Jätealan ammattilaisille JätepLUS J Ä S E N L E H T I 1/2012 Julia 2030: Jätteiden hyötykäyttö hillitsee ilmastonmuutosta Ekopistepilotilla kehitetään pakkausjätteen keräystä JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
JätePLUS JätepLUS JÄSENLEHTI 1/2012 Tässä numerossa: s. 5 Julia 2030 -hankkeessa laskettiin jätelajikohtaiset kasvuhuonekaasupäästökertoimet HSY/Jenni-Justiina Niemi Pääkirjoitus...3 JHY tiedottaa...4 Pääartikkeli: Julia 2030 hanke... 5 Siivoustalkoot edistävät yhteishenkeä... 9 Ekopistepilotti... 10 Hyötypalat... 10 JäteMiinus... 14 Yhteisöjäsenet... 15 Tapahtumakalenteri... 16 Jätehuoltoyhdistys ry:n jäsenlehti JätepLUS Julkaisija: Jätehuoltoyhdistys ry Päätoimittaja: Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL 181 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 755 1254 auli.westerholm@ekokem.fi Toimittaja: Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 HELSINKI puh. 050 490 3004 tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi Taitto: Johanna Luumi ISSN 1455-3570 2 Pankkiyhteys: Nordea tilinro 106430-209010 www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS 3 Pääkirjoitus Tervehdys ja hyvää uutta vuotta 2012! Viime aikoina olen seurannut kiinnostuneena, kuinka kaivosteollisuus investoi kultakaivoshankkeisiin Pohjois-Suomessa. Yksi niistä sijoittuu lähestulkoon lapsuudenkotini takapihalle. Suurten kultakimpaleiden päällä en kuitenkaan ole asunut, sillä kaivosteollisuus tarvitsee vain kaksi grammaa jalometallia tuhatta kiloa kiviainesta kohti ollakseen kannattavaa. Kullankaivamisen hyötysuhde kuulostaa melko huonolta. Eikö siis paremminkin hyödynnettäviä kaivamisen kohteita löytyisi? Joidenkin mielestä kyllä, sillä brittiläinen jäte-energian asiantuntija, Advanced Plasma Power (APP) ja Group Machiels, maailmanlaajuinen jätehuoltoalan yritys, ovat perustaneet kaatopaikalle oman kaivosyhtiön. Heidän tarkoituksenaan on hyödyntää jätteen sisältämät metallit ja energia. Kultakaivosta parempaan hyötysuhteeseen ainakin päästään, sillä yksi tonni kotitaloussekajätettä sisältää keskimäärin 50 kiloa (50 000 g) metallia sekä sata kiloa (100 000 g) muovia. Muovi voidaan muuntaa helposti öljyksi, jolloin kilo muovia vastaa noin kiloa raskasta öljyä. Sadantuhannen asukkaan kaupunki kuljettaa vuodessa Jätehuoltoyhdistys ry on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö.yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. jätteissään 10 miljoonaa litraa fossiilista polttoainetta kaatopaikalle. Fossiilinen polttoaine on kiinteässä muodossa, muovina. Yleensä sitä ei hyödynnetä, sillä muovien hyödyntäminen/ uusiokäyttö on osoittautunut ongelmaksi eri muovilaatujen moninaisten ominaisuuksien vuoksi. Käytännössä puhtaiden muovijakeiden hyödyntäminen vaatisi eri muovilaatujen erottelun. Esimerkiksi Japanissa ja Ruotsissa ollaan tässä jo pitkällä. Hyödynnettävää jätettä löytyy myös muualta. Ajatellaanpa vaikka juuri hankkimaani iphone-puhelinta. Apple valmistaa ja myy niitä päivittäin yli 200 000 kappaletta. Jos näiden kännyköiden laturien johdot yhdistettäisiin yhdeksi johdoksi, niin vuodessa se yltäisi 3,2 kertaa maapallon ympäri. Vuosittain valmistettavista iphoneista syntyy jossain vaiheessa 10 000 tonnia SER-jätettä sekä saman verran pakkausjätettä. On tärkeää tiedostaa, onko tämä kaikki vain jätettä vai kenties jopa sataprosenttisesti uudelleen hyödynnettävää materiaalia. Uusi jätelaki velvoittaa meidät hyödyntämään jätteet entistä tehokkaammin joko energiana tai käyttämällä materiaalit uudelleen. Vuoden 2016 jälkeen kaatopaikalle menevän jätteen määrä tulee vähenemään dramaattisesti. Ehkä meidän on aika alkaa nähdä kultaa ja arvoa myös asioissa, joita olemme tähän asti pitäneet vain jätteinä. Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI Mikko Ahokas Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitemuutokset)
JHY tiedottaa Tervetuloa kevätkokoukseen! JätePLUS Jätehuoltoyhdistys ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 12.3.2012 Kuusakoski Oy:n tiloissa Heinolassa. Yhteiskuljetus Helsingin keskustasta lähtee kello 8.30. Heinolaan saavumme noin kello 10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä tiedotetaan Jätehuoltoyhdistyksen ajankohtaisista asioista. Lisäksi tutustumme Kuusakoski Oy:n toimintaan. Kokouksen esityslista julkaistaan Jätehuoltoyhdistyksen nettisivuilla viimeistään viikkoa ennen kokousta. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä osoitteella risto. pohjanpalo@kuusakoski.com. Ilmoitathan samalla, osallistutko yhteiskuljetukseen. Kerro myös puhelinnumerosi, jotta voimme tarvittaessa sopia kuljetuksen yksityiskohdista. Opintomatka Müncheniin 9. 11.5.2012 Vuoden 2012 opintomatkan pääkohde on IFAT ENTSORGA -jätehuoltomessut. Keskiviikkona 9.5. tutustutaan baijerilaisen autonvalmistajan BMW:n kierrätyskeskukseen sekä autonvalmistukseen ja sen jätehuoltoon. Torstai- ja perjantaipäivät on varattu messuille tutustumiseen omassa tahdissa. HUOM! Jokainen hankkii messulippunsa itse; messuliput eivät sisälly matkan hintaan. Torstai-iltana kokoonnutaan Jätehuoltoyhdistyksen tarjoamalle illalliselle. Keskiviikon ekskursiota lukuun ottamatta paikasta toiseen liikutaan julkisilla liikennevälineillä omalla kustannuksella. Hotellimme sijaitsee aivan päärautatieaseman vieressä, joten kulkuyhteydet ovat hyvät sekä messuille että lentoasemalle. Lentoaikataulu: Jätehuollon HEL-MUN ke 9.5.2012 klo 6.40-8.10 MUN-HEL pe 11.5.2012 klo 19.35-23. Matkalle mahtuu 20 osallistujaa. Tarkista paikkatilanne ja kysy lisätietoja Sakari Saloselta: sakari.salonen@ramboll.fi kevätpäivä Oulussa 26.4.2012 Jätehuoltoyhdistys järjestää perinteisen kevätpäivän Oulussa torstaina 26.4.2012. Kevätpäivän aiheita ovat muun muassa: Kaatopaikka 2016 (Orgaaninen hiili poistuu mikä muuttuu?) Pitkät jätekuljetukset Siirtokuormausasemien suunnittelu Lajitteluareenat REF:n polton tulevaisuus Jätetuhkan käsittely Jätteiden biojalostamot Kevätpäivän ohjelmaan kuuluu myös vierailu Laanilan Voima Oy:n voimalaitokselle sekä buffet-illallinen. Lisätietoja antavat: Mikko Ahokas (mikko.ahokas@wspgroup.fi) ja Johanna Kankaala (johanna.kankaala@ouka.fi). Ilmoittautumiset Johanna Kankaalalle. Matkan hinta: 750 euroa (majoitus kahden hengen huoneessa) tai 1 000 euroa (majoitus yhden hengen huoneessa). Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet henkilöjäseneksi: Mika Lindén, Paperinkeräys Oy yhteisöjäseniksi: Aalto-yliopisto Holger Hartmann Oy 4 www.jatehuoltoyhdistys.fi
Tutkimus JätePLUS Jätteen muodostumispaikkana pidettiin kiinteistökohtaista tai alueellista keräyspistettä. HSY/Jenni-Justiina Niemi Jätehuoltoketju voi vähentää päästöjä enemmän kuin tuottaa Julia 2030 -hankkeessa laskettiin jätelajikohtaiset kasvihuonekaasupäästökertoimet pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella synt y ville jätteille. Materiaaleina hyödynnettävistä jätteistä etenkin metallit ja sähkö- ja elektroniikkaromu voivat vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia merkittävästi. Jätettä syntyy materiaalien ja tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä, ja kaikki markkinoille tullut materiaali muuttuu jätteeksi jossain vaiheessa elinkaartaan. Tuotteiden valmistus, jakelu ja käyttö vaikuttavat ympäristöön eniten. Tuotantoprosessit, tuotesuunnittelu ja kuluttajakäyttäytyminen merkitsevät siis kasvihuonekaasupäästöjen kannalta enemmän kuin jätehuollon ratkaisut. Syntymätön jäte on ympäristön kannalta paras jäte. Jätteen tuottaja ratkaisee kuitenkin lajittelukäyttäytymisellään, miten hyvin jätteiden sisältämä materiaali ja energia voidaan käyttää uudelleen. Jätteistä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia sekä suoraan että välillisesti. Jätteiden aiheuttamien suorien, pääasiassa kaatopaikoilta peräisin olevien päästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolme prosenttia. Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentäminen materiaali- ja energiahyödyntämistä lisäämällä on merkittävin keino näiden vähentämiseksi. Kertaalleen valmistetun materiaalin työstäminen uudelleen raaka-aineeksi vie usein vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin uuden tuotteen valmistaminen neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätyksen kokonaishyöty riippuu esimerkiksi kierrätysmateriaalin kuljetus- ja käsittelytarpeesta, mutta ennen kaikkea siitä, minkälaisia materiaaleja tai tuotteita voidaan korvata. Jätteiden avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta myös käyttämällä niitä energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijaan. Jätelajikohtaiset päästökertoimet Julia 2030 -hankkeessa laskettiin jätelajikohtaiset kasvihuonekaasupäästökertoimet Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY:n) alueella, eli pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyville jätteille. Kertoimet laskettiin käytössä olevien hyödyntämis- tai käsittelyketjujen mukaisesti. Laskennassa otettiin huomioon kolmen kasvihuonekaasun (khk) päästöt: hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O). Päästöt karakterisoitiin IPCC 2007 -raportin mukaisilla ilmastonmuutospotentiaalia kuvaavilla kertoimilla. Hiilidioksidin kerroin on 1, metaanin 25 ja dityppioksidin 298. HSY/Jenni-Justiina Niemi 70 prosenttia HSY:n alueella syntyvästä ongelmajätteestä soveltuu polttoon. Vaikka polttamalla tuotettu energia hyödynnetään, sitä ei pystytty sisällyttämään laskentaan. Jätteen tuottaja ratkaisee lajittelukäyttäytymisellään, miten hyvin jätteiden sisältämä materiaali ja energia voidaan käyttää uudelleen. HSY/Hannu Bask 5
Lähtötietoina käytettiin HSY:n alueella syntyvän jätteen koostumusta ja hankkeen toteutushetkellä käytössä olleiden hyödyntämis- ja käsittelyprosessien ympäristökuormitetietoja. Prosessikohtaisen tiedon puuttuessa käytettiin aiemmista tutkimuksista tai tietokannoista saatavaa dataa. Laskennassa otettiin huomioon kaikki vaiheet jätteiden muodostumisesta niiden päätymiseen takaisin luontoon. Jätteen muodostumispaikkana pidettiin kiinteistökohtaista tai alueellista keräyspistettä. Materiaalina tai energiana hyödynnettävien jätteiden osalta laskentaan sisältyi myös tarkastelu siitä, mitä tuotteita, raaka-aineita, energiaa ja polttoaineita jäteperäisellä materiaalilla tai energialla voidaan korvata. Korvattavasta tuotannosta syntymättä jääneet päästöt (vältetyt päästöt tai hyvitykset) voidaan laskea jäteperäisen materiaalin tai energian käytön hyödyiksi ja ne voidaan vähentää jätehuoltoketjun prosessien tuottamista päästöistä. Näin saadaan jätehuoltoketjun nettovaikutus, joka parhaimmillaan on negatiivinen ja tarkoittaa, että jätteen hyödyntämisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin niitä ketjussa syntyy. Säästöt ovat erityisen merkittäviä metallien kierrätyksessä, sillä esimerkiksi alumiinin sekundäärituotannon energiankulutus on vain noin 10 prosenttia alumiinin primäärituotannon energiankulutuksesta. Laskennassa ei ole otettu huomioon kierrätyksellä säästettyjen luonnonvarojen vaihtoehtoista käyttöä. Uusiutuvien luonnonvarojen kierrätyksellä säästettävät luonnonvarat olisivat käytettävissä esimerkiksi bioperäisen energian tuotantoon. Tämä energia, samoin kuin jäteperäisestä bioperäisestä polttoaineesta tuotettu energia, voisi puolestaan korvata fossiilisilla polttoaineilla Mauri Marttila tuotettua siirtää energiaa jo ja asiantuntemustaan näin aktiivisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. seuraajalleen. Jätelajikohtaiset kasvihuonekaasupäästökertoimet esitetään viereisellä sivulla. Negatiivinen khk-kerroin tarkoittaa, että jätehuoltoketju voi vähentää päästöjä enemmän kuin se tuottaa. Metallinkierrätyksellä voidaan vähentää kasvihuonekaasusäästöjä merkittävästi. prosenttia Suomessa samana vuonna syntyneestä 2,5 miljoonasta tonnista yhdyskuntajätettä. Sekajäte sijoitetaan HSY:n alueella pääosin kaatopaikalle. Kaatopaikan päästöihin vaikuttavat kaatopaikan olosuhteet, jätteen koostumus ja tarkasteltava ajanjakso. Kaatopaikalta vapautuva metaani vaikuttaa ilmastonmuutosta kiihdyttävästi, kun taas bioperäisistä lähteistä peräisin oleva hiilidioksidi katsotaan ilmastonmuutoksen kannalta neutraaliksi. HSY:n alueella kaatopaikkakaasusta tuotetaan kaasuvoimalassa sähköä, ja sillä korvataan ostosähköä. Tulevaisuudessa sekajäte poltetaan jätevoimalassa, ja sen on tarkoitus vähentää kivihiilen käyttöä energian tuotannossa. Biojätteet kompostoidaan Ämmässuolla sijaitsevassa kompostointilaitoksessa puutarhajätettä kuivikkeena HSY/Jenni-Justiina Niemi käyttäen. Kompostoitu biojäte hyödynnetään viherrakentamisessa käytetyssä kasvualustassa korvaamaan turvetta. Keräyspaperi hyödynnetään siistauksen jälkeen sanomalehtipaperin valmistuksessa, missä se korvaa kuusihakkeesta hiertämällä valmistettavaa termomekaanista massaa. HSY:n alueen keräyskartonki hyödynnetään hylsykartongin valmistuksessa. Hylsykartonkia käytetään muun muassa paperi-, lanka- ja muovikelmurullien valmistukseen. Keräyskartongin oletettiin korvaavan neitseellistä kuitua hylsykartongin valmistusprosessissa. Erilliskerätty lasi murskataan, puhdistetaan, lajitellaan ja hyödynnetään pääosin lasivillan ja lasipakkausten valmistuksessa sekä maarakentamisessa. Vuonna 2007 lasivillan valmistuksessa hyödynnettiin 38 prosenttia, lasipakkausten valmistuksessa 53 prosenttia ja maarakentamisessa 9 prosenttia kerätystä lasista. Kierrätyspisteistä metallijätteet kuljetetaan lajiteltavaksi kierrätysyritykseen, mistä rauta, teräs, alumiini ja kupari toimitetaan metalliteollisuuteen käytettäväksi malmipohjaisten raakaaineiden sijaan. Erilliskerätty metallijae sisältää 53 prosenttia tinattua terästä, 24 prosenttia alumiinia, 15 prosenttia ruostumatonta terästä ja 9 prosenttia muita metalleja. Erilliskerätty muovi sisältää pääasiassa suurilta tuottajilta, kuten kaupoista, yrityksistä ja toimistoista syntyviä muoveja, jotka ovat suhteellisen homogeenisia laadultaan. Muovijäte oletettiin käytettävän muoviprofiileihin, joilla voidaan korvata kyllästettyä puutavaraa esimerkiksi terassirakenteissa. Puujäte hyödynnetään pienissä kaukolämpövoimaloissa, missä energiansaanto on korkea, jopa 90 prosenttia. Puun oletettiin korvaavan öljyä, tällaisissa pienissä voimaloissa yleisesti käytettyä polttoainetta. Jätelajien hyödyntäminen ja käsittely Pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2010 noin 5,3 miljoonaa tonnia jätettä, josta suurin osa, 76 prosenttia, oli materiaalivirtojen tilinpitojärjestelmä Martin mukaan maa- ja vesirakentamisen ylijäämämassoja. Vuonna 2009 Suomessa syntyneestä 85 miljoonan tonnin kokonaisjätemäärästä tämä on noin 6 prosenttia. Yhdyskuntajätteitä pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2010 noin 710 000 tonnia, eli 28 HSY/Jenni-Justiina Niemi 6 HSY:n alueen keräyskartonki hyödynnetään hylsykartongin valmistuksessa. Erilliskerätty biojäte kompostoidaan.
Tutkimus 1 500 1 000 kg CO 2 - ekv. / tonni jätettä 500 0-500 - 1 000-1 500-2 000 Jätehuolto Hyödyntäminen Vältetyt päästöt Khk- kerroin (tuotetut miinus vältetyt) 1 500 HSY:n alueella muodostuvien jätelajien hyödyntämis- ja käsittelyketjuissa tuotetut ja vältetyt kasvihuonekaasupäästöt. Jätehuolto käsittää jätteen keräilyn, kuljetuksen, esikäsittelyn ja käsittelyn tuottamat päästöt ja hyödyntäminen hyödyntämisprosesseissa syntyvät päästöt. Vältetyt päästöt kuvaavat hyötyjä, jotka voidaan saada korvattaessa neitseellisen raaka-aineen tai polttoaineen käyttö jäteperäisellä. Khk-kerroin muodostuu tuotettujen ja vältettyjen päästöjen erotuksesta. Negatiivinen khk-kerroin tarkoittaa, että jätehuoltoketju voi vähentää päästöjä enemmän kuin se tuottaa. 1 000 kg CO 2 - ekv. / tonni jätettä 500 0-500 - 1 000-1 500-2 000 Jätehuolto Hyödyntäminen Vältetyt päästöt Khk- kerroin (tuotetut miinus vältetyt) Julia 2030 Julia 2030, Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen, oli HSY:n, Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Keravan, Suomen ympäristökeskuksen ja HSL:n yhteinen, ajanjaksolla 2009-2011 toteutettu hanke. Hanketta koordinoi HSY:n seutu- ja ympäristötieto. Hankkeen tavoitteena oli vähentää Helsingin seudun kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa esiin mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta sekä sopeutua sen seurauksiin. Hankkeessa otettiin käyttöön luotettavia työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Niiden avulla kunnat, asukkaat ja yritykset voivat pienentää tehokkaasti omaa hiilijalanjälkeään. 7
Tutkimus JätePLUS Energiajae on HSY:n alueella pääosin suuryrityksiltä kerättyjä puu-, paperi-, pahvi- ja kartonkipakkauksia. Energiajakeen polton laskettiin korvaavan sitä käyttävällä voimalaitoksella maakaasun käyttöä. Rakennus- ja purkujätteen koostumukseksi arvioitiin 67 prosenttia mineraalisia jätteitä, lähinnä betonia, 13 prosenttia puuta, 14 prosenttia sekajätettä, 2 prosenttia metalleja, 1,5 prosenttia renkaita, 0,9 prosenttia kartonkia ja 0,1 prosenttia ongelmajätteitä. Betonijäte käytetään murskeena maarakentamisessa soran sijaan. Betoniraudat hyödynnetään metalliteollisuudessa. Renkaat käytetään murskattuna maarakentamisessa soran sijaan. Muille rakennus- ja purkujätteen jakeille sovellettiin edellä esitettyjä hyödyntämis- ja käsittelykonsepteja. Tuottajien keräämästä sähkö- ja elektroniikkaromusta noin 50 prosenttia on suuria laitteita, 21 prosenttia tieto- ja teleteknisiä laitteita ja 21 prosenttia kuluttajaelektroniikkalaitteita. Loput 7 prosenttia ovat esimerkiksi pieniä kodinkoneita, työkaluja ja leluja. SER:in koostumus vaihtelee, ja käsittely- ja hyödyntämisketjun päästöistä oli saatavilla vain vähän tietoa. SER:ille laskettu kasvihuonekaasupäästökerroin sisältää runsaasti epävarmuuksia. Esimerkiksi muovijakeen käsittelyä tai hyödyntämistä ei pystytty tiedon puuttuessa ottamaan huomioon, joten kerroin perustuu pääosin metallien hyödyntämiseen. Ongelmajätteisiin luokitellaan esimerkiksi maaleja, liuottimia, öljyjä, raskasmetalleja, pilaantuneita maamassoja, kodinkoneita, paristoja ja akkuja. Lähtötietojen puutteen vuoksi tarkasteltiin vain polttoon soveltuvia ongelmajätteitä, joita onkin tilastojen mukaan noin 70 prosenttia HSY:n alueella syntyvistä ongelmajätteistä. Ongelmajätteiden poltolle ei pystytty laskemaan päästöhyvityksiä. Jätevesilietteitä syntyy Helsingissä Viikinmäen ja Espoossa Suomenojan puhdistamoilla. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tulevasta jätevedestä noin 85 prosenttia on yhdyskuntajätevesiä ja 15 prosenttia teollisuusjätevesiä. Jätevesilietteet mädätetään ja prosessissa syntyvällä biokaasulla tuotetaan energiaa, valtaosin sähköä, joka korvaa ostosähköä. Kasvihuonekaasupäästökertoimien hyödyntäminen Jätetonnia kohti esitetyistä kertoimista huomataan, että materiaalina hyödynnettävistä jätelajeista erityisesti metalleilla ja SER:illä on merkittävä potentiaali ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseen. Energiana hyödynnettävällä energiajakeella, puulla ja tulevaisuudessa sekajätteellä on myös potentiaalia, mikäli ne korvaavat fossii- 8 HSY/Hannu Bask Biojätteet kompostoidaan Ämmässuolla sijaitsevassa kompostointilaitoksessa. lisilla polttoaineilla tuotettua energiaa. Energiahyödyntämisen edut tulevat jatkossa pienenemään bioperäisten polttoaineiden käytön lisääntyessä. Kaatopaikalle sijoitettava sekajäte sekä poltettava ongelmajäte kuormittavat ympäristöä eniten. Ongelmajätettä polttamalla tuotettu energia kuitenkin hyödynnetään, vaikka sitä ei pystytty sisällyttämään laskentaan. Jatkossa kerrointa tulee täsmentää. Jätelajien vaikutusta jätehuollon kokonaiskasvihuonekaasupäästöihin ei voida arvioida pelkästään tonnikohtaisten kertoimien avulla, vaan lisäksi tarvitaan tieto eri jätelajien määrästä. Jätelajikohtaiset kertoimet onkin liitetty neljään HSY Jätehuollon kehittämään jätehuollon laskuriin, Emmiin, Konstaan, Marttiin ja Petraan, joilla voidaan saada eri tarkoituksia varten tietoa jätteisiin liittyvistä päästö- tai päästösäästöpotentiaaleista. Julia 2030 -hankkeessa lasketut kertoimet pohjautuvat HSY:n alueen jätehuoltoketjuihin ja siksi niitä ei tule suoraan soveltaa muilla alueilla. Kertoimia tulee päivittää kun jätehuoltojärjestelmä tai jätteiden koostumus muuttuu. Epävarmuuksia liittyy kaikissa kertoimissa erityisesti hyödyntämisellä saavutettavien hyötyjen eli vältettyjen päästöjen laskentaan. Jäteperäisten materiaalien ja energian korvaavuustarkastelut perustuvat oletuksiin, sillä asiat eivät ole helposti todennettavia. Vastuukirjoittajat: Helena Dahlbo, erikoistutkija, SYKE Reetta Anderson, kehittämisinsinööri, HSY Muut kirjoittajat: Tuuli Myllymaa, tutkimusinsinööri, SYKE Kaisa Manninen, tutkija, SYKE Marja-Riitta Korhonen, tutkija, SYKE Jätehuollon laskurit HSY:n tuottamilla jätehuollon laskureilla voi laskea kasvihuonekaasupäästöjä. Emmi on jätemäärien ennakointimalli, jolla voidaan myös arvioida jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Jätemäärien ennakointi on tärkeää toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseksi. Emmi auttaa tarkentamaan, mihin jätehuollossa kannattaa panostaa, kuten neuvontaan jätteen synnyn ehkäisyssä tai arviointiin jätehuollon ympäristövaikutuksista. Konsta on jätelaskuri kotitalouksille. Konstan avulla kotitaloudet voivat laskea jätteidensä ja niiden eri käsittelytapojen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ja verrata niitä muiden kotitalouksien päästötietoihin. Martti on pääkaupunkiseudun materiaalivirtojen tilinpitojärjestelmä, joka sisältää tiedot lähes kaikista Helsingin seudun alueella syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelytavoista. Kasvihuonekaasupäästöjen laskurin tietoja hyödynnetään jätehuollon suunnittelussa ja jätehuollon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Petra on pääkaupunkiseudun yrityksille ja yhteisöille tarkoitettu maksuton jätemäärien seurantapalvelu, jossa yritykset voivat verrata oman toimipisteensä jätemääriä muihin vastaaviin saman toimialan toimipisteiden jätemääriin. Petrajätevertailu auttaa kehittämään kiinteistön jätehuoltoa tehokkaammaksi ja vähentämään jätteiden määrää. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla tarkastellaan yrityksen jätteistä aiheutuvia khk-päästöjä ja verrataan niitä muiden saman toimialan yritysten vastaaviin päästöihin. Tietoja voi hyödyntää yritysten ympäristöraportoinnissa. Lähteet: Dahlbo, H., Myllymaa, T., Manninen, K. & Korhonen, M.-R. 2011. GHG emission factors for waste components produced, treated and recovered in the HSY area - Background document for the calculations + Annex 1 (Tables). 19.12.2011. http://www.hsy.fi/ julia2030/hanke/jatehuolto/sivut/default.aspx IPCC 2007. Climate Change 2007: Working Group I: The Physical Science Basis. Fourth Assessment Report: Climate Change 2007. http://www.ipcc.ch/ publications_and_data/ar4/wg1/en/tssts-2-5.html. Luettu 21.11.2011. Martti Materiaalivirtojen tilinpito 16.1.2012. http:// www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/tyokaluja/martti/ Sivut/default.aspx Tilastokeskus 2011. Jätetilasto. Julkistukset. http:// www.tilastokeskus.fi/til/jate/tie.html. Luettu 16.1.2012. www.jatehuoltoyhdistys.fi
Kuvat: Halssilan asukasyhdistys ry, JAPA ry JätePLUS Siivoustalkoot Jyväskylän Halssilassa paistetaan yhdessä makkaraa, tutustutaan ja rupatellaan siivoustalkoiden päätteeksi. Talkoot siistimmän ympäristön puolesta Siivoustalkoot ovat kasvattaneet suosiotaan Jyväskylän seudulla. Esimerkiksi Halssilassa koulun, kotien ja asukasyhdistyksen yhteistyönä toteutettavat talkoot edistävät myös asukkaiden yhteishenkeä. Jyväskyläläinen Halssilan alakoulu, koulun vanhempainneuvosto ja alueen asukasyhdistys järjestävät yhteisen ympäristönsiivoustapahtuman joka vuosi toukokuun alkupuolella. Talkoot järjestetään aina arki-iltana, jotta myös vanhemmat, kummit, mummot ja vaarit pääsevät mukaan. Talkoisiin osallistuukin joka kevät satoja koululaisia, heidän vanhempiaan ja muita alueen asukkaita. Siivoustalkoot eivät ole pelkästään koulun oma juttu, vaan ne yhdistävät kodin, koulun ja koko asuinalueen, rehtori Meri Lumela sanoo. Siivoamisen päätteeksi paistetaan yhdessä makkaraa, tutustutaan ja rupatellaan. Lumela näkeekin talkoiden merkityksen laajempana kuin vain roskien keräämisenä. Yhdessä tekeminen, vastuunkanto omasta ympäristöstä ja oman alueen tunteminen ovat kaikki vähintään yhtä tärkeitä kuin siivoaminen. Yhteistyössä järjestettävä roskienkeruutapahtuma on käytännön ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Koulussa se antaa lisäksi oivan mahdollisuuden aiheen käsittelyyn opetuksessa: mitä kaikkea luonnosta löytyikään, miten roskat kuuluisi kierrättää ja millä keinoin kertyvän jätteen määrää saataisiin vähennettyä? Joka kymmenes asukas mukana Jyväskylässä siivoustalkoot ovat viime vuosina olleet suosittuja. Esimerkiksi viime keväänä kaupunkia putsasi talven jäljiltä paljastuneista roskista yli 14 000 talkoolaista yhden päivän aikana, eli joka kymmenes kaupungin asukas oli mukana. Roskaa kerättiin päivän aikana peräti 18 kuorma-autollista eli noin 15 tonnia. Jyväskylässä koko kaupungin laajuiset talkoot toteutetaan joka kevät usean eri tahon yhteistyönä. Siivoustalkoiden järjestämisestä ja niiden kustannuksista vastaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelut, mutta mukana käytännön järjestelyissä ovat myös esimerkiksi jyväskyläläinen kestävän kehityksen yhdistys JAPA ry, joka vastaanottaa talkooilmoittautumisia. Kukin koulu ja talkooporukka organisoi itsenäisesti oman tapahtumansa, ja Altek Aluetekniikka Liikelaitos jakaa talkootarvikkeet kouluille sekä kuljettaa kerätyt roskat pois. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus tukee tapahtumaa ottamalla talkoilla kerätyt roskat maksutta vastaan. Tapahtuman vaikutukset ovat talkoiden jälkeen konkreettisesti näkyvillä Viime keväänä Jyväskylässä kerättiin yhden päivän aikana noin 15 tonnia roskaa. siistimpänä ympäristönä. Tärkeimmät vaikutukset tapahtuvat kuitenkin asenteissa: omilla pieniltäkin tuntuvilla teoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Toivottavasti tämä hieno toimintamalli leviäisi laajasti ympäri Suomen, toivoo Lumela. Vinkkejä ja ohjeita siivoustalkoiden järjestämiseen: www.sotkutontapaivaa.fi. Kati Kankainen ja Paula Taiminen JAPA ry 9
Riistaveden ekopiste on yksi Kuopion alueen pilottipisteistä. Pakkausjätteen keräysjärjestelmää kehitetään Kotien pakkausjätteen uuden jätelain mukaista vastaanottoa pilotoidaan Tampereella ja Kuopiossa. Pakkausalan tuottaja-yhteisöjen, kaupan sekä kuntien jätelaitosten yhteinen tutkimushanke käynnistyi tammikuussa ja jatkuu elokuun loppuun. Ekopistepilottihankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa uuden jätelain mukaisesta pakkausjätteen keräyksestä. Tavoitteena on luoda kustannustehokas ja ympäristöä säästävä toimintamalli, joka palvelee kuluttajia mahdollisimman hyvin. Lähtökohtana on, että keräyspisteet sijoitetaan kuluttajien luonnollisten asiointireittien varrelle, pääosin kauppojen yhteyteen. Vastaanottopisteverkoston pitää täyttää jätelain vaatimukset, sen pitää huomioida ympäristö, sen pitää olla kustannustehokas ja sen pitää tarjota kuluttajalle kohtuullinen palvelutaso, toimitusjohtaja Annukka Leppänen- Turkula Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:stä painotti hankkeen infotilaisuudessa Helsingissä 26. tammikuuta. Haasteellista on se, että valtaosa maamme pinta-alasta on hajaasutusaluetta. Hiilijalanjälki kasvaa sitä suuremmaksi, mitä harvempaan asutulta alueelta pakkauksia kerätään. Uuden jätelain tuottajavas- tuuluku astuu voimaan ensi vuoden toukokuussa, ja kuluttajapakkausten keräysvaatimus toukokuussa 2014. Siihen mennessä ekopistejärjestelmän on oltava valmis. Pilottihanke käynnissä Pilottihanke on parhaillaan käynnissä Tampereella ja sen lähiympäristössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaalueella sekä Kuopiossa, Jätekukko Oy:n toiminta-alueella. Lisäksi Lapinlahdella on yksi etäpiste. Kaikkiaan mukana on 20 ekopistettä, jotka on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin: keskusta-alueelle, kerrostalolähiöön, pientalolähiöön sekä haja-asutusalueelle. Tarkoituksemme on selvittää, millaisia erilaisiin paikkoihin sijoitettujen keräyspisteiden pitäisi rakenteiltaan olla, ja miten ne pitäisi varustaa, toimitusjohtaja Jukka Koivisto HFT Network Oy:stä kertoi. Tavoitteena on löytää malli, jolla materiaalivirrat saadaan tehokkaasti oikeisiin paikkoihin. Pilottipisteissä kerätään nykyisten keräyslajien eli kartongin, lasin ja pienmetallin lisäksi pakkausmuovia. Tampereen kaupunkiseudulla keräykseen kelpaavat PVC-muovia lukuun ottamatta lähes kaikki kodin muovipakkaukset. Kuopion alueella kerättävä muovilaatu on rajattu tiukemmin. Tarkoituksena onkin kerätä tietoa myös siitä, miten erilaiset keräysohjeet vaikuttavat kerättävään materiaaliin. Tavoitteena valtakunnallinen toimintamalli Pilottihankkeen tavoitteena on selvittää, miten keräysjärjestelmä rakennetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, mitä se tulee kokonaisuudessaan maksamaan sekä mitä materiaaleja keräysastioihin oikeasti tulee. Hankkeessa pyritään selvittämään myös, mitkä ovat kuluttajien tarpeet ja odotukset, ja miten ne pystytään täyttämään. Tarkoituksena on luoda myös yleinen sopimus- ja toimintamalli, jota voidaan valtakunnallisesti hyödyntää aina samalla tavalla, jotta järjestelmässä mukana olevat erilaiset organisaatiot voisivat toimia saumattomasti yhteen, Jukka Koivisto sanoi. Mukana elokuun loppuun asti kestävässä pilottihankkeessa ovat pakkaualan tuottajayhteisöt Päivittäistavarakauppa ry, Jätelaitosyhdistys, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Jätekukko Oy sekä ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY-keskus. Ekopiste kokoaa alan kaikki osapuolet yhteen. Hanke on paitsi vaativa, myös antoisa meille kaikille, toimitusjohtaja Osmo Laine Päivittäistavarakauppa ry:stä kommentoi. Katariina Krabbe Tekstiilien kierrätys kasvussa UFF keräsi vuonna 2011 vaatteita, kenkiä ja kodintekstiilejä 112 kunnan alueella. Vuoden kokonaiskeräysmäärä nousi 8,5 miljoonaan kiloon. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4.9 prosenttia. 2000-luvun alkuun verrattuna määrä on jo kaksinkertainen. Eniten UFF:n kautta tekstiilejä kierrätettiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Asukasmäärään suhteutettuna suurimmat keräysmäärät kertyivät Karkkilasta (4,33 kg / asukas), Imatralta (4,1 kg / asukas) ja Harjavallasta (3,8 kg/asukas). Paikkakuntakohtaiset keräysmäärät ovat saatavilla yhdistyksen kotisivuilta: www.uff.fi/keraystulokset.php. UFF rf on yleishyödyllinen yhdistys, joka tukee vaatekierrätystuotoilla vuosittain noin 20 kehitysyhteistyöhanketta eteläisessä Afrikassa ja Intiassa. 10
Jätevedenpuhdistamoille uusi mittausteknologia Uuden online-mittausteknologian avulla jätevedenpuhdistamot pystyvät tehostamaan suorituskykyään sekä vähentämään lietteen kuivauksessa käytettävien kemikaalien määrää ja lietteen jatkokäsittelykustannuksia. Metso LS -teknologian avulla kunnalliset ja teolliset jätevedenpuhdistamot voivat mitata luotettavasti alhaisia kiintoainepitoisuuksia. Mittauksen avulla voidaan hienosäätää polymeerin käyttöä ja siten parantaa lingon läpimenoa ja toimintaa. Uusi teknologia tarjoaa jätevedenpuhdistamoille mahdollisuuden parantaa suorituskykyään ja saavuttaa kustannussäästöjä, kertoo tuotepäällikkö Timo Rantala Metson Automaatio-liiketoimintalinjalta. Tiivistetyn lietteen suurempi kiintoainepitoisuus alentaa kuljetus- ja jatkokäsittelykustannuksia. Suomessa suurille puhdistamoille kertyy lietteen jatkokäsittelystä satojen tuhansien tai jopa miljoonien eurojen vuosittaiset kustannukset. Jatkokäsittelystä veloitetaan lietetonnien perusteella, joten seassa olevan veden määrän vähentäminen laskee kustannuksia merkittävästi, Rantala selvittää. Myös kiintoaineen jatkokäyttö energiantuotannossa tehostuu, kun kiintoaineen seassa on aiempaa vähemmän vettä. Lisäksi Metso LS vähentää tavanomaista näytteenotto- ja laboratoriotyötä. Led- ja laserteknologiaan perustuva laite voidaan liittää suoraan prosessiin, ja se mittaa jatkuvasti läpi kulkevaa näytevirtaa. Laitteessa on kaksi valonlähdettä, joiden absorption, sironnan ja depolarisaation laite mittaa näytteen ohittaessa mittauskennon. Metso LS mittaa jatkuvatoimisesti sekä polymeerin yliannostuksesta ilmoittavan ilman määrää kuvaavan indeksin että liuenneen kuiva-ainepitoisuuden nollasta 5 000 milligrammaan litraa kohden. Laite poistaa näytevirrasta ilmakuplat, suodattaa roskat ja mittaa prosessin kiintoaineita sekä puhdistaa itse mittaoptiikkansa kemikaalipesulla ja vedellä. Mittauskenno on erittäin vahvaa safiirilasia, jossa on erinomaiset optiset ominaisuudet. Kenno ja näytelinja puhdistuvat automaattisesti asetetuin väliajoin. Alkuvaiheessa uusi teknologia kiinnostanee erityisesti Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan suuria jätevedenpuhdistamoita, joissa automaatioaste on suuri, tuotepäällikkö Rantala arvioi.. Led- ja laserteknologiaan perustuva laite voidaan liittää suoraan prosessiin, ja se mittaa jatkuvasti läpikulkevaa näytevirtaa. Econet urakoi Lakeuden Etapin biokaasulaitoksen rejektivesien käsittelyn laajennuksen 3.1.2012 tehty pääurakkasopimus käsittää rejektivesien käsittelyprosessin laajennuksen rakennus-, koneisto, sähkö- ja instrumentointitekniset työt. Sopimuksen arvo on 0,5 miljoonaa euroa ja urakan suoritusaika on viisi kuukautta. Lakeuden Etappi Oy:n Ilmajoella sijaitsevalla biokaasulaitoksella on vuodesta 2009 ollut käytössä Demon -prosessi rejektivesien käsittelyssä. Rejektivedet sisältävät runsaasti typpeä ja vaativat esikäsittelyn ennen niiden johtamista jätevedenpuhdistamolle. Varmistaakseen käsittelyprosessin typenpoistokapasiteetin sekä hyvän ja häiriöttömän toiminnan Lakeuden Etappi päätti laajentaa prosessia uudella SBR-periaatteella toimivalla Demon käsittelyprosessilla. Prosessi käsittää tasausaltaan sekä aktiivilietealtaan, jossa toteutetaan myös aktiivilietteen selkeytys. Uuden laajennusosan mitoitusvirtaama on 165 m3/d ja typpikuorma 412 kg/d. Lakeuden Etapin biokaasulaitoksen omistaa 11 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, joiden biojätteet ja puhdistamolietteet käsitellään laitoksessa L&T Vuonna 2010 puuta kerättiin 55 prosenttia enemmän kuin edellisenä. Jätteen tuottajat lajittelivat enemmän vuonna 2010 Jätelaitosyhdistyksen mukaan erikseen lajiteltavia jätteitä kerättiin vuonna 2010 ahkerammin kuin vuonna 2009. Materiaalina kierrätettävien jätteiden määrä tonneissa mitaten kuitenkin laski hieman, koska paperin ja kartongin kulutus laski. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan yhdyskuntajätetilastoon. Vuonna 2010 puuta kerättiin 55 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, metallia 45 prosenttia enemmän, muovia 33, lasia 15, sähkölaitteita 11, ja biojätettä 5 prosenttia enemmän. Paperia ja kartonkia kerättiin kierrätykseen 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Sekajätteen kaatopaikkasijoitus laski edellisvuodesta 5 prosenttiyksikköä. Kaatopaikkakäsittelyä on korvannut erityisesti kierrätyskelvottoman sekajätteen energiahyödyntäminen jätevoimalaitoksissa. Yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikoille vuonna 2010 kuitenkin vielä 45 prosenttia. Lähivuosina uusien jätevoimalaitosten käyttöönoton myötä kotitalouksien sekajätteen kaatopaikkasijoitus vähenee voimakkaasti. Puuta, pakkauksia ja erilliskerättyä energiajätettä poltettiin rinnakkaispolttona yli 80 000 tonnia enemmän kuin edellisenä vuonna, eli jätettä poltettiin rinnakkaispolttona 37 prosenttia enemmän. Tämä on osaltaan vaikuttanut yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskuun edellisvuodesta. Hyötypalat Hyötypalat Hyötypalat Hyötypalat Hyötypalat Hyötypalat 11
GreenRiders-kimppakyytipalvelu voitti YJY:n ympäristöpalkinnon GreenRiders-kimppakyytipalvelu sai Ympäristöjohtamisen yhdistys ry:n ympäristöpalkinnon 22.11.2011 järjestetyssä yhdistyksen juhlaseminaarissa Helsingissä. JätePLUS Kimppakyytien määrää lisäämällä voidaan pienentää autoilusta syntyviä päästöjä. Tuomariston mukaan GreenRiders on onnistunut erinomaisesti luomaan palvelun, jossa yhdistyy hyöty käyttäjälle sekä ympäristön huomioon ottaminen. Ympäristöjohtamisen yhdistys myöntää ympäristöpalkinnon ehdotusten perusteella joka toinen vuosi. Palkinnon tarkoituksena on innostaa ja kannustaa yrityksiä, organisaatioita ja ihmisiä ympäristöasioiden kehittämiseen. Tänä vuonna halusimme kiinnittää huomion myös perinteisen ympäristöjohtamisen ulkopuolisille raikkaille uusille ideoille. Mielestämme GreenRiders-palvelu on innovatiivinen lähestymistapa ympäristön hyväksi. ZenRobotics Toiminta-ajatus Oy perustuu on vuonna ympäristön 2007 perustettu kannalta uusien kierrätysalan kestävien ratkaisujen huipputeknologiayritys. löytämiseen. Jokainen meistä voi tehdä arjessa pieniä ympäristötekoja, ja GreenRiders tarjoaa meille mahdollisuuden tähän kimppakyytien osalta, kommentoi Ympäristöjohtamisen yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Krabbe. GreenRiders-kimppakyytipalvelun tavoite on helpottaa liikkumista Suomessa. Palvelun avulla halutaan tarjota järkevä vaihtoehto oman auton käytölle julkisen liikenteen rinnalle. Kimppakyytipalvelulla on yli 3 500 rekisteröitynyttä käyttäjää. Olemme vahvasti sitoutuneita edistämään kimppakyytitarjontaa Suomessa. Palvelumme avulla yksityisautoilijat sekä autokyytiä tarvitsevat löytävät toisensa helposti, kertoo GreenRidersin toimitusjohtaja Oskari Räisänen. Suomessa matkustajaluku per auto on lähellä kansainvälistä keskiarvoa, joka on 1,5 henkeä autoa kohden. Kimppakyytien määrää lisäämällä voidaan pienentää autoilusta syntyviä päästöjä. Palvelumme avulla käyttäjät saavat matkaseuraa ja voivat jakaa matkakustannukset, mutta myös toimia ympäristöystävällisemmin. Jaettu matka on mukavampi matka myös ympäristön kannalta, Räisänen jatkaa. Kilpailuun osallistui ehdotusten perusteella kymmenen eri organisaatiota. Kilpailutuomaristo arvioi GreenRiderspalvelun parhaaksi, koska se edustaa innovatiivisuutta, edistyksellistä ja ennakoivaa toimintaa ympäristön hyväksi sekä selkeää ympäristöasioiden viestintää. GreenRiders tarjoaa yksityishenkilölle järkevän vaihtoehdon auton käytölle ja yritykselle tehokkaan työkalun matkakulujen säästämiseen sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen. Palkitut Ecompin Swingjätepuristinjärjestelmälle Pirkanmaan INNOSUOMIpalkinto Vuoden 2011 INNOSUOMI-kilpailun teemana oli Älykkäät järjestelmät ja palvelut toimivampi maailma. Pirkanmaan INNOSUOMI-raati valitsi 17 ehdotuksesta palkittavaksi Ecomp Oy:n aurinkoenergialla toimivan Swing-jätepuristinjärjestelmän. Lähtökohtana oli järjestelmä, jossa ei tarvittaisi lainkaan sähköä, ja kaikki toiminnat tapahtuisivat mekaanisesti koukkulaitteella varustetulla autolla, Ecomp Oy:n toimitusjohtaja Harri Salomaa kertoo. Kun maan alle sijoitettava säiliö on kontti, voidaan kontti lokeroida yläsaranoiduilla väliseinäkkeillä. Näin saadaan esimerkiksi kerrostalojen jätepiste yhteen konttiin. Koukkulaitteella varustetulla autolla se nostetaan yläasentoon, kontti vedetään auton päälle ja käydään tyhjentämässä, tuodaan takaisin ja lasketaan alas. Mikäli kontin sijaan laitetaan jätepuristin, sähköenergiaa kuitenkin tarvitaan. Maan alle sijoitettavan puristimen päälle asennetaan katos ja sen päälle tarvittava määrä aurinkopaneeleita. Pu- Maan alle sijoitettavan puristimen päälle asennetaan katos, ja sen päälle aurinkopaneeleita, joilla saadaan puristimen vaatima sähkö. Katos on hyödynnettävissä autokatoksena. ristimia voi olla useampiakin, jolloin vastaavasti laajennetaan katosta paneeleineen. Aurinkopaneeleista kerättävä energia välivarastoidaan akustoon, josta tarvittava sähköenergia siirretään puristimille. Katos on hyödynnettävissä samalla autokatoksena, koska maan päällä on ainoastaan puristimen täyttöastia, josta roskasäkit pudotetaan puristimeen Ratkaisu sopii esimerkiksi toimistotalojen pihoille, joissa on autoja vain päivisin. Mikäli autot ovat sähkökäyttöisiä, voidaan nekin ladata samoilla akustoilla, eli aurinkoenergialla. Järjestelmä sopii mainiosti alueille, joilla ei ole käytettävissä sähköä tai sen saatavuudessa on ongelmia. 3Dolli Oy 12 www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS YJY palkitsi vuoden 2011 Ympäristöhenkilön, Ympäristöyrityksen ja Hyötykäyttöteon Ympäristöyritysten liitto ry jakoi viime vuoden ympäristöpalkinnot Forssassa 11.1.2012. Vuoden ympäristöhenkilösi valittiin forssalainen Hannu Nyman, joka työskentelee tuotantopäällikkönä Envor Biotech Oy:ssä. Hän vastaa Envorilla tuotannon sujumisesta kompostoinnissa ja biokaasulaitoksessa. Hannu Nyman on ollut yrityksen arvokas työntekijä jo 12 vuotta. Hän on työnjohtaja, joka saa asiat toimimaan ja tekee mielellään kaikkein likaisimmat ja vaikeimmat työt itse. Vuosittain jaettavalla tunnustuksella liitto haluaa tuoda esiin ympäristöhuoltoalan monipuolisia työtehtäviä sekä antaa tunnustusta työtään esimerkillisesti hoitaville ja aktiivisesti kehittäville henkilöille. Vuoden Ympäristöyritykseksi valittiin VamBio Oy, joka on jo useita vuosia tehnyt arvokasta kehitystyötä lietemäisen mädätteen käyttämiseksi peltolannoitteena. Mädätteen käyttö lietemäisenä vähentää jätevesipäästöjä ja säästää merkittävästi kuivauksessa käytettävää energiaa. VamBio käyttää muista suurista biokaasulaitoksista poiketen biojätteen ja muun biohajoavan raaka-aineen lisäksi sikalalietettä, jolle on hankalaa löytää hyödyntämiskohteita. Yhtiö on kehittämällään biokaasulaitoskonseptilla noussut lyhyessä ajassa merkittäväksi alan toimijaksi. Vuosittain jaettavalla Vuoden Ympäristöyritys -tunnustuksella liitto haluaa antaa tunnustusta alaa aktiivisesti kehittäville yrityksille. Vuoden Hyötykäyttöteko 2011 -palkinnon sai Saint Gobain Oy:n Forssan lasivillatehdas. Ympäristöyritysten liitto ry myönsi palkinnon yhdessä Uusiouutiset-lehden kanssa. Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinto myönnetään osoituksena huomattavasta ympäristöhuoltoalalla toteutetusta jätteiden tai uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvästä innovatiivisesta ratkaisusta. Palkinnolla halutaan kannustaa ja rohkaista ympäristöhuollossa ratkaisuihin, joilla voidaan tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä sekä vähentää koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Saint-Gobainin Forssan tehdas on maailman ainoa biokaasua käyttävä lasivillatehdas. Biokaasulla korvataan yli puolet käytettävästä nestekaasusta. Lasivillan tuotannossa käytettävästä lasista yli 80 prosenttia on kierrätyslasia. Palkitut 2011 2011 2011 Tehdas on ottanut biokaasun käyttöön koko lasivillan valmistusprosessissa sekä rakennusten lämmityksessä. Viimeisimpänä biokaasu otettiin käyttöön kuidutuksessa, muilta osin se on ollut käytössä jo toista vuotta. Kuidutus on lasivillatehtaan prosesseista vaativin ja se käyttää eniten energiaa. Kuusakoski AB valittiin Vuoden metallinkierrätysyritykseksi Ruotsissa Kuusakoski AB Ruotsissa vastaanotti Vuoden metallinkierrätysyritys -palkinnon Swedish Recycling Award -juhlatilaisuudessa. Valinnan perusteluna oli, että Kuusakoski AB on pitkään alalla toiminut yritys, joka kierrättää ja käsittelee metalliromua huipputekniikalla niin, että romusta saatava arvo tulee uudelleen yhteiskunnan käyttöön ympäristöystävällisellä tavalla. ZenRoboticsille kultaa ZenRobotics Oy voitti kultaa arvostetussa EEP Award -kilpailussa tekoälyä hyödyntävän jätteenlajittelurobottinsa ansiosta. Palkinto julkistettiin Pollutecmessuilla Pariisissa 30.11.2011. Palkinto myönnetään vuosittain yritykselle, jonka tuotteen arvioidaan olevan innovatiivisin cleantech-alalla Euroopassa. Palkinnot jakaa Euroopan johtavien ympäristöalan julkaisujen muodostama European Environmental Press Euroopan ympäristöjärjestöjen liiton EFAEP:n tuella. Myös Pollutec-messut ovat mukana yhteistyössä. 13
Jätemiinus JätePLUS 14 Hierarkian pyörteissä T unnethan seuraveikon, jolla on mojova juttu joka tilanteeseen. Hän pystyy käyttämään hetken kuin hetken hyväkseen kertomalla näkemänsä hauskan tapauksen tai luotettavalta taholta kuulemansa, puolituttua kohdanneen huvittavan sattumuksen. Kun haluamme uskoa tapauksen todeksi, tarinan käänteiden koomisuus kasvaa ja saamme vatsanväänteitä tirskahdellessamme tuolle sanan säilän käyttäjälle. Voi kuinka ihailemmekaan näitä sanaseppoja, jotka osaavat kaivaa jostain muistinsa kätköistä aina tilanteeseen sopivia kaskuja. T oisilta taas vitsien kertominen ei millään onnistu. Muistan hyvin sen onnettoman luokkatoverin, joka aina kertoi liiallisen piimän juonnin ja happaman hymyn positiivisesta korrelaatiosta. Tylsää. H uolestuneena vitsien käytön leväperäisyydestä JäteMiinuksen toimituskunta on päättänyt valistaa lukijoitaan ensisijajärjestyksen tärkeydestä. Vitsejä on pyrittävä välttämään mahdollisimman pitkään. On puhuttava asiaa. Naama on pidettävä peruslukemilla. Jos ei tämä millään onnistu, jokin käytetty vitsi on muokattava uuden näköiseksi. Kulunut, väljähtynyt tai vieras osa vitsistä vaihdetaan. Esimerkiksi kun vitsi maailmaa kierrettyään päätyy Etanakankaalle, kukaan ei huvitu Kim-nimisen virkamiehen tekemisistä. Sanoilla Oletko kuullut, että virkamies Pyhänen,,, alkava juttu naulitsee täkäläisen kuulijan mielenkiinnon välittömästi. Mitään väliä ei ole sillä, että Pyhänen ei tiedä tapauksesta mitään. Vitsille saadaan jatkoaikaa. Sen elinkaari jatkuu. K un vitsiä ei enää voida käyttää, se poistetaan käytöstä eli jätetään hunningolle. Kukaan ei halua lausua sitä. Loppuun kuluneen vitsin kertoja saattaa jälkeenpäin tuntea itsensä huonoksi ihmiseksi. Tällöin pitäisi muistaa ensisijajärjestyksen seuraava askel: Vitsin ainekset on kierrätettävä. Se on pilkottava. Sitä on vatkattava ja käännettävä. Lopulta uuteen vitsiin on otettava vanhoista sopivat sanat ja lauseenkäänteet. Näin parhaimmillaan saadaan uudenveroinen vitsi. Jo vuosikymmeniä olemme tottuneet kierrättämään poliittisia vitsejä vaihtamalla henkilöiden nimiä, vuosilukuja ja tapahtumaympäristöjä. Miksi emme voisi tehdä tätä kaikille vitseille? Miten huvittavia uutuuksia saamme aikaan ruokavitseistä, sairaus- tai terveysvitseistä, roskavitseistä tai insinöörivitseistä? Parhaimmillaan voimme kierrättää jopa tuottajavastuuvitsit ja ongelmajätevitsit. T ehokkaan vitsien kierrättämisen jälkeen jäljelle jää lopulta vitsejä, joiden sisällöstä ei saa mitään käyttökelpoista. JäteMiinuksen haastatteleman asiantuntija Pienpellon mielestä varteenotettavin vaihtoehto vitsin loppukäytöksi on hyödyntäminen energiana, mikä voidaan toteuttaa tulostamalla vitsit puupitoiselle paperille (ei pidä valita liikaa pigmenttejä sisältävää paperia) ja polttamalla tuloste saunan pesässä. Valitettavasti joidenkin vitsien tulostaminen olisi arveluttavaa. Alatyyliset vitsit voivat leimata tulostajansa pahasti. Tällöin on pakko hylätä vitsi lopullisesti. Sen voi tehdä huutamalla vitsin ääneen maanalaisessa luolassa. Kun kaiku sammuu, vitsi on lopettanut maallisen vaelluksensa. Ennen huutoa on varmistuttava siitä, ettei kukaan ole kuulemassa, tai vitsi voi alkaa uudelleen kiertää maailmaa. K un ryhdyt parantamaan vitsihierarkiaasi, kiinnitä huomio siihen, millaisia vitsejä aiot valmistaa uudelleen käyttöön, kierrättää tai käyttää saunan lämmittämiseen. Keskity omaan alaasi, kunnes olet riittävän itsevarma laajentamaan valikoimaasi. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin se, että joku energiavitsejä tunteva alkaa yhtäkkiä ladella kuntavitsejä, vaikkei ole alaan kunnolla perehtynyt. Vitsi väljähtyy kierrätettäessä, joten vaikka kierrätysprosentti näyttää korkealta, todellisuudessa voi olla kyse näennäiskierrättämisestä. Samalla tavalla kuin paperinvalmistukseen tarvitaan neitseellistä kuitua, vitsikatraaseen on aina sujautettava jonkin verran neitseellisiä, juuri sattuneita tapahtumia, joita kukaan ei ole koskaan kertonut. Jos olet vaivautunut tavaamaan näin pitkälle, kuulut todennäköisesti siihen kierrättäjien joukkoon, jotka odottavat tarinankertojan vuolaasta virrasta kierrätyskelpoisia juttuja. Jätä siis vitsien keksiminen teekkareille tai muille asiaan antaumuksella vihkiytyville propellipäille. Mikäli odotit saavasi tästä tarinasta kierrätettäviä vitsejä, tulet pettymään, sillä juttu päättyy tähän. Jos sinulla kuitenkin olisi itselläsi kierrätykseen kelpaavia vitsejä, kerro vapaasti. JäteMiinuksen toimituskunta palkitsee parhaat vitsit kattoa täräyttävillä naurunremahduksilla. JätePlussan lukijoille matemaattista tasapainoa toivottaen J ä t e M i i n u s - r e p o r t t e r i Luotonen www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi - SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: Jäteplus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 EUR, opiskelijajäsenmaksu 10 EUR, yhteisöjäsenmaksu 200 EUR. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla www-sivuilla (extranet) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi Nimi sähköposti Yritys/oppilaitos Osoite (koti) (työ) Puhelin (koti) (työ) (muu) Fax (koti) (työ) Jäsenposti kotiosoitteeseen ( ), työosoitteeseen ( ) PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi Jätehuoltoyhdistys ry:n yhteisöjäsenet Aalto-yliopisto ALLU Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Biopartners Oy Ab BMH Technology Oy Oy Botniarosk Ab Citec Engineering Oy Ab Compactor Finland Oy Cross Wrap Oy Ecomond Oy Econet Oy EcoSir Group Oy Ekokem Oy Ab Ab Ekorosk Oy Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Holger Hartmann Oy Humuspehtoori Oy Hämetrans Oy Jasto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jyväskylän kaupunki Jätekukko Oy Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Oy Machine Tool Co Metsäsairila Oy Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun yliopistollinen sairaala Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Preseco Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry (SERTY) Silo Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Ab Oy Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy TKK Lahden keskus Tramel Oy UFF, U-landshjälp från folk till folk Uusioaines Oy Uusiouutiset / Kempulssi Oy Veolia Vesi Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöpalvelu Enviroc Oy Ympäristöyritysten Liitto ry 15
2012 Jäte plus Kevätkokous ja ekskursio 12.3.2012 Tutustumme Kuusakoski Oy:hyn Heinolassa. Kuljetus Helsingistä lähtee kello 8.30. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä osoitteella: risto.pohjanpalo@kuusakoski.fi Jätehuollon kevätpäivä Oulussa 26.4.2012 Lisätietoja: www.jatehuoltoyhdistys.fi, mikko.ahokas@wspgroup.fi tai jonna.kankaala@ouka.fi. Tapahtumakalenteri Opintomatka Müncheniin 9. 11.5.2012 Opintomatkan pääkohde on IFAT ENTSORGA -jätehuoltomessut Lisätietoja messuista www.ifat.de/en Kysy paikkatilannetta: sakari.salonen@ramboll.fi 26. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 10. 11.10.2012 Jäte- ja kierrätysmessujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa Järjestäjä Jätehuoltoyhdistys