Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot

Samankaltaiset tiedostot
Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille

YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

Tohtorikoulutusopas

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Valtioneuvoston asetus

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tohtorikoulutusopas

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Jatkotutkinnon suorittaminen

Tieteellinen jatkokoulutus

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa

Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa.

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun tiedekuntaneuvoston kokouksessa 27.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä.

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Hakeutuminen tieteellisiin ja taiteellisiin jatko-opintoihin

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Yhteiskuntatieteellinen koulutusala

Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE JA ,

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus Kielitaidon osoittaminen tohtorintutkinnon opinto-oikeutta haettaessa

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Lääketieteen tohtorin

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA

Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma. Kasvatustieteen ja Filosofian tohtorin tutkinnot

Terveystieteiden yksikkö

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Syventävien opintojen opinnäytetyö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

Terveystieteiden yksikkö

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Transkriptio:

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Nämä informaatiotieteiden tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2005 yhtä aikaa uuden tutkintoasetuksen (794/2004) kanssa. Opiskelija joka on saanut jatko-opinto-oikeuden ennen näiden määräysten voimaantuloa, voi suorittaa opintoja kumottujen asetusten (221/1994, 245/1994, 1279/1991) mukaisesti 31.7.2008 asti, minkä jälkeen opiskelija siirtyy suorittamaan jatkotutkintoa uuden tutkintoasetuksen mukaisesti. Opiskelija voi halutessaan siirtyä uuden tutkintoasetuksen mukaisiin jatko-opintoihin jo aiemmin. Siirtymismenettelystä tiedotetaan erikseen. Filosofia, matematiikka, tilastotiede, tietojenkäsittelyoppi ja vuorovaikutteinen teknologia pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto Informaatiotutkimus pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinto Asetuksen (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Valintaperusteet Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot tai jolla tiedekuntaneuvosto muuten toteaa olevan riittävät tiedot ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen asianomaisella tieteenalalla. Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja. Tiedekunta voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella. 157

Jatkotutkinnot Opiskeluoikeuden hakeminen Opiskeluoikeuden hakemiselle ei ole määräaikaa. Ennen opinto-oikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä pääaineeksi suunnittelemansa oppiaineen professoriin alustavan, toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman laatimista varten. Lisensiaatin ja tohtorintutkinnon opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta erillisellä hakulomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta. Hakemuksessa mainitaan jatkotutkinnon pääaine ja siihen liitetään oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta sekä alustava tutkimussuunnitelma ja opintosuunnitelma. Alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa valokopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Ulkomaalaisen hakijan on annettava luotettava selvitys kielitaidostaan. Hakemuksessa tulee myös näkyä, millä opinnoilla jatko-opintojen aloittamiseen tarvittavat riittävät tiedot ja valmiudet osoitetaan silloin, kun hakijalla ei esimerkiksi ole ylempää korkeakoulututkintoa hakemassaan pääaineessa. Tiedekunnassa lisensiaatin tutkinnon suorittaneella on suoraan opinto-oikeus vastaavaan tohtorin tutkintoon. Muussa koulutusyksikössä tai muulla koulutusalalla lisensiaatin tutkinnon suorittaneille sekä niille, joilla ei ole lisensiaatin tutkintoa, tiedekunta voi myöntää tohtorin tutkintoa varten opiskeluoikeuden edellä mainitun hakulomakkeen ja sen liitteiden perusteella. Tiedekunta voi erityisestä syystä myöntää opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen informaatiotutkimuksessa. Hakemus osoitetaan tiedekunnalle osoitteella: 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO. Hakemuksista pyydetään laitoksen johtajan lausunto. Puoltaessaan hakemusta laitoksen johtaja nimeää opiskelijalle ohjaajan. Ohjaajia voi olla myös kaksi tai useampia. Ainakin yhden ohjaajista tulee olla laitoksen opettaja. Lisätietoja hakuprosessista saa tiedekunnan opintoasiain päälliköltä ja hallintopäälliköltä. Opintojen sisällöstä antavat lisätietoja pääaineen professorit. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain voidakseen käyttää opiskeluoikeuttaan. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Uudeksi jatko-opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään ilmoittautumislomake, jolla hän ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi. Ylioppilaskunnan pankkisiirtolomake lähetetään siltä varalta, että opiskelija haluaa liittyä ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. Yliopistoon voi ilmoittautua maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksun pankin kautta viitenumeroa käyttäen ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Samalla jatko-opiskelija voi maksaa terveydenhoitomaksun, minkä jälkeen opiskelija voi käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS: n tarjoamia palveluita. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja terveydenhoitomaksu ovat toisiinsa sidotut: on maksettava joko molemmat tai ei kumpaakaan. Poissaoleva opiskelija ei maksa mitään opintomaksuja eikä voi myöskään käyttää YTHS:n palveluita. 158

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Mikäli jatko-opiskelija ei liity ylioppilaskuntaan, hänen on ilmoittauduttava yliopiston aktuaarinkansliaan ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä toimittamalla aktuaarinkansliaan ilmoittautumislomake henkilökohtaisesti, postitse tai faksilla. Ilmoittautumisen voi tehdä myös sähköpostitse (aktuaari@uta.fi) tai puhelimitse. Vanhoille jatko-opiskelijoille lähetetään vuosittain toukokuussa ilmoittautumislomake, opintosuoritusote ja ylioppilaskunnan pankkisiirtolomake. Jatkotutkinto-opiskelija, joka ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, menettää yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos jatko-opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole välillä tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänet otetaan uudelleen opiskelijaksi ilmoittautumisen perusteella ilman eri hakemusta. Jatko-opintoja harjoittaville tarkoitettujen apurahojen jaossa kiinnitetään huomiota siihen, onko asianomainen ilmoittautunut Tampereen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Opinnot muissa oppiaineissa ja tiedekunnissa Jatkotutkinnon suoritusoikeuden saanut ja läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua muissa tiedekunnissa annettavaan opetukseen, josta on sovittu opetusta antavan yksikön kanssa ja joka on sisällytetty jatko-opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tällöin noudatetaan ko. oppiaineen ja tiedekunnan opetussuunnitelmaa ja muita määräyksiä. Vaadittavat opintosuoritukset Lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkinnon 150 op (100 ov) suorittamiseksi vaaditaan 1. Tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko-opinnot 60 op (40 ov). Opinnot koostuvat tutkimustyön menetelmällisistä perusteista, pääainetta ja omaa tutkimusalaa syventävistä opinnoista sekä muista sovittavista opinnoista. Opintoihin voidaan sisällyttää pää- ja sivuaineen aineopintoja, sivuaineen tutkielma ja sivuaineen muut syventävät opinnot sekä maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja, tutkijakouluissa ja ulkomailla suoritettuja opintoja, artikkeleita ja muita julkaisuja, konferensseissa pidettyjä esitelmiä ja muuta tieteellistä toimintaa. Opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista annetaan tarkemmat määräykset jatkotutkintojen opetussuunnitelmissa. 2. Lisensiaatintutkimus, jonka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. Lisensiaatintutkimuksen ohjeellinen laajuus on 90 opintopistettä (60 ov). Opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma Opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle yksityiskohtaisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman yllä kohdassa 1 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Suunnitelma on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta. Suunnitelman hyväksyy tutkimustyön ohjaaja/oppiaineen professori. Tieto opintosuunnitelman hyväksymisestä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma, joka voidaan käsitellä jatkokoulutusseminaarissa. 159

Jatkotutkinnot Jatko-opiskelija on velvollinen laitoksen vaatiessa antamaan selvityksen jatko-opintojensa edistymisestä. Lisensiaatintutkimus 1. Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa tutkimusalan hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli tekijöiden erilliset osuudet eivät ilmene julkaisusta, tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Opiskelijan hakemuksesta myös julkaisuluvan saanut väitöskirjan käsikirjoitus voidaan hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi. Tällaista lisensiaatintutkimusta ei arvostella. 2. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä tarkastettavaksi opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta/oppiaineen professorilta, onko tutkimus tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tämä on siinäkin mielessä tärkeää, että ehdotuksen työn tarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Opiskelijan on myös huolehdittava, että henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä. Lisensiaatintutkimus jätetään sähköisessä muodossa tarkistusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten laitoksen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tutkielmat/. Tutkimukseen tulee liittää tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmä tulee kirjoittaa sekä suomeksi että englanniksi. Tiivistelmän laadintaohjeen saa laitoksen kansliasta. Tiedekunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa. Ennen tarkastajien valintaa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa tarkastajaksi esitettävien mahdollisesta esteellisyydestä. Tutkimuksen tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. 160 Tutkimus voidaan käsitellä jatkokoulutusseminaarissa. Tämän jälkeen tarkastajat antavat tutkimuksesta tiedekunnalle perustellun kirjallisen lausunnon. Tarkastajien lausunnot toimitetaan opiskelijalle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot kokousta. Samalla opiskelijalle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto tarkastajien lausuntojen perusteella. Tarkastajat esittävät käsityksensä lisensiaatintutkimuksesta annettavasta arvolauseesta. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Mikäli tarkastusprosessin kuluessa tutkimukseen tehdään korjauksia, on korjatut sivut toimitettava tiedekunnan kansliaan ennen kuin lisensiaatintutkimus viedään tiedekuntaneuvostoon arvosteltavaksi. Tiedekunnan kanslia vastaa tutkimuksen tarkastamisen aikataulua koskeviin kysymyksiin. Lisensiaatintutkimusta arvosteltaessa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Lisensiaatin tutkinnon pääaineesta ja sivuaineesta ei anneta arvolausetta. Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkinnon 240 op (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan 1. Lisensiaatin tutkinnon vaatimuksista kohta 1 eli tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko-opinnot 60 op (40 ov). 2. Väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Väitöskirjan ohjeellinen laajuus on 180 opintopistettä (120 ov). Opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma Mikäli opiskelija ei ole suorittanut lisensiaatin tutkintoa, noudatetaan tässä annettavia määräyksiä opintosuunnitelmasta ja tutkimussuunnitelmasta. Opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohdassa 1 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Suunnitelma on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta. Suunnitelman hyväksyy tutkimustyön ohjaaja/oppiaineen professori. Tieto opintosuunnitelman hyväksymisestä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma, joka voidaan käsitellä jatkokoulutusseminaarissa. Jatko-opiskelija on velvollinen laitoksen vaatiessa antamaan selvityksen jatko-opintojensa edistymisestä. 161

Jatkotutkinnot Väitöskirja 1. Väitöskirjan muoto Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli tekijöiden erilliset osuudet eivät ilmene julkaisusta, tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Tutkimuksen tekijän on annettava väitöskirjassaan selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Mikäli väitöskirja muodostuu useista yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, mikään näistä ei saa olla pelkästään referoiva, vaan jokaisen julkaisun tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Monografiaväitöskirjaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. 2. Väitöskirjan kirjoituskieli Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä. Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. 3. Sähköinen ja painettu väitöskirja Ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä tarkastettavaksi opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta/oppiaineen professorilta, onko työ tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Opiskelijan on myös huolehdittava, että henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä. Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on julkaisuluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan joko sähköisessä muodossa tai paperille tulostettuna. Mikäli väitöskirja jätetään tarkastettavaksi sähköisessä muodossa, mukana on oltava myös kolme paperitulostetta, jotta sähköisen tallennuksen mahdolliset virheet voidaan havaita. Mikäli väitöskirja jätetään tarkastettavaksi paperille tulostettuna, se jätetään kolmena täydellisenä kappaleena. 4. Esitarkastus Ehdotuksen käsikirjoituksen esitarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 162 Tiedekunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Ennen esitarkastaji-

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot en valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa julkaisulupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää julkaisuluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Esitarkastettuun käsikirjoitukseen saa tehdä vain sellaisia muutoksia joita esitarkastajat ovat esittäneet tai joista on sovittu esitarkastajien kanssa. Poikkeuksen muodostaa lyöntivirheiden ym. korjaus.käsikirjoituksen tarkastamiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tiedekunnan kansliasta. 5. Julkaisulupa Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää julkaisulupaa koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. 6. Kustos ja vastaväittäjä sekä väitöstilaisuuden ajankohta Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen (valvojan) ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Ennen vastaväittäjän valintaa väittelijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöstilaisuuden ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tiedekunnan kansliaan sekä huolehtii salivarauksesta. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. 7. Väitöskirjakappaleet ja väitöskirjan julkaiseminen Hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta väittelijä hoitaa väitöskirjansa mahdollisen painatuksen ja/tai toimittaa väitöskirjan yliopiston kirjastoon verkkojulkaisemista varten. Väitöskirja lähetetään kirjastoon pdf-muotoon tallennettuna joko sähköpostin liitetiedostona, levykkeellä tai cd-levyllä. Kun väitöskirja koostuu useista julkaisuista, vain yhteenveto-osa toimitetaan sähköisessä muodossa kirjastoon ja julkaistaan verkossa. Luettelo artikkeleista liitetään yhteenveto-osaan. Artikkelien pitää olla mukana painetussa tai monistetussa versiossa, ja niiden julkaisemiseen pitää pyytää lupa kustantajalta. Kirjasto julkaisee sähköisen väitöskirjan verkossa kokoelmassa Tampereen yliopiston väitöskirjat. Tarkemmat ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta löytyvät kirjaston kotisivuilta, joilla on myös muita väittelijälle hyödyllisiä tietoja. Tiedotusta varten väittelijä täyttää kirjaston kotisivuilla olevan väitösilmoituksen. Ilmoitus annetaan samalla lomakkeella myös englanniksi. Ilmoitus tehdään viimeistään 14 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väittelijä lähettää englanninkielisen tiivistelmän väitöskirjastaan myös kansainvälistä Dissertation Abstracts International (DAI-C) -julkaisua varten. Ohjeet löytyvät kirjaston kotisivuilta. 163

Jatkotutkinnot Viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 20 painettua väitöskirjaa tai väitöskirjamonistetta. Myös artikkeliväitöskirja jätetään tiedekuntaan 20 täydellisenä kappaleena (painettuna tai monistettuna). Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan suostumuksella. 8. Väitöskirjan julkisuus Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on nähtävissä tiedekunnan kansliassa. Mikäli väitöskirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa, se on luettavissa yliopiston kirjaston www-sivuilla. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan ilmoitustauluilla sekä yliopiston ylläpitämillä www-sivuilla. 9. Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta toimitetaan (julkisen väitöstilaisuuden jälkeen) väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Vastaväittäjä esittää käsityksensä väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta neuvoteltuaan kustoksen kanssa ja tutustuttuaan esitarkastajien lausuntoihin. Tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Oppiaineen professorilla ja vastaväittäjällä on läsnäolo- ja puheoikeus väitöskirjan arvostelua koskevissa asioissa tiedekuntaneuvostossa, vaikka he eivät olisikaan tiedekuntaneuvoston jäseniä. Ennen väitöskirjan arvostelua esittää kustos arvionsa väittelijän puolustautumisesta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Väitöskirjan tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon jatkotutkintotodistukset Kun kaikki jatkotutkintoa koskevien määräysten ja opetussuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava tiedekunnalta todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamisesta. Todistushakulomakkeita saa tiedekunnan kansliasta. Kirjallinen hakemus josta ilmenee henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiset opintosuoritukset toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Todistushakemusta jätettäessä kaikki suoritusmerkinnät opintopisteineen (opintoviikkoineen) tulee olla suoritusrekisterissä. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan lisensiaatintutkimuksesta annettu arvolause. Muissa kuin informaatiotutkimuksessa todistukseen kirjoitetaan myös lisensiaatintutkimuksen lopullinen otsikko. 164

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan opiskelijan aikaisempi oppiarvo, väitöskirjan otsikko ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Opetussuunnitelmat lukuvuodelle 2005-2006 Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot: filosofia, matematiikka, tilastotiede, tietojenkäsittelyoppi ja vuorovaikutteinen teknologia Filosofian lisensiaatin tutkinto 1. Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 60 op (40 ov) a) Perustutkintoa syventävät opintojaksot Tutkimustyön ohjaaja/oppiaineen professori ja opiskelija suunnittelevat opiskelijakohtaisesti tämän kokonaisuuden. Kokonaisuus sisältää opintoja pääaineen keskeisissä kysymyksissä sekä erikseen sovittavia tutkintokokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti valittuja aine- tai syventäviä opintoja tai jatkokoulutuskursseja pääaineessa tai sivuaineessa. Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää myös yliopistopedagogiikan jaksoja. b) Tutkimuksen aihepiiriin perehdyttävät opinnot Opintojakson sisällöstä ja suoritustavasta sovittava erikseen tutkimustyön ohjaajan/ oppiaineen professorin kanssa. c) Pääaineen tutkijaseminaari Seminaarin tavoitteena on ohjata opiskelijaa tieteelliseen tutkimustyöhön ja tutkimusraporttien kirjoittamiseen. Opintojakso voidaan suorittaa myös muulla tutkimustyön ohjaajan/oppiaineen professorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla siten, että seminaarin opetustavoitteet saavutetaan. 2. Lisensiaatintutkimus 90 op (60 ov) Tämä kohta voidaan korvata myös sellaisella filosofian tohtorin tutkintoa varten laaditun väitöskirjan käsikirjoituksella, jolle tiedekuntaneuvosto on myöntänyt julkaisuluvan. Filosofian tohtorin tutkinto Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 60 op (40 ov), ks. yllä, ja 3. Väitöskirja 180 op (120 ov) Lisätietoa jatkokoulutuksesta antavat laitoksen professorit. Katso myös tiedekunnan jatkokoulutusopas http://www.uta.fi/tiedekunnat/inf/tutkinnot.html 165

Jatkotutkinnot Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot: informaatiotutkimus Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto 1. Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 60 op (40 ov) a) Tieteenteoria ja metodologia 10 op (5 ov) Opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja tieteenteoriasta ja metodologiasta oman tutkimusalan kannalta. Opinnot voi suorittaa luentoina, kirjallisina töinä, seminaareina, kirjatentteinä tai muulla tutkimustyön ohjaajan/oppiaineen professorin kanssa sovittavalla tavalla. Suoritetaan seuraavat kurssit, jotka sisältyvät yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuksen (TAMCESS) tarjontaan: Tieteenteoria 3 op (2 ov) Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 2-5 op (1 3 ov ) Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 2-5 op (1 3 ov) b) Perehtyminen omaan tutkimusalaan 50 op (35 ov ) Tavoitteena on oman tutkimushankkeen jäsentely sekä kattava perehtyminen omaan tutkimustyöhön liittyvän ongelma-alueen lähestymistapoihin, teorioihin ja metodeihin siten, että osaa suhteuttaa oman tutkimuksensa osaksi tutkimusalansa sekä informaatiotutkimuksen traditiota. Opintosuoritusten sisältö ja suoritustavat täsmennetään jatko-opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Oppimäärä voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti kirjallisina töinä, kirjallisuustentteinä, osallistumalla sovittaviin jatkokoulutustilaisuuksiin tai tutkijankoulutukseen ulkomailla tai projektityöskentelynä tai muulla tutkimustyön ohjaajan/oppiaineen professorin kanssa sovittavalla tavalla. Osallistumista alan kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun painotetaan opintosuorituksena. Tutkimustyötä tukevat sivuaineen opinnot, kuten tutkielma, voidaan hyväksyä opintosuoritukseksi. Suoritusten tulee sisältää aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin, jonka yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen etenemisestä raportoidaan seminaarissa tai projektiryhmässä. Informaatiotutkimuksen laitoksen tarjoama opetus: Jatkokoulutusseminaari Tutkimusalakohtaiset erikoisryhmät (mm. tiedonhaun, tiedonhankinnan ja tietohallinnon tutkijaryhmät) Jatkokoulutus- ja syventävien opintojen kursseja työn ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla 2. Lisensiaatintutkimus 90 op (60 ov) Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 60 op (40 ov), ks. yllä, ja 3. Väitöskirja 180 op (120 ov) Lisätietoa jatkokoulutuksesta antavat laitoksen professorit. Katso myös tiedekunnan jatkokoulutusopas http://www.uta.fi/tiedekunnat/inf/tutkinnot.html 166