutta sen annettua väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa ja vastapuolta kuulematta? - Onko käräjäoikeudella asiallinen toimivalta turvaamistoimihakemuksen tutkimiseen kun pääasiassa on kysymys työtuomioistuimeen kuuluvasta riidasta, eikö myös turvaamistoimi kuuluisi yksinomaisesti sinne, huomioon ottaen myös ratkaisu KKO 2016:14, jonka otsikon mukaan (seuraavalla sivulla):

6 Työehtosopimuksen voimassa ollessa työntekijäjärjestö oli aloittanut lakon työnantaja F:n yrityksessä. F haki käräjäoikeudessa väliaikaista turvaamistoimenpidettä, jolla lakko kielletään. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevin perustein työntekijäjärjestöillä oli oikeudellista tarvetta saada kanteluteitse tutkituksi kysymys väliaikaisen turvaamistoimenpiteen laillisuudesta. Koska lakon kieltävää kieltotuomiota ei voitu antaa käräjäoikeudessa eikä muussakaan menettelyssä, käräjäoikeuden olisi tullut jättää hakemus tutkimatta. (Ään.) PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti 9.6.2016 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys. 6. Kenellä on oikeus käyttää asianajajan ammattinimikettä ja mitkä ovat asianajajan kelpoisuusehdot? (Jokela, Oikeudenkäynti I; Frände ym., Prosessioikeus, 10 p) 7. Oikeudenkäynnin joutuisuus (Jokela, Rikosprosessi, 10 p) 8. Esitutkinnan rajoittaminen tunnustuksen perusteella (Esitutkintalaki ja prof. Viljasen luentoaineisto, 10 p) 9. Konkurssihallinto ja konkurssivelkojien asema konkurssilain (120/2004) sekä HE:n 26/2003 mukaan (10 p)

7 10. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Henrik Elonheimo, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

8 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti 9.6.2016. Oikeustapaus: Mobiilipeleihin äkäisiä pellenaamoja suunnittelevan ja tuottavan e-clowns Wow! Oyj Abp:n (jäljempänä myös Yhtiö) työntekijät aloittivat työehtosopimuksen ollessa voimassa lakon heti sen jälkeen, kun Yhtiö oli ilmoittanut, että vuosittaista työntekijäkohtaista 10 000 euron palkankorotusta joudutaan tänä vuonna alentamaan 500 eurolla, joskin työntekijöiden menetys kompensoidaan heti Yhtiön taloustilanteen kohentuessa, mikä taas riippuu ennen kaikkea sijoittajien luottamuksen palautumisesta minikokoisiin, erittäin närkästyneen näköisiin pellenaamoihin. Työntekijöitä edustava Ammattijärjestö ry. pitää palkankorotuksen alentamista saavutettujen etujen halveksuntana, minkä vuoksi lakko on oikeutettu ja vähintään kohtuullinen, onhan asiassa kuitenkin lopulta kysymys luottamuksesta ja muusta sellaisesta ei pelkästään lakon laittomuudesta tai laillisuudesta. Lakon kolmantena päivänä Yhtiö jätti toimivaltaiseksi katsomaansa Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen, jossa vaadittiin, että käräjäoikeus määrää lakon heti päättymään eli työntekijät palaamaan töihin Ammattijärjestö ry.:lle asetettavan 10 000 000 euron sakon uhalla. Edelleen hakemuksessa vaadittiin, että turvaamistoimi määrätään heti väliaikaisena vastapuolta eli Ammattijärjestö ry.:tä kuulematta. Yhden tuomarin kokoonpanossa istunut käräjäoikeus määräsi jo hakemuksen saapumispäivänä hakemuksen mukaisen turvaamistoimen vaadittuine uhkasakkoineen. Käräjäoikeuden ratkaisusta uutisoitiin näyttävästi niin sähköisessä mediassa kuin perinteisessä printtimediassakin. Sosiaalisessa mediassa on perustettu viharyhmiä turvaamistointa vastaan ja sen puolesta jo useita kymmeniä ja keskustelu käy tietenkin tulikuumana. Lisäksi toimittajat ottivat käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen heti yhteyttä oikeusoppineisiin, jotka ovat hämmästelleet ratkaisua suorastaan pöyristyneinä. Eräät Yhtiön työntekijät ovat kuulleet, että olet valmistautunut suorittamaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa prosessioikeuden perusteiden tentin nyt kesäkierroksella. Anna työntekijöille prosessioikeudellisesti perusteltu vastaus seuraaviin kysymyksiin: - Mikä tällainen turvaamistoimi oikein on ja mitkä ovat sen määräämisen edellytykset? - Miten ja millä perusteilla on arvioitava käräjäoikeuden menettelyn laillisuutta sen annettua väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa ja vastapuolta kuulematta? - Onko käräjäoikeudella asiallinen toimivalta turvaamistoimihakemuksen tutkimiseen kun pääasiassa on kysymys työtuomioistuimeen kuuluvasta riidasta, eikö myös turvaamistoimi kuuluisi yksinomaisesti sinne, huomioon ottaen myös ratkaisu KKO 2016:14, jonka otsikon mukaan (seuraavalla sivulla):

9 Työehtosopimuksen voimassa ollessa työntekijäjärjestö oli aloittanut lakon työnantaja F:n yrityksessä. F haki käräjäoikeudessa väliaikaista turvaamistoimenpidettä, jolla lakko kielletään. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevin perustein työntekijäjärjestöillä oli oikeudellista tarvetta saada kanteluteitse tutkituksi kysymys väliaikaisen turvaamistoimenpiteen laillisuudesta. Koska lakon kieltävää kieltotuomiota ei voitu antaa käräjäoikeudessa eikä muussakaan menettelyssä, käräjäoikeuden olisi tullut jättää hakemus tutkimatta. (Ään.) PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti 9.12.2015 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 11. Jatkokäsittelylupa riita-asioissa. Tehtävänanto: Selitä, mitä tarkoitetaan jatkokäsittelyluvalla riita-asioissa, millä edellytyksin jatkokäsittelylupa myönnetään ja miten jatkokäsittelylupajärjestelmä muuttui riita-asioiden osalta 1.10.2015 voimaan tulleella lakimuutoksella 386/2015? Pohdi vastauksessasi myös jatkokäsittelylupajärjestelmän ja muutoksenhakuoikeuden suhdetta. 2. Selitä tiiviistäen, mitä tarkoittaa a. Tuomioistuimen muodollinen prosessinjohto b. Virallisperiaate c. Akkusatorinen menetelmä

10 d. Todistajan vaitiolovelvollisuus e. Kontradiktorinen periaate. (Jokela, Rikosprosessi, 10 p) 3. Kun syyttäjä on toimittanut syyteneuvottelun tuloksena aikaansaadun tuomioesityksen tuomioistuimelle, mitä ratkaisuvaihtoehtoja tuomioistuimella on käytettävissään sen suhteen? Millä edellytyksillä tuomioistuin voi hyväksyä tuomioesityksen? (10 p) 4. Konkurssiin asettaminen ja konkurssin alkamisen oikeusvaikutukset (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

11 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti 9.12.2015. Oikeustapaus: A Ky vaatii Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa B Oy:tä ja C Oy:tä (jäljempänä myös osakeyhtiöt) vastaan nostamassaan kanteessa, että osakeyhtiöiden välinen, haastehakemuksessa yksilöityä kiinteistöä koskeva maa-ainesten irrottamissopimus julistetaan pätemättömäksi ja että osakeyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan A Ky:n oikeudenkäyntikulut 6 500 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Pääasiavaatimuksensa perusteiksi A Ky ilmoittaa seuraavaa: Yksityishenkilö N.N., joka on A Ky:n vastuunalainen yhtiömies, on vuonna 2006 myynyt kyseisen kiinteistön B Oy:lle 1 000 000 euron kauppahinnalla. Kauppakirjaan otetun ehdon mukaan, jos B Oy haluaa luopua kiinteistöstä, sen on varattava A Ky:lle tilaisuus lunastaa kiinteistö itselleen erikseen sovittavasta hinnasta. Kanteessaan A Ky väittää, että osakeyhtiöiden välinen maa-ainesten irrottamissopimus, joka oikeuttaa C Oy:n viemään kiinteistöltä rajattomasti arvokkaita maa-aineksia, tekee A Ky:n lunastusoikeuden arvottomaksi tai ainakin alentaa lunastusoikeuden arvoa kohtuuttomasti. Edelleen kanteessa väitetään, että osakeyhtiöiden välinen irrottamissopimus on ilmeisesti tehty ainakin osittain tässä tarkoituksessa, siis A Ky:n oikeuden loukkaamiseksi. Kirjallisiksi todisteiksi A Ky ilmoittaa molempien osakeyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat liitteineen syyskuulta 2013. Todistusteemoiksi ilmoitetaan osakeyhtiöiden päätöksenteko A Ky:tä loukkaavine motiiveineen. Vastauksissaan molemmat osakeyhtiöt vaativat, että kanne jätetään tutkimatta ja että A Ky velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Vaatimustaan tutkimatta jättämisestä osakeyhtiöt perustelevat seuraavasti: A Ky:llä ei ole oikeutta ajaa kannetta. Pätemättömäksi julistamista koskeva vaatimus kohdistuu maa-ainesten irrottamisoikeutta koskevaan sopimukseen, jonka osapuolia ovat B Oy ja C Oy. A Ky on siten väärä kantaja, jolla aineellisen oikeuden mukaan ei ole oikeutta puuttua toisten väliseen sopimussuhteeseen. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta päätöksellä, jonka perusteluissa todettiin, ettei irrottamisoikeutta koskeva sopimus, kuten ei myöskään sopimuksen tekemistä koskeva osakeyhtiöiden päätöksenteko, kuulu A Ky:lle. Päätöksellään käräjäoikeus myös velvoitti A Ky:n korvaamaan osakeyhtiöiden oikeudenkäyntikulut vastauksissa ja käräjäoikeudelle jätetyissä laskuissa vaaditun mukaisesti.

12 A Ky harkitsee valituksen tekemistä hovioikeuteen ja pyytää perusteltua vastaustasi seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä prosessioikeudellista normistoa käräjäoikeus on soveltanut katsoessaan, ettei asia kuulu A Ky:lle, ja onko käräjäoikeuden ratkaisu tältä osin oikea (siis: kuuluuko asia A Ky:lle vai ei, ja millä perusteilla kysymys ratkeaa)? 2) Onko kanteen tutkimatta jättäminen valituskelpoinen ratkaisu ja jos on, onko nyt vaarana, että valituksen käsittely päättyisi hovioikeudessa jatkokäsittelyluvan myöntämättä jättämiseen? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti 4.11.2015 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 12. Mitä tarkoitetaan määräämisperiaatteella ja yksipuolisella tuomiolla dispositiivisia riitaasioita koskevassa siviiliprosessissa? Miten yksipuolista tuomiota koskevat Oikeudenkäymiskaaren (4/1734) säädökset a) ilmentävät b) eivät ilmennä määräämisperiaatetta? Perustele vastauksesi. (10 p) 6. Todistamisvelvollisuutta koskevat rajoitukset. (10 p)

13 7. Esitutkintatoimenpiteiden siirtäminen ja esitutkinnan keskeyttäminen. (10 p) 8. Ulosottomiehen oikeus luovuttaa tietoja. (10 p) 9. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla.(10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

14 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti 4.11.2015. Oikeustapaus: A Oy on nostanut liikekumppaniaan B Oy:tä vastaan kanteen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessaan A Oy vaatii, että yhtiöiden välinen konsultointisopimus puretaan ja että A Oy vapautetaan sopimuksen mukaisesta konsultointivastuusta ja kaikista suoritusvelvollisuuksista, joita sopimuksesta aiheutuu A Oy:lle. Lisäksi B Oy on velvoitettava korvaamaan A Oy:lle sopimusrikkomuksista aiheutunutta vahinkoa ainakin 1 500 000 euroa laillisine korkoineen sekä A Oy:n oikeudenkäyntikulut niin ikään laillisine korkoineen. Kanteen perustelujen mukaan B Oy on erehdyttänyt A Oy:tä kanteessa yksilöidyissä konsultointihankkeissa muun muassa antamalla katteettomia lupauksia hankkeiden jatkuvuudesta. Haastehakemuksen ohessa A Oy on toimittanut käräjäoikeuteen noin 50 sivuisen konsultointisopimuksen vuodelta 2010. Sopimus on yhtiöiden laillisten edustajien allekirjoittama. Kirjallisessa vastauksessaan B Oy on vastustanut kannetta vaatien sen hylkäämistä sekä A Oy:n velvoittamista korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Vastauksen mukaan konsultointihankkeiden kestosta ei ole sovittu mitään sellaista, että kannevaatimus olisi hyväksyttävissä. Tämän B Oy ilmoittaa pystyvänsä myös todistamaan sekä kirjallisilla todisteilla että vastauksessa ilmoitettujen henkilöiden kuulemisella todistajina nyt vireille tulleessa jutussa. Asiassa pidettiin suullinen valmisteluistunto eilen 3.11.2015. Jutun asiakirjoista ilmenee, että kanteen perusteena olevaan konsultointisopimukseen on vuonna 2012 lisätty välityslauseke, jonka mukaan kaikki sopimukseen perustuvat ja siitä muutoin aiheutuvat riidat on käsiteltävä yksijäsenisessä välimiesmenettelyssä. Edelleen lausekkeen mukaan välimieheksi nimetään ensisijaisesti konsultointijuridiikan spesialisti, oikeustieteen lisensiaatti Niilo Nokkela tai ainakin hänen mielipidettään välimiehen nimeämisestä on mahdollisuuksien mukaan tiedusteltava. Valmisteluistunnossa kummankaan asianosaisen asiamiehet eivät sanallakaan viitanneet välityslausekkeeseen, mutta B Oy jätti A Oy:n ja käräjäoikeuden luettavaksi ja opiskeltavaksi OTL Nokkelan julkaiseman artikkelin konsultointijuridiikan viimeaikaisesta kehityksestä Euroopan unionissa sekä lyhyen, oikeustieteelliseksi muistioksi otsikoidun kirjoituksen tämän konkreettisen jutun ratkaisemiseen vaikuttavista perusteista. Muistion lopussa on johtopäätös, jonka mukaan kanne on hylättävä. Valmistelu on päättynyt ja juttu on siten siirtymässä pääkäsittelyyn. Toimit käräjäoikeuden puheenjohtajana ja juttu on tarkoitus istua kolmen tuomarin kokoonpanossa, jonka jäsenet on jo ilmoitettu asianosaisille. Yksi kokoonpanoon tulevista käräjätuomareista on OTL Nokkelan hyvä ystävä jo opiskeluajoilta, minkä lisäksi he ovat aktiivisia jäseniä eräässä Turun seudun golfseurassa.

15 Jotta tilanne pysyisi hallinnassa koko pääkäsittelyn ajan, haluat selvittää ja perustella prosessioikeudellisesti itsellesi sekä tuomarikollegoillesi seuraavat mieltäsi vaivaavat kysymykset: 1) Onko välityslausekkeella tässä vaiheessa merkitystä kanteen tutkimisen edellytyksille? 2) Miten pitäisi suhtautua OTL Nokkelan tunteman käräjätuomarin mahdolliseen esteellisyyteen ottaen huomioon, että valmisteluistunnossa asianosaiset eivät esittäneet mitään esteellisyyteen viittaavia epäilyjä? 3) Jos välityslauseke ja mahdollinen esteellisyysepäily eivät tule millään tavoin esille käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ja asiassa annetaan tuomio, voidaanko välityslausekkeen ja mahdollisen esteellisyysepäilyn merkityksestä riidellä vielä hovioikeudessa, joko asianosaisen väitteestä tai hovioikeuden omasta aloitteesta? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti 3.6.2015 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys. 13. Tuomarin esteellisyysperusteet? (10 p) 10. Mitkä ovat kirjallisen menettelyn edellytykset rikosasiassa? (10 p) 11. Tammikuun 1. päivänä 2015 voimaan tulleiden ROL:n muutosten mukaan rikosasia voidaan tietyissä tapauksissa käsitellä tunnustamisoikeudenkäynnissä, jonka alussa mm. tehdään selkoa tuomioesityksen sisällöstä. Kysymys: Millä edellytyksillä tuomioistuimen tulee antaa tuomioesityksen mukainen tuomio? (10 p)

16 12. Sivullisen ja toisen viranomaisen velvollisuus antaa tietoja ulosottomiehelle (10 p) 13. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

17 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti 3.6.2015, oikeustapaus: A Oy (jäljempänä Oy) nosti tämän vuoden huhtikuussa kanteen B Ky:tä (jäljempänä Ky) vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessa vaadittiin, että asianosaisten välistä liiketilan vuokrasopimusta, jossa Oy on vuokranantaja ja Ky vuokralainen, sovitellaan vuokraoikeuden kohdetta koskevan ehdon osalta poistamalla vuokraoikeuden piiristä kyseisen rakennuksen ylimmässä kerroksessa oleva 30 neliömetrinen huone ja että Ky velvoitetaan heti omalla kustannuksellaan tyhjentämään kyseinen tila sekä jättämään se Oy:n vapaasti käytettäväksi. Kanteen perustelujen mukaan Ky ei ole käyttänyt huonetta enää pitkään aikaan leipomoliiketoiminnassaan ja Oy tarvitsee kyseisen huoneen omaksi varastotilakseen, joten vuokrasopimus on vuokran kohdetta koskevilta osiltaan käynyt Oy:n kannalta kohtuuttomaksi. Toukokuussa antamassaan vastauksessa Ky vastusti kannetta vaatien sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista vastauksesta ilmenevällä määrällä laillisine korkoineen. Vastauksen perustelujen mukaan Ky käyttää kanteessa tarkoitettua huonetta edelleen liiketoiminnassaan ja käyttötarve tulee vain lisääntymään kesän hää- ynnä muiden sukulaisrientojen lähestyessä, sesongin kuumimmista viikoista puhumattakaan. Satunnaiset hiljaisemmat jaksot eivät ole peruste vuokraoikeuden kohteen rajoittamiselle kanteessa tarkoitetulla tavalla. Jutun kirjallisen valmistelun aikana käydyissä ulkoprosessuaalisissa neuvotteluissa Oy on uhannut tulevansa vaatimaan vuokran määrän tuntuvaa korottamista, jollei Ky hyväksy kanteessa vaadittua vuokraoikeuden kohteen rajoittamista ja täytä Oy:n vaatimaa tyhjentämisvelvollisuutta. Käräjäoikeudessa toimitetaan huomenna suullisen valmistelun istunto ja pääkäsittely. Ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet kääntyvät puoleesi pyytäen prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoa seuraaviin kysymyksiin jutun tulevasta käsittelystä käräjäoikeudessa ja mahdollisesti hovioikeudessa: 1) Voiko Oy vaatia vuokran määrän korottamista vielä tässä jutussa, joko käräjäoikeudessa ja jollei tämä ole mahdollista, valittamalla aikanaan hovioikeuteen? 2) Kirjallisessa vastauksessaan Ky ei huomannut vaatia vuokran määrän alentamista kanteen hyväksymisen varalta. Voiko Ky esittää alentamisvaatimuksen tässä jutussa joko käräjäoikeudessa tai valittamalla hovioikeuteen, vai pitääkö tai voidaanko alentamisvaatimuksesta nostaa eri kanne Oy:tä vastaan?

PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet 19.2.2015 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 1. Mitä tarkoitetaan kanteenmuutoskiellolla, ja minkälaisista poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäymiskaaressa? (10 p) 2. Tuomioistuimen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (10 p) 3. Esitutkintatoimenpiteiden siirtäminen ja esitutkinnan keskeyttäminen sekä näiden toimenpiteiden merkitys asianomistajan oikeuksien kannalta? (10 p) 4. Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Tapaustehtävän liite: ote ratkaisusta KKO 2005:59 Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti 19.2.2015, oikeustapaus: Helen ja Hessu on tuomittu avioeroon jo pari vuotta sitten. Heidän yhteiset lapsensa Noel ja Joel ovat käräjäoikeuden päätöksen perusteella yhteishuollossa, asuvat Helenin luona ja heillä on ns. normaali tapaamisoikeus isäänsä Hessua kohtaan. Näissä oloissa kaikkien elämä sujui ilman kummempia kähinöitä aina maaliskuulle 2014 saakka, jonka jälkeen Helen ei ole halunnut erityisemmin myötävaikuttaa lasten ja isän tapaamisten toteutumiseen. Joitain tapaamiskertoja on peruuntunut kokonaan, koska lapset eivät ole saapuneet tavanomaiseen noutopaikkaan. Helenin mukaan Hessu keskittyy aivan liikaa uuteen naisystäväänsä Jennifer Hatred Huittiseen, mikä Helenin mukaan nakertaa Hessun luotettavuutta kaikin puolin. Muutamat vapaamuotoiset keskustelut Hessun ja Helenin välillä eivät ole auttaneet, vaan lasten ja isän väliset tapaamiset harventuivat syksyn 2014 kuluessa entisestään. Niinpä Hessu päätti ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin panemalla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireille hakemuksen, jossa hän vaatii, että Helenille asetetaan uhkasakko tapaamisoikeutta koskevan päätöksen toteutumiseksi ja että Helen velvoitetaan korvaamaan Hessun oikeudenkäyntikulut. Vastauksessaan Helen on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja että Hessu velvoitetaan korvaamaan Helenin oikeudenkäyntikulut. Jutulle määrätyt valmisteluistunto ja pääkäsittely toimitetaan parin viikon kuluttua. Hessua on kuitenkin alkanut kaduttaa koko oikeudenkäynti. Asia on ikävä varsinkin lapsille, mutta myös vanhemmille, kun tällaiset riidathan voitaisiin sivistyneiden ihmisten välillä hoitaa pois tuomioistuimen ulkopuolellakin. Lisäksi juttu käy kalliiksi, koska sekä Hessu että Helen käyttävät tunnettuja, perheriitoihin erikoistuneita asianajajia, joiden taksat eivät ole pienimmästä päästä. Helen on puolestaan ilmoittanut, että hän vie asian tarvittaessa vaikka korkeimpaan oikeuteen ja mikäli hänelle asetetaan tässä asiassa Hessun vaatima uhkasakko, Helen tulee vaatimaan lasten huollon määräämistä yksin hänelle. Hessu pohtii nyt ennen istuntoa, voisiko hän peruuttaa hakemuksensa tai jäädä pois istunnosta, mikä osoittaisi, että hän ajattelee lasten parasta. Toisaalta Hessun mielestä hän ei ole aiheuttanut riitaa, vaan on ainoastaan vaatinut voimassaolevan huolto- ja tapaamispäätöksen toteutumista. Näine ongelmineen Hessu pyytää perusteltua kantaasi jutun prosessioikeudellisiin ongelmiin, etenkin seuraaviin kysymyksiin: a) Onko asia dispositiivinen vai indispositiivinen ja millä perusteilla tämä kysymys ratkeaa? b) Millaisia seurauksia olisi hakemuksen peruuttamisesta tai siitä, että Hessu jää pois istunnosta (ratkaistaanko juttu peruutuksesta tai poissaolosta huolimatta, jääkö Hessulle kuluvastuun riski)? KKO 2005:59 Oikeudenkäyntikulut Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano Otsikko: A oli käräjäoikeudessa vaatinut, että B:lle asetetaan uhkasakko B:n huollossa olevan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. A:n peruutettua

hakemuksensa asia jätettiin sillensä. Korkeimman oikeuden päätöksessä lausutuin perustein A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. (Ään.) OK 21 luku 7 2 mom KKO:n perustelujen kohdat 1. 4.: 1. Käräjäoikeus on A:n peruutettua lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen jättänyt asian käsittelyn sillensä ja velvoittanut hänet oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 :n 2 momentin nojalla korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Hovioikeus puolestaan on katsonut, että kysymyksessä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu asia ja että A oli velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut vain, mikäli siihen oli erityinen syy. Koska hakemus ei ollut ollut perusteeton eikä erityisiä syitä ollut, asianosaiset saivat pitää heillä käräjäoikeudessa olleet kulunsa vahinkonaan. 2. B on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa, koska tämän peruuttama hakemus oli ollut aiheeton. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, minkä säännöksen perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy ja toiseksi siitä, onko A sovellettavan säännöksen perusteella velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. 3. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 :n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Pykälän 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. 4. Sanotusta säännöksestä tai muistakaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksistä ei ilmene, ettei sitä olisi sinänsä tarkoitettu sovellettavaksi myös asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Kysymyksessä oleva hakemus on kuitenkin koskenut tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoa, mikä on mahdollista ilman viranomaisen myötävaikutusta. Se, että lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanohakemus tulee viime kädessä tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei muuta asian tahdonvaltaista luonnetta. Asia ei ole siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu asia, jossa sovinto ei ole sallittu. 10.12.2014 Kukin vastaus eri arkille ja kunkin kysymyksen vastaukset eri pinoon! Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi, jossa nimi ja opiskelijanumero. HUOM: Vastauksen pituus enintään 2 sivua! Paitsi kysymys 1, jonka vastaus korkeintaan 1 sivu. 1. Määrittele seuraavat käsitteet muutamalla lauseella. Vastausten yhteispituus saa olla korkeintaan yhden (1) sivun. (10 p) a. Kontradiktorinen periaate b. Prorogaatiosopimus

c. Vahvistuskanne d. Tuomion lainvoima 2. Todistamisvelvollisuutta koskevat rajoitukset. (10 p) 3. Vertaile rikosilmoituksen vastaanottamiskynnystä, esitutkinnan aloittamiskynnystä, syyttämiskynnystä ja tuomitsemiskynnystä. (10 p) 4. Velallisen velkavastuun helpottuminen tai vanhentuminen täytäntöönpanomenettelyissä. (10 p) 5. Oikeustapaus. Seuraavalla sivulla. (10 p) Kysymykset tarkastetaan seuraavasti: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Johanna Niemi

5 Oikeustapaus A:n kanne Espoon käräjäoikeudessa A kertoi V Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli työskennellyt V Oy:n palveluksessa 1.8.1999 lukien toistaiseksi voimassa olevan kirjallisen työsopimuksen perusteella. Työsopimuksen mukaan hänen palkkauksensa muodostui työsuhteen ensimmäisen neljän kuukauden jälkeen peruspalkasta sekä tehtyyn tulokseen perustuvasta provisiosta. A vaati, että V Oy velvoitetaan maksamaan hänelle työsopimukseen perustuvia myyntiprovisioita ajalta 1.4.2001-31.12.2004 yhteensä 54 500 euroa sekä näihin saataviin liittyviä lomakorvauksia 5 450 euroa, molemmat määrät korkoineen. A nimesi talouspäällikkö Taina T:n todistajaksi provisioiden maksamatta jäämisestä. Lisäksi A vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. V Oy:n vastaus V Oy vaati, että kanne hylätään. Perusteinaan yhtiö lausui, että A:n kanssa oli suullisesti sovittu, että provisioiden maksamisesta luovuttiin ja A:lle maksettiin niiden sijasta alun perin sovittua korkeampaa peruspalkkaa. Asia siirrettiin suoraan pääkäsittelyyn. Pääkäsittely A toisti aiemmin lausumansa ja myönsi, että ei ollut vaatinut provisioita kolmeen vuoteen ennen joulua 2004. A ilmoitti luopuneensa Taina T:n kuulemisesta todistajana. V Oy edustajana saapui oikeuteen oikeustieteen maisteri Juulia J. V Oy katsoi aiemmin lausumansa lisäksi, että A:n ja V Oy:n välillä oli ainakin vuoden 2001 alkuun mennessä hiljaisesti sovittu palkkausehdon muuttamisesta siten, että peruspalkkaa korotettiin ja kirjallisen työsopimuksen provisiota koskevaa ehtoa ei noudatettu. V Oy perusteli, että sopimuksen olemassaolo voidaan päätellään osapuolten toimista, kuten asiantilan pitkäaikaisesta hyväksymisestä tai yhteistoiminnassa vakiintuneesti noudatetusta menettelystä. V Oy vaati Taina T:n kuulemista todistajana siitä, että A oli hyväksynyt noudatetun käytännön. A vastusti Tainan kuulemista. Lisäksi A väitti, että Juulia J:llä ei ollut oikeutta toimia asiassa asiamiehenä käräjäoikeudessa. Juulia ilmoitti, että hänellä on asianmukainen lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Tehtävä: Arvioi syntyneeseen tilanteeseen liittyviä prosessuaalisia kysymyksiä ja sitä, miten tilanne tästä etenee! 12.6.2014 1. Lainvoima riita-asiassa. (10 p) 2. Rikosasian tutkiminen ja ratkaiseminen syytetyn poissaolosta huolimatta. (10 p) 3. Esitutkinnan toimittamatta jättämisen, lopettamisen ja rajoittamisen edellytykset esitutkintalain mukaan? (10 p)

4. Selosta lyhyesti termit a-c. Samoin kerro lyhyesti d-kohdan pääpiirteet. [Vastaustila yhteensä 1 sivu] a) Konkurssin raukeaminen (2 p) b) Konkurssin peruuntuminen (2 p) c) Akordi (2 p) d) Maksukyvyttömyys ja sen toteen näyttäminen konkurssin perusteena. (4 p) 5 Oikeustapaus (10 p) Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltiin alkuvuodesta seuraava oikeustapaus: Asunto-Oy Nummenkulma oli nostanut kanteen Venla V:tä vastaan ja esittänyt haastehakemuksessa seuraavaa: Asunto-Oy:n ja Venlan 1.2.2000 tekemän sopimuksen mukaan Asunto-Oy sai rakennusoikeuden Venla V:n omistamalle tontille Nummenkulma 1:113, Turku. Asunto-Oy oli rakentanut tontille rivitalon ja laatinut suunnitelmat toisen rivitalon rakentamiseksi. Venla oli kuitenkin katsonut, että Asunto-Oy oli jo käyttänyt sille sopimuksen perusteella kuuluvan rakentamisoikeuden. Asunto-Oy vaati KO:ta vahvistamaan, 1. että sille kuului kanteessa tarkemmin määritelty rakennusoikeus ja 2. että Venla V velvoitetaan sakon uhalla hakemaan rivitalolle rakennuslupaa tai ainakin myötävaikuttamaan rakennuslupa-asiassa. Venla V oli vastineessaan kiistänyt vaatimukset. Venla oli vedonnut sopimuksen tulkintaan, jonka mukaan siinä olisi luovutettu Asunto-Oy:lle vain yhden rivitalon rakentamiseen oikeuttava rakennusoikeus. KO piti asiassa pääkäsittelyn. Venla ilmoitti asuvansa nykyisin Helsingissä, minkä vuoksi asiaa ei ylipäänsä tulisi Turussa käsitellä. Pääkäsittelyssä kuultiin Asunto-Oy:n hallituksen puheenjohtajaa sekä Venlaa todistelutarkoituksessa sekä Asunto-Oy:n perustaneen ja sitä vuonna 1999 sopimusneuvotteluissa edustanutta Ulla U:ta todistajana. Pääkäsittelyssä kävi ilmi, että sen enempää Ulla U kuin Venla V eivät enää muistaneet kovin tarkoin tuolloisia tapahtumia ja ihmettelivät sitä, että näin vanhoja asioita vielä oikeudessakin käsitellään. Venla huomautti lisäksi, että ajatus hänen velvoittamisestaan myötävaikuttamaan rakennuslupa-asiaan on absurdi hänen korkean ikänsä vuoksi. Muutenkaan tuomioistuin ei voi pakottaa ihmisiä tekemään tällaisia asioita. Käräjäoikeuden päätösneuvottelussa käräjätuomari Tiina T kiinnittää huomiota sinuun, joka oikeustieteen ylioppilaana olet kuuntelemassa oikeuden istuntoa. Hän esittää nyt sinulle seuraavat kysymykset ja pyytää niihin prosessioikeudellista vastausta: 1) Miten on suhtauduttava Venla V:n ilmoitukseen kotipaikan vaihdoksesta? 2) Venlan asian historiaa koskevan vastineen ja suullisen esityksen perusteella Tiinasta on alkanut vaikuttaa siltä, että kantajan vaatimus saattaisi olla vanhentunut. Tulisiko hänen hylätä kanne vanhentuneena vai mitä hänen tulisi tehdä? 3) Jos kanne päädytään hyväksymään, voidaanko tuomioon sisällyttää myötävaikutusvelvoite rakennuslupa-asiassa, ja jos niin millainen? 26.2.2014 Kukin vastaus eri arkille! 1. Minkä edellytysten täyttyessä rikosasia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä ilman pääkäsittelyn pitämistä? (10 p.)

2. (10 p.) Ystäväsi Ylva Yrttimaa on perustanut pienen yrityksen, ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Taloudellisesti yritys on juuri ja juuri pinnalla, mutta toiminta näyttää kehittyvän suotuisasti. Koska kysymys on asiakaspalvelusta elintarvikealalla, yrityksessä sattuu ja tapahtuu. Tavarantoimittajien kanssa on ollut erimielisyyksiä, ja muutama asiakas on jättänyt laskunsa maksamatta. Asiakkaat ovat myös näpistelleet. Ikävin tapaus oli, kun muuan asiakas läimäytti Ylvaa. Näin ollen Ylva on joutunut tekemisiin myös oikeusjärjestyksen kanssa. Koska olet oikeustieteen opiskelija, Ylva tiedustelee sinulta seuraavia seikkoja: a) Voisitko ystävällisesti ottaa hoitaaksesi yllä kerrottujen asioiden käsittelyn tuomioistuimissa ja poliisissa? b) Ylvan liikkeen naapurustossa on Lasse L:n ns. Lakiasiaintoimisto. Ylva haluaa tietää, onko tämä luotettava toimisto. c) Jos Ylva kääntyy Lassen puoleen, mutta asiat eivät suju niin kuin pitäisi, mitä Ylva voi tehdä? d) Ylvan yrityksen tuotto on toistaiseksi jäänyt varsin pieneksi. Juristien palkkiot ovat tunnetusti huikeita. Mitä mahdollisuuksia Ylvalla on saada edullista oikeusapua? e) Jos asiat menevät oikeuteen, onko Ylvalla oltava oikeudenkäynnissä juristi? Millaisia laskuja tästä voi tulla? 3. (10 p.) Määrittele lyhyesti seuraavat konkurssioikeuden käsitteet (vastaustila yhteensä korkeintaan 1 sivu): a) Velkojien tasavertaisuuden periaate b) Oletussäännöt c) Jälkivalvonta d) Konkurssiasiamies e) Universaaliperiaate 4. Todistustaakka riita-asioissa (10 p) 5. Oikeustapaus (10 p). Miesasia-aktivisti Jukka Pakkassalo ilmoittautui syyskuussa Naisten Lenkki juoksutapahtumaan. Juoksutapahtuma järjestettiin Turussa lokakuussa 2013. Tapahtuman järjestäjän Suomen Juoksut Oy:n puolesta toimitusjohtaja Virve Kantosuo ilmoitti, että Naisten Lenkki tapahtumaan voivat osallistua vain naiset. Pakkassalo pyysi vastauksen kirjallisena ja hän sai sen. Pakkassalo nosti kanteen Suomen Juoksut Oy:tä vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja vaati käräjäoikeutta oikeuttamaan hänet osallistumaan juoksutapahtumaan tasa-arvolain 8e :n perusteella. KäO pyysi Suomen Juoksut Oy:ltä vastineen, ja vastineessa Oy kiisti käräjäoikeuden toimivallan sekä kanteen. Toimivallan kiistämisen perusteeksi Oy ilmoitti, että kyseessä on valtakunnallinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KäO kutsui asianosaiset valmistelun istuntoon, johon Pakkassalo saapui itse ja Oy toimitusjohtaja Kantosuon edustamana. Istunnossa Ryti toisti haastehakemuksessa esittämänsä vaatimuksen saada osallistua juoksutapahtumaan sekä vaati lisäksi hyvitystä 4000 tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä ja oikeudenkäymiskulujensa korvaamista 500.

Lisäksi Pakkassalo ilmoitti, että hänen vaatimuksensa tulee hyväksyä senkin vuoksi, että toiminta on Euroopan Unionin palveluista annetun direktiivin vastaista sukupuolisyrjintää. Naisten Kuntosali Oy vastusti uusien vaatimusten käsittelemistä ylipäätään ja huomautti, että Euroopan Unionin direktiivin vetäminen hihasta on laitonta ja tekee vastaamisen kanteeseen täysin mahdottomaksi. Oletetaan, että KäO päätyy käsittelemään asian ja hyväksyy Pakkassalon esittämät vaatimukset. Käräjäoikeuden tuomio annettiin 31.1.2014 eikä siihen haettu muutosta. Pakkassalo haluaa osallistua juoksuun jälleen vuonna 2014. Jälleen hänen pyyntönsä evätään. Pakkassalo kääntyy tuohtuneena puoleesi ja pyytää sinua laittamaan vireille uuden kanteen. Hän myös ihmettelee, miten käräjäoikeus saattoi viivytellä asian käsittelyn kanssa niin, että tapahtumaan osallistuminen oli jo myöhäistä. Tarkastele tapauksessa esiin tulevia prosessioikeudellisia ongelmia: 1) Miten suhtaudut Oy:n väitteeseen käräjäoikeuden toimivallasta? 2) Miten käräjäoikeuden tulee menetellä valmistelun istunnossa esitettyjen vaatimusten suhteen? 3) Miten arvioit tilannetta nyt? Mikä on KäO:n tuomion merkitys tulevia tapahtumia ajatellen? Mitä oikeussuojakeinoja Pakkassalolla on käytettävissään? Kysymykset tarkastetaan seuraavasti: 1 Tuuli Hong, 4 Anna Hurmerinta 2,3 ja 5 Johanna Niemi Kysymyksen 5 liite. Kysymyksessä mainitaan seuraavat aineellisoikeudelliset säännökset. Niitä ei suoranaisesti tarvita tapauksen ratkaisemisessa (kysymyksessä tulee arvioida prosessuaalisia seikkoja), mutta ne voivat olla avuksi tilanteen hahmottamisessa. Tasa-arvolaki 8 e (19.12.2008/1023) Syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa Tavaroiden tai palvelujen tarjoajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan julkisella tai yksityisellä sektorilla yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan tai häntä muutoin kohdellaan 7 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille on kuitenkin sallittua, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin. Direktiivi 2004/113 miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. 4 artikla Yhdenvertaisen kohtelun periaate 1. Tässä direktiivissä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelunperiaatteella tarkoitetaan, että a) sukupuoleen perustuvaa välitöntä syrjintää ei esiinny, ei myöskään raskaudesta tai äitiydestä johtuvaa naisten epäedullisempaa kohtelua;

b) sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää ei esiinny. 5. Tämä direktiivi ei estä erilaista kohtelua, jos tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin. 12.12.2013 1. Mitä väittämistaakalla tarkoitetaan sekä mitä etuja ja haittoja siitä on? (10 p.) (Luennot) 2. Mitä tarkoitetaan tunnustamisella ja mikä on sen merkitys todisteena? (10 p.) (Jokela, Oikeudenkäynti III) 3. Loppukeskustelu rikosprosessissa? (10 p.) (Jokela, Rikosprosessi) 4. Asiallinen toimivalta on yksi Jokelan mainitsemista tuomioistuinten toimivaltaa koskevista toimivaltatyypeistä. a) Mitä muita toimivaltatyyppejä Jokela mainitsee? Selosta niiden merkitys lyhyesti. (5 p.) b) Mitä juttutyyppejä on asiallisella perusteella jaettu yleisten tuomioistuinten välillä? (5 p.) (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p) 5. Syyttäjä asianomistajan yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 7.11.2013 1. Ulosottoasian vireilläolon päättyminen? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 2. Mitä tarkoitetaan prekluusiolla ja mihin prekluusio kohdistuu? (luennot) (10 p.) 3. Mitä tarkoitetaan tuomion lainvoimaisuudella ja milloin tuomioistuimen antama ratkaisu tulee lainvoimaiseksi? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 5. Syytesidonnaisuus? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.)

13.6.2013 1. Kerro lyhyesti, mikä on vastapuolen kuulemisen periaate ja pohdi sen jälkeen, miten se toteutuu vangitsemisoikeudenkäynnissä. (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Asianomistajan syyteoikeus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Todistelun välittömyys? (Jokela, Oikeudenkäynnin perusteet) (10 p.) 4. Väittämistaakka riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Muodollinen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 27.2.2013 1. Mitä hallituksen esityksen (26/2003) mukaan tavoiteltiin uuden konkurssilainsäädännön uudistamisella? (10 p.) 2. Vaatimistaakka ja väittämistaakka riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Todistelun välittömyys? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 4. Rikosprosessilain (ROL 2 luku) mukaisen oikeudenkäyntiavustajan määrääminen asianomistajalle? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 5. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen, lopettaminen ja rajoittaminen uuden esitutkintalain (805/2011) mukaan? (10 p.) 12.12.2012 1. Määräämisperiaate ja käsittelymenetelmä dispositiivisissa riita-asioissa. (Jokela, OikeudenkäyntiI)(10p.) 2. Todistajan vaitiolovelvollisuus ja -oikeus. (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Velallisen asema konkurssissa? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) 4. Oikeustapaus (10 p.) Hanna, Iida ja Kalle ovat haastaneet veljensä Heikin oikeuteen. Käräjäoikeudelle toimittamassaan haastehakemuksessa kantajat ovat lausuneet, että heidän vanhempansa Juho ja Hilma olivat 6.8.2002 myyneet Aittaniemi-nimisen tilan Heikille 120 000 euron kauppahinnasta. Kauppakirjan mukaan kauppahinta tuli suorittaa siten, että ostaja maksoi sisarilleen Hannalle ja Iidalle kummallekin 15 000 euroa ja otti vastattavakseen Osuuspankkiin olevasta metsänparannuslainan jäännöspääomasta 39 500 euroa ja suoritti kauppahinnan jäännöksen 50 500 euroa myyjille annettavana elinkautisena vapaana asuntoetuna tilalla olevassa asuinrakennuksessa, johon kuului asuntona oma huone valoineen ja lämpöineen.

Kauppakirjan perusteella Heikille oli myönnetty lainhuuto tilaan 29.10.2002. Lainhuutoa haettaessa esitetyn verotusarvotodistuksen mukaan tilan verotusarvo vuonna 2000 oli ollut 133 000 euroa. Myyjien asumisoikeuden arvoksi oli arvioitu verotusperusteiden mukaan 30 000 euroa. Juho oli kuollut 21.2.2005. Hänen jälkeensä laaditun perukirjan mukaan vainajan pesän säästö oli ollut 1530 euroa. 14.1.2012 kuolleen Hilman jälkeen laaditun perukirjan mukaan hänen kuolinpesässään ei ollut ollut säästöjä. Haastehakemuksen oheen liitetyn kiinteistönvälittäjä Veli Välittäjän arvion mukaan tilan nykyinen arvo laajoine metsineen ja rantoineen on vähintään 1 150 000 euroa. Mainituilla perusteilla kantajat ovat haastehakemuksessaan katsoneet, että Aittaniemen tilan luovutusta oli pidettävä sellaisena lahjanluontoisena ennakkoperintönä ja lahjana, jolla oli tarkoitettu suosia Heikkiä muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten vahingoksi. Sen vuoksi Hilman kuolinpesän varoihin oli lisättävä vähintään tilan puoliskon arvo 575 000 euroa, jolloin kunkin kantajan lakiosa äitinsä rintaperillisenä oli 1/8 osa tästä summasta eli 71 875 euroa, mitä kukin kantaja on vaatinut Heikiltä lakiosan täydennyksenä. Kantajat ilmoittavat lisäksi aikovansa kuulla Välittäjää todistajana asiassa. Heikki on häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastineessaan vastustanut kannetta, koska kauppahinta on vastannut tilan arvoa kaupantekohetkellä. Lisäksi Heikki on vaatinut kulujensa korvaamista. Suullisen valmistelun istunnossa kantajia on edustanut asianajaja Leksiläinen. Vastaaja on saapunut itse paikalle avustajanaan varatuomari Vastus. Leksiläinen on toistanut haastehakemuksen kanteeksi asiassa ja lausunut lisäksi, että kauppakirjan mukaan myyjillä oli oikeus niin kauan kuin he elivät käyttää tilalle vuosittain maksettavat yhteismetsärahat. Hilma oli sittemmin luopumalla tästä oikeudestaan antanut Heikille 63 000 euron suuruisen rahalahjan ja ennakkoperinnön. Heikki oli myös saanut tilaan kohdistuvia säännöstelykorvauksia noin 42 000 euroa. Heikki oli vielä Hilman jouduttua sairaalaan nostanut hänen pankkitililtään 8 460 euroa, joita Hilma ei ollut ehtinyt kuluttaa ennen kuolemaansa. Tämäkin määrä oli ennakkoperintö ja lahja, jolla oli tarkoitettu suosia Heikkiä muiden perillisten vahingoksi. Kaikki nämä määrät tuli lisätä Hilman kuolinpesän varoihin. Jos tilojen arvo vuoden 2010 alussa oli 1 000 000 euroa tai enemmän, kunkin kantajan lakiosa oli vaaditut 71 875 euroa. Sen vuoksi Leksiläinen on vaatinut Heikin velvoittamista suorittamaan kullekin päämiehelleen mainitut 71 875 euroa lain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa jutussa yhteensä 30 000 eurolla lain mukaisine korkoineen. Vastus on vastustanut edelleen kannetta ja katsonut, että Leksiläisen vasta suullisen valmistelun istunnossa esittämät uudet vaatimukset ja perusteet sekä oikeudenkäyntikuluvaatimus ja korkovaatimukset on jätettävä tutkimatta kiellettyinä kanteen muutoksina ja joka tapauksessa liian myöhään tehtyinä. Vastus huomauttaa myös siitä, ettei Leksiläinen ole esittänyt oikeudelle asianajovaltakirjaansa. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä asianosaiset puolin ja toisin toistavat aikaisemmin lausumansa ja vaatimansa. Heikki asianosaisena todistelutarkoituksessa kuulusteltuna vahvistaa kantajien esittämät tapahtumatiedot tilan arvoa lukuun ottamatta oikeiksi. Tämän jälkeen kuullaan kantajien haastehakemuksessaan nimeämänä todistajana Veli Välittäjää,