Teollis- ja tekijänoikeudet ja yritysten suorituskyky Euroopassa Talousanalyysi Yritystason analyysiraportti, Kesäkuu 2015

Samankaltaiset tiedostot
INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ

Nopean kasvun yritykset ja teollis- ja tekijänoikeudet

TIIVISTELMÄ. Esipuhe

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä

A8-0141/131

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

EUROOPAN UNIONIN LUOVIEN TOIMIALOJEN SATELLIITTITILI

TÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS

Alat, joilla teollis- ja tekijänoikeuksia käytetään paljon, ja taloudellinen tehokkuus Euroopan unionissa

Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/190/rev1. Tarkistus 190/rev1 Raffaele Fitto ECR-ryhmän puolesta

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ

A8-0141/121

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto)

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. Minna Aalto-Setälä

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Syksy 2016

VAIKUTTAVUUSANALYYSI

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EK:n Pk-Pulssin tulokset. Kesäkuu 2018

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0475/86. Tarkistus. Anthea McIntyre ECR-ryhmän puolesta

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Tausta tutkimukselle

pitkittäisaineistoissa

HE 60/2003 vp. Esityksessä ehdotetaan kuljetusten alueellisesta ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

Pk-Pulssi. Kesäkuu 2019

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

YRITTÄJIEN LOMAT

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /..

EUROOPAN PARLAMENTTI

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä Minna Aalto-Setälä

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. Minna Aalto-Setälä

EUROOPAN PARLAMENTTI

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

Valtioneuvoston asetus

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 30/2018: Eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistäminen verkossa

pitkittäisaineistoissa

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 ( ) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

LEIJONA JA LOHIKÄÄRME

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE

TEKIJÄNOIKEUSSUOJASTA VAPAAN SISÄLLÖN HYÖDYNTÄMINEN KATSAUS ELOKUVATEOLLISUUTEEN TIIVISTELMÄ

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Joulukuu 2017

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. kesäkuuta 2003 (26.06) (OR. en) 8642/1/03 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2002/0303 (COD)

10373/1/15 REV 1 ADD 1 team/sj/kkr 1 DPG

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. ETA:n SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o /2015, annettu..., ETA-sopimuksen liitteen XX (Ympäristö) muuttamisesta. asiakirjaan

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, Helsinki

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Tekstiili- ja vaatealan taloudellinen tilanne. Elokuu 2017

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

IPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Transkriptio:

Teollis- ja tekijänoikeudet ja yritysten suorituskyky Euroopassa Talousanalyysi Yritystason analyysiraportti, Kesäkuu 2015 TIIVISTELMÄ

Teollis- ja tekijänoikeudet ja yritysten suorituskyky Euroopassa Talousanalyysi Yritystason analyysiraportti, Kesäkuu 2015

3 01 / Esipuhe Euroopassa aletaan yhä selkeämmin ymmärtää teollis- ja tekijänoikeuksien (IP-oikeuksien) tärkeys yhteiskunnalle ja taloudelle. OHIM toteutti vuonna 2013 yhdessä Euroopan patenttiviraston kanssa tutkimuksen teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävien alojen asemasta EU:n taloudessa. Tutkimus osoitti näiden alojen tärkeyden. Sen mukaan näiden alojen osuus joko suoraan tai välillisesti on 35 prosenttia työllisyydestä, lähes 39 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja 90 prosenttia ulkomaankaupasta. OHIM on Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten seurantakeskuksen kautta toteuttanut jatkotutkimuksen, jossa perehdytään syvemmin IP-oikeuksien vaikutuksiin yritystasolla. Tämä tutkimus, joka perustuu yli 2,3 miljoonan EU:n yrityksen julkisiin taloustietoihin, kattaa yritykset, jotka omistavat patentteja, tavaramerkkejä ja malleja sekä kansallisella että EU:n tasolla. Tutkimus osoittaa, että suuryritykset omistavat neljä kertaa todennäköisemmin IP-oikeuksia kuin pienyritykset 40 prosentilla suuryrityksistä on rekisteröityjä oikeuksia, kun pk-yrityksillä vastaava luku on vain 9 %. Tutkimus osoittaa myös, että IP-oikeuksia omistavat yritykset suoriutuvat paremmin kuin yritykset, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Tämä on erityisen suoriutuvatparemmin kuin yritykset, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Tämä on erityisen tärkeä havainto niille 1,8 miljoonalle pk-yritykselle, joilla on rekisteröityjä IP-oikeuksia, koska ne ovat erittäin tärkeä osa EU:n taloutta. Tulokset osoittavat, että IP-oikeuksia omistavilla yrityksillä on korkeammat tulot työntekijää kohti kuin yrityksillä, jotka eivät omista IP-oikeuksia, niillä on enemmän työntekijöitä ja ne maksavat parempaa palkkaa työntekijöilleen. Tämä kytkös on erityisen voimakas pk-yritysten kohdalla. Tämä on mielestämme erittäin tärkeä viesti Euroopan yrityksille ja päättäjille. Se kuvastaa aineettoman omaisuuden ja taloudellisen suorituskyvyn positiivista kierrettä. Vaikka tätä ei pidä tulkita siten, että IP-oikeuksien omistajuuden ja korkeampien työntekijää kohti laskettujen tulojen välillä on syy-yhteys, tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että nämä kaksi asiaa korreloivat. Raportissa esitellään lukuisia viraston hankkeita, myös tulevaa pk-yritysten tulostaulua. Tulostaulun tarkoituksena on tutkia tarkemmin IP-oikeuksien käyttöä pk-yrityksissä, ja OHIM laatii sen (teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen kautta) yhteistyössä Euroopan komission kanssa.

4 VORWORT Virasto uskoo vakaasti, että tämä raportti lisää ymmärrystä luovuuden ja innovoinnin merkityksestä EU:n yhteiskunnassa ja taloudessa ja että se auttaa viemään eteenpäin tärkeää viestiä, siitä, että IPoikeudet ovat kaikkia varten. António Campinos OHIMin pääjohtaja Kiitokset Tutkimuksen toteuttamisessa auttoivat jäsenvaltiot, Euroopan komissio, Euroopan patenttivirasto sekä Europe Economics, joka toteutti analyysin teknisen osan. Tekijät haluavat lisäksi kiittää raporttiluonnoksen kommentoinnista seuraavia: Carsten Fink (WIPO), Kamil Kiljanski (Euroopan komissio), Alan Marco ja Asrat Tesfayesus (USPTO), Philipp Schautschick (TU Munich) sekä Mariagrazia Squicciarini (OECD). Hankeryhmä Nathan Wajsman, pääekonomisti Michał Kazimierczak, ekonomisti Carolina Arias Burgos, ekonomisti

5 02 / Tiivistelmä Yksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen (jäljempänä seurantakeskus) tehtävistä on antaa näyttöön perustuvaa tietoa aineettoman omaisuuden vaikutuksesta ja merkityksestä Euroopan unionin (EU) talouteen ja siitä, miten yleisö mieltää aineettoman omaisuuden EU:n taloudessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi seurantakeskus toteuttaa sosioekonomisia tutkimuksia koskevaa ohjelmaa. Syyskuussa 2013 julkaistiin tutkimus, jossa arvioitiin erilaisia teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävien toimialojen yhteisvaikutusta koko EU:n talouteen sekä yksittäisiin jäsenvaltioihin. Tämä raportti on jatkotutkimus, jossa perehdytään syvemmin IP-oikeuksien vaikutuksiin vertaamalla yli 130 000 eurooppalaisen yrityksen kattavan otoksen 1 pohjalta IP-oikeuksia omistavien ja muiden kuin IP-oikeuksia omistavien yritysten taloudellista suorituskykyä. Tutkimus kattaa IP-oikeuksista patentit, tavaramerkit ja mallit (sekä kaikki näiden yhdistelmät). Tekijänoikeuksia ja maantieteellisiä merkintöjä, jotka sisältyivät vuoden 2013 tutkimukseen, ei niiden luonteen vuoksi ole nyt otettu mukaan. 2 Toisaalta tutkimuksessa tarkastellaan sekä kansallisia että eurooppalaisia IP-oikeuksia, mikä parantaa merkittävästi tietojen laatua, ja luodaan kattava katsaus jokaisen yrityksen IPR-salkkuun, jossa voi olla sekä eurooppalaisia että kansallisia oikeuksia. Yritysten IPR-salkkujen tietoja on verrattu kaupallisen ORBIS-tietokannan tietoihin. ORBIS-tietokanta sisältää miljoonien eurooppalaisten yritysten talous- ja muita tietoja, jotka on kerätty yritysten eri EU:n jäsenvaltioiden kaupallisiin rekistereihin ilmoittamista tiedoista ja kirjanpitoraporteista. IPR-tietokantoja ja ORBIS-tietokantaa vertailtiin IP-oikeuksien omistuksen perusteella. Tutkimuksessa käytetään sellaisten yritysten talous- ja muita tietoja, jotka on rekisteröity patenttien, tavaramerkkien ja/tai mallien muodollisiksi omistajiksi. Jotkin suurempaan konsernirakenteeseen kuuluvat yritykset eivät välttämättä ole IP-oikeuksien muodollisia omistajia (muodollinen omistus voi kuulua pääkonttorille), mutta ne käyttävät silti IP-oikeuksia liiketoiminnassaan. Yrityksen taloudellista suorituskykyä voidaan mitata monella tavalla. Tietoihin liittyvien rajoitusten ja tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi (jotta yrityskoko ei vaikuttaisi tilastollisiin tuloksiin) yrityksen suorituskyvyn päämittariksi valittiin tulot työntekijää kohti. Aineisto valittiin siten, että noin puolella tarkastelluista yrityksistä, eli 63 288:lla, oli vähintään yksi patentti, tavaramerkki tai malli salkussaan. Näin pystyttiin vertaamaan IP-oikeuksia omistavien ja muiden kuin IPoikeuksia omistavien yritysten suorituskykyä. Tämä myös mahdollistaa yrityksen suorituskyvyn ja yrityksen IPR-salkun koon välisen suhteen yksityiskohtaisen tarkastelemisen. Aineisto on tietääksemme kattavampi kuin yksikään nykyisin saatavilla oleva tämäntyyppinen tietolähde, mikä takaa sen, että otos on riittävän laaja 1 Osa luvun 5 kuvailevista tilastoista perustuu vielä suurempaan otokseen, johon kuului yli 2,3 miljoonaa yritystä. 2 Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että tekijänoikeuksia ei aina rekisteröidä, kun taas maantieteelliset merkinnät eivät ole yksittäisten yritysten rekisteröimiä. Näiden IP-oikeuksien omistuksesta ei näin ollen ole saatavilla yritystason tietoa.

6 RESUMÉ vankkojen ja edustavien päätelmien tekemiseen. Tutkimuksessa ei esitetä mitään toimintasuosituksia, koska se ei ole ollut tarkoituksena. Sen sijaan siinä tarjotaan näyttöä, jota päättäjät voivat käyttää työssään ja jonka pohjalta voidaan lisätä yleisön tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksista Euroopassa. 2.1 Menetelmät Tietojen analysoinnissa on sovellettu kolmea menetelmää: Ensimmäiseksi koottiin kuvailevia tilastoja erojen tuomiseksi esiin niiden yritysten taloudellisissa ominaisuuksissa, jotka omistavat IP-oikeuksia ja jotka eivät omista IP-oikeuksia. Erojen tilastollinen merkitsevyys testattiin. Tämän analyysin tulokset esitetään luvussa 5. Luvussa 6 esitetään tietojen ekonometrisen analyysin tulokset. Sen avulla voidaan tarkastella syvällisesti yritysten IP-oikeuksien omistuksen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn välistä suhdetta. Tämä poikkeaa teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävistä toimialoista vuonna 2013 tehdystä tutkimuksesta, jossa talouden rakennetta kuvailtiin tarkastelemalla IP-oikeuksien käyttöä eri toimialoilla mutta ei yritetty tehdä mitään analyyttisiä päätelmiä. Analyysin tulokset viittaavat vahvasti siihen, että IP-oikeuksien omistuksen ja taloudellisen suorituskyvyn välillä on johdonmukainen myönteinen suhde yksittäisten yritysten tasolla. Tutkimuksessa esitellään tätä suhdetta yksittäisistä yrityksistä koostuvan erittäin suuren otoksen tilastoanalyysin perusteella. Vaikka syy-yhteyttä tiukasti määriteltynä ei voidakaan todistaa saatavilla olevilla tiedoilla, ekonometrinen analyysi antaa tutkijalle mahdollisuuden kontrolloida lukuisia muita taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä ja eristää IP-oikeuksien omistuksen ja yrityksen suorituskyvyn välisen suhteen. Erilaiset talousteoriat tukevat syy-yhteyttä IP-oikeuksien omistuksen ja yrityksen suorituskyvyn välillä. Niitä käsitellään tässä raportissa. Lopuksi tiedoille tehtiin ryhmittelyanalyysi. Siinä pyritään tunnistamaan yritysryhmiä IP-oikeuksien samankaltaisen omistuksen perusteella. Ryhmiä analysoimalla selvitetään, onko niiden sisällä järjestelmällisiä eroja kiinnostavissa muuttujissa, kuten yritysten työntekijää kohti lasketuissa tuloissa tai keskimääräisissä työntekijämäärissä. Nämä tulokset esitetään liitteessä 8.4.

RESUMÉ 7 2.2 Keskeiset tulokset Taulukossa 1 esitetään otos yritysten tärkeimmistä rahoitus- ja yritysmuuttujista vuodelta 2010. Taulukko 1: Valittujen muuttujien keskiarvot IP-oikeuksien omistuksen mukaan Tulot työntekijää kohti (euroa vuodessa) Työn-tekijämäärä Työn-tekijöiden keskipalkka (euroa) vuodessa) Ei omista IP-oikeuksia 225 540 93,6 37 996 Omistaa IP-oikeuksia Kaikki IP-oikeudet 547,3 290 106 45 520 % ero niihin, jotka eivät omista 484,6 % 28,6 % 19,8 % Patentit 1 537,6 283 567 53 424 % ero niihin, jotka eivät omista 1 542,6 % 25,7 % 40,6 % Tavaramerkit 569,9 292 011 45 139 % ero niihin, jotka eivät omista 508,8 % 29,5 % 18,8 % Mallit 2 103,1 296 316 46 747 % ero niihin, jotka eivät omista 2 146,7 % 31,4 % 23,0 % Huom.: Perustuu 132 277 yrityksen otokseen. Kaikki erot ovat tilastollisesti merkitseviä yhden prosentin tasolla. Ryhmään Kaikki IP-oikeudet kuuluvat yritykset, jotka omistivat vähintään yhden patentin, tavaramerkin tai mallin tai minkä tahansa niiden yhdistelmän. Ryhmiin Patentit, Tavaramerkit ja Mallit taas kuuluvat yritykset, jotka omistivat vähintään yhden kyseisistä IP-oikeuksista. Koska monet yritykset omistivat näiden kolmen IP-oikeuden yhdistelmiä, eri IP-oikeuksien omistajien ryhmissä on päällekkäisyyksiä. Kuten taulukosta 1 ilmenee, IP-oikeuksia omistavat yritykset ovat työntekijämäärillä mitattuna usein suurempia kuin yritykset, jotka eivät omista IP-oikeuksia (keskimäärin 547 vs. 94 työntekijää). Tästä syystä taloudellisen suorituskyvyn arvot, kuten tulot, voitot ja palkat, on suhteutettu työntekijämäärään. Täten IP-oikeuksia omistavien yritysten tulot työntekijää kohti ovat keskimäärin 29 prosenttia korkeammat kuin yritysten, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Tätä voidaan pitää yhtenä tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista. Yksittäisten IP-oikeuksien tasolla IP-oikeuksia omistavien yritysten suorituskyky paranee keskimäärin patenttien myötä 26 prosenttia, tavaramerkkien myötä 29 prosenttia ja mallien myötä 31 prosenttia. Taulukosta 1 tulee lisäksi esiin, että yritykset, jotka omistavat IP-oikeuksia, maksavat keskimäärin 20 prosenttia korkeampia palkkoja kuin yritykset, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Tässä voimakkain vaikutus liittyy patentteihin (41 prosenttia), sen jälkeen malleihin (23 prosenttia) ja lopuksi tavaramerkkeihin (19 prosenttia). Vaikka patentit vaikuttavat parantavan suorituskykyä työntekijää kohti laskettujen tulojen osalta vähemmän kuin tavaramerkit ja mallit, ne tuottavat erilaisista IP-oikeuksista keskimäärin korkeimmat palkkiot työntekijöille. Tulos vastaa aiemman tutkimuksen tuloksia, joka koskivat teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävien

8 RESUMÉ toimialojen vaikutuksia EU:n talouteen bruttokansantuotteen, työllisyyden, palkkojen ja ulkomaankaupan alalla. 3 Luvussa 6 esiteltävä ekonometrinen analyysi, jonka tuloksista esitetään yhteenveto alla olevassa taulukossa 2, vahvistaa IP-oikeuksien omistuksen positiivisen yhteyden taloudelliseen suorituskykyyn siten, että IP-oikeuksien omistajien työntekijää kohti lasketut tulot ovat 28 prosenttia korkeammat kuin niiden, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Lisäksi analyysi osoittaa, että suhde on erityisen voimakas pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) 4 kohdalla. Tässä raportissa käytetään työntekijämäärään ja liikevaihtoon perustuvaa määritelmää. IP-oikeuksia omistavien pk-yritysten tulot työntekijää kohti ovat lähes 32 prosenttia korkeammat kuin pk-yritysten, jotka eivät omista IP-oikeuksia lainkaan. Vaikka suurin osa pk-yrityksistä Euroopassa ei omista IP-oikeuksia, niillä, jotka omistavat niitä, on huomattavasti muita korkeammat tulot työntekijää kohti. Suuryrityksissä työntekijää kohti lasketut tulot ovat IP-oikeuksien omistajilla 4 prosenttia korkeammat kuin niillä, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Analyysistä ilmenee, että Euroopassa neljä suuryritystä kymmenestä omistaa IP-oikeuksia, mutta niillä yhteys korkeampiin työntekijää kohti laskettuihin tuloihin ei ole yhtä selkeä kuin pk-yrityksillä. On tärkeää tuoda esiin, että tulokset on saatu siten, että muut yrityksen suorituskykyyn mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten yrityksen kotimaa ja toimiala, on kontrolloitu. Taulukko 2: IP-oikeuksien omistus ja tulot työntekijää kohti yrityskoon mukaan Suuryritykset + 4.0% Pk-yritykset + 31.7% Yhteensä + 28.0% Huom.: Perustuu 130 555 yrityksen otokseen. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä 99 prosentin luottamusvälillä. Työntekijää kohti laskettujen tulojen ero IP-oikeuksien omistajien ja muiden kuin IP-oikeuksien omistajien välillä Luvussa 6 esiteltävä ekonometrinen analyysi osoittaa vielä, että yrityksen suorituskyvyn paraneminen riippuu IP-oikeuksien lajeista ja yhdistelmistä. Suurimmat työntekijää kohti laskettujen tulojen kasvut liittyvät pelkkien tavaramerkkien omistukseen (30 prosenttia) ja tavaramerkkien ja mallien yhdistettyyn omistukseen (39 prosenttia). Pelkkiä patentteja omistavien yritysten tulot työntekijää kohti kasvavat 15 prosenttia, pelkkiä malleja omistavien 15 prosenttia, patentteja ja tavaramerkkejä omistavien 17 prosenttia, patentteja ja malleja omistavien 15 prosenttia ja kaikkia kolmea IP-oikeutta omistavien 16 prosenttia. Edellä esitetyt luvut kuvaavat kahdenvälisiä vertailuja. Toisin sanoen yrityksiä, jotka eivät omista tiettyä IP-oikeutta, verrataan yrityksiin, jotka omistavat sen. Ekonometrisen analyysin avulla on myös mahdollista laskea yrityksen omistamien IP-oikeuksien määrän kasvattamisen vaikutukset. Tällainen analyysi osoittaa, että yrityksen omistamien eurooppalaisten tavaramerkkien määrän kasvattaminen 10 prosentilla voidaan yhdistää 2,8 prosentin kasvuun työntekijää kohti lasketuissa tuloissa ja kansallisten tavaramerkkien määrän 3 Teollis- ja työntekijäoikeuksia intensiivisesti käyttävät alat: vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn ja työllisyyteen Euroopassa, EPO/OHIM, syyskuu 2013. 4 Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen (2003/361/EY) liitteen 2 artiklassa pk-yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

RESUMÉ 9 kasvattaminen 10 prosentilla voidaan yhdistää 5,2 prosentin kasvuun, kun taas patenttien kohdalla eurooppalaisten patenttien määrän kasvattaminen 10 prosentilla johtaa 1,8 prosentin kasvuun ja kansallisten patenttien määrän kasvattaminen 10 prosentilla johtaa 4,6 prosentin kasvuun. Kansallisten mallien kohdalla analyysi viittaa siihen, että niiden määrän kasvattaminen 10 prosentilla voidaan yhdistää 0,7 prosentin kasvuun suorituskyvyssä. Muiden IP-oikeuksien osalta ei ekonometrisellä analyysillä voitu vahvistaa tilastollisesti merkitsevää suhdetta, toisin sanoen myönteisen suhteen olemassaoloa yrityksen omistamien tiettyjen IP-oikeuksien määrän kasvattamisen ja yrityksen taloudellisen suorituskyvyn välillä ei voitu osoittaa yli 90 prosentin varmuudella. 2.3 Tutkimuksen rajoitukset ja suuntia tuleville tutkimuksille Tässä tutkimuksessa esitetty analyysi vahvistaa, että erilaisten IP-oikeuksien omistuksen ja yritysten suorituskyvyn välillä on työntekijää kohti lasketuilla tuloilla ja keskimääräisesti maksetuilla palkoilla mitattuna voimakas positiivinen suhde. Näitä tuloksia on kuitenkin kaikkien tilastoanalyysien tavoin tulkittava varoen. Ne eivät ole varma todiste siitä, että yritysten kannustaminen IP-oikeuksien käytön lisäämiseen johtaisi yritysten suorituskyvyn paranemiseen. Tutkimus osoittaa, että IP-oikeuksia omistavien yritysten ja yritysten suorituskyvyn välillä on myönteinen suhde (mitattuna tuloina työntekijää kohti). IP-oikeuksien omistus saattaa olla usealla tavalla kytköksissä yrityksen suorituskykyyn. Käytettävissä olevilla tiedoilla näitä eri tapoja ei kuitenkaan voida eritellä analyysissä. Tutkimuksessa käytetty menetelmä mahdollistaa IP-oikeuksien omistajien tunnistamisen yrityksen nimen avulla, sellaisena kuin se on IP-rekisterissä, ja tätä nimeä verrataan ORBIS-tietokannan tietoihin. ORBIS on kattavin tutkijoiden käytettävissä oleva eurooppalaisten yritysten demografisten ja taloudellisten tietojen lähde. ORBIStietokannassa ei kuitenkaan ole riittävästi tietoja, jotta IP-oikeuksien välittömien omistajien lisäksi voitaisiin tunnistaa kaikki kyseisten oikeuksien haltijat/käyttäjät. Vaikka ORBIS-tietokanta sisältää tietoja yritysten taloudellisista yhteyksistä (kotimainen lopullinen omistaja ja kansainvälinen lopullinen omistaja), nämä tiedot eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Toisin sanoen näyttää siltä, että ORBIS-tietokannassa on yrityksiä, jotka ovat osa suurempia taloudellisia ryhmiä, mutta joiden osalta tietokannassa ei ole esitetty omistussuhteita koskevia tietoja. Omistussuhteet otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon satunnaisotoksessa, jota käytettiin kaikissa ekonometrisissä malleissa, jotka ovat tämän tutkimuksen keskeinen osa (luku 6). Tämä pienempi otos puhdistettiin mahdollisimman tarkasti, jotta suurempaan konsernirakenteeseen kuuluvat yritykset katsottaisiin yhdeksi yrityksesi. Näin ollen ekonometrisessä analyysissä yrityksiä, jotka voisivat hyötyä muiden ryhmään kuuluvien yritysten omistamista IP-oikeuksista, kohdeltiin kuin IP-oikeuksien omistajia. Tämä puhdistusprosessi voitiin kuitenkin tehdä ainoastaan osittain edellä mainituista syistä, eikä ole tarkoituksenmukaista suorittaa sitä suuremmalle 2,3 miljoonaa yritystä kattavalle otokselle, jota käytetään kuvailevissa tilastoissa. Vaikka riittävien IP-oikeuksien mahdollisia haltijoita koskevien tietojen puuttuminen vaikuttaa sekä suuryrityksiin että pk-yrityksiin, vaikutus suuryritysten tuloksiin on suurempi. Suuryritykset perustavat todennäköisemmin sivuliikkeitä moniin Euroopan maihin ja keskittävät IP-omistuksen yhteen yritykseen, joka hallinnoi koko IPRsalkkua. Vaikka se onkin rekisteröity ainoastaan yhden yrityksen omistukseen, tämä IPR-salkku tuo etuja kaikille yrityksille, jotka kuuluvat tähän taloudelliseen ryhmään.

10 RESUMÉ Kaikille IP-oikeuksien käyttäjille (omistajille, käyttäjille ja käyttöluvan saajille) kertyviä etuja koskeva taloudellinen analyysi olisi ehkä informatiivisempi. Ei kuitenkaan ole olemassa julkista tietokantaa, joka sisältäisi riittävästi tietoa IP-oikeuksien käyttölupien myöntämisestä. Siksi kaikki tämän tutkimuksen kaltaiset suuriin yritysotoksiin perustuvat taloustutkimukset rajoittuvat väistämättä pikemminkin IP-oikeuksien omistuksesta kuin käytöstä saataviin hyötyihin. Vaikka tutkimus on auttanut meitä ymmärtämään paremmin suhdetta yritysten suorituskyvyn ja IP-oikeuksien omistuksen välillä, tutkimusta varten kootun aineiston pohjalta riittää vielä tutkittavaa. Esimerkiksi teollisuusja palveluyritysten aliotoksia voisi vielä analysoida sen selvittämiseksi, miten IP-oikeuksien vaikutukset yritysten suorituskykyyn vaihtelevat eri toimialoilla. Toinen vaihtoehto tutkimukselle olisi tarkempi analyysi IP-oikeuksien vaikutuksista pk-yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin. Aineistosta voidaan erotella mikroyritykset, pienet yritykset ja keskisuuret yritykset 5, ja kun voidaan olettaa, että IP-oikeuksien määrän ja pk-yritysten suorituskyvyn välillä on merkittävä suhde, tätä näkökohtaa olisi hyödyllistä analysoida perusteellisemmin. Lopuksi tämän tutkimuksen analyysi perustuu kunkin otokseen kuuluvan yrityksen omistamien IP-oikeuksien määrään. Jatkoanalyysinä olisi haastavaa arvioida, missä määrin patentin, tavaramerkin tai mallin laatu vaikuttaa tähän suhteeseen. Korkealaatuiset IP-oikeudet vaikuttavat todennäköisesti voimakkaammin suorituskykyyn kuin heikkolaatuiset. Tässä tutkimuksessa esitetyt tulokset edustavat siis vaikutusten keskiarvoa. 5 Pk-yritykset jaetaan yleisesti työntekijämäärän perusteella mikroyrityksiin (1 10 työntekijää), pienyrityksiin (11 50 työntekijää) ja keskikokoisiin yrityksiin (51 250 työntekijää).

RESUMÉ 11 Teollis- ja tekijänoikeudet ja yritysten suorituskyky Euroopassa Talousanalyysi Yritystason analyysiraportti, Kesäkuu 2015 TIIVISTELMÄ

Teollis- ja tekijänoikeudet ja yritysten suorituskyky Euroopassa Talousanalyysi Yritystason analyysiraportti, Kesäkuu 2015 TIIVISTELMÄ www.oami.europa.eu