Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA

PÄÄTÖS POKELY/61/07.00 /2010 Pohjois-Karjala Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/ Pohjois-Karjalan ammattiopisto Tulliportinkatu 3 80130 JOENSU KIINTEISTÖ JA SEN SIJAINTI Kohde sijaitsee Kiteen kaupungin Niinikummun kylässä, Kiteen Koulutila nimisellä kiinteistöllä, jonka rekisterinumero on 23:0. Kohteen katuosoite on Koivikontie. KIINTEISTÖN OMISTAJA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Tulliportinkatu 3 80130 JOENSU TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle (nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle), jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ Kohdekiinteistö on Pohjois-Karjalan ammattiopiston Kiteen yksikön maatalousalan opetuskäytössä. Kohteesta poistettiin sikalarakennuksen käytössä ollut maanalainen lämmitysöljysäiliö. Säiliön poistotyön aikana kaivannossa havaittiin öljy-yhdisteiden hajua. Öljy oli mahdollisesti päässyt maaperään toiminnan aikana tapahtuneista ylitäytöistä. Säiliön käyttö oli poistettu käytöstä jo vuonna 1986 ja se oli tyhjennetty samana vuonna. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu

2/8 Ilmoituksessa kerrotaan, että maaperä ei ollut laaja-alaisesti pilaantunutta, vaan pilaantuneisuus oli kohtalaisen hyvin rajautunut säiliön sijaintipaikan ympärille. Kohteessa tehdyssä kunnostuksen aikaisessa näytteenotossa (Groundia Oy 2.11.2009) suurin PetroFLAG-kenttätestillä todettu öljyhiilivetyjen summapitoisuus oli 6070 mg/kg, joka koostui pääosin keskiraskaista öljyhiilivetyjakeista. Samasta näytteestä tehdyssä laboratorioanalyysissa todettiin myös suurin öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 summapitoisuus, 9900 mg/kg. ALUEEN PUHDISTUS Oppilaitoksen piha-alueella sijaitseva sikala tulee jatkossakin olemaan samassa käytössä. Näin ollen kohteen maaperän kunnostustavoitteeksi asetettiin haittaainepitoisuuksien alemmat ohjearvotasot (Vna 214/2007), jolloin alue maaperän haitta-ainepitoisuuksien puolesta soveltuu nykyiseen käyttöön ja maassa esiintyvien öljyhiilivetyjen leviämis-, terveys- ja ympäristöriski poistettiin. Lisäksi tavoitteena oli, mikäli tavoitepitoisuuksiin ei esim. kaivuteknisten syiden perusteella joiltain osin päästä, tarkastella jatkotoimenpiteiden tarvetta riskiarviolla. Pilaantunut alue kunnostettiin massanvaihtomenetelmällä. Massanvaihto on menetelmä, jossa pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kaivamalla ja korvataan puhtailla maa-aineksilla. Massanvaihtotoimenpiteet kohdistettiin poistettua lämmitysöljysäiliötä ympäröiviin maakerroksiin. Ennen kunnostustyön aloittamista pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden vastaanottajat selvitettiin ja vastaanottopaikan valinnasta informoitiin valvovaa viranomaista ennen työn aloittamista. Maaperän kunnostustyö suoritettiin ympäristöteknisen laadunvalvojan ohjaamana. Valvoja kävi kunnostettavat alueet tarkoin läpi ja havainnoi kaivannossa olevat öljyiset kohdat. Valvojan ohjeistuksen mukaisesti kunnostustoimenpiteet kohdennettiin siten, että kaivannossa olevat pilaantuneet maat tuli kaikilta osin poistettua. Maa-ainekset poistettiin siihen laajuuteen ja syvyyteen, että em. haittaainepitoisuuksien tavoitetaso saavutettiin. Tavoitteen saavuttamista seurattiin aistinvaraisin havainnoin, sekä työmaalla tehtävin PetroFLAG-hiilivetytestein. Lisäksi kaivumaista otettiin kontrollinäytteitä, joista määritettiin hiilivetypitoisuudet kenttätestein maa-ainesten lajittelemiseksi pilaantuneisuuden mukaan vastaanottajan edellyttämällä tavalla eri jakeisiin. Vähintään 10 % kenttäanalyyseistä varmennettiin rinnakkaisnäytteiden laboratorioanalyysein. Lisäksi olennaisten kaivualueiden jäännöspitoisuudet varmennettiin laboratorioanalyysein, joissa näytteistä analysoitiin keskiraskaiden ja raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet. Pilaantuneita maa-aineksia kuljettavat kuorma-autot varustettiin ympäristöteknisen valvojan laatimin siirtoasiakirjoin, joilla varmennettiin maa-ainesten ja jätteiden oikeat toimituspaikat. Kohteen maaperän kunnostustyö suoritettiin marraskuussa 2009 ja kunnostustyön kesto oli pilaantuneiden maiden poiston osalta 1 päivä. Työstä laadittiin loppuraportti, joka toimitettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle tämän ilmoituksen liitteenä. Kohteesta poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia yhteensä 76,34 tn, josta ns. lievästi öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita (öljypitoisuus 1000-2500 mg/kg)

3/8 oli kaikki 76,34 tn. Lievästi pilaantuneet maat (2 kasettikuormaa; 1. kuorma 38,54 tn ja 2. kuorma 37,80 tn) kuljetettiin Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n Nousialan jäteasemalle Savonlinnaan. Loppuraportissa kerrotaan, että kaivuteknisistä syistä kunnostettavalle alueelle jäi pilaantunutta maa-ainesta. Kaivannon seinämään jäänyt pilaantunut maakerros sijoittuu 1,0-2,0 metrin syvyydessä sijaitsevaan maakerrokseen sikalarakennuksen seinälinjan ulkopuolelle. Kaivun aikaisin havainnoin pilaantuneen maakerroksen ylä- ja alapuoliset maa-ainekset todettiin öljyhiilivetyjen suhteen puhtaiksi. Kaivannon kaakkoisnurkkaan, sikalarakennuksen sokkeliin rajautuvaa kaivuseinämää kaivusyvyydellä 1,0-2,0 metriä edustavassa näytteessä Seinä 4 todettiin laboratorioanalyyseissä Vna 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittävät keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden (9400 mg/kg) pitoisuudet. Samasta näytteestä tehdyssä öljyhiilivetyjen fraktioinnissa, öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudeksi todettiin 14 000 mg/kg, joista suurin osa (12 000 mg/kg) alifaattisia jakeita. Muissa kaivannon seinämiä ja pohjaa edustavissa jäännöspitoisuusnäytteissä öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat selvästi VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ja siten kunnostustyön tavoitteeksi asetetut pitoisuustasot. RISKITARKASTELU Leviämisen tarkastelu Kohdetutkimusten ja kaivun yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella öljyhiilivetyjen leviäminen vaakasuunnassa maaperässä on tapahtunut 0,5-2,0 metrin syvyydellä maan pinnasta sijainnutta silttikerrosta pitkin. Öljyhiilivetyjä ei tällä perusteella oletettavasti ole levinnyt viereisen rakennuksen alapuoliseen maaperään, koska rakennuksen betoniset perustukset ovat yli 2 metrin syvyydessä. Kaivannon kaakkoisnurkkaan jääneen pilaantuneen maa-aineksen määräksi voidaan arvioida 2 m 3 ktr, mikä sisältää arviolta 15 kg öljyhiilivetyjä. Kunnostetulta alueelta, pilaantuneiden maiden mukana poistettiin laskennallisesti arvioiden 110 kg öljyhiilivety-yhdisteitä, jolloin pääosa kohteessa maaperään joutuneista öljyhiilivedyistä on siten saatu poistettua, eikä öljyhiilivetyjen merkittävää leviämistä maaperässä enää tapahdu. Huomionarvoista on, että kunnostustyön seurauksena alueen maaperään on päässyt runsaasti happea, joka edesauttaa öljyhiilivetyjen biologista hajoamista. Kaivannon maaperässä ei suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden yhteydessä havaittu selkeää pohjavesikerrosta. Näin ollen haitta-aineiden leviäminen pohjaveden välityksellä on epätodennäköistä. Tällöin haitta-aineiden leviäminen vajovesien välityksellä on olematonta. Maaperään jääneet haitta-aineet ja niiden ominaisuudet Kaivannon kaakkoisnurkkaan jääneet haitta-aineet ovat jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulosten perusteella pääosin keskiraskaita öljyhiilivetyjä. Kaivureunassa todettiin lisäksi raskaita öljyhiilivetyjakeita. Näytteelle tehdyn fraktioinnin mukaan pääosa hiilivedyistä on alifaattisia jakeita >C 8 -C 35 Keskiraskaat öljyhiilivetyjakeet (C 10 -C 21 ) ovat peräisin polttoöljystä ja raskaat öljyhiilivetyjakeet (C 21 -C 40 ) puolestaan moottori- ja voiteluöljyistä.

4/8 Yleisesti polttoaineperäiset hiilivedyt luokitellaan terveydelle vaarallisiksi, joskin öljyhiilivetyjen akuutti myrkyllisyys on suhteellisen alhainen. Veteen joutuessaan ne aiheuttavat jo alhaisissa pitoisuuksissa maku- ja hajuvirheitä. Altistumisen arviointi Altistumista maaperään jääneille öljyhiilivety-yhdisteille voi tapahtua lähinnä joko suoralla kontaktilla pilaantuneeseen maa-ainekseen, pilaantuneen maan joutumisella ruoansulatuselimistöön, huoneilmaan tapahtuvan haihtumisen kautta tai välillisesti talousveden välityksellä. Pilaantuneet maakerrokset sijaitsevat alueella noin 1,0 metrin paksuisen puhtaan maakerroksen alla. Tiedossa ei ole kiinteistön alueella tai lähiympäristössä tapahtuvaa maarakennustoimintaa, joissa kaivua ulotettaisiin pilaantuneen maaaineksen pintaan asti. Näin ollen suoraa kontaktia ja siten altistumista haitta-aineille esim. ihokosketuksen tai suuhun joutumisen kautta ei tapahdu. Maaperään jääneet öljyhiilivedyillä pilaantuneet maakerrokset sijaitsevat sikalarakennuksen seinälinjan ulkopuolella ja välissä olevat puhtaat maa-ainekset ja lattia/seinärakenteet katkaisevat haihtuvien yhdisteiden leviämistien sisäilmaan. Haihtuvien yhdisteiden leviämistä ulkoilmaan ei myöskään edellä mainituin perustein tapahdu. Kunnostetulla alueella on kunnallisteknisiä rakenteita. Lämpö- ja salaojalinjat kulkevat kuitenkin erillään pilaantuneista maakerroksista. Vesiliittymä uudisrakennukseen tulee pilaantuneen alueen ulkopuolelta. Kohde ei sijaitse vedenoton kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen läheisyydessä ei myöskään ole käytössä olevia talousvesikaivoja, joihin haitta-aineita olisi voinut kulkeutua. Edellä mainituin perustein altistumista maaperään jääneille öljyhiilivety-yhdisteille talousveden välityksellä ei tapahdu. SoiliRisk 2.0 laskenta Kohteen maaperään jääneiden öljyhilivety-yhdisteiden aiheuttamaa altistumista tarkasteltiin laskennallisesti SoiliRisk 2.0 -riskiarviointiohjelmalla. SoiliRisk 2.0- taulukkolaskenta-ohjelmassa lasketaan kohteen maaperä-, pohjavesi- ja olosuhdetietojen sekä pilaantuneisuuden aiheuttaneiden yhdisteiden pitoisuuksien avulla kohteen pilaantuneisuuden aiheuttama riski haitta-aineille altistumiselle. Ennakkotietoina käytetään Soilirisk-ohjelmaan tallennettuja maalajikohtaisia oletusarvoja sekä kohteesta tutkimusten ja kunnostustöiden yhteydessä saatuja havainto- ja analyysitietoja. Laskennassa käytetyt kaavat muodostuvat ASTM Internationalin suosittelemista ns. RBCA (Risk-Based Corrective Action) laskentayhtälöistä, joita SoiliRisk-ohjelman tekijät ovat muokanneet. SoiliRisk-ohjelma ilmoittaa kohteen pilaantuneisuuden aiheuttaman altistumisriskin pitoisuusprosenttina tunnetusta haitattomasta pitoisuudesta. Näin ollen, mikäli ohjelman laskema pitoisuusprosentti tietylle haitta-aineryhmälle ylittää 100 %, niin pilaantuneelta alueelta määritetty haitta-ainepitoisuus ylittää haitattoman pitoisuuden ja aiheuttaa altistumisriskin. Pitoisuusprosentit, jotka jäävät alle 100 %:n eivät täten aiheuta altistumisriskiä. Laskennallinen riskitarkastelu suoritettiin kiinteistöllä sijaitsevalle riskitekijälle. Haittaaineiden kulkeutumisriskiä sekä riskiä niille altistumiselle tarkasteltiin sikalarakennuksen seinälinjojen ulkopuolella (näytteen Seinä 4 edustama alue). SoiliRisk -laskentaa varten kaivannon kaakkoisnurkan jäännöspitoisuuksia edustavasta näytteestä Seinä 4 analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivedyt C 10 -C 40 ja lisäksi öljyhiilivetyjakeet jaettiin alifaattisiin ja aromaattisiin fraktioihin.

5/8 Laskentataulukon pohjaksi muodostetun käsitteellisen mallin perusteella ainoa mahdollinen altistumisreitti kohteessa on haitta-aineille altistuminen sisäilman välityksellä. Tämäkin reitti on lähinnä teoreettinen, mutta sitä ei voi täysin sulkea pois olemassa oleman tiedon perusteella. Riskilaskennassa todettujen haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamaa riskitasoa verrataan suurimpaan hyväksyttävään riskitasoon. Riskiaevioinnin liitteessä 4 esitetyn laskennan perusteella sikalarakennuksen seinälinjan ulkopuolelle jääneistä öljyhiilivetypitoisuuksista aiheutuva altistumisriski on suurimmillaan 15 % ohjelman laskemasta hyväksyttävästä riskitasosta. Näin ollen kohteen jäännöspitoisuuksien voidaan todeta olevan terveydelle haitattomia kohteen tiedossa olevassa jatkokäytössä. YHTEENVETO Kiteen kaupungissa sijaitsevan kiinteistön 260-417-23-0 (Kiteen koulutila) öljyhiilivedyillä pilaantunut maaperä kunnostettiin massanvaihdolla 2.11.2009. Kunnostustyön kohteena olleen alueen lämmitysöljysäiliökaivannon kaakkoisnurkkaan jäi kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, joita ei kaivuteknisesti voitu tässä yhteydessä poistaa. Pilaantuneen maa-aineksen määrä on vähäinen ja tehdyn riskitarkastelun sekä SoiliRisk 2.0 -laskennan perusteella maaperään jääneistä öljyhiilivety-yhdisteistä ei aiheudu ympäristö- eikä terveyshaittaa, eivätkä ne rajoita kohteen maankäyttöä. KUNNOSTUSTYÖN LOPPUTULOS JA JATKOTOIMENPITEET Kunnostustyö saatiin vietyä loppuun viranomaisen kanssa sovitun tavoitteen mukaisesti. Kaivannon yhdellä reunalla esiintyy edelleen kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia, joista ei kuitenkaan riskiarvion perusteella aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa, eikä tarvetta jatkotoimenpiteille. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin ympäristökeskuksessa 10.12.2009. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.

6/8 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen hakemuksen mukaisesti täydennettynä seuraavalla määräyksellä: 1. Jos pilaantuneen maan alueelta suoritetaan maankaivua ja sieltä poistetaan maita, tulee pilaantuneet maat toimittaa luvanvaraiseen käsittelylaitokseen. Toimenpiteiden mahdollisesti vaatimasta hallintomenettelystä päättää valvontaviranomainen. RATKAISUN PERUSTELUT Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan öljyhiilivetyjen kevyiden tisleiden alempi ohjearvo on 100 mg/kg, keskitisleiden 300 mg/kg ja raskaiden 600 mg/kg. Hiilivetyjen ylempi ohjearvo on kevyiden tisleiden osalta 500 mg/kg, keskitisleiden 1000 mg/kg ja raskaiden 2000 mg/kg. Ilmoituksen tekijä on ilmoituksessaan kertonut puhdistaneensa öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen maaperän siihen pitoisuustasoon, josta ei kohteelle tehdyn riskinarvioinnin perusteella aiheudu sallittua riskitasoa ylittävää terveysriskiä tai ympäristöriskiä. Kunnostustyöllä on ollut asiantunteva valvoja, joka on huolehtinut työn asianmukaisesta toteutuksesta ja jätteiden käsittelyn ohjauksesta. Määräys 1 Jos kiinteistöllä tehdään purku- tai muutostöitä pilaantuneen maan alueella, toimenpiteistä on syytä olla ennakkoon yhteydessä valvontaviranomaiseen mm. sen ratkaisemiseksi, tarvitaanko toimenpiteille joku viranomaismenettely (esimerkiksi ilmoitus pilaantuneen maan puhdistamisesta/käsittelystä). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 75 ja 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24-27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

7/8 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Kiteen kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Kiteen kaupungin ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 344 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1097/2010 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (8 tuntia x 43,00 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Aarne Wahlgren Insinööri Petri Naumanen

8/8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 2.3.2010. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa - päätös, johon haetaan muutosta ja * miltä kohdin muutosta haetaan * mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä * millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ilmoitusta koskeva ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15