Maakuntahallitus Pöytäkirja 5/2013

-1, MH 27.5.2013 10:00

-1, MH 27.5.2013 10:00 Maakuntahallitus Pöytäkirja 5/2013 KOKOUSAIKA 27.05.2013 klo 10.00 - KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT 93-116 Sivut 128 - SAAPUVILLA Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Lehtonen Aki Maaskola Mika, 1. vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Sirèn Saara-Sofia Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Kaunisto Timo Aalto Tino Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Kattelus Lauri Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Rantanen Matti Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna Andersson Li Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica 93 94 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Vs. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Petteri Orpo puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Talvikki Koskinen Jani Kurvinen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa 12.6.2013 Maakuntavirasto Hallintojohtaja

-1, MH 27.5.2013 10:00

93, MH 27.5.2013 10:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on postitettu 21.5.2013. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu on postitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja Petteri Orpo totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 19 maakuntahallituksen jäsentä. Merkittiin, että asiana 22 Viranhaltijapäätösten jälkeen käsitellään Kielellisten palvelujen toimikunnan asettaminen. Ehdotus hyväksyttiin.

94, MH 27.5.2013 10:00 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 10.6.1996 155, että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Talvikki Koskinen ja Jani Kurvinen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

95, MH 27.5.2013 10:00 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/lpi Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo: 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä- ja Pohjois-Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa kerroin kehkeytyi EU:n rakennerahastotuen jaosta Suomen sisällä vaikea solmu. Tukien huomattava pieneneminen seuraavaksi 7- vuotiskaudeksi oli kohtelemassa Etelä- ja Länsi-Suomen alueita todella kovin. Erityisesti Euroopan Aluekehitysrahaston EAKR-tuen ennakoitiin laskelmissa laskevan joillakin alueilla jopa 60 %:a nykyisestä kaudesta. Maakuntajohtajien ja ELY-ylijohtajien yhteisenä kantana julkistettiin 17.5.2013 ratkaisuehdotus, joka turvaa toteutuessaan sen, että tuet eivät missään voi laskea yli 40 % nykytasosta. Sopimuksen syntyminen edellytti maakuntajohtajien neuvottelussa Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta 30 milj. euron siirtoa Etelä- ja Länsi-Suomen (ELSA) hyväksi. Kasite on kirjattu ELSAalueen leikkausten kohtuullistaminen -termillä. Kerran näinkin päin kyllä maailma on mallillaan! Suomen EU:lta saama rahoitus kaudella 2014-2020 vähenee 26 % verrattuna päättyvään kauteen. Suomen kokonaissaanto olisi täten 1 323 100 000 euroa, huomioiden myös alueellinen yhteistyö (141 milj. euroa). Raha jaetaan kahden alueen (ELSA ja IP), ministeriöiden ja Ahvenanmaan kesken. Ahvenanmaan osuus on jatkossakin noin 0,4 %, joten todellinen vääntö käytiin ELSA-alueen, ministeriöiden (valtakunnallinen osio) ja IP-alueen kesken. IP-alueelle on myönnetty harvan asutuksen EAKR-eritystukea (NSPA-rahoitusta) 271 milj. euroa, joka on EU-asetusten mukaan käytettävä pelkästään Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutaman vähennyslaskun jälkeen päädytään tilanteeseen, jossa kokonaispotista eli 1 323 milj. eurosta on vähennetty ensin 141 milj. euroa (alueellinen yhteistyö eli Interreg toiminta eli EGT) ja sitten 271 milj. euroa (IP:n erityistuki eli NSPA) jäljelle jää jaettavaksi 911 milj. euroa perusrahoitusosiota. Lähtökohtana ratkaisulle on, että 26 %:n tukien vähennys kohdistuu prosentuaalisesti yhtä suurena alueisiin, ministeriöihin ja Ahvenanmaahan. Perusrahoituksen alueiden välinen jako on: IP-alue 65,26 %, ELSA-alue 34,35 % ja Ahvenanmaa 0,39 %. Ratkaisun avain on ministeriöiden päältä valtakunnallisiin ohjelmiin ottaman resurssin pitäminen kurissa: korkeintaan 17,7 % perusrahoituksesta (HALKEN tammikuisen päätöksen mukaan sen tulee olla 10-25 %). Ministeri Vapavuori ja koko TEM:n asian valmistelusta vastaava virkamieskunta on ollut maakuntien Pietarissa solmimasta ratkaisusta erittäin tyytyväisiä. Esitys on nyt menossa talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja HALKEEN (hallinnon- ja aluekehityksen ministerivaliokunta). Tiedossa on, että ainakin OKM ja YM koettavat saada ratkaisua auki saadakseen rakennekehitysvaroista päältä ottamalla omalle hallinnonalalleen suuremman potin. 2. Maakuntien liittojen yhteinen INSPIRE-direktiivin toimeenpanohanke on valmis Maakuntahallituksen 25.6.2012 päätöksellä toteutettu maakuntien liittojen yhteinen inspiredirektiivin toimeenpanohanke on saatu suunnitellusti valmiiksi. Kaikki maakuntien liitot Uudenmaanliittoa lukuun ottamatta tekivät Varsinais-Suomen liiton kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin vahvistettujen maakuntakaavojen paikkatietoaineiston viennistä, visualisoinnista, metatietojen määrittelystä ja ylläpidosta Lounaispaikka-rajapintapalveluissa. Maakuntien liittojen maakuntakaava-aineistot siirtyvät Lounaispaikan kautta www.paikkatietoikkuna.fi -karttapalveluun, jossa

95, MH 27.5.2013 10:00 kaikki maakuntakaavat tulevat olemaan tarkasteltavissa. Lounaispaikassa on myös valmisteltu pilottihanke, johon osallistuvat Vakka-Suomen kunnat ja Paimion kaupunki. Hankkeessa luodaan rajapinta-palvelut kuntien inspire-direktiivin piiriin kuuluvista kaava- ja kartta-aineistoista. 3. Valitukset ympäristöministeriön maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä Salo-Lohja -oikoradan 3.12.2012 vahvistuspäätöksestä tehtiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. Liitto antaa vastineensa valitukseen ja niihin liittyvään ympäristöministeriön lausuntoon kesäkuussa. Ympäristöministeriön 30.3.2013 tekemistä Varsinais-Suomen maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä on tehty korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhteensä kahdeksan valitusta. Valitukset yksilöityvät, kun maakuntahallitus antaa niihin vastineensa mahdollisesti jo syksyn aikana. 4. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Saaristomeren suojelijoiksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat hyväksyneet Centrum Balticum - säätiön alaisen Saaristomeren suojelurahaston kutsun ryhtyä Saaristomeren suojelijoiksi. Heidän lisäkseen Saaristomeren suojelijat -ryhmään kutsuttiin ensimmäisten joukossa Forum Marinum - säätiön toimitusjohtaja Jaakko Tikka sekä K-Citymarket Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen. Sekä Tikka että Aaltonen ovat olleet aktiivisesti myötävaikuttamassa merkittävien summien ohjautumisessa vesiensuojelutyöhön. Saaristomeren suojelijat toimivat lähimeremme edunvalvojina. Saaristomeren suojelurahaston tavoitteena on yhteistyössä suojelijoiden kanssa kehittää mahdollisuuksia toimia Saaristomeren paremman tulevaisuuden puolesta: organisoida, edistää ja rahoittaa vesiensuojeluinnovaatioita. Saaristomeren suojelija -ryhmään tullaan jatkossakin kutsumaan henkilöitä, jotka ovat tehneet merkittävän lahjoituksen Saaristomeren suojeluun tai huomattavasti vaikuttaneet ko. lahjoituksen syntymiseen, ovat tehneet merkittävän teon tai elämäntyön Saaristomeren suojelemiseksi tai ovat omistautuneita ja asemassa, jossa voivat merkittävästi vaikuttaa Saaristomeren suojeluun. (http://www.saaristomerensuojelurahasto.fi/ajankohtaista?132_m=1519). 5. Turku Kaakkois-Suomen ja Venäjän väliseen EU:n raja-alueohjelmaan (ENI) mukaan 2014 2020 Viime viikolla Pietarissa pidetyssä uuden ohjelman valmistelun ensimmäisessä kick offseminaarissa saatiin varmuus siitä, että anomuksemme mukaisesti Turun, Pietarin ja Leningradin Oblastin välisen yhteistyön hankkeita voidaan jatkossa rahoittaa myös uudesta ENI -ohjelmasta. Turku kuuluu tiiviin yhteistyön perusteella tämän ohjelman ohjelma-alueeseen. Ehdotus hyväksyttiin.

96, MH 27.5.2013 10:00 MAAKUNTAVALTUUSTON AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Maakuntavaltuustossa on perinteisesti pidetty ajankohtainen katsaus. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Päätös Maakuntavaltuuston ajankohtaisen katsauksen pitää maakuntahallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

97, MH 27.5.2013 10:00 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1-31.3.2013 Asia Maakuntahallitus (mh 25.2.2013 23) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2013 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin 1.1.- 31.3.2013 perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2012 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia poikkeamia, jotka edellyttäisivät toimenpiteitä. Myöskään ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Oheismateriaali: Kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toteutuminen ajalta 1.1.- 31.3.2013. Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla 1.1.- 31.3.2013. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

97, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: toteutuma 1-3 2013 tiliryhmätkunta

98, MH 27.5.2013 10:00 HALL: 56/2013 SALON KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARSINAISEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINNASTA Asia Salon kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 15.4.2013 58 myöntänyt Rebekka Ruutikaiselle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valinnut uuden jäsenen hänen tilalleen. Salon kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakunta-valtuuston jäseneksi Sanna Leivosen ja varajäseneksi Heikki Tammisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Salon kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Salon kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varsinaiseksi jäseneksi Sanna Leivosen ja varajäseneksi Heikki Tammisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

99, MH 27.5.2013 10:00 VARSINAIS-SUOMEN LIITON SAARISTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN Pöydältä mh 25.3.2013 49 Palautettu mh 29.4.2013 78 Asia Varsinais-Suomen liitolla on maakuntahallituksen keväällä 2012 hyväksymä saaristotoimikunnan ohjesääntö. Sen 1 :ssä todetaan, että saaristoalueen erityistarpeita varten Varsinais-Suomen liitossa on saaristotoimikunta. Se toimii maakuntahallitusta avustavana asiantuntijaelimenä. Valmistelija JS/MR/TP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Saaristotoimikunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat valtioneuvoston asetuksessa (1269/2011) 15.12.2011 määritellyt saaristo- ja saaristo-osakunnat: Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Parainen, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki. Ohjesäännön 3 :n mukaan maakuntahallitus valitsee toimikaudekseen toimikuntaan yhden edustajan kunkin kunnan valtioneuvoston asetuksessa määritellyltä saaristoalueelta maakuntahallituksen toimikautta edeltävän vuoden väestökirjanpitoon perustuvan asukasluvun mukaan alkavaa 3000 asukasta kohti ja näille henkilökohtaiset varajäsenet ja nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Ohjesäännön 4 :n mukaan toimikunnassa kotimaiset kielet ovat samanarvoiset. Esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja kokouksissa käytetään molempia kotimaisia kieliä. Ohjesäännön 5 :n mukaan maakuntahallitus määrää toimikuntaan molemmat kotimaiset kielet hallitsevan esittelijän, joka toimii myös toimikunnan sihteerinä. Toimikunnan tehtävänä on ohjesäännön 6 :n mukaan käsitellä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa täydentävän erillisen saaristo-ohjelman mukaisesti asioita, jotka koskevat toimialueen tulevaisuusstrategiaa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjauksia ja painotuksia ja kehittämisen voimavaroja (kansallinen ja EU-rahoitus) sekä toimia Varsinais-Suomen saaristoalueen edunvalvojana ja yhteistyön koordinoijana. Tällä hetkellä voimassa on maakuntahallituksen helmikuussa 2012 hyväksymä Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma 2012 2014. Valintatoimikunnan valmistelema ehdotus toimikunnan jäseniksi, varajäseniksi ja puheenjohtajiksi jaetaan kokouksessa. Maakuntahallitus päättää 1. asettaa toimikaudekseen saaristotoimikunnan, jonka tehtävänä on avustaa saaristoasioita koskevissa asiantuntijakysymyksissä. 2. valita saaristotoimikuntaan 17 jäsentä ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen, 3. määrätä jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, 4. nimetä toimikunnan sihteeriksi ja esittelijäksi saaristo- ja maaseutuasiamies Tapio Penttilän. Päätös Maakuntahallitus valitsi saaristotoimikuntaan 17 jäsentä ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen: Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta 2013-2016 Jäsen varajäsen Engblom Henry Kemiönsaari Wilson Daniel Kemiönsaari

99, MH 27.5.2013 10:00 Friis Christer Parainen Söderlund Jimmy Parainen Huhta Catrine Kemiönsaari Jylhä Miia Kemiönsaari Jokinen Arita Parainen Eriksson Jan Parainen Junnila Vilhelm. pj Naantali Haukka Lauri Naantali Kaita Janina Kemiönsaari Penna Mirja Kemiönsaari Kronehag Kurt Parainen Melen Henry Parainen Lauren Heli-Päivikki Uusikaupunki Lamberg Seppo Uusikaupunki Lehti Merja Parainen Saarinen Pasi Parainen Leino Hannu Kustavi Koskinen Sirpa Kustavi Liede Heikki Salo Kirves-Järvinen Taina Salo Mattson Tove Parainen Lundell Lilian Parainen Nyman Nina-Maria vpj Parainen Häggman Madelene Kemiönsaari Päivärinta Anssi Taivassalo Lehtonen Jorkka Taivassalo Rosenqvist Anna-Liisa Kemiönsaari Hoffström Elin Kemiönsaari Saarinen Heikki Naantali Pihlasto Eeva Naantali Vaiste Marja Kaarina Hurme Hannu Kaarina Maakuntahallitus valitsi saaristotoimikunnan puheenjohtajaksi Vilhelm Junnilan ja varapuheenjohtajaksi Nina-Maria Nymanin. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Maakuntajohtaja Juho Savo, p.0400 485 333, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

100, MH 27.5.2013 10:00 EDUNV: 9/2013 VARSINAIS-SUOMEN LIITON KULTTUURITOIMIKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.4.2013 asettaa toimikaudekseen 11-jäsenisen toimikunnan ja nimetä sen jäsenet seutukunnilta, HUMAK:lta, TUAMK:lta, Yrkeshögskolan Novialta, Turun yliopistolta, Åbo Akademilta, Varsinais-Suomen taidetoimikunnalta, Varsinais-Suomen yrittäjiltä, TurkuTouringilta ja Varsinais-Suomen kotiseutuyhdistyksiltä saatujen ehdotusten pohjalta. Valmistelija JV/HH/lk Maakuntajohtajan ehdotus Toimikunnan kokoonpanossa on otettu huomioon maakunnan alueellinen kattavuus, sukupuolijakautuma, yleiskulttuurin erilaiset toimialat sekä molemmat kotimaiset kielialueet. Oheismateriaalina on luettelo saaduista ehdotuksista kulttuuritoimikunnan jäseniksi. Maakuntahallitus päättää nimetä Varsinais-Suomen kulttuuritoimikuntaan seuraavat jäsenet: Isaksson Ann-Sofie Kivirinta Jouko Kärki Kimi Liisa Mattila Lemmetyinen Liisa Lilja-Viherlampi Liisa-Maria Myllynen Taina Raaska Petja Syrjäsuo Kristiina Terho Henri Vehmas Jukka kulttuuripäällikkö, Parainen kulttuurituottaja, Salo FL, tutkija, Turun yliopisto humanistinen tiedekunta kulttuurituottaja, V-S Yrittäjät hallintopäällikkö, Turku Touring Oy tutkimus- ja kehityspäällikkö, TUAMK musiikin koulutusohjelma kulttuurisihteeri, Pöytyän kunta FM, toiminnanjohtaja, Turku toiminnanjohtaja, Turkuseura erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus, L-S:n toimipiste kulttuurisihteeri, Laitila sekä nimeää kulttuuritoimikunnan puheenjohtajaksi Henri Terhon. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erityisasiantuntija Hannele Hartikainen, p. 040 7202163, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

100, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Mkh 05_2013 Kulttuuritoimikunnan nimeäminen oheism Luettelo saaduista ehdotuksista Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan jäseniksi Asia Oheismateriaali Loimaan seutu Taina Myllynen Juhani Heinonen Salon seutu Jukka Kivirinta Turun seutu Elina Rantanen Petja Raaska Turunmaa Ann-Sofie Isaksson Vakka-Suomi Jukka Vehmas Turun yliopisto Kimi Kärki Katriina Mäkinen Turun ammattikorkeakoulu Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Timo Tanskanen Yrkeshögskolan Novia Anna-Karin Abrahamsson Kotiseutuyhdistykset Kristiina Syrjäsuo Jari J. Laiho Sirkka Mylly Taiteen edistämiskeskus Henri Terho Turku Touring Oy Liisa Lemmetyinen Sebastian Forssell Varsinais-Suomen yrittäjät Rami Lehtinen Liisa Mattila kulttuurisihteeri, Pöytyä kulttuurisihteeri, Loimaa kulttuurituottaja, Salo kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, Turku FM, toiminnanjohtaja, Turku kulttuuripäällikkö, Parainen kulttuurisihteeri, Laitila FL tutkija suunnittelija, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea tutkimus- ja kehityspäällikkö TeM, medianomi, koulutusjohtaja ohjelmavastaava toiminnanjohtaja, Turkuseura Rikalaseura, Salo Kaarina-seura erityisasiantuntija, Lounais-Suomen toimipiste hallintopäällikkö, matkailujohtajan varahenkilö toimistonhoitaja tapahtumatuottaja kulttuurituottaja

101, MH 27.5.2013 10:00 HALL: 73/2013 SAARISTO- JA MAASEUTUASIAMIEHEN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.2.2013 24 julistaa haettavaksi saaristo- ja maaseutuasiamiehen. Viran nykyinen hoitaja, saaristo- ja maaseutuasiamies Tapio Penttilä jää eläkkeelle 1.2.2014 alkaen. Tehtävään toimenkuva sisältää maakunnan saaristo- ja maaseutuasiat sekä saaristotoimikunnan esittelijän tehtävät. Saaristotoimikunnan työkielet ovat suomi ja ruotsi. Toimen kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnolla osoitettu vähintään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu kielitaito (erityisesti englannin kieli), työkokemus aluekehittämistehtävistä, perehtyneisyys kunnallishallintoon sekä saaristo- ja maaseutuasioihin katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan 3 561 euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Hakuilmoitus julkaistiin 9.3.2013 Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä sekä työvoimahallinnon mol.fi-sivulla ja Kuntaliiton Kuntarekry.fi-verkkosivuilla. Toimen hakuun saatiin määräaikaan 28.3.2013 mennessä 41 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin Sami Heinonen, Peter Lostedt, Marcus Lepola, Sami Tantarinmäki, Anna-Lena Sjöblom, Micaela Sundqvist, Sonja Palhus, Kaisa Savola ja Nina Grandell. Haastateltavien valinnassa painotettiin saaristo- ja maaseutuasioihin liittyvää monipuolista osaamista, aluekehittämiseen, erityisesti hankeasioihin liittyvää työkokemusta ja aluetuntemusta. Haastattelijoina toimivat aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ja hallintojohtaja Markku Roto. Haastattelujen perusteella soveltuvuustestiin lähetettiin Kaisa Savola, Sonja Palhus, Mikaela Sundqvist ja Sami Heinonen. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. Valmistelija TN/MR/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää valita saaristo- ja maaseutuasiamiehen toimeen pol.mag Sami Heinosen 1.10.2013 lukien. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 506 3715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

102, MH 27.5.2013 10:00 HALL: 9/2013 ERIKOISSUUNNITTELIJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.2.2013 24 julistaa haettavaksi erikoissuunnittelijan toimen. Toimen nykyinen hoitaja, erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä jää vuorottelu- ja opintovapaalle 1.10.2013 lukien. Tehtävien hoito edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tilastotieteen aineopintotaso tai muuten työssä osoitettu hyvä perehtyneisyys tilastotyöhön. Henkilön tulee hallita tietokantaohjelmien ja tilastollisten menetelmien käyttö mm. ennustelaskelmien teko. Työhön kuuluu toimia tietopalvelu- ja tilastoasiantuntijana Varsinais-Suomen liiton edunvalvonta, kuntayhteistyön, aluekehityksen ja maakuntakaavoituksen tehtävissä. Eduksi luetaan maakunnan ja kuntahallinnon tuntemus, paikkatieto-osaaminen sekä samoin molempien kotimaisten kielten hyvä taito. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan 3 561 euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Hakuilmoitus julkaistiin 9.3.2013 Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä sekä työvoimahallinnon mol.fi-sivulla ja Kuntaliiton Kuntarekry.fi-verkkosivuilla. Toimen hakuun saatiin määräaikaan 28.3.2013 mennessä 29 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin Antti Vasanen, Jouko Nieminen, Hannu Ahvenjärvi, Antti Halmetoja, Kalle Elo ja Sanna Jokela. Antti Halmetoja peruutti hakemuksensa 2.5.2013. Haastateltavien valinnassa monipuolista tilastollista analysointikykyä sekä kykyä tiivistää ja esittää tilastoaineistojen pohjalta tuotettuja materiaaleja. Eduksi katsottiin kokemusta paikkatietojärjestelmistä sekä koulutuksen ennakointiasioiden tuntemusta. Haastattelijoina toimivat aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ja suunnittelujohtaja Heikki Saarento.. Haastattelujen perusteella soveltuvuustestiin lähetettiin Antti Vasanen ja Jouko Nieminen. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. Valmistelija TN/HS/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää valita erikoissuunnittelijan toimeen FM (väit. 7.6.2013) Antti Vasasen 1.10.2013 lukien. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p.040 5063715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

103, MH 27.5.2013 10:00 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 8.5.2013 21 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu maakunnan kehittämisrahahakemuksia (oheismateriaali): Maakuntaohjelma 2011 2014 Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 1.2. Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 31/2013 Ubio mahdolliseksi (Hakija: Ukipolis Oy) Hankkeen kuvaus: Uuteenkaupunkiin on suunniteltu perustettavaksi gluteenin-rehunbioetanolintuotantoyksikkö, jonka toiminta perustuu noin sadan kilometrin säteellä tapahtuvaan vehnän viljelyyn. Paikallisen vaikutuksen (työpaikkoja ja liikevaihtoa) lisäksi investointi toteutuessaan vaikuttaa seutukunnallisesti eläintilojen valkuaisrehun saantiin, seutukuntaa laajemmalla alueella viljeltävän vehnän määrään ja laatuvaatimuksiin sekä kuljetuspalvelujen kysyntään. Ensimmäisessä vaiheessa vehnästä erotetaan gluteeni, joka on arvokas leipomoteollisuuden käyttämä raaka-aine. Tuote on tarkoitettu globaaleille markkinoille. Seuraavaksi prosessi tuottaa eläintiloille märkärehua. Prosessin jätteestä muokataan bioetanolia. Prosessissa toteutuvat raaka-aineen tehokas hyödyntäminen ja alueellisen maatalous- ja elintarviketuotannon kehittäminen. Hankkeessa tuotetaan muun muassa materiaalia eri tahoille. Lisäksi järjestetään kokouksia, neuvotteluja, materiaalia Euroopan bioetanolijärjestölle ja muille tahoille. Hankkeessa kerätään tietoa biopolttoainetta koskevan EU-direktiivin valmistelusta ja sen sisältöön pyritään vaikuttamaan, jotta suunnitellun kaltainen investointi olisi mahdollista. Hankkeessa kerätyn direktiivin muokkautumiseen liittyvän tiedon pohjalta tuotetaan Uudenkaupungin gluteeni-rehu-bioetanolituotantosuunnitelmasta tiedotusaineistoja. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2013-31.12.2013. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimintalinjaan yksi. Toteutuessaan se vahvistaa maakuntaohjelman tavoitetta yritystoiminnan vahvistumisesta ja monipuolistumisesta. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja sillä on vaikutuksia yritystoiminnan kehittymiseen. Lisäksi hanke palvelee koko maakuntaa. Tämän johdosta hanketta esitetään rahoitettavaksi. 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 1.5. Luovat toimialat 32/2013 Varsinais-Suomen animaatioalan kehittämishanke (Hakija: Turun seudun kehittämiskeskus) Hankkeen kuvaus: Animaatioalan tekijöiden ja osaajien tarve kasvaa koko ajan. Alalta kuitenkin puuttuu sellainen tuotantorakenne ja kulttuuri, joka mahdollistaisi esimerkiksi televisiosarjojen tai suurempien animaatiotuotantojen tekemisen. Hankkeessa tehdään alueen animaatiotuotantopotentiaalin kartoitus. Lisäksi se rakentaa osaajapankin ja suurempia animaatiotuotantoja mahdollistavan tuotantomallin sekä kokoaa siihen tarvittavan teknologisen tiedon. Hankkeessa kootaan yhteen animaatioalan osaajia, kouluttajia ja yrityksiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja kehittämään animaatioalan tuotantomallia vastaamaan kaupallisten animaatiotuotantojen tarpeisiin. Hankkeeseen valitaan pilotti animaatiotuotanto, jonka avulla testataan työtapoja. Hankkeen ansiosta paikallinen av-ala verkottuu tiiviimmin ja ala tuntee entistä paremmin osaajien ja yritysten vahvuudet. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2013 31.8.2014.

103, MH 27.5.2013 10:00 Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.5. Luovat toimialat. Se tukee tavoitteita hyödyntää luovuutta elinkeinotoiminnassa sekä edesauttaa tavoitetta edistää kulttuurialan ammattilaisten työllistymistä ja elinkeinojen harjoittamista. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeella on suora yhteys maakuntaohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tämän johdosta hanketta esitetään rahoitettavaksi. 2. Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen ympäristö 2.4. Vetovoimainen ympäristö 24/2013 Örön saaren siviilikäyttöön siirtymisen suunnittelu (Hakija: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut) Hankkeen kuvaus: Hanke on osa laajempaa hankekokonaisuutta, jonka taustana on merivoimien luopuminen Örön linnakesaaresta 31.12.2014. Saari sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella. Hankkeen tavoitteena on suunnitella Örön saaren ja sen rakennusten uuskäyttö osana Saaristomeren kansallispuistoa puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen luovutettua kohteet Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoitaviksi ja hoidettaviksi. Lisäksi hankkeen aikana pyritään löytämään osalle rakennuksia sopiva vuokralainen. Metsähallituksen hallintaan muutoksessa siirtyy 68 rakennusta. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2013 31.12. 2014. Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma Örön linnakesaaren hallitusta siirtymisestä siviilikäyttöön vuoden 2015 alusta. Hankkeessa on kaksi osaa. Siinä laaditaan suunnitelma saaren uuskäytölle. Suunnitelman tavoite on luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen siltä pohjalta, että vapaaksi tulevat rakennukset vuokrataan yrittäjille tai yrityksille. Lisäksi vuokrakohteiden markkinointi ja esittely kuuluvat hankkeeseen. Tarkoituksena hakea toimintamallia ja edellytyksiä yrittäjävetoiselle ja innovatiiviselle matkailutoiminnalle, joka käyttää hyväksi saaren ja laajemminkin Saaristomeren kansallispuiston ja luontokohteiden vetovoimatekijöitä. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimintalinjaan kaksi. Hanke toteuttaa vetovoimaisen ympäristön tavoitteita. Se parantaa myös matkailun vetovoimaa. Lisäksi se vaalii rakennettua kulttuuriympäristöä. Hanke tukee myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 2013-2014 olevaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteishanketta Lounais-Suomen merialueen virkistyskäytön lisäämiseksi. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeella on vahva suhde maakuntaohjelmaan ja tukee sen tavoitteita. Tämän johdosta hanketta esitetään rahoitettavaksi. Hankkeet 24/2013, 31/2013 ja 32/2013 käsitellään Varsinais-Suomen hankeryhmässä 17.5.2013 Valmistelija TN/VK Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Ukipolis Oy:lle hankkeelle Ubio mahdolliseksi (31/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 50 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Turun seudun kehittämiskeskukselle hankkeelle Varsinais-Suomen animaatioalan kehittämishanke (32/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 81 000 euroa, kuitenkin enintään 56 700 euroa. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalveluille hankkeelle Örön saaren siviilikäyttöön siirtymisensuunnittelu

103, MH 27.5.2013 10:00 (24/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 60 000 euroa, kuitenkin enintään 42 000 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 27.5.2013 Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Ukipolis Oy:lle hankkeelle Ubio mahdolliseksi (31/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 50 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Turun seudun kehittämiskeskukselle hankkeelle Varsinais-Suomen animaatioalan kehittämishanke (32/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 81 000 euroa, kuitenkin enintään 56 700 euroa. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalveluille hankkeelle Örön saaren siviilikäyttöön siirtymisensuunnittelu (24/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 60 000 euroa, kuitenkin enintään 42 000 euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p 0400 715786, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

104, MH 27.5.2013 10:00 EAKR-OHJELMAN UUDET HANKKEET, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 8.5.2013 22 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa 2007 2013 koskevia hakemuksia (oheismateriaalina): 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 22/2013, Mausta liiketoimintaa -tuotekehitysklinikka (hakija: Turun ammattikorkeakoulu) Hankkeen kuvaus: Hanke kohdistuu Vakka-Suomen ja Loimaan seutukuntiin. Hankkeessa otetaan käyttöön pysyvä elintarvikealan tuotekehityksen toimintamalli, joka yhdistää yritykset, koulutuksen, tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan kehittämään alueen elintarvikeyritysten tuotteita, toimintaa ja osaamista. Malli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja asiantuntijuuden jakamiseen. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2013 30.6.2014. Yhteys maakuntaohjelmaan: Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen. Perustelut päätösesitykselle: Hyvä pilottihanke elintarvikealan tuotekehitykselle. 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 20/2013, Hepokarin sataman kehittäminen (hakija: Uudenkaupungin satama Oy) Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on saada syntymään säännöllinen linjaliikenne Uudenkaupungin satamasta Keski-Eurooppaan, mahdollistaa nykyistä suurempien alusten käyttö satamassa sekä saada osa kuljetuksista siirtymään maantieltä merelle, jolloin ympäristöhaitat pienenevät. Hepokarin laiturin peräporttipaikan laajennetaan seitsemällä metrillä, jotta nykyaikaiset RoRo -alukset voivat käyttää sitä lastaukseen ja purkuun. Laivojen kiinnityksen varmistamiseksi rakennetaan uusi myrskypollari ja poistetaan eroosiolaatta. Kenttäalueen täyttö toteutetaan täyttämällä satamaalueen eteläreunaa siten, että se saadaan rakennettua trailer -kentäksi kasvavan liikenteen tarpeisiin. Hankkeen toteutusaika on 3.4.2013 31.12.2014. Perusrakenteen investointitukihanke. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Vetovoimainen ympäristö. Hanke kytkeytyy tavoitteisiin Varsinais-Suomesta on nopeat, säännölliset ja toimintavarmat henkilö- ja tavaraliikenneyhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille sekä Varsinais-Suomella on kilpailukykyinen logistinen järjestelmän Itämeren piirissä. Hanke liittyy suoraan toimenpiteeseen Kehitetään logistisia palveluja ja monipuolistetaan kansainvälisiä yhteyksiä mm. Turun lentoaseman ja satamien yhteydessä. Perustelut päätösesitykselle: Hanke parantaa logistisia yhteyksiä, edesauttaa yritysten toimintaedellytyksiä sekä pienentää ympäristöhaittoja. 23/2013, Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi (hakija: Turku Science Park Oy) Hankkeen kuvaus: Hanke kohdistuu Vakka-Suomen seutukuntaan. Projektin tavoitteena on kehittää yritysten välistä yhteistyötä niin, että toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin. Näin kustannuserä muuttuu rahanarvoiseksi tuotannontekijäksi. Projektin päätavoitteena on ensimmäistä kertaa Suomessa luoda laaja resurssiälykäs alue. Projektin tavoitteena on 1. rakentaa eri toimijoiden muodostama aktiivinen ja vuorovaikutteinen resurssitehokkuusverkosto ja 2. kehittää ja kuvata toimintamalli resurssiälykkään alueen luomiseksi. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2013 30.6.2014.

104, MH 27.5.2013 10:00 Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Vetovoimainen ympäristö. Perustelut päätösesitykselle: Kierrätyksen edelläkävijähanke, joka kohdistuu yritystoimintaan ja materiaaliteknologiaan. Hakija sitoutuu teemojen eteenpäin viemiseen myös hankkeen päätyttyä. 25/2013, Kasviproteiiniketjunhallinta -hanke (hakija: Turun yliopisto) Hankkeen kuvaus: Hanke kohdistuu Vakka-Suomen, Turunmaan ja Loimaan seutukuntiin. Tässä kasviproteiiniketjun tehokkaampaan toimintaan tähtäävässä projektissa selvitetään kasviproteiinin kotimaisen tuottamisen, jalostamisen sekä hyödyntämisen nykytila. Projektissa luodaan pohjaa innovatiivisten ja ravitsemuksellisesti rikkaiden ja ekologisesti tuotettujen kasvistuotteiden saattamiseksi kuluttajien ulottuville niin ammattikeittiöiden kuin vähittäiskauppojen kautta. Projektissa tavoitteena on kehittää avoin- ja läpinäkyvä sähköinen tiedonanalysoinnin järjestelmä, joka olisi niin tuottajille, ruoan ja raaka-aineiden ostajille kuin kuluttajille helposti saavutettavissa sekä käytettävissä. Projektissa on tarkoitus selvittää, kuinka kyseinen työkalu olisi toteutettavissa ja pilotoida ensimmäistä versiota paikallisesti. Tämän työkalun avulla tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja ruoan tuotannon ympäristövaikutusta pystytään tuomaan avoimesti ja ymmärrettävästi esiin suurelle yleisölle. Työkalussa ruoan tuottajille tuodaan myös esiin optimaalisia vaihtoehtoja oman tuotantoketjun osalta ekologisen suorituskyvyn kehittämiseen. Suurelle yleisölle sekä hankinnasta vastaaville toimijoille työkalussa näkyy tuotantoketjun ekologinen suoriutuminen kokonaisuudessaan. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2013 30.6.2014. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Maakunnan korkean osaamisen vahvistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto sekä yritystoiminnan ja yhteistyön vahvistaminen. Perustelut päätösesitykselle: Hakijan aiemmat hankkeet Lounafood, VARRU jne. ovat olleet onnistuneita ja tämä hanke muodostaa luonnollisen jatkumon toimintaan. Toteutetaan laajassa yhteistyössä (Brahea ja BID-keskus). 28/2013, TUKOS - Tukea osuuskunnan muodostamiseen (hakija: Turun kaupunki / Valonia) Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on edistää lupaavien ja idea-asteella olevien osuuskuntamuotoisten vesihuolto-hankkeiden toteutumista. TUKOS-hanke pyrkii antamaan työkaluja, tietoa ja apua tarvittavan alkumonentin saamiseksi osuuskunnan jaloilleen nostamiseen. Tuloksena hankkeessa on aloittavia osuuskuntia, jotka ovat valmiita vesihuolto-avustuksen jättämistä varten. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2013 30.6.2014. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Vetovoimainen ympäristö edistämällä osuuskuntamuotoisten vesihuolto-hankkeiden toteutumista. Perustelut päätösesitykselle: Kestävän kehityksen konkreettinen perushanke. 18/2013, Vakka-Suomen reitti Selkämerelle (hakija: Metsähallitus) Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tehdä Selkämeren kansallispuistoa ja sen lähialueiden kohteita tunnetummiksi ja lisätä niihin kohdistuvaa matkailua yhteistyössä muiden hankkeiden sekä alueen kuntien ja palveluntarjoajien kanssa. Työkaluna hyödynnetään jo olemassa olevaa Satakunnan Reitti Selkämerelle -hankkeessa tuotettua verkkosovellusta, jonka välityksellä jo olemassa oleva, sekä tämän ja muiden hankkeiden tuottama tieto julkaistaan kaikkien saataville. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2013 31.10.2013. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Vetovoimainen ympäristö mm. saaristomatkailun hyödyntämisessä.

104, MH 27.5.2013 10:00 Perustelut päätösesitykselle: Hankkeen kautta toteutetaan yksi Metsähallituksen Selkämeren kansallispuiston käynnistymisvaiheen viiden hankkeen kokonaisuudesta. Näistä neljä sijoittuu Satakuntaan ja yksi Varsinais-Suomeen. Kyseessä on verkkoaineistoa hyödyntävä julkaisujärjestelmä. Hanke 20/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä 19.4.2013. Hankkeet 22/2013, 23/2013, 25/2013 ja 28/2013 käsitellään Varsinais-Suomen hankeryhmässä 17.5.2013. Hanke 18/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä 5.4.2013. Valmistelija Ehdotus TN/VR/CG/PP Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turun ammattikorkeakoululle myönnetään projektille Mausta liiketoimintaa -tuotekehitysklinikka (22/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (280 452 euroa), kuitenkin enintään 196 317 euroa. Uudenkaupungin satama Oy:lle myönnetään projektille Hepokarin sataman kehittäminen (20/2013) EAKR -rahaa 24,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (1 100 000 euroa), kuitenkin enintään 264 000 euroa. Turku Science Park Oy:lle myönnetään projektille Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi (23/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (213 090 euroa), kuitenkin enintään 149 163 euroa. Turun yliopistolle myönnetään projektille Kasviproteiiniketjunhallinta -hanke (25/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (189 389 euroa), kuitenkin enintään 132 572 euroa. Turun kaupungille / Valonialle myönnetään projektille TUKOS - Tukea osuuskunnan muodostamiseen (28/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (60 800 euroa), kuitenkin enintään 42 560 euroa. Metsähallitukselle myönnetään projektille Vakka-Suomen reitti Selkämerelle (18/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (39 200 euroa), kuitenkin enintään 27 440 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntahallitus päättää, että Turun ammattikorkeakoululle myönnetään projektille Mausta liiketoimintaa -tuotekehitysklinikka (22/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (280 452 euroa), kuitenkin enintään 196 317 euroa.

104, MH 27.5.2013 10:00 Uudenkaupungin satama Oy:lle myönnetään projektille Hepokarin sataman kehittäminen (20/2013) EAKR -rahaa 24,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (1 100 000 euroa), kuitenkin enintään 264 000 euroa. Turku Science Park Oy:lle myönnetään projektille Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi (23/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (213 090 euroa), kuitenkin enintään 149 163 euroa. Turun yliopistolle myönnetään projektille Kasviproteiiniketjunhallinta -hanke (25/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (189 389 euroa), kuitenkin enintään 132 572 euroa. Turun kaupungille / Valonialle myönnetään projektille TUKOS - Tukea osuuskunnan muodostamiseen (28/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (60 800 euroa), kuitenkin enintään 42 560 euroa. Metsähallitukselle myönnetään projektille Vakka-Suomen reitti Selkämerelle (18/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (39 200 euroa), kuitenkin enintään 27 440 euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Carola Gunell p. 040 7551 104, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Petteri Partanen p. 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

105, MH 27.5.2013 10:00 EAKR-OHJELMAN UUDET HANKKEET, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 8.5.2013 23 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraavat EAKR-ohjelmaa 2007 2013 koskevat hakemukset (oheismateriaalina): 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 26/2013, ComSoMe - Q - Trips (hakija: Paraisten kaupunki) Hankekuvaus: Målsättningen med projektet är att utveckla skärgårdens beredskap att använda sociala medier samt att bidra till att stärka skärgårdens onlineprofil. Målsättningen är också att bygga vidare på existerande marknadsföringssamarbete, att skapa ytterligare mediaintresse för skärgården samt att korsbefrukta onlinekanalerna med de traditionella marknadsföringskanalerna. Projektet strävar efter att stärka invånarnas känsla för hembygden och att bygga aktiva nätverk för alla projektets målgrupper. Yhteys maakuntaohjelmaan: 5.1.2 Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen 27/2013, MBA4PhD - Tohtoriopiskelijoiden ja väitelleiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen pilotointi (hakija: Turun yliopisto) Hankekuvaus: Projektissa toteutettava pilottikoulutus tarjoaa tohtoriopiskelijoille ja jo väitelleille valmiuksia akateemiseen tutkimukseen pohjaavan liiketoiminnan valmisteluun ja perustamiseen sekä tätä kautta itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen. Tarjotulla koulutuksella on mahdollista kehittää myös tohtoriopiskelijoiden ja väitelleiden yleistä liiketoimintaosaamista, jota voidaan hyödyntää jo olemassa olevissa organisaatioissa eli ohjelma-alueen yrityksissä. Yhteys maakuntaohjelmaan: 5.1.2 Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 29/2013, Älyteknologia ikääntyneiden kotikuntoutuksessa (hakija: Turun ammattikorkeakoulu ) Hankekuvaus: Asiakaslähtöisiä, ennaltaehkäiseviä ja omaehtoista terveydestä huolehtimiseen suunnattuja palveluita kehitetään korvaamaan korjaavia ja kalliita palveluita. Asiakaslähtöisten kotiin vietävien palveluiden ja ikäihmisen omahoidon tukeminen ovat tämän kehittämistyön keskiössä. ÄLYTEK-hankkeen tavoitteena on kehittää älyteknologiajärjestelmä, jonka avulla seurataan ja motivoidaan ikääntyneen omaehtoista fyysisen toimintakyvyn harjoittelua. Yhteys maakuntaohjelmaan: 5.3.2 Turvataan peruspalvelut Hankkeet 26/2013, 27/2013 ja 29/2013 käsitellään Varsinais-Suomen hankeryhmässä 17.5.2013. Valmistelija Ehdotus TN/VR/CG Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR-rahaa Paraisten kaupunki: 26/2013, ComSoMe - Q - Trips Turun yliopisto: 27/2013, MBA4PhD - Tohtoriopiskelijoiden ja väitelleiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen pilotointi Turun ammattikorkeakoulu: 29/2013, Älyteknologia ikääntyneiden kotikuntoutuksessa

105, MH 27.5.2013 10:00 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR-rahaa Paraisten kaupunki: 26/2013, ComSoMe - Q - Trips Turun yliopisto: 27/2013, MBA4PhD - Tohtoriopiskelijoiden ja väitelleiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen pilotointi Turun ammattikorkeakoulu: 29/2013, Älyteknologia ikääntyneiden kotikuntoutuksessa Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Carola Gunell p. 040 7551 104, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

106, MH 27.5.2013 10:00 ALUEK: 34/2013 MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS Asia Varsinais-Suomen liitto on valmistellut katsauksen maakunnan tilasta. Katsaus sisältää keskeisimmät kehitystrendit työllisyydestä, väestöstä sekä tarkastellaan ikääntymisen vaikutuksia työvoiman määrään ja asuntokuntarakenteeseen Oheismateriaalina on Maakunnan tila kesä 2013 -katsaus. Valmistelija TN/MKY Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, p. 040 744 7196, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 27.5.2013 MAAKUNNAN TILA -KATSAUS KESÄ 2013

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 TIIVISTELMÄ TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYY VAKKA SUOMEN JA SALON SEUDUN TYÖTTÖMYYS KASVAA SUOMEN NOPEINTA VAUHTIA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVAA MUUALLA PAITSI TURUSSA TYÖVOIMAPOLIITTISILLA TUKITOIMENPITEILLÄ TYÖTTÖMYYDEN KASVUA HIDASTETTU SUURTEN IKÄLUOKKIEN ELÄKÖITYMINEN TULEE KÄÄNTÄMÄÄN TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYKSEN PAREMPAAN SUUNTAAN TALOUSKEHITYS NÄKYY EDELLEEN VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ SALOSTA MUUTETAAN POIS TURUN, RAASEPORIN JA HELSINGIN SEUDUILLE TURKU KASVAA NOPEAMMIN KUIN KOSKAAN AIEMMIN TÄLLÄ VUOSISTUHANNELLLA MAAKUNTA KASVAA VIERASKIELISIN VOIMIN SUOMENKIELINEN VÄESTÖ VÄHENEE TARVITAAN TYÖPAIKKOJA, MAAHANMUUTTOA, PAREMPAA TYÖSSÄJAKSAMISTA SEKÄ TUOTTAVUUDEN NOUSUA LÄHTÖTILANNE: Jos työpaikkojen määrä säilyisi nykytasolla, työllisyys ja työttömyysaste kehittyisivät silti parempaan suuntaan mutta taloudellinen huoltosuhde kasvaisi. SKENAARIO 1: Työvoima loppuisi kesken jos työpaikkojen määrä nousisi 212 000 vuoteen 2030 mennessä (voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoite). SKENAARIO 2: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi, työvoima riittäisi juuri ja juuri voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiseen työllisyyskehitykseen. SKENAARIO 3: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi ja muuttovoittoa tulisi yli 2000 henkeä vuodessa, työvoima riittäisi hyvin voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiseen työpaikkakehitykseen. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi olennaisesti. SKENAARIO 4: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi ja muuttovoittoa tulisi yli 3000 henkeä vuodessa, työvoimaa riittäisi vielä vuonna 2035 jopa 224 000 työpaikkaan. Taloudellinen huoltosuhde jäisi silti liian korkeaksi. YHÄ USEAMPI ASUU YKSIN TAI KAKSISTAAN USEAMPI KUIN JOKA KUUDES LAPSI ASUU YHDEN AIKUISEN TALOUDESSA YKSINASUVIEN VANHUSTEN MÄÄRÄ TULEE KOLMINKERTAISTUMAAN 30 VUODESSA 1

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYY Työttömyyden kasvu on kevään 2013 aikana kiihtynyt. Vielä vuosi sitten maakunnan työttömyystilanne oli samalla tasolla koko maan kanssa, mutta viimeisen vuoden aikana maakunnan työttömyys on kasvanut koko maata nopeammin. Maaliskuun lopussa maakunnassa oli 25 600 työtöntä työnhakijaa ja heidän lisäkseen yli 9000 henkeä oli erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä, joten pysyvämpää työtä vailla olevia oli yhteensä 34 700 henkeä, 11,9 % 17 64-vuotiaasta väestöstä. VAKKA-SUOMEN JA SALON SEUDUN TYÖTTÖMYYS KASVAA SUOMEN NOPEINTA VAUHTIA Salon seudun työttömyys on ollut kovassa kasvussa jo melkein vuoden ajan. Työttömyyden oletetaan kasvavan edelleen, sillä kaikki matkapuhelintehtaan irtisanomiset eivät ole realisoituneet ja työntekijöiden tukipaketit jatkuvat vielä. Vakka-Suomen työttömyyden kasvu on kiihtynyt erityisesti vuoden 2013 puolella. Kasvusta huolimatta Vakka-Suomen työttömyysaste on silti koko maan alimmasta päästä ja tulevaisuuden näkymät ovat paremmat kuin Salossa, sillä alueelle on tulossa uusia tuotantolaitoksia. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVAA MUUALLA PAITSI TURUSSA Turun kaupunki erottuu sekä maakunnan sisällä että maan suurimpien kaupunkien vertailussa siinä, että pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt, kun muualla se on kasvanut voimakkaasti. Turun samoin kuin muiden kasvukeskusten ongelmana on nuorisotyöttömyyden kasvu. Myös Lieto ja Kaarina, joiden väkiluku on vuosien varrella kasvanut voimakkaasti, painivat nyt kasvavan nuorisotyöttömyyden parissa. TYÖVOIMAPOLIITTISILLA TUKITOIMENPITEILLÄ TYÖTTÖMYYDEN KASVUA HIDASTETTU Vuoden 2010 kesän jälkeen maakunnan työttömyys laski lähes kaksi vuotta ennen kuin työttömyys kääntyi uudelleen kasvuun. Työttömyys saatiin laskusuunnalle erityisesti työvoimahallinnon tukitoimenpiteiden/palvelujen avulla kuten esimerkiksi työllistämällä ja työvoimapoliittisilla koulutuksilla. Ilman näitä työttömyys ei olisi laskenut tuona aikana. Näissä työvoimahallinnon palveluissa olevien henkilöiden määrä on vuoden 2010 jälkeen pysynyt likimain samalla tasolla, joten työttömyyden kasvu on aitoa eikä johdu työllistämispalveluissa olevien henkilöiden mahdollisesta vähenemisestä. SUURTEN IKÄLUOKKIEN ELÄKÖITYMINEN TULEE KÄÄNTÄMÄÄN TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYKSEN PAREMPAAN SUUNTAAN Työttömien määrä tulee vähenemään lähes automaattisesti parin vuoden sisällä, sillä työllisistä joka viides ja työttömistä joka neljäs on yli 55-vuotias, ts. suurten ikäluokkien eläköityminen lisää avoimien työpaikkojen määrää ja vähentää työttömien määrää. 90-luvun laman aikaan työvoima oli huomattavasti nuorempaa. Tuolloin työvoimasta vain joka kymmenes oli täyttänyt 55 vuotta. 2

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 1. Työttömyysasteen kehitys seutukunnissa ajalla 2000.1. 2013.3. Kuvio 2. Laaja työttömyys: Työttömien ja työvoimahallinnon palveluissa olevien osuus 17 64-vuotiaasta väestöstä verrattuna tavalliseen työttömyysasteeseen. Työvoimahallinnon palveluissa olevat ovat esim. työllistettyjä, harjoittelussa tai työvoimakoulutuksessa. Heitä ei luokitella työnvälitystilasoissa työttömiksi eivätkä he sisälly TEM:n työttömyysasteeseen. 3

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kartta 3. Laaja työttömyys: Työttömien ja työvoimahallinnon palveluissa olevien osuus 17 64-vuotiaasta väestöstä maaliskuussa 2013 4

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 4-5. Nuorisotyöttömien (vasen) ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys ajalla 2000.1. 2013.3 5

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 6. Työttömien määrän suhteellinen (%) kehitys ajalla 2007.1. 2013.3. kunnittain 6

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio7. Työttömien, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän suhteellinen (%) kehitys ajalla 2007.1. 2013.3. maakunnan suurimmissa kunnissa. 7

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Taulukko 8. Työnvälitystilaston mukaisia työttömyyslukuja kunnittain maaliskuussa 2013. Kuvio 9. Työvoiman määrä ikäryhmittäin vuosina 1988 ja 2011 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Vuonna 1988 maakunnassa oli yhtä monta työvoimaan kuuluvaa henkilöä kuin vuonna 2011. 8

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 10. Työttömien määrän suhteellinen (%) kehitys Suomen eri seuduilla. 9

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 11. Työttömien määrän suhteellinen (%) kehitys yli 50 asukkaan kunnissa. 10

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 TALOUSKEHITYS NÄKYY EDELLEEN VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ SALOSTA MUUTETAAN POIS TURUN, RAASEPORIN JA HELSINGIN SEUDUILLE Talouskehityksen seuraukset näkyvät kaikista voimakkaimmin Salon seudulla, jossa väestö vähenee jo toista vuotta. Alueelta muutetaan pois lähialueille kuten Turun, Raaseporin ja Helsingin seuduille. Lähtömuutto kohdistuu erityisesti nuorempaan työikäiseen väestöön. TURKU KASVAA NOPEAMMIN KUIN KOSKAAN AIEMMIN TÄLLÄ VUOSISTUHANNELLLA Turun kaupungin väestönkasvu jatkaa voimistumistaan. Kasvuvauhti alkaa lähennellä jo 90-luvun huippulukuja. Samaan aikaan kasvukuntina pidetyt Naantali ja Aura ovat menettämässä väestöään jo toista vuotta peräkkäin. Muuttoliike Turusta Loimaan suuntaan liikkuu Auraa kauemmaksi, kohti Pöytyää, Marttilaa ja Oripäätä. MAAKUNTA KASVAA VIERASKIELISIN VOIMIN SUOMENKIELINEN VÄESTÖ VÄHENEE Vuonna 2012 vieraskielisten määrä kasvoi maakunnassa ja koko Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden 2012 lopussa Varsinais-Suomessa oli vieraskielisiä lähes 24 000 eli 5,1 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä ei kasva ainoastaan maahanmuuton seurauksena, sillä osa maakunnan vieraskielisistä on muuttanut maakuntaan jostain muualta Suomea. Lisäksi yhä useampi Suomessa ja suomalaiseksi syntynyt lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuosi 2012 jää historiaan maakunnallisesti merkittävänä tilastovuotena väestönkehityksen osalta. Tuolloin suomenkielisten määrä väheni ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Kuvio 12. Suomenkielisten, ruotsinkelisten ja vieraskielisten määrän vuosimuutokset (henkeä) Varsinais- Suomessa ajalla 1981 2012. 11

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Taulukko 13. Suomenkielisten, ruotsinkelisten ja vieraskielisten määrä vuonna 2012 ja muutos (henkeä) edelliseen vuoteen Varsinais-Suomen kunnissa. 12

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 13. Väestömuutokset vuodessa (henkeä) Varsinais-Suomen seuduilla vuosina 1983 2013. Vuoden 2013 arvo on Väestörekisterikeskuksen tietoa ajalta huhtikuu 2012 huhtikuu 2013. 13

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Karttakokoelma 14. Suhteelliset (%) väestömuutokset Varsinais-Suomen kunnissa ajalla 1997 2012. Karttakokoelma 15. Suhteelliset (%) väestömuutokset alle 15-vuotaiden määrässä Varsinais-Suomen kunnissa ajalla 1997 2012. 14

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 16. Suhteelliset (%) väestömuutokset Varsinais-Suomen kunnissa ajalla 1976 2013. TARVITAAN TYÖPAIKKOJA, MAAHANMUUTTOA, PAREMPAA TYÖSSÄJAKSAMISTA SEKÄ TUOTTAVUUDEN NOUSUA Suomi ja samalla myös muuttovoittoinen Varsinais-Suomi ikääntyy. Seuraavassa on esitetty muutamia laskelmia siitä, miten työpaikkakehitys, maahanmuutto ja ikääntyminen heijastuu maakunnan työlllisyyteen ja huoltosuhteisiin. Laskelmien tulokset tukevat sitä väitettä, että maakunta tarvitsee uusien työpaikkojen lisäksi, maahanmuuttoa, parempaa työssäjaksamista mutta erityisesti tuottavuuden kasvua sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työvoimapulaa ehkäistään myös varustamalla nuoret sellaisella osaamisella, jota työelämä tarvitsee. LÄHTÖTILANNE: Jos työpaikkojen määrä säilyisi nykytasolla, työllisyys- ja työttömyysaste kehittyisivät silti parempaan suuntaan mutta taloudellinen huoltosuhde kasvaisi. Lähtötilanne-laskelman oletukset: 15

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Työpaikkojen ja työllisten määrän oletetaan säilyvän nykytasolla. Kuviokokoelmassa 17 on toteutunut työllisyystilanne vuoteen 2011 asti (n. 200 000 työpaikkaa ja 204 000 työllistä). Vuoden 2012 ja 2013 luvut ovat Varsinais- Suomen liitossa tehtyjä arvioita. Varsinais-Suomessa on työllisiä työpaikkoja enemmän, sillä reilut 4000 varsinaissuomalaista käy töissä maakunnan ulkopuolella. Työssäkäynti maakunnan ulkopuolella on yleistynyt (työllisten ja työpaikkojen käyrät ovat kauempana toisistaan). Työikäisten halut ja mahdollisuudet tehdä töitä eli työssä jäksaminen pysyy vuoden 2011 tasolla. Tämä tarkoittaa tilastokielellä sitä, että työvoiman osuus kussakin ikäryhmissä säilyy ennallaan. Asiasta on kerrottu enemmän skenaarion 2 kuvauksessa. Varsinais-Suomen väestö kehittyy Tilastokeskuksen vuoden 2012 trendilaskelman mukaisesti: 467 000 asukkaan Varsinais-Suomesta tulee vuoteen 2030 mennessä puolen miljoonan asukkaan maakunta. Tämä kehitys edellyttää vuodessa noin 1 700 hengen muuttovoittoa, (pääosin maahanmuuttoa). Aivan viime vuosina maakunnan muuttovoitto on ollut noin 1600 henkeä vuodessa eli trendilaskelman toteutuminen edellyttää siis viime vuosia voimakkaampaa muuttovoittoa. Kuviokokoelmassa 17 on myös esitetty, miten paljon tällä väestökehityksellä Varsinais-Suomessa olisi 18 64-vuotiaita eli työikäisiä. Lähtötilanne-laskelman tulokset: Suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena työpaikkoja avautuu nuorimmille ikäluokille. Vuoden 2011 työttömistäkin jopa 37 % on yli 50-vuotiaita, joten iso osa työttömistä eläköityy. Suurten ikäluokkien eläköitymisestä seuraa työttömyysasteen nopea lasku ja työllisyysasteen nopea nousu tasolle, jossa oltiin vuonna 2008. Tuona vuotena maakunnassa oli työpaikkoja enemmän kuin koskaan aiemmin. Näiden kahden suhteellisen mittarin valossa näyttää asioiden kääntyvän lopulta parhain päin. Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta huollettavaa on yhtä työssäkäyvää kohti (ei-työlliset / työlliset). Väestön ikääntymisen seurauksena maakunnan taloudellinen huoltosuhde jatkaa kuitenkin kasvuaan. Yhä pienempi väestönosa elättää yhä suurempaa väestönosaa. 16

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuviokokoelma 17. Lähtötilanne-laskelman mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. SKENAARIO 1: Työvoima loppuisi kesken jos työpaikkojen määrä nousisi 212 000 vuoteen 2030 mennessä (voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoite). Skenaario 1 -laskelman oletukset: 17

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Tämän laskelman oletukset ovat muuten samat kuin lähtötilannetta kuvaavassa laskelmassa. Tässä laskelmassa työpaikkojen ja työllisten määrän oletetaan kehittyvän voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti (212 000 työpaikkaa vuonna 2030). Skenaario 1 -laskelman tulokset: Työvoima ei riitä kaikkiin avautuviin työpaikkoihin (nolla työttömyys). Skenaario 1 on epärealistinen. Maakuntaan on saatava lisää työvoimaa. Kuvio 18. Skenaarion 1 mukainen työllisyyskehitys vuoteen 2040 asti. SKENAARIO 2: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi, työvoima riittäisi juuri ja juuri voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiseen työllisyyskehitykseen. Skenaario 2 -laskelman oletukset: Tämän laskelman oletukset ovat muuten samat kuin skenaariossa 1, mutta tässä laskelmassa työvoiman määrää lisätään edistämällä työssäjaksamista. Tilastoissa tämä tarkoittaa sitä, että nostetaan väestön työvoimaosuuksia. Kuviossa 19 on esitetty naisten ja miesten työvoimaosuuksien kehitys eli kuinka suuri osa kustakin ikäryhmästä kuuluu työvoimaan. Työvoiman määrä ei tule vähenemään yhtä nopeasti kuin työikäinen väestö, sillä työssäjaksaminen noussut erityisesti yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Nuorten kohdalla työvoimaosuudet ovat laskeneet pidempien koulutusaikojen takia. Kuvion vihreä palkki kuvaa vuoden 2035 tavoiteltua työvoimaosuutta, työssäjaksamisen tasoa. 18

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 19. Naisten ja miesten työvoimaosuudet Varsinais-Suomessa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Työvoimaosuus kertoo, kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu työvoimaan. Skenaario 2 -laskelman tulokset: Työvoima riittäisi avautuviin työpaikkoihin ja taloudellinen huoltosuhde saataisiin hieman nykyistä alemmalle tasolle. Tässä laskelmassa työttömyysaste laskisi silti epärealistisen alas, erityisesti vuoden 2030 jälkeen. Tarvitaan vielä lisää työvoimaa. 19

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuviokokoelma 20. Skenaarion 2 mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. SKENAARIO 3: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi ja muuttovoittoa tulisi yli 2000 henkeä vuodessa, työvoima riittäisi hyvin voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiseen työpaikkakehitykseen. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi olennaisesti. Skenaario 3 -laskelman oletukset: Tämän laskelman oletukset ovat muuten samat kuin skenaariossa 2, mutta tässä laskelmassa työvoiman määrää lisätään kasvattamalla muuttovoittoa 2000 henkeen vuodessa eli noin 300 henkeä suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen trendilaskelman oletuksissa. Tämä väestökehitys vastaa voimassaolevan maakuntasuunnitelman mukaista tavoiteltua väestökehitystä. Skenaario 3 -laskelman tulokset Nyt työvoimaa riittäisi hyvin kaikkiin avautuviin työpaikkoihin, eikä työttömyysaste laskisi epärealistisen alas ja työllisyysaste nousisi epärealistisen korkealle tasolle. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi juurikaan nykytilanteesta. 20

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuviokokoelma 21. Skenaarion 3 mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. SKENAARIO 4: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi ja muuttovoittoa tulisi yli 3000 henkeä vuodessa, työvoimaa riittäisi vielä vuonna 2035 jopa 224 000 työpaikkaan. Taloudellinen huoltosuhde jäisi silti liian korkeaksi. Skenaario 4 -laskelman oletukset ja tulokset: 21

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Työpaikkojen määrä lähtisi todella huimaan kasvuun. Vuoteen 2035 mennessä maakunnan työpaikkojen määrä nousisi 224 000 työpaikkaan. Jotta työvoimaa riittäisi näin hyvään työllisyyskehitykseen, maakunnan nettomaahanmuuton täytyisi nousta 3000 henkeen vuodessa, olettaen että työvoimaosuudet ovat kuten skenaarioissa 2 ja 3. Näin suuren maahanmuuton seurauksena maakunnan väkiluku ylittäisi puolen miljoonan rajan vuonna 2023 ja vuonna 2035 väkiluku olisi jo 533 000 henkeä. Maakunnan vieraskielisten määrä nousisi yli 120 000 henkeen (sisältää toisen polven siirtolaiset) vuoteen 2035 mennessä. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi juurikaan nykytilanteesta. Kuviokokoelma 22. Skenaarion 4 mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. 22

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 YHÄ USEAMPI ASUU YKSIN TAI KAKSISTAAN Asuntokuntien rakenne on vuosien saatossa muuttunut hurjasti. Vielä vuonna 2000 yleisin asuntokuntarakennetyyppi oli ydinperhe, jossa on siis kaksi vanhempaa ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheiden määrä on tasaisesti laskenut. Samaan aikaan yksin ja kaksistaan asuvien määrä on noussut. Myös yksinhuoltajaisien määrä on ollut lievässä kasvussa. Vuonna 1980 lapsiperheistä joka viides oli yksinhuoltajaperheitä. Nyt heitä on jo joka neljäs. USEAMPI KUIN JOKA KUUDES LAPSI ASUU YHDEN AIKUISEN TALOUDESSA Usein kuulee sanottavan, että vaikka lapsiperheiden määrä on laskenut, perheiden keskikoko noussut, ts. lapsia hankitaan yhä useammin enemmän kuin kaksi. Ainakaan maakuntatason tilastoissa tämä ilmiö ei saa tilastoista tukea. Yksilapsisten perheiden osuus on vähentynyt ja kaksilapsisten perheiden osuus vastaavasti noussut, mutta vähintään kolmilapsisten perheiden osuus on säilynyt ennallaan ainakin Varsinais-Suomessa. Havaintoa saattaa selittää uusioperheiden määrän kasvu. Vanhempien erossa lapsi rekisteröidään ja sen seurauksena myös tilastoidaan vain yhteen osoitteeseen, vaikka lapsi asuisi säännöllisesti molempien vanhempien luona. Tällaisia yhden aikuisen taloudessa (rekisterin mukaan) eläviä lapsia on enemmän kuin joka kuudes, n. 18 % kaikista lapsiperheissä asuvista lapsista. Nämä kahden eri kodin väliä kulkevat lapset ovat todellisia ympärivuotisia kakkosasujia (kahden kodin väliä pendelöivät) toisin kuin aikuiset, jotka muuttavat kesäisin mökille ja käyvät sieltä käsin töissä. YKSINASUVIEN VANHUSTEN MÄÄRÄ TULEE KOLMINKERTAISTUMAAN 30 VUODESSA Varsinais-Suomen suurin yksinasuvien ikäryhmiä on 60 65-vuotiaat eli se ikäryhmä, johon kuuluu merkittävä osa suurista ikäluokista. Yksinasumisen yleisyys on kasvanut miehillä lähes jokaisessa ikäryhmässä. Naisten kohdalla yksinasuvien vanhusten yleisyys on taas laskenut. Avioerojen yleistyminen selittää miesten yksinasumisen yleistymisen, sillä lasten virallinen koti eron jälkeen on useimmiten äidin kuin isän luona. Iäkkäiden naisten yksinasumisen vähentymistä selittää paljolti sotaleskien luonnollinen poistuma sekä miesten eliniän nousu. Jos yksinasuminen on yhtä yleistä 20 30 vuoden päästä kuin nyt ja väestön kehitys noudattaa Tilastokeskuksen trendilaskelmaa, yksinasuvien vanhusten määrä tulee vähintään kaksin tai jopa kolminkertaistumaan nykyisestä (kuvio 27), mikä tulee aiheuttamaan haasteita esimerkiksi kotisairaanhoidon kustannuksiin sekä asuntotuotantoon. Kolmen sukupolven eläminen saman katon alla on Suomessa vielä melko harvinaista. 23

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 23. Varsinais-Suomen asuntokuntarakenne vuosina 1980 2011. Muiksi asuntokunniksi luokitellaan esimerkiksi kimppakämpät sekä asuntolassa asuvat. Ennen vuotta 1990 myös avoparit tilastoitiin tähän ryhmään. Kuvio 24. Asuntoväestöön kuulumaton väestö vuosina 2001 ja 2011 Varsinais-Suomessa. Kaikki asukkaat eivät kuulu ns. asuntoväestöön. Asuntoväestöön kuulumattomat asuvat esimerkiksi vankiloissa, vanhankodeissa ja sairaaloissa tai heidän olinpaikastaan ei ole tarkempaa tietoa. 24

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 25. Yksinasumisen yleisyys (yksinasuvien osuus väestöstä) Varsinais-Suomessa. Kuvio 26. Yksinasumisen yleisyys Varsinais-Suomessa, naiset ja miehet yhteensä 25

106, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakunnan tila kesä 2013 Kuvio 27. Arvio yksinasuvien lukumäärän kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen 2040 asti Varsinais- Suomessa. 26

107, MH 27.5.2013 10:00 ALUEK: 71/2012 MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU Asia Maankäyttö- ja rakennuslain 25 sekä alueiden kehittämislain 6 määräävät maakunnan suunnittelua. Maakuntatasolla suunnittelu muodostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20-30 vuotta). Suunnitelmaa toteutetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Varsinais-Suomessa tehdään maakuntastrategia, joka sisältää sekä maakuntasuunnitelman että - ohjelman. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma, joka on visio maakunnan tavoitellusta kehityksestä. Maakuntaohjelma on keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen lähivuosien alueellista kehittämistyötä. Se laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan kunnallisvaalikausittain. Maakunnan liitot organisoivat ohjelmien laatimisen alueellaan. Siihen osallistuvat alueen kunnat, valtion alueviranomaiset, elinkeinoelämän ja työmarkkinat järjestöt sekä muut kansalaisjärjestöt sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. Maakuntaohjelmassa määritellään alueen nykytilaan perustuen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet lähivuosina sekä arvioidaan niiden toteuttamiseen tarvittava valtion ja kuntien rahoitus sekä työhön sitoutuva yksityinen rahoitus. Ohjelmassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet sekä muut kansalliset linjaukset. Ohjelmassa sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat. Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana yhdessä viiden Länsi-Suomen maakunnan kanssa nykyisen maakuntaohjelman arviointiprosessissa. Tämän lakisääteisen arvioinnin suoritti Ramboll Management Consulting Oy. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelutyö on alkanut. Suunnitelma ja ohjelma kirjoitetaan samaan asiakirjaan maakuntastrategiaksi. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja ja maakuntaohjelma pitää sisällään maakunnan kehittämisen toimenpiteet vuosille 2014-2017. Strategiatyö käynnistyi 4.12.2012 S/S Borella. Tilaisuudessa oli runsas ja kattava edustus alueen toimijoita. Strategiatyöskentelyyn on perustettu neljä eri työryhmää. Ne ovat talous, ympäristö, osaaminen sekä arvot ja ilmapiiri. Työryhmien puheenjohtajina ovat Esa Lindqvist (ELY-keskus) (talous), Timo Hintsanen (Turun kaupunki) (ympäristö), Liisa Kairisto-Mertanen (Turun AMK) (osaaminen) sekä Olli Hietanen (Turun yliopisto) (Arvot ja ilmapiiri). Kussakin työryhmässä on noin kymmenen jäsentä, edustaen monipuolisesti maakunnan julkisia ja yksityisiä toimijoita. Työryhmien aiheet ja niiden puheenjohtajat on päätetty maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 4.2.2013. Maakuntavaltuusto käsittelee maakuntastrategian teemoja 10.6.2013. Maakuntavaltuuston työryhmien työskentelyn pohjamateriaali on oheismateriaalina. Tavoitteena on valmistella strategia siten, että se voidaan lähettää viralliselle lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2014. Maakuntastrategia tuodaan maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi kesäkuussa 2014. Valmistelija TN/HS/VMK/PP/EH/TJ/KÄ/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle maakuntastrategian työryhmämenettelyä maakuntastrategian teemojen käsittelyyn. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot MAAKUNTASTRATEGIN VALMISTELU Maakuntavaltuuston 10.6.2013 työryhmätyöskentelyn pohja-aineisto Työryhmien tässä vaiheessa esille nostamat teemat: 1. TALOUS-TYÖRYHMÄ 1. Maakunnallinen kasvu- ja yrittäjyysohjelma - löytyisikö alueelta halukkuutta maakunnalliseen sijoitusrahastoon? - selvitetään kasvua tukevat toimenpiteet - esim. elintarvikeala on kasvuhakuista, mutta resurssit puuttuvat - yrityskummiverkosto - bisnesenkelit - yrityshautomotoiminta ja kasvurahoitus - yrittäjyysosaaminen / -kasvatus - yrittäjyyden kautta luodaan alueelle elinvoimaa - 10 000 yrityksellä on omistajanvaihdos edessä Varsinais-Suomessa - julkiset hankinnat; hankinta-asiamiestoiminta - alkavien/kasvuyritysten neuvontaan maakunnallinen organisaatio? 2. Laitetaan toimialat kohtaamaan toisensa - esim. mitä luovat alat voisivat tarjota esim. meriteollisuudelle? - toimialojen törmäystreffit - cleantech, bio, elintarvikeala, terveydenhuolto, lääketeollisuus, diagnostiikka, teknologiateollisuus - tutkimuksen ja koulutustoiminnan roolitus, työelämän ja koulutuksen yhteistyö - yritysten toistensa tunnistaminen 3. Kehitetään infraa elinkeinoelämän näkökulmasta - kasvukäytävä Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari - lentoliikenneyhteydet - tietoliikenneyhteydet - liikennejärjestelmätyö - kaavoituksen yritysvaikutusten arviointi - maaseudun infra - energiakysymykset / jätevirrat 4. Arvot ja ilmapiiri - läpileikkaavuus - kasvatus, yrittäjyyden edistäminen - julkisen sektorin ja yrityselämän yhteistyö; tukeva ilmapiiri tai sen puute - yrittäjämyönteinen ilmapiiri - kansainvälisyys - maahanmuutto työvoiman turvaajana

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot 2. YMPÄRISTÖ TYÖRYHMÄ Ympäristötyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa: 2.4. tulevaisuustyöpajan yhteydessä pidetyssä teemaryhmässä sekä 5.4. ympäristötyöryhmän kokouksessa. Seuraava ympäristötyöryhmän kokous on 31.5. Keskusteluiden sisältö on purettu ja tiivistetty seuraaviin kokonaisuuksiin. Koko prosessia läpileikkaavat asiat: Strategiaa tehdään lapsille ja nuorille - arvojen muutos tulee ottaa huomioon Rakennetun-, luonnon- ja kulttuuriympäristön muutoksen hallinta edellyttää tahtoa, tietoa ja taitoa Hyvinvoiva ympäristö - ihminen - maakunta Maakunnallinen mittakaava valintoja tehtäessä Ympäristötyöryhmässä esiin nousseet pääteemat ja niihin teemoihin tunnistetut tavoitteet tai arvot: Merellisyys ja rikas luonnon- ja kulttuuriperintö kokonaisvaltaiseksi osaksi menestyvän maakunnan suunnittelua Ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset ovat näkyviä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin Saaristomeri, ainutlaatuisen saariston merkityksen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen sekä turvaaminen keskiöön kulttuurivaikutteisen ympäristön säilyminen edellyttää arvostavan toiminnan jatkumista ja hoitoa (viljellyt pellot, perinnemaisemat) luonnonympäristön erityislaatuisuus edellyttää monimuotoisuuden vaalimista ainutlaatuinen kulttuuriympäristö suuri mahdollisuus maakunnallisen matkailun kehittämisessä Rakennettu ympäristö on arvojemme peili Laadukas ja merkityksellinen rakennettu ympäristö synnyttää kestävää kansallisvarallisuutta vanha rakennuskanta ja kerroksellisuus edustavat kestävää jatkuvuutta aikaa kestävä arkkitehtuuri on yleensä myös ekologisesti kestävää sekoittunut kaupunkirakenne on sosiaalisesti kestävää kestävät ja älykkäät kaupunkiympäristöt ovat tulevaisuutta infrastruktuurimahdollisuudet kehittyvät ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö yleistyy ekologiset teemat näkyviksi kaupunkirakentamisessa energia- ja materiaalitehokkaiden käytäntöjen vakiinnuttaminen rakentamiskulttuuriin liikkumistarpeiden vähentämisellä on monia poikkileikkaavia ympäristövaikutuksia (keinot) ratikasta kaupunkiseudun kestosymboli Mitä lähempää sen parempaa Lähellä tuotettavat palvelut ja tuotteet ovat elinvoimaisen maaseudun tulevaisuus ja tuottavat hyvää myös koko maakunnalle lähiruuan sujuvien tuotanto- ja jakeluketjujen lisäksi tulee tunnettavuutta lisätä myös kaupunkiviljely tuottaa lähiruokaa lähipalveluiden turvaamisella kehitetään ja turvataan myös keskusta- ja taajama-alueiden elinvoimaisuutta ja taajamakuvaa lähipalvelukonseptien kehittäminen kesäasukkaille ja matkailijoille kestävän maaseutuasumisen elinvoima löytyy maaseudun tarjoamista mahdollisuuksista - rohkeat uudet konseptit (utopiat) kohtuullinen matka-ajankäyttö helpottaa arjen sujumista

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot Ympäristöosaamista tulee käyttää rohkeasti ja soveltaa ennakkoluulottomasti Luonto on voimavarageneraattorimme, jonka säilyminen on elinehtomme ekosysteemipalvelut Varsinais-Suomessa vesistöjen ja meren puhtautta hoidetaan maalta käsin ympäristön ääri-ilmiöiden lisääntyminen edellyttää systemaattista muutokseen varautumista ja innovatiivista toimintamallien kehittämistä monimuotoisen maatalouden vahvistaminen edistää ympäristön monimuotoisuuden säilymistä vesiviljelyllä suuri rooli EU:ssa kestävät ratkaisut ja toimintojen ja tarpeiden yhteensovittaminen Saaristomerellä metsän arvoketjumahdollisuudet; aluetalous ja logistiset mahdollisuudet (rakentaminen, bioenergia, biojalosteet) stormwaters ja veden kierron hallinta kaupunkikosteikot/kaupunkiniityt, luonnollisen vihreän kaupungin toteuttamiseen tarvitaan ennakkoluulotonta ajattelua Resurssiviisaus maakunnalliseksi kilpailuvaltiksi Hiilineutraali maakunta edellyttää rohkeita päätöksiä, tekoja ja yhteistyötä älykkäät luonnonvara- ja energiaratkaisut energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen luonnonvarojen loppuminen haastaa meidät innovoimaan luonnonvarakierrätystä materiaalitehokkuus ja kokonaisvaltainen materiaalikierto (suljetun kierron konsepti) biotalous; teollisessa symbioosissa jokainen hyötyy yhteistyöstä (sivuvirtahyödyt)

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot 3. OSAAMINEN TYÖRYHMÄ Teemaryhmä on halunnut työn tässä vaiheessa määritellä osaamisen resurssina, jonka avulla rakennetaan kilpailukykyä ja tuotetaan lisäarvoa niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin ja toisaalta yksilön kykynä toimia omassa elämässä sekä erilaisissa ammattiorganisaatioissa vastuullisena ja aktiivisena vuorovaikutuksellisena toimijana. Jälkimmäinen sisältää ajatuksen niin yksilön elämäntaidoista kuin ammatillisista taidoistakin osana laajempaa yhteisöä. Työryhmä katsoo maakuntastrategiatyön liittyvän osaamisteemaan laajassa mielessä, sisältäen elinkeinonäkökulman mutta myös ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden alueen kehittämiseen. 1) Työryhmän visio: Osaaminen maakunnassa on Suomen parasta. Alueen väestön hyvinvointi lisääntyy ja elinkeinot menestyvät. Varsinaissuomalaiset ennakoivat ja kehittämismyönteiset kouluttajien ja yritysten verkostoyhteisöt luovat uusien oppimismenetelmien sekä yhteisöllisyyden avulla kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pohjaa 2) Työryhmä on tuottanut seuraavat teemat jatkotyön pohjaksi: Aidosti keskustelevat ja ennakoivat verkostot osaamisen alustaksi - Varsinaissuomalaisen koulutus- ja elinkeinojen edustajien ennakoivan verkostoyhteistyön vahvistaminen ja nostaminen uudelle tasolle ennakoiva työote ym - Yritysten tarpeiden aito tunnistaminen ja kuntapalveluiden kehittäminen sekä tuottavuusloikka-ajattelu - Työelämä osallistuu oppilaitosten työhön ja koulutuksen kehittämiseen Opettajien työssä oppimisjaksoja toteutetaan suunnitelmallisesti ja lisätään opiskelijoiden työharjoittelua eri koulutustasoilla - Yhteisvastuullisuus osaavan työvoiman koulutuksesta yritykset ja muut työnantajaorganisaatiot ja oppilaitokset ovat samassa veneessä maakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi - Hankeyhteistyön ja koordinaation vahvistaminen linkki ennakointiin ym. yritysten osallistaminen nykyistä vahvemmin hanketyöskentelyyn Joustavat opinpolut ja jatkuva oppiminen koulutuksen perustaksi - Osaamisen rakentaminen moduloiden oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä sekä ohjauspalveluiden kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita erilaisia rajapintoja rikkoen. - Muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen - Lähiopetuksen ja yksilöllisten opinpolkujen yhdistäminen toimivalla tavalla varhaiskasvatus huomioiden - Opetusmenetelmien ja -ympäristöjen kehittäminen ( pilvioppiminen ) myös tuotteena sekä opettajien jatko/täydennyskoulutustarjonnan lisääminen (ml. kouluttajien kouluttaminen) - Opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutusmallien kehittäminen/vahvistaminen - Koulutuksen vienti ja osaamispääomien kartuttaminen kansainvälisissä verkostoissa Älykäs oppiminen innovaatiopedagogiikka keskiössä - Älykkään oppimisen innovaatiopedagogisen ajattelumallin juurruttaminen koulutuksen osaksi eri tasoilla - Yksilöasiantuntijuudesta yhteisöasiantuntijuuteen jatkuvan yhteisöllisen parantamisen ajatus perustoiminnaksi monialaisuus ja luovuus innovaatiotoiminnan perustaksi - Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys resurssina mm. asennekasvatus, kansainvälisyys, kielten hallinta nykyistä vahvemmaksi osaksi opetusprosesseja (ml. kv opiskelijoiden integrointi oppilaitoksiin, yhteiskuntaan ja yrityksiin) - Kansainvälistyminen konkreettiseksi osaksi innovaatio-osaamista ja sen kehittämistä

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot - Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen sekä esiintymistaitojen ja verkostojen rakentamisen taitojen oppiminen osaksi koulutusta - Kestävän kehityksen näkökulma osaksi älykästä oppimista - Oppiminen ilman opetusta osaksi monimuotoista osaamisen tason lisäämistä mm. yrityksissä (yritysten vastuu osaamisen tasosta) Tulevaisuutta ei jätetä yhteisvastuullisuus nuorista - Nuorten osallistaminen yhteiskuntaan ja aktivointi varhaisessa vaiheessa - maakunnallinen kesätyöllistämismalli (vastikkeellinen ja ikäkauden mukaan sopeutettu) osaksi koulujen, yritysten ja yhteisöjen toimintaa - Kummiyritystoiminta ja sen kehittäminen maakunnan tasolla - Erilaisten uraohjaustoimintojen ja opinto-ohjauksen, TE-toimistopalvelujen ja kuntien yhteistyön vahvistaminen/kehittäminen - Koulutusohjelmien oikean markkinoinnin vahvistaminen oikeat mielikuvat koulutusvalintojen pohjaksi - Työelämälähtöisyys oppilaitoksiin - Työelämän laadun kehittäminen osaamista vahvistamalla Yrittäjä ja myyntihenkisyys osaamisen kehittämisen pääajuriksi - Myynnillisen ajattelutavan juurruttaminen maakunnalliseksi toimintatavaksi; ml. asennekasvatus - Kummiyrittäjyyden kehittäminen - Kansainvälisen myyntiosaamisen vahvistaminen (ml. kielten ja kulttuurin lukutaito) - Omavastuullisuuden vahvistaminen osana koulutusprosesseja

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot 4. ARVOT JA ILMAPIIRI -TYÖRYHMÄ Työryhmä on kokoontunut keväällä 2013 neljä kertaa: 2.4. Alustava keskustelu Tulevaisuusaamupäivän yhteydessä 11.4. Käynnistämiskokous 22.4. Toimintatapakokous 6.5. Sisältö-/teemakokous Tulevaisuusaamupäivän yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella työryhmän ensimmäinen ehdotus oli, että arvot ja ilmapiiri -teemasta tehdään läpileikkaava teema koko maakuntastrategialle (maakuntasuunnitelmalle ja -ohjelmalle). Ehdotus on saanut positiivisen vastaanoton. Kokouksissa käytyjen keskustelujen perusteella työryhmän toimintasuunnitelma on jaettu kolmeen tasoon: 1) Työryhmän visio ja sisällölliset tavoitteet, 2) Menettelytapa/toimintamalli ja 3) Miten tämä kaikki päättyy/miten työryhmän lopputulos julkistetaan? 1) Työryhmän visio ja sisällölliset tavoitteet Työryhmän visiona on aktiivinen asukas. Vaikka strategian toimenpide-ehdotukset koskevat julkishallintoa, niin tavoitteet on kuvattu ja asetettu loppukäyttäjän eli asiakkaan (asukkaiden ja yritysten) näkökulmasta. Toimenpiteissä on korostunut osallistaminen sekä palvelukulttuurin kehittäminen. Alla olevassa yhteenvedossa sisällölliset tavoitteet on esitetty strategiaprosessissa käytetyn (SRI:n kehittämän) NABC (Needs, Approach, Benefits, Competition) -menetelmän muodossa: HOOK/koukku: Arvot ja ilmapiiri -teeman tulisi olla poikkileikkaava teema: kaikessa tarvitaan pörinää ja uutta asennetta. NEEDS/Tarpeet: Lähtökohtana on loppukäyttäjä eli kansalainen/asukas yrityksiä unohtamatta. Vaikka maakuntastrategia sisältää toimenpiteitä viranomaisille/ julkishallinnolle, niin asiakas on kansalainen/asukas ja siksi kaikki tavoitteet ja tarpeet pitää siksi hahmottaa kansalaisen/asukkaan kautta. Myös yrittäjyyttä/yrittäjämyönteisyyttä tarvitaan. Asukkaan näkökulman vuoksi painotus on lähiasioissa ja arjen asioissa. Visiona on aktiivinen asukas. APPROACH/Ratkaisu: Työryhmän haasteena on kehittää innovatiivinen ilmapiiri, toisin tekemistä ja kokeilemista/kokeiluja, osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Kokouksessa painotettiin erityisesti osallistamista sekä palvelukulttuuria; tarvitaan ihmisiä ja yrityksiä innostava imupinta. BENEFITS/Hyödyt suhteessa kustannuksiin: Ilmapiiriin vaikuttaminen osallistamisella, aktivoimisella, mahdollistamalla sekä palvelukulttuuria kehittämällä on kustannustehokasta. Toimintamallin muutos on jo sinällään edullinen tapa kehittää. Lisäksi tavoitteena on lisätä kaikkien aktiivisuutta ja vastuunottoa, joka myös säästää kustannuksia. COMPETITION/Kilpailu: Kilpailua ei ole, koska tavoitteena on avoimuus, osallistuminen ja yhdessä tekeminen 2) Menettelytapa/toimintamalli Työryhmän toimintamallista on sovittu seuraavasti: Työryhmä järjestää syksyllä 2013 yhden tulevaisuusverstaan, johon kutsutaan palveluntuottajat koko ihmisen elämänkaaren ajalta kehdosta hautaan. Verstaan tavoitteena on hahmottaa palvelutarpeen ja -tarjonnan kokonaisuutta sekä asiakastarpeita julkishallinnon ja mahdollisesti myös muiden palveluntarjoajien näkökulmasta.

107, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntastrategia työryhmäaineistot Työryhmä lähettää yhteistyökirjeen Varsinais-Suomen alueella toimiville järjestöille ja pyytää näiltä yhden sivun tiivistelmän toiminnasta ja 1 3 ehdotusta siitä, miten järjestöjen toimintaa voitaisiin kehittää ja tukea. Mikäli materiaalia ja ehdotuksia saadaan kattavasti, niin materiaali voidaan julkaista katsauksena Varsinais-Suomen kansalaisyhteiskuntaan. Jos työryhmä voi käyttää harjoittelijoita/kesätyön tekijöitä apuna, niin resurssi käytetään tähän tarkoitukseen. Muussa tapauksessa tehtävä jää sihteeristön vastuulle. Tällä tavalla annetaan ääni aktiivisille kansalaisille/ asukkaille. Asiakastarpeiden kuuleminen liittyy NABC-menetelmään. Työryhmä jalkautuu Turun AMK:n oppilaskunnan edustajistoon kuulemaan nuorison näkemyksiä. Tällä tavalla annetaan ääni nuorisolle. Myös jalkautuminen ulos toimistoista liittyy NABC-menetelmään. Tietotarpeiden osalta työryhmä on jo kuullut Annaliisa Salmelinia (A45) palvelumuotoilusta ja Juha Rantasaarta (Turun kaupunki) osallistamisesta. Arvot ja ilmapiiri-työryhmänä pidämme tiivisti yhteyttä muihin ryhmiin ja annamme omat tuloksemme muiden käyttöön, jotta tuemme arvot ja ilmapiiri -teeman toteutumista poikkisektoraalisesti 3) Miten tämä kaikki päättyy/miten työryhmän lopputulos julkistetaan? Myöhemmin syksyllä 2013 pohditaan sitä, että voidaanko työryhmän tulokset julkaista jollakin näkyvällä, normaalista poikkeavalla tavalla.

108, MH 27.5.2013 10:00 ALUEK: 36/2012 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Asia Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisesta on vuosittain annettu raportti kesäkuun maakuntavaltuustolle. Seurantaa varten on asetettu seurantaindikaattorit ja jokaiselle ohjelman toimenpiteelle on Varsinais-Suomen liitosta määrätty yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on toimenpiteen etenemisen seuraaminen ja tarvittaessa myös hankkeen edistäminen. Maakuntaohjelmassa 2011-2014 on kolme toimintalinjaa: 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 2. Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö 3. Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Toimenpidekohtaisen raportin ja maakuntaohjelman seurantaindikaattorien perusteella on laadittu ohjelman toteuttamista koskeva yhteenveto Miten Varsinais-Suomi makaa, Maakunnan kehittämisen näkökulmia vuonna 2013 (oheismateriaalina 1). Aineistoa täydennetään maakuntavaltuustoa varten. Yhdyshenkilöiden laatimat toimenpidekohtaiset seurannat on koottu oheismateriaaliin 2 Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna 2013. Toimenpidekohtainen raportti on käsitelty liitossa yhdyshenkilöiden yhteiskokouksessa (MOT) sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Valmistelija TN/PP/MKy/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman toteutumisen seurannan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 776 0630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos MH 27.5.2013 VASTUUHENKILÖIDEN RAPORTIT MAAKUNTAOHJELMAN 2011 2014 TOTEUTUMIS- TILANTEESTA KEVÄÄLLÄ 2013 Vastuuhenkilöt CG = Carola Gunell HH = Hannele Hartikainen EH = Esa Högblom TJ = Timo Juvonen VMK = Veli-Matti Kauppinen MK = Mervi Kylmälä LL = Laura Leppänen LN = Lasse Nurmi SP = Sonja Palhus PP = Petteri Partanen TP = Tapio Penttilä VR= Ville Roslakka TT = Tapio Tuhkanen JÅÅ = Jessica Ålgars-Åkerholm KÄ = Kaisa Äijö Käytetyt lyhenteet AMK = ammattikorkeakoulu CPMR = Perifeeristen merellisten alueiden liitto (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto ELY = elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ESR = Euroopan sosiaalirahasto ICT = Information and Communication Technology KASTE = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KESU = koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma MMM = maa- ja metsätalousministeriö MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MYR = maakunnan yhteistyöryhmä OKM = opetus- ja kulttuuriministeriö OSKE = osaamiskeskusohjelma SYKE = Suomen ympäristökeskus TEM = työ- ja elinkeinoministeriö TOTSU = maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TSEK = Turun seudun kehittämiskeskus TY = Turun yliopisto VSL = Varsinais-Suomen liitto YM = ympäristöministeriö YVA = ympäristövaikutusten arviointi ÅA = Åbo Akademi ÄRM = äkillinen rakennemuutos Arvio toimenpiteen toteutumistilanteesta: x Ei ole aloitettu xx Edennyt heikosti xxx Edennyt kohtalaisesti xxxx Edennyt hyvin xxxxx Toteutunut 1

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.1 Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 5.1.1 Osaavan työvoiman saannin varmistaminen ja työllisyyden turvaaminen Toimenpide x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio VMK 22.3.2013 Aktivoidaan työllisyyspolitiikkaa toteuttamalla nuorten koulutus- ja työllisyystakuu lisäämällä työkokeiluja ja kuntouttavaa työtoimintaa kehittämällä toimintamalli harjoittelupaikkojen järjestämiseksi korkeakouluista valmistuneille ELY, korkeakoulujen rekrytointipalvelut Koko ohjelmakausi 2011-2014 Nuorten, alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden määrä on alkanut taas kasvamaan. Tammikuussa 2013 alle 25- vuotiaita työnhakijoita oli lähes 13 prosenttia työttömistä työnhakijoista. Oppilaitoksia on aktivoitu etsimään opintonsa päättäville nuorille vaihtoehtoisia väyliä työllistymiseen. Aktivointihankkeita on ollut Salossa, Vakka- Suomessa, Loimaalla ja Turussa. Etsivä nuorisotyö on käynnissä. Nuorten yhteiskuntatakuun asettamaa vaatimusta tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu, opiskelu-, työpaja tai kuntoutusotuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta on alettu toteuttaa alueella. Haasteena on toimenpiteiden toteuttajien suuri määrä. Erityisesti kunta- ja oppilaitospuolella on ollut epätietoisuutta niille kuuluvista tehtävistä takuun toteuttamisessa. Turun kaupunki ja turkulaiset korkeakoulut ovat käynnistäneet Projektiässät-hankkeen, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda Turun kaupungin, Turun seudun kärkitoimialojen ja turkulaisten korkeakoulujen yhteinen toiminta- ja palvelumalli, jonka avulla toimijat pystyvät edistämään loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoiden työelämäsuhteiden kehittymistä ja opiskelijoiden työllistymistä Turun talousalueelle ja Varsinais-Suomeen. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio EH 27.3.2013 Lisätään ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja maakunnan tarvetta vastaavasti ja perustetaan sitä koskeva maakunnallinen koulutuspaikkapankki. Oppilaitokset Ohjelmakausi 2011-2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ehdotuksensa koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä maaliskuun 2013 aikana. Päätökset opiskelijamääristä on tarkoitus tehdä touko-kesäkuussa 2013 OKM:n käytyä järjestäjäkohtaisen neuvottelukierroksen kevään aikana. OKM:n esityksessä koulutuspaikkoja supistetaan merkittävästi erityisesti Itä -ja Pohjois-Suomessa ja mm. Satakunnassa kun taas metropolialueen koulutuspaikkoja esitettiin lisättäväksi merkittävästi. Myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa koulutuspaikat lisääntyvät. Varsinais-Suomessa OKM:n esityksessä tavoitellaan muutamien kymmenien paikkojen kokonaislisäystä vuosina 2012-2016. (Laskennalliset järjestämislupien enimmäismäärät OKM:n esityksessä Varsinais-Suomeen 2014-2016 ovat 190). OKM julkaisi järjestäjäkohtaiset esitykset 27.3.2013 ja esitettyjä supistuksia on Itä ja Pohjois-Suomessa lievennetty. OKM:n hallinnonalalla tällä hetkellä suurimpia huolenaiheita on vuonna 2013 valtionbudjettiin tehty yksikköhintojen indeksitarkistuksen jäädyttäminen ja 2014-2016 yksikköhintojen leikkaus. Säästötoimenpiteiden vaikutus kumuloituu vuosittain ja niiden reaalimääräinen vaikutus tulee vaikuttamaan opetuksen kokonaislaatua heikentävästi (valtakunnallinen kysymys). Koulutuspaikkapankki asiaa on käsitelty keskeisten sidosryhmien kanssa ja selvitelty asiaa OKM:stä. Asia on jo aiemmin todettu mm. lainsäädännöllisesti mahdottomaksi toteuttaa. 2

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x Tuetaan koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä maakunnan erityispiirteet huomioon ottavaksi mukaan lukien ruotsin kielen opetus. Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio EH 25.3.2013 Kunnat Ohjelmakausi 2011-2014 Maakunnan kehittämisrahahankkeen Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 tuottama loppuraportti ja ehdotukset käsiteltiin maakuntahallituksessa vuoden 2012 alussa. Loppuraporttia on käsitelty myös maakunnan yhteistyöryhmässä sekä koulutusjaostossa. Raportti on toimitettu myös kuntiin pyynnöllä että sitä käsiteltäisiin kuntien päättävissä elimissä koska asiaan liittyvä päätäntävalta on suoraan omistajakunnilla. Asiakokonaisuudesta ei ole olemassa yksimielisyyttä eri toimijoiden kesken, joten sen vapaaehtoinen alueellinen edistäminen ei lyhyellä aikavälillä liene mahdollista. Kokonaispaketti kytkeytyy myös kuntarakenneuudistukseen. Asiassa odotellaan myös OKM:n uusia linjauksia. Järjestäjäverkkoasiaan liittyen Turun kaupunki on valmistellut Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun aikuiskoulutussäätiölle. Asian eteneminen selkeyttäisi Turun alueen ammatillisen koulutuksen tilannetta (ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimusta tuotetaan molemmissa organisaatioissa, joka ei ole ollut toiminnallisesti optimaalinen ratkaisu). 5.1.2 Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio PP 6.5.2013 Ylläpidetään telakkateollisuuden ja sen alihankintaverkoston toimintakyky ja osaaminen. ELY 2011- OASIS luokan risteilijäaluksen tilaus menetettiin Ranskaan joulukuussa 2012. Pitkällisen väännön jälkeen saatiin varmistettua TUI alusten tilauksen rahoitus hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä helmikuussa 2013. Ensimmäisen aluksen rakentaminen on aloitettu ja sen on määrä valmistua keväällä 2014. Toinen alus valmistuu keväällä 2015. Viking Grace luovutettiin tilaajalle Turun telakalta tammikuussa 2013. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä vaikutti osaltaan TUI alusten rahoituksen varmistumiseen. Työryhmän työskentelyllä jaettiin tietoa, tuotiin uusia elementtejä keskusteluun sekä luotiin poliittista painetta päätöksen syntymiseen. STX:n eteläkorealainen emoyhtiö on ilmoittanut olevansa valmis myymään Suomessa omistamansa telakat. TEM:n asettaman Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän tehtävänä on mm. pohtia valtion toimenpiteitä toimialan pitkän tähtäimen aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työryhmä jätti välimietintönsä 13.3.2013. Välimietinnössä risteilijärakentaminen on sivuutettu lähes täysin. Työryhmä antaa esityksenä 17.6.2013 mennessä elinkeinoministerille. Noin 40 % koko Suomen meriteollisuuden työpaikoista ja yritystoimipaikoista sijaitsee Varsinais-Suomessa. Meriteollisuusalan verkostoyrityksiä on Varsinais-Suomessa 250, suunnittelutoimistoja 20, varustamoita 15 sekä telakoita 5 kappaletta. 3

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio CG 27.3.2013 Varaudutaan rakennemuutoksiin ja luodaan uusia kasvualoja. ELY 2011-2014 Äkillinen rakennemuutostilanne: Meri- ja metalliteollisuuden toimialan äkillinen rakennemuutosstatus loppui vuoden 2012 lopussa. Salon status jatkuu tämän vuoden loppuun ja Kemiön saari sai uutena rakennemuutosalueena statuksen 13.9.2012, joka jatkuu 2015 loppuun. Taustaa äkilliseen rakennemuutokseen : Työttömyysaste Varsinais-Suomessa ylitti syksyllä 2010 ensi kertaa yli 30 vuoteen koko maan vastaavan. Eikä tilanne ole tästä muuttunut. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,1 % eli 25 348 henkilöä hakee työtä. Suhdannetilanne- ja näkymät ovat maakunnassa normaalia heikommat, sillä teknologiateollisuudessa koettiin merkittäviä takaiskuja Nokian Salon matkapuhelintehtaan sulkemisen osalta viime vuoden lopulla ja STX Finlandin Turun telakan uusien tilausten rahoitusvaikeuksien osalta. Nokian tehtaan lakkauttaminen johti yhteensä 2400 henkilön irtisanomisiin. Tammikuussa 2013 Nokia ilmoitti irtisanovansa tietohallinnon työntekijöitä ja ulkoistavansa tietohallinnon palveluja. Kemiön saari puolestaan ajautui haastavaan tilanteeseen FNsteelin viimekesäisen konkurssin johdosta. Johtopäätös on, että paljon toimenpiteitä on toteutettu ja niille on saatu rahoitusta, mutta siitä huolimatta on haasteita uusien kasvualojen saamisessa. Meri- ja metalliteollisuus: Meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutostoimiston toiminta loppui vuoden 2012 lopussa ÄRMstatuksen loputtua. ÄRM-tuella rahoitettu mittava Marine Technology and Maritime Industry in SW Finland - hanke jatkuu tämän vuoden loppuun panostaen saneeraus- ja korjausrakentamiseen, invest-in toimintaan sekä osaamiseen. Hankkeessa on ollut ongelmia ja sen vaikutukset saattavat jäädä ajateltua vaatimattomammiksi. Salon seutu: Salon seudulla ongelmat jatkuvat Nokian irtisanomisten myötä. Salossa on käynnissä useita ÄRM-tuella rahoitettuja hankkeita, joiden kautta kokonaisvaltaisesti pyritään löytämään uusia ratkaisuja. Alueella on panostettu uusiin palveluihin, invest-in toimintaan ja yrittämiseen ja osaamiseen hankkeiden kautta. Kemiön saari: Alueella on käynnissä useita EAKR- ja ESR-rahoitteista hanketta, joihin rahoitus on saatu ÄRM-tuesta. Kunta panostaa elinkeinoelämän ja palvelukokonaisuuksien uudistamiseen, uusiin liikenneratkaisuihin, lähituotteiden kehittämiseen ja energiatehokkuuteen. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio PP 26.3.2013 Tuotteistetaan ja kaupallistetaan uusia liikeideoita sekä kehitetään uusia tuotekonsepteja (esim. sähköajoneuvokonseptit, ja kanssakäymisen teknologiat). ELY 2011-2014 Tekesin rahoittama IKK (Innovaatiokyvykkyyksien kehittäminen) ohjelma on tukenut korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamisen kaupallistamista. Ohjelmalla on kehitetty ja vahvistettu yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten teknologiansiirron osaamista, prosesseja ja rakenteita. Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelu auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi. Tuoteväylä on toiminut Turussa reilut neljä vuotta ja tähän mennessä Tuoteväylä-tiimissä on arvioitu jo yli kaksisataa ideaa. Boost Turku auttaa korkeakouluopiskelijoita uusien liikeideoiden kaupallistamisessa ja start-up yritysten perustamisessa. Esimerkkinä voidaan mainita Turku Science Parkin vetämä Pelinrakentaja-hanke, jossa luodaan aktiivinen pelialan verkosto, joka edistää alan kasvua ja kehittymistä Turussa. 4

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio EH 25.3.2013 Nostetaan Turku Touring matkailun toimialakehittäjäksi tekemällä siitä aidosti maakunnallinen sekä kehitetään maaseudun ja saariston ympärivuotista matkailua mm. lisäämällä sisältöjen tarjontaa (esim. terveysmatkailu, elämysmatkailu, hiljaiset alueet). Turku, matkailujärjestöt Ohjelmakausi 2011-2014 Turku Touringin toiminta on vakiintunut maakunnan matkailun kehittäjänä ja koordinoijana ja matkailuelinkeinon edunvalvojana. Pysyvä resursointiratkaisu maakunnan matkailun kehittämiseen puuttuu edelleen. Turku Touring kokoaa seutukuntien matkailuvastaavat ja matkailuyrittäjät säännöllisesti matkailuparlamentteihin ja tiedottaa matkailun ajankohtaisista asioista. Markkinoinnissa maakunnan kattava yhteistyö on jo vakiintunutta, sekä kotimaan että ulkomaiden markkinointitoimenpiteissä on aina edustettuna koko Varsinais-Suomi. Turku Touring kokoaa koko maakunnan matkailutarjonnan yhteiseen Huvia meren rannalla -esitteeseen, joka on mukana kaikissa markkinoinnin toimenpiteissä. Samoin myös Turku Touringin verkkopalvelu visitturku.fi on koko maakunnan kattava palvelu. Messuilla Varsinais-Suomi ja Turku ovat samalla osastolla. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus on 2012 ollut mukana seitsemässä hankkeessa, joista Turku Touringin hallinnoimia kolme: Cultural Tourism 2011, Sustainability in Tourism ja Technical Visits China. Lisäksi on vahvistettu yritysyhteistyötä ja kehittämistarpeiden tunnistamista, luotu erilaisia yhteistyömalleja sekä vahvistettu maakunnallista matkailun koordinaatiota eri yhteistyöryhmissä. Varsinais-Suomen matkailustrategian päivitystyö tehty on 2012 aikana sisältäen mm. seutukunnalliset matkailutoimijoiden työpajat. Uusi maakunnan matkailuohjelma 2013-2020 nostaa esille kehittämisen kärjet kuten saariston ja kulttuurin sekä korostaa saavutettavuutta. Ohjelma mm. jakaa maakunnan erityyppisiin kehittämisvyöhykkeisiin. Matkailijavirtojen kehitykseen ei ole oltu täysin tyytyväisiä matkailijavirrat muualta kuin Venäjältä ovat olleet menossa alaspäin. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio TP 18.3.2013 Nostetaan erikoisviljelyn ja siihen perustuvan elintarviketuotannon tutkimusta, osaamista ja jalostusarvoa sekä laaditaan lähistrategia lähituotannon mahdollisuuksien parantamiseksi. ELY 2011-2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus on toimintastrategiassaan nostanut lähivuosien painotuksissa yhdeksi keskeiseksi teemaksi koko ruokaketjun kehittämisen. Teema kulkee nimellä: Lounais-Suomesta koko valtakunnan elintarvikeaitta: koko ruokaketjun kehittäminen pellolta pöytään huippuelintarvikkeeksi. Lounais-Suomen vahva asema elintarviketuotannossa ja erityisesti ketjun alkuvaiheessa antaa mahdollisuuksia vastata kuluttajien terveellisen, luonnonmukaisen ja lähellä tuotetun ruoan tarpeeseen. Ruokaketjun kehittämiseen on alueella kohdistettu useita hankkeita, joista suhteellisen tuoreena esimerkkinä ovat mm. VARRU-hanke, Luomuvakka, Kasvua vihanneksista (Vakka-Suomi) jne. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen 2011-2013 (VARRU) päätavoitteet ovat: 1) yhteistyöverkoston ja varsinaissuomalaisen elintarvikeketjun kehittäminen, 2) uusien avauksien löytäminen ja eteenpäin vieminen ja 3) elintarvikealan strategisen painoarvon lisääminen Varsinais-Suomessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen elintarvikeketjun toimijat pellolta pöytään ja takaisin pellolle- periaatteella. Hanke kerää yhteen Varsinais-Suomen elintarvikeketjun toimijat alkutuotannosta, mikro-, pk- ja suuryrityksiin, tutkijoihin, oppilaitoksiin ja kehittäjiin. Verkostolle etsitään sopiva yhteistyömuoto ja keinot toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yhteisillä tapaamisilla, haastatteluilla ja yhdessä tekemisellä alueelle syntyy toimintakulttuuri, josta koko ruokaketju hyötyy. Hanke toteuttaa taustaselvityksiä mm. varsinaissuomalaisen ruokaketjun vahvuuksista ja nykytilasta sekä toteuttaa elintarvikealan tulevaisuusprosessin, jonka tavoitteena on Varsinais-Suomen elintarvikealan tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen (vahvuuksien ja kilpailuedun) kartoittaminen, jo olemassa olevan tulevaisuustiedon hyödyntäminen sekä uusien avauksien ja innovaatioiden etsiminen. VARRU:n keräämää olemassa olevaa ja sen kautta luotavaa tulevaisuusaineistoa on tarkoitus käyttää Varsinais-Suomen maakuntaohjelman valmistelun tukena sekä tulevan ohjelmakauden kehittämistoimien kohdentamiseen. 5

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio TP 18.3.2013 Tuetaan kalatalouden toimintaedellytyksiä ja edistetään kalankasvatuksen sijainninohjausta. Toteutetaan Vakka-Suomen kalastuspuisto. ELY 2011-2014 Elintarvikekalatalouden toimintaohjelman 2007 2013 mukaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut - ryhmän kautta on tuettu kalatalouden toimintaedellytyksiä: Käldingen kalasataman uusi lajittelukeskus valmistui lokakuussa 2011, Taivassalon Tuomaraisten kalasataman vaiheittaisessa kehittämisessä edettiin. On laadittu ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat Saaristomerelle ja Selkämerelle ja ne ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Kalankasvatuksen ympäristöohjeistuksen uusittu versio valmistui VARELYN vetämänä tammikuussa 2013 ja se linkittyy sijainninohjaussuunnitelmaan. Itämeri-strategian osalta käynnistettiin poistokalastushankkeet Saaristomerellä ja Selkämerellä, jotka jatkuvat tänä vuonna ja linkittyvät lähikalakonseptiin ja Ruokaketjun (VARRU) kehittämisstrategiaan. Naantalin kaupungin ja Airisto-Velkuan kalastusalueen toimesta on valmistunut Elinkeinokalataloudellinen kehittämisohjelma. Kalastus otettiin kohtuullisesti huomioon Selkämeren kansallispuistoa perustettaessa. Metsähallituksen Selkämeren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnittelun laadinnassa otetaan erityisesti huomioon kalatalouden erityistarpeet Vakka-Suomen kalastuspuiston kalatalousryhmän toimintaa on tuettu ja uudelle ohjelmakaudelle 2014-2020 on perustettu työryhmä rakentamaan kehittämissuunnitelma Vakka-Suomelle ja Satakunnalle. Vastaava suunnitelma on valmisteilla I samma båt-samassa veneessä -yhdistyksen toimesta Saaristomerelle. 5.1.3. Maakunnan korkean osaamisen vahvistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto Toimenpide x x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio EH 25.3.2013 Vahvistetaan maakunnallisen teknologia/business kampuksen toimintaa ja nostetaan se nykyistä korkeammalle tasolle. Tähän liittyen - uudelle osaamiskeskuskaudelle Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen toimialoiksi määritellään: bioalat, meriklusteri, funktionaaliset materiaalit, elintarvike, ICT sekä matkailu ja luovat toimialat. - aktivoidaan korkeakoulujen ja osaamiskeskuksen yhteyksiä elinkeino- ja muiden toimijoiden kanssa toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Korkeakoulut, Turku Science Park Ohjelmakausi 2011-2014 Nykyinen osaamiskeskusohjelmakausi päättyy vuonna 2013. Vuonna 2012 keskeisimmät toiminnan painopisteet ovat olleet: Vetovoimaiset innovaatioympäristöt: Alueen innovaatioympäristön vetovoimaisuutta on kehitetty kaikkien eri klusterien toimesta. Merkittävä panostus tehtiin "TURKU 2014+, Alueellisen innovaatiopolitiikan valmistelu"-hankkeeseen. Uuden sosiaalisen eri alojen kohtaamispaikan (Ahjo) ja meriteollisuuden innovaatiokeskittymän (aava) suunnittelu käynnistyi. Uudistuva liiketoiminta: Uuden ja uudistuvan liiketoiminnan synnyn edellytysten luominen on yksi OSKE:n perustehtäviä. Tähän tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu kaikissa klustereissa erikseen ja myös klusterien välisinä yhteishankkeina. Vastuullisuus on teemana useassa klusterien välisissä hankkeissa. Kasvuhakuinen, kansainvälistyvä liiketoiminta: Kasvua ja kansainvälistymistä on haettu auttamalla alueen yrityksiä parantamaan kilpailukykyään, verkottumaan kansallisesti ja kansainvälisesti sekä aktiivisesti houkuttelemalla alueelle uusia yrityksiä ja investointeja. Venäjä, Brasilia ja Kiina ovat olleet kohteina useassa klusterien yhteisissä hankkeissa. Useat maakunnalliset toimijat osallistuivat 2012 Kaliforniassa innovaatiokoulutukseen (5 Disciplines of innovation ja NABC malli), jonka oppeja on hyödynnetty eri yhteyksissä innovaatiotoimintoihin liittyen. Vuoden 2013 osaamiskeskusmäärärahat supistuivat aiemmasta vuoden 2012 tasosta noin 10 % ollen 620 000 euroa. Innovatiiviset ja julkiset hankinnat hankkeen lisärahoituksen (80 000 euroa) myötä kokonaisrahoitus on 700 000 euroa. Laajan valmistelun tuloksena syntynyt aiehakemus Innovatiiviset kaupungit 2014+ (INKA) hakuun on jätetty keväällä 2013. Tuleva INKA-kokonaisuus osana kaupunkien ja TEM:n välistä kasvusopimusmenettelyä on uusi toimintamalli alueellisen kasvukehityksen vahvistamiseksi. Liitto on osatoimijana mukana ao. paketissa mutta INKA -ohjelman perusrahoitus tulee suoraan TEM:stä Tekesin kautta toteuttajalle (Turku Science Park). 6

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x Päävastuutaho Vastuuhenkilön arvio PP 25.3.2013 Vahvistetaan meriklusteria perustamalla meritekniikan kehittämiskeskus ja käynnistämällä meriteollisuusalan yliopistotasoinen koulutus Turussa. Alueellistetaan Syken Merikeskuksen toimintoja Turkuun. TY 2011-2014 Lounaisrannikko (LOURA) yhteistyössä on syksyllä 2011 perustettu meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalusta. Innovaatioalusta on yhteistoimintamalli, joka integroi alueen meriteollisuuden rakenteet, toimijat ja osaamisen nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja jolla tehostetaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimia elinkeinoelämän sekä yliopistojen ja korkeakoulujen rajapinnassa. Innovaatioalustan johtoryhmässä on paikallisten toimijoiden lisäksi edustus Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Meriteollisuus ry:stä. Turun kaupunki on lokakuussa 2012 jatkanut meritekniikan tutkimusryhmä Meridiemin yhteistyösopimuksia Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa vuosiksi 2013 2015. Sopimuksilla Turku vahvistaa asemaansa meritekniikan tutkimuksen keskuksena. Turun kaupunki panostaa tutkimusryhmän perusrahoitukseen yli miljoona euroa kolmivuotiskaudella. Syken Merikeskuksen toimintojen alueellistaminen Turkuun ei ole edennyt. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio EH 25.3.2013 Kehitetään Turun biokuvantamisen keskuksesta Pohjoismaiden johtava alan keskus. Yliopistot 2011-2014 Turun biokuvantamisen osalta kansallinen tiekarttakokonaisuus on muuttunut oleellisesti aiemmasta. Turku BioImaging ei enää ole hakemassa tiekartalle omana itsenäisenä infrastruktuurinaan, vaan osana Biokeskus Suomen kuvantamisteknologioita. Euro-BioImaging-hanketta varten koko Suomen kuvantaminen on järjestäytynyt uudestaan Finnish BioImaging- eli FiBI-verkostoksi. Tämä verkosto hakee myös Euro-BioImaging-ESFRI - hanketta mukaan tiekartalle. Turku on siis mukana kahdessa eri hakemuksessa. Tämä on perusteltua, koska Akatemian FIRI2013 rahoitus noudattelee tiekarttalinjauksia ja todennäköisesti FIRI2013 varat (15 Meur) tullaan jakamaan siten, että yksi kolmannes menee ESFRI-hankkeille ja loput jaetaan kansallisille infrahankkeille ja meidän täytyy saada rahaa kummastakin, että toiminta voi jatkua. Kuvio on haastava ja monimutkainen, sillä käynnissä on tiekarttahaku, FIRI2013 haku ja Euro-BioImaging-haku, jotka ovat kaikki eri hakuja, mutta samalle asialle. Tilanteen haastavuudesta huolimatta liiton tulee tukea biokuvantamiskokonaisuutta johdonmukaisesti. 7

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio PP 25.3.2013 Kehitetään ympäristö- ja vihreää taloutta ja edistetään yritystoimintaa näillä aloilla TSEK 2011-2014 Valtioneuvosto on maaliskuussa 2013 lähettänyt kansallisen energia- ja ilmastostrategian selonteon eduskunnalle. Energia- ja ympäristöala on nimetty yhdeksi lounaisrannikkoyhteistyön (LOURA) lippulaivaksi. Alan neljäksi kärjeksi on valittu bioenergiaan ja kierrätykseen liittyvä resurssien tehokas hyödyntäminen, vesialan innovatiiviset ratkaisut, ydinvoima-alan koulutus sekä offshore -tuulivoiman rakentaminen. 5.1.4. Kansainvälistäminen Toimenpide x x x x Päävastuutaho Maakunnan yrityselämää kansainvälistetään - kouluttamalla ja tukemalla kasvuhakuisten pk-yritysten vientiponnisteluja asiantuntija- ym. palveluin - tehostamalla palveluja uusien ulkomaalaisten yritysten toiminnan laajentumiseksi/siirtymiseksi maakuntaan. Kunnat Toteuttamisaikataulu 2011-2014 Vastuuhenkilön arvio PP 25.3.2013 egreennet -ympäristöosaamisverkosto on ympäristöliiketoiminnan alueelliseen vahvistamiseen ja tehostamiseen keskittyvä projekti. egreennet pyrkii kokoamaan Varsinais-Suomen alueen ympäristöosaajat ja apua tarvitsevat yritykset yhteen luoden verkoston, josta jokainen verkoston jäsen hyötyy. Lopputuloksena syntyy uusia innovaatioita ja kannattavaa liiketoimintaa. EETU-hankkeessa luodaan maakuntaan energianeuvojaverkosto, jolloin jokaisesta seutukunnasta löytyy energianeuvontaa antava taho. Neuvonnalla parannetaan maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla erilaisia keinoja energiakustannusten pienentämiseksi HINKU (hiilineutraali kunta) hanke Uudessakaupungissa on edistänyt myös ympäristöalan yritystoimintaa. Lupaavia esimerkkejä ympäristöalan yritystoiminnasta löytyy mm. sähköautotuotannosta sekä jätehuolto- ja kierrätyspalveluiden järjestämisestä. Varsinais-Suomen ELY keskuksen kansainvälistymispalveluiden palvelumäärät ovat kasvaneet selvästi. Yhteistyöhön on tullut mukaan laajasti uusia yhteistyökumppaneita. Vuonna 2012 ELY -keskuksen kansainvälistymispalveluiden piirissä oli 850 yritysten edustajaa sekä 300 kumppania/sidosryhmäläistä. Yritysvalmennuksiin ja henkilöstökoulutuksiin osallistui noin 100 yritystä. Yrityskohtaista kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta sai noin 80 yritystä. Yritysten yhteishankkeissa rahoitusta myönnettiin noin 125 yritykselle. Palveluiden pääasiallisina asiakkaina olivat pk yritykset. Yhteinen palvelusivusto www.gointernational.fi on avattu. Kansainvälistymispalvelukokonaisuus on kytketty osaksi Team Finland- konseptia. Palvelukokonaisuus kytkeytyy lisäksi YritysSuomi palvelurakenteeseen. Ulkomaalaisten yritysten saamiseen alueelle tähtäävässä Invest In toiminnassa on Salossa menossa rakennemuutosvaroilla rahoitettu Invest In Salo -hanke. Myös Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa panostetaan Invest In toimiintaan. Vakka-Suomessa on menestystä saatu mm. soijatehtaan sijoittumisen kautta. 8

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.1.5 Luovat toimialat Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio PP 9.5.2013 Myönnetään jokavuotinen julkinen palkinto alueen luovan toimialan parhaista innovaatioista, joiden valintakriteerit tukevat maakunnan elinkeinopoliittisia tavoitteita. Varsinais-Suomen liitto 2011-2014 Varsinais-Suomen liitto järjestää aina keväisin kilpailun nimeltään INNOAURA Luovaa innovoimaa Varsinais- Suomesta. INNOAURA kilpailussa valitaan maakunnan alueelta eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai nk. luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys (voi olla myös yrityksen yksittäinen projekti / hanke / suuremman yhtiön yksikkö). Palkittavan yrityksen tulee olla toiminnassa ja ideoiden pitkälle innovoituna käytännön toteutuksina. Yrityksen pitää olla kotipaikaltaan varsinaissuomalainen, vaikka sen markkinat olisivatkin muualla. Kilpailun valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Palkintona on 8 000 euroa voittajayritykselle. Tämän lisäksi voidaan antaa kunniamainintoja. Vuoden 2013 kilpailun voitti turkulaisen Metaverstas Oy:n hanke Virtuaalioppimisympäristö meriturvallisuusharjoitusten tukena. Metaverstaan palkittu hanke kehittää uudenlaista turvallisuusharjoitusta merenkulkualan opiskelijoiden ja laivojen henkilökunnan koulutukseen. Virtuaaliharjoitus hyödyntää kolmiulotteista peliteknologiaa. Vuonna 2012 palkinnon sai turkulaisen LPR-arkkitehtien Helsingin Musiikkitaloon suunnittelema Aiconkatsomotuoli. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio HH 27.3.2013 Ylläpidetään ja kehitetään Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen keskeisiä ideoita ja verkostoja (esim. kulttuurin alueellinen yhteistyö ja tuotantoedellytykset). Turku 2010- Turku 2011 -ohjelma muodostui 165 hankkeesta. Hankkeissa työskenteli vuosina 2010 2011 yhteensä yli 20 000 henkilöä. Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohosen luotsaama Turku 2011 -jatkotyöryhmä valmisteli vuoden 2011 aikana ehdotuksen Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden jatkoksi. Jatkotyöryhmä ehdottaa Eurooppalainen kulttuuripääkaupunki Turku palaa edelleen -loppuraportissaan, että kulttuurivuoden jatkoa tulisi rakentaa neljän teeman ympärille. Teemat ovat: Taide ja kaupunkitila, Elinkeinoelämä ja luovat alat, Hyvinvointi ja osallisuus sekä Kulttuurivuoden viestinnällinen hyödyntäminen. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 yleisösuosikit koettiin Turussa uudestaan kesällä 2012. Vuoden 2011 toimintaa jatkoi yli 50 Turku 2011 -säätiöltä jatkorahoitusta saavaa hanketta. Tavoitteena on juurruttaa vuoden 2011 parhaat tapahtumat ja hankkeet osaksi pysyvää turkulaista kulttuurielämää. Lähes puolet 2011-ohjelmahankkeista jatkaa toimintaansa toimintamalleina, toistuvina tapahtumina tai kiertävinä esityksinä ja näyttelyinä. Kaupunginosaviikoille ja Aurajoen ympäristön taide- ja kulttuuritoiminnalle on perustettu kummallekin omat yhdistyksensä, Kaupunginosaviikot ry ja Aurajokiverkosto. EUn kulttuuri-ohjelma tukee mm. Aurajokiverkoston toimintaa. Ohjelma nostaa esiin Turun kulttuuritarjonnan Aurajoen rannalla. Hanke jatkuu myös vuonna 2013. Kulttuuripääkaupunkivuoden jatkoa pohtineen työryhmän raportissa on useita teemoja, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti myös Turun kaupungin toimintamallin uudistamiseen kuten tapahtumatoiminnan kehittäminen, vetovoimatoimintojen edistäminen sekä kaupungin elinkeinohankkeiden (esim. Fortuna-kortteli) kehittäminen. 9

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Edistetään prosentti rakennus- ja korjauskustannuksista taiteeseen -periaatteen toteutumista. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio HH 27.3.2013 Kunnat 2011- Varsinais-Suomen taidetoimikunta on vuoden 2010 alusta alkaen koordinoinut liiton rahoittamaa Taideaalto hanketta, jonka tehtävänä on jalkauttaa prosenttiperiaate maakuntaan, kouluttaa taiteilijoita ja rakennuttajia toimimaan prosenttiperiaatehankkeissa ja lisäämään yleistä tietoutta prosenttiperiaatteen eduista. Taidetoimikunta on ideoinut ja toteuttanut prosenttitaiteen kunniamerkit. Toimikunta luovutti marraskuussa 2010 ensimmäiset varsinaissuomalaiset prosenttitaiteen kunniamerkit Salon kaupungille, Turun kaupungille, Maskun kunnalle, Turun Ylioppilaskyläsäätiölle ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalalle. Vuonna 2012 kunniamerkin sai Laitilan kaupunki kiitoksena satsauksista taiteeseen Kappelinmäen koulun uudistushankkeessa. Keväällä 2012 julkaistiin teos Taide rakennushankkeessa opas tilaajalle auttaa taidehankinnoissa osana Taideaalto-projektia. Oppaan ja prosenttiperiaatteen esille nostamiseksi ja tueksi liiton kulttuuritoimikunta järjesti vuonna 2012 yhdessä taidetoimikunnan kanssa 4 seutukunnittaista prosenttitaide-kuntatapaamista Varsinais- Suomessa (Somero, Kemiönsaari, Laitila ja Pöytyä). 5.2 Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö 5.2.1 Vahva vaikuttaja Itämerellä Toimenpide x x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio SP 22.3.2013 Tiivistetään kansainvälistä eri alojen yhteistyötä Itämeren alueella. Turusta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. Varsinais-Suomen liitto, Turku Jatkuva Työ maakunnan aseman vahvistamiseksi Itämeren keskuksena on jatkunut. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi hyväksyttiin syksyllä 2012 virallisesti osaksi EU:n Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston, CBSS:n kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään. Keskusteluihin osallistuu korkean tason edustajia Suomen lisäksi Euroopan komissiosta ja Pietarista. Lisäksi prosessin tavoitteiden mukaisesti jatketaan työtä uudenlaisten keskusteluyhteyksien avaamiseksi ja dialogin lisäämiseksi Venäjän ja EU-maiden toimijoiden kesken. Vuonna 2012 ajankohtaista prosessissa on ollut käytännön projektien valmistelu Turun, Hampurin ja Pietarin kesken. Hankkeiden tavoitteena ovat alueemme talouden, kestävän kehityksen ja Itämeren suojelun tilan parantaminen. Yhteistyötä Venäjän kanssa syvennettiin mkh:n vierailulla Pietariin jossa tavattiin mm. Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin edustajia sekä aloitettiin neuvottelut yhteistyösopimusten solmimiseksi. Itämeristrategia on ollut vahvasti esillä kansainvälisessä yhteistyössä. Vuoden aikana varmistui Turkuun vuonna 2014 järjestettävät Baltic Development Forum, Itämeristrategian vuosifoorumi, CBSS:n kansalaisjärjestöfoorumi sekä Suomen CBSS:n puheenjohtajuuteen liittyvä pääministeritason kokous. Alueiden komitean CIVEX-valiokunta vieraili Turussa ja edunvalvontakäynti Brysseliin käynnisti toimet EU:n Meripäivien saamiseksi alueelle. Yhteistyö Saksan Mecklenburg-Vorpommerin kanssa jatkui tiiviinä ja syksyllä pääministeri Sellering vieraili Varsinais- Suomessa laajan elinkeinovaltuuskunnan ja talousministeri Glawen kanssa. Yhteistyötä tullaan suuntaamaan erityisesti uusiutuvan energian ja turismin kehittämiseen. Turku Touringin ja liiton keväällä 2010 käynnistynyt matkailun lippulaivahanke päättyi tammikuussa 2012 ja jatkohanketta suunniteltiin yhdessä Blekingen alueen kanssa. Blekingestä tuli Varsinais- Suomeen vierailulle delegaatio kunnanjohtajia ja johtajia ja kiinnostus yhteistyöhön oli suurta. Alueen muita toimijoita, esim. Turku Science Park ja Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus, on edelleen mukana Itämeristrategian lippulaivahankkeissa. Vuoden aikana toteutetuilla Central Baltic ohjelman hankkeilla on myös rooli alueemme Itämeri-yhteistyön eteenpäin viemisessä. Turun kaupungin ja korkeakoulujen kanssa yhteinen Brysselin toimistomme edustaa kaikkia Suomen Brysselin aluetoimistoja komission epävirallisessa Itämeristrategian contact groupissa. Itämeren alueen yhteistyöasioita on voitu edistää myös CPMR:n kautta, liiton hallituksen jäsen Talvikki Koskinen kausi CPMR:n hallituksen varsinaisena jäsenenä päättyi syksyllä 2012 ja keväällä hän aloitti Itämerikomission varapuheenjohtajana. 10

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio JÅÅ 27.3.2013 Markkinoidaan maakuntaa eri toimijoiden yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto, Turku 2011 2014 Markkinoinnin sisällön luo maakunnallinen markkinointiryhmä sekä Place Marketing Oy. Hanketta johtaa ohjausryhmä. Hankkeen myötä on syntynyt toimiva yhteistyöverkosto Turun, seutujen, maakuntaliiton, korkeakoulujen ja osittain yksityissektorin markkinointi-/viestintävastaavien välille. Vuoden 2012 rahoitus saatiin järjestettyä kunnallisin ja yksityisin varoin. Yksityistä rahaa oli n. kolmasosa kokonaisbudjetista. Markkinointitoimenpiteet alkoivat syksyllä 2010 ja jatkuivat vuosina 2011 ja 2012, painopiste on valtakunnallisissa medioissa. Tärkeitä kohdealueita ovat pääkaupunkiseutu, Pirkanmaan ja Satakunta. Kampanjat keskittyvät laadukkaaseen asumiseen sekä yrittämiseen ja osaamiseen. Näytetään myös millä aloilla töitä löytyy. Markkinoinnin tuloksia mitataan ja tulokset ovat rohkaisevia: mainokset huomataan ja niistä pidetään. Lifestylejulkaisu, joka jaettiin Helsingin Sanomien liitteenä, sai erinomaisen vastaanoton. Tv-mainokset palkittiin Vuoden Mainos 2011 -kilpailussa. Yhteistyö MTV Europen ja Axl Smithin kanssa profiloi Varsinais-Suomea nuorten keskuudessa. Tammikuussa 2012 osallistuttiin Helsingin matkamessuille, messuilla kävi 70 000 ihmistä. Keväällä ja syksyllä 2012 julkaistiin 8-sivuinen asumisen lifestyle-liite Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Aamulehdessä ja Satakunnan kansassa. Myös sosiaalista mediaa on hyödynnetty (mm. Facebook -sivusto). Innolink Oy:n tutkimus (lokakuu 2012) osoitti, että Turku on noussut Tampereen ohi kiinnostavimpana asuinpaikkakuntana. Myös yrittäjiä Turku ja Varsinais-Suomi kiinnostavat. Vuodenvaihteessa kampanjoissa oli taukoa, kun vuoden 2013 rahoitusta selvitettiin. Maakuntahallitus päätti 25.2.2013, että hanke jatkuu vuonna 2013, julkisin ja yksityisin varoin. Kaikki seudut ovat mukana hankkeessa, mutta Turun rahoitus on kasvanut ja seutujen puolittunut. Hankkeen projektinjohtotoimisto kilpailutetaan vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 toteutuksesta valmistellaan esitys kesäkuun 2013 maakuntahallituksen kokoukseen Kampanjat jatkuvat kesällä 2013 asumisen ja yrittämisen kärkiteemoilla. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 22.3.2013 LL Parannetaan maakunnan satamien yhteistyötä ja kilpailukykyä. Selvitetään maakunnan satamien yhdistämistä. Satamat 2011 2014 Satamayhteistyötä on tiivistetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan satamien sekä kaupunkien toimin lounaisrannikkoyhteistyön (LOURA) puitteissa. LOURA-yhteistyön yhtenä tavoitteena on erityisesti lounaisrannikon satamien yhteistyön lisääminen ja kilpailukyvyn kasvattaminen. Sen puitteissa on laadittu yhteistyötä koskevia selvityksiä. Liikenneministeri Kyllönen on käynnistänyt Suomen meriliikennestrategian laadinnan. Strategian painopisteet ovat meriliikenteen ympäristökysymyksissä (ml. rikkidirektiivi), merenkulun maksuissa ja tuissa, satamapolitiikassa sekä merenkulun työllisyys- ja osaamiskysymyksissä. Meriliikennestrategian valmisteluun on pyritty vaikuttamaan maakunnan toimijoiden yhteistyössä ja esiin on nostettu Varsinais-Suomelle merkittäviä meriliikenteeseen ja meriklusteriin liittyviä kysymyksiä. 11

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 22.3.2013 LL Kehitetään logistisia palveluja ja monipuolisia kansainvälisiä yhteyksiä mm. Turun lentoaseman ja satamien yhteydessä. Turku Jatkuvaa toimintaa. Vuonna 2012 Turun lentoaseman kautta kulki yli 450 000 matkustajaa, eli Turun lentoaseman kautta kulkeva henkilöliikenne on kehittynyt myönteisesti. Reittilentoja on kotimaahan ja ulkomaille, ja lisäksi lentoasemaa hyödynnetään charter-lentoasemana. Pikalentorahdissa Turun lentoasemasta on kehittynyt merkittävä keskus, mikä luo hyvät edellytykset pikalentorahdin jatkokehittämiselle. Turun kaupunki on panostanut rahtiliikenteen ja logistiikan edellytysten kehittämiseen lentoaseman ympäristössä, mutta lentoaseman markkinointiin ja lentoliikenneyhteyksien houkuttelemiseen ei nykyisellään ole osoitettu riittäviä resursseja lentoaseman potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Lentoliikenneyhteyksien pitkäjänteisen markkinoinnin ja kehittämisen haasteena on lentoyhtiöiden nopeatempoinen päätöksenteko reittien operoinnin suhteen. Turun satamayhteyden kehittäminen (Suikkilantie) sai valtion toteutusrahoituksen syksyllä 2011 ja yhteyden nelikaistaistuksen toteuttaminen on parhaillaan käynnissä. 5.2.2 Yhdyskuntarakenteesta kestävä Toimenpide x x x x Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee Suomen lentoliikennestrategiaa. Strategiatyön tavoitteena on mm. arvioida lentoasemaverkostoa ja lentoliikenteen palvelutasoa sekä tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Varsinaissuomalaiset toimijat seuraavat yhteistyössä lentoliikennestrategian linjausten valmistelua ja pyrkivät vaikuttamaan maakunnan etua edistäen. Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio KÄ 27.3.2013 Ohjataan kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista tukemaan ehyttä yhdyskuntarakennetta kuntien elinvoimaisuutta edistäen niiden omista lähtökohdista. Kunnat, Varsinais-Suomen liitto 2011-2014 Ympäristöministeriö vahvisti 20.3.2013 maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymän Varsinais-Suomen maakuntakaavan Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen alueille. Vahvistamispäätöksen myötä on koko maakunnan alueella nyt voimassa oleva Varsinais-Suomen maakuntakaava, yhtäläinen juridinen maankäytönsuunnittelun ohjaustyökalu. Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita, jotka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Alueita on osoitettu paikkoihin, joissa ne mahdollistavat kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa on määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla. Tämä lisää huomattavasti kuntakaavoituksen mahdollisuuksia ja siirtää tältä osin toimivaltaa ja vastuuta maakunnan liitolta kunnille. Kunnissa on vireillä useita kaupan hankkeita, jotka edellyttävät kaavamuutoksia. Kaavaprosesseissa on jatkuvasti yhä korostuneemmin noussut esiin tarve arvioida kaupan sijoittumisen vaikutuksia ja sen myötä myös laajemmin alueen palvelutason kehitystä suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Erityisen tärkeäksi teemaksi kaavoitushankkeiden ohjauksessa on noussut olemassa olevien taajamien elinvoimaisuuden säilyminen. Teemoja käsitellään tapauskohtaisesti kuntien kanssa käytävissä kaavaneuvotteluissa. Kuntia on ohjeistettu yhdessä ELY-keskuksen kanssa MRL:n tarkistuksen tuomista muutostarpeista mm. tilaa vaativan erikoistavarakaupan siirtymäsäännösten osalta. Lisäksi kaavoitushankkeiden tavoitteisiin ja maankäytöllisiin ratkaisutapoihin otetaan kantaa kaavoista annettavissa lausunnoissa. Rakennemallityön (RM35) tuloksia täydennetään liitossa laadittavalla keskusverkkoselvityksellä. Selvitys tuottaa perusaineiston maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelulle. Lisäksi on käynnistetty kaupan palveluverkkoselvitys, jonka pohjalta voidaan riittävällä tarkkuudella mitoittaa seudullista vähittäiskauppaa sekä tarkastella vähittäiskaupan vaikutusalueita toimialoittain. Maakunnan keskusverkon rakennetta, toimintojen sijoittumista ja paikallisia taajamien kehittymismahdollisuuksia tullaan tulevassa maakuntakaavaprosessissa arvioimaan näiden selvitysten avulla. 12

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Otetaan yleiskaavoitus kuntien strategiseksi suunnitteluvälineeksi. Vahvistetaan seudullista yleiskaavayhteistyötä ja panostetaan suunnittelun laatuun. Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio KÄ 27.3.2013 Kunnat 2011-2014 Ministeriössä olleet maakuntakaavat, Varsinais-Suomen maakuntakaava (Vakka-Suomi, Loimaan seutu, Turunmaa ja Turun seudun kehyskunnat) sekä Salo-Lohja ratalinjan vaihemaakuntakaava on vahvistettu. Kaavat antavat hyvät edellytykset jatkaa kuntatason strategista suunnittelutyötä. Turun kaupunkiseudulle laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli (RM35) hyväksyttiin yhteiseksi strategiseksi maankäytön suunnittelun linjaukseksi alueen kunnissa keväällä 2012. Rakennemallityön tavoitteena on olla luonteeltaan seudullinen maankäyttöstrategia, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien maankäyttöä. Rakennemallityöprosessi on tiivistänyt seudullista kaavayhteistyötä ja nostanut esille kysymyksiä, jotka tulee seudullisesti ratkaista maakunnan vetovoimaisuuden, positiivisen kasvun ja kehityksen lisäämiseksi. Rakennemallityössä esille nousseet kehitysteemat tulevat toimimaan ohjenuorana kuntien kanssa tehtävässä yleiskaavayhteistyössä. Vuonna 2012 perustettiin maakunnan maankäytönsuunnittelijoista koostuva Alueidenkäytön yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä maakunnassa ja kunnissa ajankohtaisia maankäytönsuunnittelun kysymyksiä. Painopiste on maakunta- ja yleiskaavoituksessa. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio KÄ 27.3.2013 Laaditaan selvitykset maakuntakaavan tarkistamiseksi seuraavien teemojen osalta ja hyödynnetään tuloksia maakunnan kehittämisessä - ekologiset käytävät ja hiljaiset alueet - saariston (Turunmaa) rakennuskulttuuriympäristöt - kaupan palveluverkkoselvitys Varsinais-Suomen liitto 2011-2014 Kaupan palveluverkkoselvitystyötä tekemään valittu konsultti laatii selvityksen yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyö mahdollistaa jo tehtyjen tutkimusaineistojen tehokkaamman hyödyntämisen tulevassa selvitystyössä. Viimeisin ostokäyttäytymistä selvittänyt tutkimus KUMU valmistui 2012. Valmistunut aineisto auttaa ymmärtämään kaupan toimintamalleja, kuluttajakäyttäytymistä sekä kaupan rakenteen muutoksia ja on hyödynnettävissä aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Käynnistyneessä kaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkoitus testata uutta SYKE:n koordinoimaa kyselytyökalua (HARAVA) tiedon keräämiseksi. Saariston (Turunmaan) rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointityötä on tehty Kemiönsaarella aikavälillä 2011-2012. Hankkeelle on myönnetty jatkorahoitus vuodelle 2013. Myös Paraisilla on tehty rakennusinventointeja 2012. Tulokset on tallennettu Maakuntamuseon ja Varsinais-Suomen liiton yhteistyössä kehittämään inventointiportaaliin (MIP), josta tiedot ovat helposti suunnittelijoiden ja tutkijoiden hyödynnettävissä. Tuulivoimaan liittyvän vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty luonnonhiljaisten alueiden mahdollista sijoittumista Varsinais-Suomen alueella. Ekologisia verkostoja on selvitetty olemassa olevan tiedon perusteella. 13

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.2.3 Toimiva liikennejärjestelmä Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 22.3.2013 LL Suunnitellaan ja kehitetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää. Painopisteenä on Turun kaupunkiseutu. Varsinais-Suomen liitto Jatkuvaa toimintaa. Vuonna 2012 Turun kaupunkiseudulla liikennejärjestelmätyötä toteutettiin jatkuvan liikennejärjestelmätyön puitteissa. Jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä toteutettiin mm. liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma, seudullisia liikenneturvallisuussuunnitelmia sekä Turun kaupunkiseudun pääpyörätieverkon ja pyöräilyn laatukäytävien kehittämissuunnitelma. Lisäksi valmisteltiin MAL-hankeohjelma laajassa yhteistyössä. Turun kaupunki toimi liikennejärjestelmätyön jatkuvan työn ohjausryhmän vetovastuussa ja Varsinais-Suomen liitto työryhmän vetovastuussa. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön toimenpiteet toteuttivat osaltaan MAL-aiesopimuksessa määriteltyjä liikenneosa-alan toimenpiteitä. Vuoden 2012 kilpailutettiin Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Suunnittelutyössä em. suunnitelmat päivitetään alueen tarpeita ja valtakunnallisia liikennepoliittisia linjauksia yhteen sovittaviksi. Suunnittelutyö valmistuu vuonna 2014. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 12.4.2013 LL Vaikutetaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon siten, että seuraavat asiat on selonteossa huomioitu: - valtatie 8 Turku-Pori, yhteysvälihanke - paikallisjunaliikenne Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki - Turun seudun joukkoliikenteen voimakas kehittäminen - kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittäminen (mm. Turun satamayhteys, Salon itäinen ohitustie, kt 40 Turun kehätie) - liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen pitkäjänteisyys ja rahoitustason nosto - toimivan saaristoliikenteen turvaaminen Varsinais-Suomen liitto 2011 Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle 2012 huomioitiin yhteysvälihanke vt 8 Turku Pori hallituskaudella 2012 2015 aloitettavana liikenneverkon kehittämishankkeena. Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteestä ei liikennepoliittisessa selonteossa ollut mainintoja. Liikennepoliittisessa selonteossa huomioitiin erikseen suuret ja kasvavat kaupunkiseudut, erityisesti MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen ja rahoitus, joukkoliikennetukikysymykset sekä raideliikenneinvestoinnit. Valtio ilmaisi liikennepoliittisessa selonteossa mm. valmiutensa suurten kaupunkisetujen raideliikenneinvestointien rahoittamiseen 30 %:n osuudella. Turun satamayhteyden kehittäminen (Suikkilantie) sai valtion toteutusrahoituksen syksyllä 2011 ja yhteyden nelikaistaistuksen toteuttaminen on parhaillaan käynnissä. Salon itäistä ohitustietä tai kt 40 Turun kehätiehanketta ei liikennepoliittisessa selonteossa mainittu. Lisäksi liikennepoliittisessa selonteossa tunnistettiin tarve liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen rahoitustason nostoon ja rahoituksen uudelleensuuntaamiseen liikenneverkkojen kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Liikennepoliittinen selonteko linjasi myös, että saaristoliikenteen palvelutasosta tehdään päätös ja osoitetaan siihen tarvittava rahoitus. Suomen hallitus päätti kehysriihessä 22.3.2013 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013 2016. Riihessä hyväksyttiin mm. hallituskauden suuret liikennehankkeet. Päätös sisältää 100 milj. euron investointihankkeen käynnistämisen valtatielle 8 Turku-Pori yhteysvälille tällä hallituskaudella. Kehysriihen päätös on tältä osin valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon mukainen. Selonteon liikenneverkon kehittämisohjelma 2016 2022 ei sisällä parantamiskohteita valtatieltä 8. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on ollut yhteinen näkemys, että valtatien 8 parantaminen Turku-Pori yhteysvälillä vaatii tässä vaiheessa 210 milj. euron investoinnin. Selonteon kehittämisohjelman mukaan valtatien 8 kehittäminen jää kovin alkuvaiheeseen, kun 100 milj. euron aloitusinvestoinnille ei näytä olevan jatkoa. 14

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 22.3.2013 LL Kehitetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää liikennejärjestelmätyössä määritellyn liikennepolitiikan edistämiseksi ja liikennejärjestelmäsuunnitelmiin sisältyvien toimenpideohjelmien mukaisin toimenpitein. Keskeisiä toimenpiteitä ovat edellä mainittujen lisäksi: - Määritellään ja vaiheistetaan Salo Lohja uuden ratalinjauksen suunnittelu sekä Uudenkaupungin radan kehittämistarpeet (mm. tasoristeysturvallisuus, tavaraliikenteen tarpeet, kantavuus ja sähköistys). - Parannetaan liikenneturvallisuutta (arvostuksen lisääminen sekä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen, erityisesti valtatie 9). - Painotetaan ilmastotavoitteita liikennejärjestelmän kehittämisessä. Varsinais-Suomen liitto Jatkuvaa toimintaa. Ympäristöministeriö vahvisti 4.12.2012 Salo Lohja-ratalinjaa koskevan Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan. Kaavassa osoitetaan pitkän aikavälin aluevaraus uudelle ratayhteydelle Salon ja Lohjan välillä osana Helsingin ja Turun välistä nopeaa ratayhteyttä. Vaihemaakuntakaavan vahvistaminen mahdollistaa ratayhteyden jatkosuunnittelun käynnistämisen. Uudenkaupungin radan suunnittelu ei ole edennyt. 5.2.4 Vetovoimainen ympäristö Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma sekä Loimaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma valmistuivat. Valtatien 9 liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi on käynnistetty ELY-keskuksen tilaama liikennerevoluutiohankkeen pilottikohde, Turku Tamperekehityskäytävähanke, jossa eri toimijoiden yhteistyönä selvitetään yhteysvälin liikenneturvallisuuden parantamista, liikenteen ja maankäytön yhdistämistä sekä liikenteen sujuvuutta edistäviä toimenpiteitä. Mm. Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 linjaa liikennejärjestelmään liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 26.3.2013 TJ Tuetaan Saaristomeren ja muiden vesien hoitoa, esim. TEHO -hankkeessa tuotettuun toimintamalliin sitoutetaan kaikki valuma-alueen maatilat. ELY Jatkuva TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - hanke 2011-2013 jatkaa TEHO:n (Tehoa maatalouden vesiensuojeluun 2008-2011) aloittamaa työtä maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Mukana on lähes 200 maatilaa. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Hanketta ohjaavat valtakunnallinen ohjausryhmä sekä alueellinen työryhmä. ELY-keskuksen vetämä VELHO-hanke (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla) toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. VELHOn tekemässä vesienhoitoon tähtääviä toimenpiteitä ja kehittää siihen liittyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, laatia hoito- ja käyttösuunnitelmat yhdeksälle Natura 2000 - verkostoon kuuluvalle kosteikko- ja vesistökohteelle sekä toteuttaa uudenlaista ns. integroivaa yleissuunnittelua ruovikkoisilla merenlahdilla. Suunnittelun lisäksi hankkeessa kehitetään vesiensuojelun ja luonnonhoidon työmenetelmiä. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun asti, ja sen kustannusarvio on hieman runsaat kolme miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on asettanut (1.2.2012) ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmän. Sen tehtävä on seurata, että Suomen lupaukset edistää ravinteiden kierrätystä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi etenevät. Sen tehtävä on myös tehostaa maatalouden vesiensuojelua erityisesti Saaristomeren valuma-alueella. Varsinais-Suomessa määrärahan korotusta odottavat useat tarpeelliset siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeet. Käynnissä ovat Kaarina-Parainen syöttövesijohdon, Merimasku-Rymättylä vesihuoltoyhteyden, Lemu-Masku siirtoviemärin ja Vahto- Rusko siirtoviemärin työt. Uudet rahoituspäätökset vuodelle 2013 on saatu Kemiönsaaren vesihuoltoyhteyksille ja Oripää- Riihikoski-Aura-Lieto as. -siirtoviemärille. Uusia hankkeita on kuitenkin edelleen vireillä kahdeksan kappaletta vuosille 2014-2017, rahoitustarvetta on edelleen tuleville vuosille.tälle vuodelle on siis rahoitusta tullut kohtuullisesti ottaen huomioon rahoitusesitykset ja hankkeiden toteutusvalmius. Tarve on silti jatkossakin melkoinen. Varsinais-Suomen liitto on ollut tyytymätön siihen, että TOTSU neuvotteluissa esitettyjä Saaristomeren suojelutoimia ja investointeja ei ole otettu huomioon. Valtioneuvoston Itämeri-sitoumuksen vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Itämeren suojelua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan valtion budjetissa tasokorotus Itämeri-momentin määrärahoihin myös valtion vesihuoltoinvestointeihin ja vesihuollon tukemiseen käytettävissä olevat määrärahat ovat tarpeeseen nähden liian pienet. 15

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x Laaditaan maa-ainesstrategia. Siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti maa-ainesten kestävä käyttö ja pohjaveden hyvä laatu ja riittävyys. Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 19.3.2013 TJ ELY 2011-2014 Maa-ainesstrategia työn käynnistämiseksi on käyty neuvotteluja mm. ELYn, Turun yliopiston sekä myös kiviteollisuustoimijoiden kanssa. Lisäksi on pidetty suunnittelupalavereja kuntien ja ELYn maa-aineksista vastaavien virkamiesten kanssa tavoitteena tuottaa viranomaisten ja maa-ainesalan toimijoiden yhteistyönä yleispiirteinen suunnitelma sekä lisäksi toimintamalli, jonka avulla koordinoidaan yksityiskohtaisemmat ja kokonaisuutta tukevat tutkimukset ja selvitykset maa-ainesstrategiakokonaisuudeksi. Tarkoituksena on hakea rahoitusta tehtävään selvitystyöhön. Loppuvuonna 2012 perustettiin Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumi, koska Varsinais-Suomen luonnonvara-, bioenergia-, jäte- ja sivutuotekierron tarpeet ja mahdollisuudet tulee tarkastella yhtenä logistisesti toimivana resurssitehokkaana kokonaisuutena. Luonnonvarojen ja resurssien tehokkaalla käytöllä voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä yhteiskuntataloudellisesti; alueen yritystoiminnoille raaka-aineiden ja energiantuotannon kustannusvaikutusten laskun kautta ja lisäksi ympäristövaikutusten vähentymisen myötä saadaan positiivisia vaikutuksia aikaiseksi kuntalaisille esimerkiksi elinympäristön viihtyvyyden ja vesientilan parantumisen kautta. Foorumi kokoaa yhteen alueelliset yritykset, viranomaistahot ja asiantuntijaorganisaatiot. Asiantuntijafoorumin isäntänä ja veturina toimii Varsinais-Suomen liitto. Maa-ainesasiat tullaan sisällyttämään luonnonvarafoorumin keskeiseksi teemaksi. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Luodaan erityyppisiä uusia metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita ja alueiden verkostoja vapaaehtoisin keinoin. Metsäkeskus Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio TT 22.3.2013 2011-2014 Lounais-Suomen metsäohjelma 2012 2015 on valmistunut. Metsiä suojellaan pääosin Metso-ohjelman keinoin15000 ha vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman mukaan metsätalouden toimenpiteissä halutaan turvata arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten eliöiden säilyminen. Säästöpuita tulee jättää vähintään viisi kpl/ha. Myös lahopuiden määrää halutaan lisätä. Vuonna 2013 on tehty metsäohjelman käytännön toteutusta. 16

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio KÄ 27.3.2013 Edistetään kilpailukykyistä asuin- ja työpaikkaympäristöä / toimintaympäristöä tuottavaa kaupunkisuunnittelua. Kunnat, ELY Jatkuvaa Hyvä ja laadukas ympäristö nähdään maakunnassa kilpailuvalttina. Kaupunkisuunnittelun rooli kilpailukykyisen asuin-, työpaikka- ja toimintaympäristön tuottamisessa on myös tunnistettu, mutta edelleenkään suunnittelun tai toteutuksen laatuun ei ohjata riittävästi henkilö- tai taloudellisia resursseja. Maakunnassa tapahtuvaa kaupunkisuunnittelua näyttää vaivaavan pirstaloituneisuus, jolloin kaupunkisuunnittelussa välttämätön kokonaisrakenteen hallinta ja kaupunkikuvallinen visiointi jää toteutumatta. Turun kaupunkiseudulle laadittu rakennemalli (RM35) osaltaan parantaa mahdollisuuksia vastata tähän haasteeseen. Turun kaupunkiseudun rakennemuutosalueet hanke yhdessä Turun, Raision ja Kaarinan kaupunkien sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa on valmistunut. Hankkeessa tarkasteltiin Rakennemallityössä (RM35) rajatun kaupunkiseudun ydinalueen työpaikka-alueiden kehitystä. Tuloksena syntynyt perusselvitys palvelee ydinalueen sisäisten rakennemuutosalueiden kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta sekä elinkeinoelämän ohjausta. Hankkeeseen sisältyy myös kaupunkikuvallinen analyysi ja ideointi-vaihe, jota toteutetaan mm. kohdealueille suunnatuilla diplomitöillä. Ihmiselle parempi keskusta hanke on investointihanke Turun kaupunkikeskustan kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä palvelutoimintojen kehittämiselle laajentamalla kävelyalueita kirjastokorttelin ja Vanhan Suurtorin alueilla. Tällä hetkellä hankkeessa on keskitytty Suurtorin alueeseen ja kirjastosillan toteuttamiseen. 5.2.5 Energia ja yhdyskuntahuolto Toimenpide x x x x x Selvitetään Turun seudun uuden jätteenpoltto- tai muun käsittelylaitoksen sijoittamista Topinojalle tai vaihtoehtoisesti muihin kuntiin. (MV:n ponsi: tutkitaan mahdollisuus toteuttaa laitos koko maakunnan yhteishankkeena) Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio LN 26.3.2013 Turun seudun kunnat 2011-2014 Turun Seudun Jätehuollon teettämä ja Ramboll Oyj:n toteuttama Turun seudun Jätevoimalaa koskeva YVA-selvitys on valmistunut. Tarkastelussa mukana olevien uusien vaihtoehtojen (Turun Topinojan jätekeskus ja Raision Palovuori) osalta selvitys osoittaa, että hankkeet ovat ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia sillä huomautuksella, että Palovuoressa kaavoitukseen joudutaan tekemään muutoksia. Selvityksessä tarkasteltiin myös nykyistä Orikedon jätevoimalaa ns. 0-vaihtoehtona. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa näkemyksiä laitoksen puolesta ja vastaan löytyi kaikissa vaihtoehdoissa, mutta YVA:n mukaan hanke on myös sosiaalisten vaikutusten osalta kuitenkin toteutettavissa. Maakunnallisen jätteenpolttoratkaisun näkökulmasta asiaan liittyy myös Salon Korvenmäen jätevoimalan YVA-selvitys. Toteutuessaan Turun seudulle voimala toimisi alueen kaukolämmön peruskuormalaitoksena ja pystyisi tuottamaan osan Turun seudun tarvitsemasta kaukolämmöstä. Salon seudulla ratkaisu olisi samanlainen, mutta siellä vuotuinen selvitetyille laitoksille asetettu jätevoimalakapasiteetti eli 150 000 tonnia riittäisi Salon keskusta-alueelle koko vuodeksi aivan talvisia pakkashuippupäiviä lukuun ottamatta. Kevään 2013 aikana YVA-selvityksiä esitellään yleisölle ja tämän jälkeen on tarkoitus tehdä päätöksiä jätevoimalan sijoittamisesta. Päätöksellä tähdätään edelleen siihen, että uusi jätevoimala aloittaisi toimintansa vuonna 2017 tai 2018. Turun seudun jätehuolto suunnittelee yhdessä viiden muun lähialueen jätehuoltolaitoksen kanssa yhteiskilpailutusta jätevoimalan toteuttamisesta. Tätä kautta etsitään kilpailukykyinen energiahuollon toimija hakemaan voimalalle ympäristölupaa ja toteuttamaan itse voimalan rakentamisen. 17

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti - uusiutuvan energian (ml. bioenergia) tuottamisen lisäämistä ja logistiikan järjestämistä - energia-alan huippuosaamisen lisäämistä ja yhteistyön tiivistämistä (energiateknologian osaamiskeskittymä). Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 26.3.2013 TJ ELY, energiayhtiöt 2010-2014 EETU Energiasta maakunnan etu -hanke (2010-2013) toimii maakunnassa Valonian koordinoimana. Hankkeen tavoitteena on maaseudun yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantuminen energiakustannusten pienenemisen ja fossiilisten energialähteiden käytön vähentämisen ansiosta. Toisena tavoitteena on uuden teknologian käyttöönoton edistäminen ja tiedon levittäminen mm. energiatehokkuuden parantamiseen liittyvästä teknologiasta ja uusiutuvien energiamuotojen ja niiden tuottamiseen liittyvistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista maaseudulla, kuten peltobioenergian hyödyntäminen biokaasuna tai bioetanolina. Varsinais-Suomen kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen (HINKU) kuntien (Mynämäki ja Uudenkaupunki) kumppanuuskuntia ovat Laitila, Masku ja Nousiainen. HINKU-toiminta jatkuu aktiivisesti, laajenee edelleen ja luo käytännönläheistä toimintamallia uusiutuvan energian edistämiseksi ja kilpailukyvyn nostamiseksi. Hankevalmistelu IEE (The Intelligent Energy Europe) -ohjelmaan on edelleen käynnissä yhteistyössä Mecklenburg- Vorpommernin ja muiden partnereiden kanssa. Varsinais-Suomen hankeosuutta koordinoi Valonia. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja kaava menee hyväksyttäväksi kesällä 2013. Varsinais-Suomen liiton ja Turun AMK yhteistyönä käynnistyi syksyllä 2012 Varsinais-Suomen bioenergiantuotannon suunnittelu ja ohjaus -hanke. Maakunnassa toimii lisäksi useita uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä sekä yhteistyöverkostoja, esim. Turun kaupungin biokaasun käytön edistäminen liikennepolttoaineena, egreennet ja LOURA. Lisäksi Luonnonvarafoorumi käsittelee myös energia-alaan liittyviä teemoja. Toimenpide x x Päävastuutaho Kimitoön självförjande på energi -hanke tuottaa uusia seudullisia uusiutuvana energian toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja. Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio 22.3.2013 LL Edistetään maakaasuputken vetämistä maakuntaan. Energiayhtiöt Jatkuva Gasum on suunnitellut maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle, mutta toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei ole tehty. Putken rakentamisen edellytyksenä on, että sen vaikutuspiiristä löytyy riittävä vuotuinen käyttö maakaasulle. Viimeaikaiset energiaverotukseen liittyvät ratkaisut eivät ole tukeneet maakaasuverkon ulottamista Varsinais-Suomeen. Gasum suunnittelee Porvooseen tai Inkooseen suurta nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia, jonka kautta voitaisiin tuoda maakaasua laivoilla jopa puolet Suomen nykyisestä kaasun kulutuksesta. LNG on tällä hetkellä hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto putkimaakaasulle. Turun sataman alueelle Pansioon on suunniteltu rakennettavaksi nesteytetyn maakaasun säiliö. Turun piste palvelisi laivaliikennettä ja alueen teollisuutta, mutta ei toteutuessaan korvaa maakaasuputken tarvetta Varsinais-Suomeen. Nesteytetyn maakaasun (LNG) kysynnän kasvuun vaikuttaa jatkossa esimerkiksi rikkidirektiivin toimeenpanoon liittyvät alusten polttoainetarpeet. 18

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio LN 26.3.2013 Edistetään jätevesiosuuskuntien perustamista ja vesilaitosten yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi ja tuetaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamista (esim. siirtoviemärit). Kunnat 2011-2014 Kuntien omat vesihuoltosuunnitelmat ovat Varsinais-Suomessa erittäin hyvin ajan tasalla. Alueellisista suunnitelmista viimeiseksi päivitetty on Turun seudun alueellinen vesihuoltosuunnitelma. Lähes kaikki alueelliset suunnitelmat ovat 2000-luvulla päivitettyjä, joten tilanne on kohtuullisen hyvä. Rikkonaiset saaristoalueet ovat suunnitelmien toteutumisen kannalta osoittautuneet haasteellisimmiksi ja esim. Varsinais-Suomen saariston yhteishankkeet ovat toteutuneet heikoimmin. Maakunnassa on rakenteilla Merimasku-Rymättylä (1,5 M ), Masku-Lemu (1,7 M ) ja Vahto-Rusko (1,6 M ) siirtoviemärityöt. Kemiönsaaren osalta Kemiön keskusta-björkboda -välille rakennetaan siirtoviemäriyhteys vuonna 2013. Lisäksi vuonna 2013 suunnataan 1,4 miljoonaa euroa valtion tukea Oripää-Lieto siirtoviemärin toteuttamiseen. Oripää-Lieto siirtoviemärin toteuttamisen jälkeen Auranmaalta jätevedet ohjautuvat Turun Kakolan keskuspuhdistamolle. Tuloksena on merkittävä Aurajoen fosforikuormituksen väheneminen. Näiden lisäksi uusia, vielä rahoittamattomia vesi- ja viemäröintihankkeita on valmisteltu kahdeksan kappaletta. Siirtoviemäreiden rakentamisen lisääntyessä verkoston kapasiteetti on koetuksella. Pienempien laitosten käyttöön alun perin mitoitettujen verkoston osien ongelmana on käyttöhuippujen aikaan tapahtuvat ylijuoksutukset. Tämän vähentämiseksi on tärkeää että hulevesiä pääsisi mahdollisimman vähän mukaan varsinaisiin jätevesiverkostoihin. Varsinais-Suomen liitto on lähtenyt mukaan Turun kaupungin vetämään hulevesiselvitystyöhön. Liiton ehtona mukaan lähtemiselle on ollut, että tarkastelu ei rajoitu Turun kuntarajojen sisään, vaan tarkastellaan laajempaa valuma-aluetta. Hulevesiselvityksen päähuomio on tulvahuippujen tarkasteleminen maankäytön näkökulmasta, mutta sillä on selkeä vaikutus myös viemäriverkostoon. Maakunnan kehittämisrahojen viimeaikainen väheneminen ei ole mahdollistanut yksittäisten haja-asutusalueen jätevesiosuuskuntien tukemista kehittämisvaroin, mutta esimerkiksi CB-rahoitteinen MINWA-hanke sekä valtionhallinnon (pääasiassa SYKE) opaspalvelut, sekä Valonian oppaat ja neuvonta ovat tuottaneet hyvää tuki- ja neuvontamateriaalia jätevesiosuuskuntien perustajille. Lain siirtymäsäännöksiä on aiemmasta takarajasta muutettu siten, että haja-asutusalueen jätevesihuollon vaatimuksien takaraja on nyt maaliskuu 2016. Yhteenvetona voidaan todeta, että suurten laitosten toteuttaminen on onnistunut hyvin, mutta jätevesiosuuskuntapuolella tökkii rahojen puutteen vuoksi. 5.3 Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä 5.3.1. Kunta- ja palvelurakenne kaipaa uudistamista Toimenpide x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio LL Tuetaan vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyötä. Kunnat 2012 2015 Hallitusohjelmassa on määritelty toteutettavaksi koko maan laajuinen kuntauudistus, joka toteutuessaan tulee vaikuttamaan kuntarakenteeseen, kuntien yhteistoimintaratkaisuihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen. Vuotta 2012 on leimannut kuntarakennelain ja valtionosuusjärjestelmäuudistuksen valmistelu sekä tarkoituksenmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen selvittäminen. Uudistustyön keskeneräisyys ja epätietoisuus tulevasta kuntarakenteesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta on vaikeuttanut kuntayhteistyön täysimääräistä kehittämistä koko kuntakentällä. Lisäksi vapaaehtoiset kuntien yhdistymisestä käytävät tunnustelut on koettu epätarkoituksenmukaisiksi kunnes kuntauudistuksen kokonaisuus on selvä. Hallituksen suunnittelema kuntarakenteen muutos on koko kuntakenttää koskettava uudistus, jota kunnat sekä maakunnan liitto seuraavat ja pyrkivät annettujen mahdollisuuksien puitteissa vaikuttamaan kuntauudistusprosessin eri vaiheissa. 19

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.3.2 Turvataan peruspalvelut Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio VMK 26.3.2013 Peruspalveluja kehitettäessä lähtökohtana pidetään ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja kuntoutusta. Peruspalvelut järjestetään kunnissa lähipalveluina ja erityispalvelut hoidetaan yhteistoiminta-alueella tai sitä laajemmalla alueella. Kehittämistoimenpiteiden painopisteinä ovat - lasten ja nuorten perheiden palvelut - vanhustenhuolto - päihde- ja mielenterveystyö - vammaispalvelujen kehittäminen Kunnat Koko ohjelmakausi 2011-2014 Varsinais-Suomessa on suuria haasteita sosiaali- ja terveyssektorilla. Kehitys on ollut viime vuosina huolestuttavaa erityisesti lastensuojelussa ja perhepolitiikassa. Meneillään oleva kuntauudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan koko peruspalvelukenttään ja kunnalliseen palveluntuotantoon. Kunnat ovat monelta osin olleet odottavalla kannalla ja niiden kehitystyö on ollut melko vähäistä tämän vuoksi. Kuntarakenteen uudistuksen etenemisen odotetaan antavan lisätietoa kuntien peruspalveluiden tulevista järjestämistavoista ja yhteistoimintamenettelyjen jatkosta. Myös meneillään ole SOTE-uudistus on osaltaan jarruttanut kunnallista uudistamistyötä. Vammaispalvelujen kehittämisessä on tapahtunut edistymistä maakunnassa. Tästä esimerkkinä on yksilöllisen asumisen kehittyminen. Vammaispalvelut ovat parantuneet valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Maakuntaohjelman painopisteet on otettu huomioon hyvin mm. alueellisessa KASTE-ohjelmassa ja tehtäessä hankkeiden rahoituspäätöksiä. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio VMK 26.3.2013 Lisätään sosiaali- ja terveydenhoitoalojen henkilökunnan koulutusta ja uudistetaan koulutusta sosiaali- ja terveysalan tietotaidon yhdistämiseksi. Korkeakoulut 2011-2014 Asia on ollut laajasti esillä vuoden 2012 Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterityössä ja sitä pidetään edelleenkin merkittävänä teemana työn jatkuessa. Muun muassa hyvinvointiklusterin hyvinvointifoorumeiden kautta on toteutettu kyseisiä asioita. Etenkin osaamisen ennakointi oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä liittyy juuri näihin teemoihin. Sosiaali- ja terveydenhoitoalojen aloituspaikkoja on lisätty. Henkilöstön koulutusnäkökulma on ollut mukana varsin hyvin myös KASTE-ohjelman hankkeissa. 20

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.3.3 Kiinni elämässä Toimenpide x Päävastuutaho Vastuuhenkilön arvio VMK 21.3.2013 Vakinaistetaan pajakouluja. Kunnat 2011-2014 Pajakoulujen vakinaistaminen maakuntaan ei ole edennyt. Ainoa pajakoulumainen toiminto on Kaarinassa toimiva 10. luokka. Toimenpide x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio EH 25.3.2013 Luodaan koulunkäynnin keskeyttämisen seurantajärjestelmä, johon sisältyy toimenpiteet puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen. ELY 2011-2014 Vuoden 2011 nuorisolain perusteella on kuntiin perustettu monialaisia lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmiä, joiden tehtävänä on mm. seurata valmistuneiden nuorten sijoittumista ja puuttua koulunkäynnin keskeyttämisiin, järjestää etsivän nuorisotyön toiminta sekä huolehtia viranomaisten välisestä tiedon kulusta ja tietojen luovutuksesta. Varsinais-Suomen kunnissa koordinaatioryhmiä on muodostettu kattavasti ja suurimmassa osassa kuntia tehdään etsivää nuorisotyötä (Koordinaatioryhmä puuttuu vain yhdestä kunnasta) sekä työpajatoimintaa. Varsinais-Suomessa on solmittu myös maakunnan laajuinen sopimus ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja nuorten työpajojen kesken nivelvaiheiden yhteistyön tehostamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus ohjaa ja koordinoi kuntien lapsi- ja nuorisotyötä. ELY-keskus kutsui maakunnan lapsi- ja nuorityön yhteistyöfoorumin 2012 kerran ja vuonna 2013 tulee kokoontumaan ainakin kaksi kertaa. Teemoina ovat nuorisotakuu ja lasten ja nuorten hyvinvointi. Maakunnassa on myös toteutettu ns. MAST hanke, jossa mainittua seurantajärjestelmää on kehitetty (ks. http://www.mastohjaus.fi/) 21

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos Toimenpide x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio PP 25.3.2013 Tuetaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamista. ELY 2011-2014 Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriössä pidettävään sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset.. Rekisteröintiä haetaan erikseen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Sosiaalisten yritysten rekisterissä on 169 yritystä, joista vain seitsemän on Varsinais-Suomesta (tilanne 21.3.2013). Varsinais-Suomessa panoksen kärki on suunnattu työpajatoiminnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Asiakasmäärät sillä puolella ovat 10-kertaiset sosiaalisiin yrityksiin verrattuna ja yhdistysten toimintamallit ja toiminta on periaatteessa samaa kuin sosiaalisilla yrityksilläkin. Varsinais- Suomessa sosiaaliset yritykset ovat aikanaan syntyneet juuri vanhojen työpajojen pohjalta. Toimenpide x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio VR 20.3.2013 Kehitetään erilaisia osallistumismuotoja esim. - tuetaan aluetoimikuntatyötä - perustetaan kaikkiin kuntiin nuorisovaltuustot - perustetaan erilaisia matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kunnat, kolmas sektori 2011-2014 Tiedossa olevat nuorisofoorumit ja niiden aloitusvuosi: - Naantalin nuorisofoorumi (2002-) - Auran Team Cafesko nuorisokahvilatiimi (2005-) - Paimion nuorisoneuvosto (2005-) - Liedon nuorisovaltuusto (2010-) - Maskun nuorisofoorumi (2005-) - Mynämäen nuorisoparlamentti (2004-) - Ruskon nuorisovaltuusto (2009-) - Salon nuorisovaltuusto (2009-) - Nousiaisten nuorisokokous (2009-) - Paraisten nuorisohallitus (2009-) - Kemiönsaaren nuorisoparlamentti (2003-) - Uudenkaupungin nuorisovaltuusto (2001-) - Vakka-Suomen nuorisofoorumi (2009- Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Pyhäranta, Taivassalo, Kustavi) - Loimaan nuorisovaltuusto - Raision Nuorten aloitekanava - Someron nuorisovaltuusto - Turun Nuortenturku foorumi (2004-) Suomen nuorisovaltuustojen liiton Varsinais-Suomen piiriin kuuluu myös Satakunta. Varsinais-Suomen liiton yhteyteen on perustettu Varsinais-Suomen nuorisojärjestöjen neuvottelukunta. Pöytyälle on perustettu vuoden 2011 alussa kylien neuvottelukunta, joka kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Paraisten aluelautakunta on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Salon kaupunginhallituksen alaisuudessa vuosina 2009-2012 toimineiden viiden aluetoimikunnan toiminta on päättynyt. Turussa Nuorten Turku Foorumin lisäksi toimivat Lasten parlamentti ja turku.fi/paikalla palautejärjestelmä. Lisäksi Turussa kerätään asiakaspalautetta, toteutetaan asukaskyselyjä ja järjestetään kuulemistilaisuuksia. 22

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.3.4 Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Toimenpide x x x x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio TT 22.3.2013 Laaditaan seudulliset / työssäkäyntialuekohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joihin kuuluvat muun muassa koulupoliisi- ja pelastustoiminta, liikenteen asennekasvatus sekä hoito- ja hoivalaitosten turvallisuus (automaattiset sammutuslaitteistot). Kunnat, pelastus- ja poliisitoimi 2011-2014 Turvallisuussuunnitelmat on tehty poliisilaitoksittain pääosin siten, että ne ovat vielä voimassa vuonna 2012. Salon ja Loimaan seudulla on turvallisuussuunnitelmat valmisteilla. VEKSU- projektin asiakirja on valmistunut. Kyseessä on projektin kirjallinen tuotos, joka on luovutettu Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön valmisteltaessa ensihoidon palvelutasopäätöstä. Kun VSSHP:ssä tehdään aikanaan ensihoidon palvelutasopäätös, niin vasta silloin päätetään kuinka ensihoitopalvelut tullaan tuottamaan Vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyi sairaanhoitopiireille 1.1.2013. Toimenpide x x x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio LL Kootaan kuntien yhteinen esteettömyyteen erikoistunut tieto yhteen paikkaan (resurssikeskus). Laajennetaan esteettömyysasiamiestoimintaa. Kunnat 2011-2014 Esteettömyyteen erikoistunut tieto on koottu Turun AMK:n tiloihin, jossa toimii neuvontakeskus Kunnonkoti. Kunnonkoti on esteettömän asumisen ratkaisuja sisältävä mallikoti, jossa on esillä erilaisia kodin turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä asumisen ratkaisuja, apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa. Kunnonkoti tarjoaa ohjausta ja neuvontaa, seminaareja sekä koulutusta esteettömään asumiseen liittyen. Kunnonkotiin voi tutustua ajanvarauksella tai Kunnonkodissa järjestettävien teemapäivien aikana. Esteettömyysasiamiestoiminnan laajentaminen on edennyt osaan Turun naapurikunnista. Esteettömyysasiamies toimii Turun kaupungin organisaatiossa. Seudullisen esteettömyysasiamiehen palvelusopimusta tarjottiin Turun kaupungin toimesta 14 kunnalle, joista 7 kuntaa on päättänyt sopimuksen solmimisesta Turun kaupungin kanssa. 1.4.2013 alkaen (tavoite) esteettömyysasiamiestoiminta käynnistyy seudullisena ja esteettömyysasiamiehen palveluita tarjotaan jatkossa Liedon, Maskun, Naantalin, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun esteettömyyden edistämiseksi. Myös Laitilassa toimii kunnallinen esteettömyysasiamies. Esteettömyysasiamiestoiminnan tilanne on siis tulevaisuudessa sekä seudulliseen esteettömyysasiamiestoimintaan mukaan lähtevissä kunnissa että Laitilassa hyvä, mutta ko. toiminnan ulkopuolisissa kunnissa esteettömyysasiamiestoimintaa on syytä edistää. 23

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: MO seuranta 2013 luonnos 5.3.5 Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus Toimenpide x x Päävastuutahot Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio MK 22.3.2013 Parannetaan kaikkien siirtolaisten kotoutumismahdollisuuksia turvaamalla kaikille, riippumatta maahantulon syistä, mahdollisuus päästä kotouttamiskoulutukseen sekä varmistamalla kaikille riittävä suomenkielen opetus. ELY, kunnat Koko ohjelmakausi Uusi kotouttamislaki astui voimaan 1.9.2011. Uudessa laissa kotoutumislain soveltamisala laajeni koskemaan kaikkia maahan muuttaneita maahantulosyistä riippumatta. Lain myötä kotouttamisen pääpaino tulee olla enemmän alkuvaiheen toimenpiteissä. Uuden lain myötä kunnalle maksetaan myös lakisääteisen alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 700 euroa jokaisesta alkukartoitukseen osallistuneesta. PALO-hanke on lähes kokonaan loppunut. Hanke tarjosi maksuttomia palveluita Turun ja lähiseutujen maahan jo muuttaneille ulkomaalaisille. Palveluihin kuului neuvontaa, oppimisvalmiuksien ja kielitaidon kartoitusta sekä kotoutumis- ja palveluohjausta. Ainoastaan neuvontapalvelutoiminta jatkuu yhä mutta vain vuoden 2013 loppuun asti. Turun seudun kehyskunnille ollaan parhaillaan laatimassa yhteistä kotouttamisohjelmaa. Yhteisellä ohjelmalla on tarkoitus tukea pienempien kuntien kykyä suoriutua uudistuvan lain tuomista velvoitteista. Ohjelman valmistuminen viivästyi projektipäällikön vaihtuessa. Ohjelman luonnos on nyt valmis ja lähdössä kuntiin. Toimenpide x x Päävastuutaho Toteuttamisaikataulu Vastuuhenkilön arvio MK 22.3.2013 Kaikki seutukunnat osallistuvat pakolaisten vastaanottoon. Seutukunnat Koko ohjelmakausi Kunnat, jotka ovat sitoutuneet ottamaan pakolaisia, ovat Naantali, Raisio, Lieto, Turku, Kaarina ja Salo. Näistä Naantali on ilmoittanut ottavansa jatkossa vähemmän pakolaisia. Turun seudun kehyskunnille laadittavassa kotouttamisohjelmassa jokaisen kunnan tulee ilmaista kantansa pakolaisten vastaanottamisesta. Yleinen ilmapiiri kotouttamiseen liittyviin asioihin parantunut mutta varsinaisia tekoja on vähemmän. 24

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 MH 27.5.2013 MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA, MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMIA VUONNA 2013 TIIVISTELMÄ Työttömyyden kasvu on kevään 2013 aikana kiihtynyt. Vielä vuosi sitten maakunnan työttömyystilanne oli samalla tasolla koko maan kanssa, mutta viimeisen vuoden aikana maakunnan työttömyys on kasvanut koko maata nopeammin. Varsinais-Suomen nykyisen taloussuhdanteen tekee vaikeaksi erityisesti se, että sekä teollisuuden että rakentamisen tilaukset ovat vähentyneet. Huomattava osa palveluista on sidottu alueen teollisuus- ja rakennustuotannon kehitykseen. Suhdanteiden epävarmuus tulee heijastumaan ennen pitkää myös palveluiden kysyntään. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2013 antamassa ehdotuksessa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä koulutuspaikkoja supistetaan merkittävästi etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suurin kasvu kohdistuu metropolialueelle. Varsinais-Suomessa OKM:n esityksessä tavoitellaan muutamien kymmenien paikkojen kokonaislisäystä vuosina 2012 2016. Pitkällisen väännön jälkeen on saatu varmistettua Turun telakalla tehtävien TUI alusten tilauksen rahoitus. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä vaikutti osaltaan rahoituksen varmistumiseen. STX:n eteläkorealainen emoyhtiö on ilmoittanut olevansa valmis myymään Suomessa omistamansa telakat. Meri- ja metalliteollisuuden toimialan äkillinen rakennemuutosstatus loppui vuoden 2012 lopussa. Salon status jatkuu tämän vuoden loppuun. Syyskuussa 2012 valtioneuvosto nimesi Kemiönsaaren kunnan äkilliseksi rakennemuutosalueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Rakennemuutoksen hoitamiseksi on toteutettu paljon toimenpiteitä ja niille on saatu rahoitusta, mutta siitä huolimatta on haasteita uusien kasvualojen saamisessa. Turku Touringin toiminta on vakiintunut koko maakunnan matkailun kehittäjänä ja koordinoijana sekä matkailuelinkeinon edunvalvojana. Matkailijavirrat Varsinais-Suomeen muualta kuin Venäjältä ovat olleet menossa alaspäin. Työ- ja elinkeinoministeriöön on keväällä 2013 jätetty Turun kaupunkiseudulta hakemukset Innovatiiviset kaupungit 2014+ (INKA) sekä kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettelyyn. Ensimmäiset neuvottelut kasvusopimuksesta ja INKA:sta on käyty TEM:in ja Turun kaupunkiseudun välillä toukokuun loppupuolella. Tulevan EU ohjelmakauden 2014-2020 valmistelu on käynnistynyt. Nykyisessä Central Baltic ohjelmassa mukana olevat jäsenvaltiot (Suomi ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) ovat yhteisellä mandaattikirjeellään valtuuttaneet Varsinais-Suomen liiton toimimaan myös uuden ohjelman hallinnoijana. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 muokkaantuu työ- ja elinkeinoministeriön vahvassa ohjauksessa. Alueiden

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 2 valmistelemat alueelliset suunnitelmat (Etelä/Länsi-Suomi -alue ja Itä/Pohjois-Suomi -alue) ovat jäämässä vähälle huomiolle ohjelmassa. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi hyväksyttiin syksyllä 2012 virallisesti osaksi EU:n Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston CBSS:n kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään. Vuonna 2012 Turun lentoaseman kautta kulki yli 450 000 matkustajaa. Vuoden 2013 alkupuolelle matkustajamäärät ovat olleet laskussa. Pikalentorahdissa Turun lentoasemasta on kehittynyt merkittävä keskus. Lentoliikenneyhteyksien pitkäjänteisen markkinoinnin ja kehittämisen haasteena on lentoyhtiöiden nopeatempoinen päätöksenteko reittien operoinnin suhteen. Ympäristöministeriö vahvisti maaliskuussa 2013 maakuntavaltuuston joulukuussa 2010 hyväksymän Varsinais-Suomen maakuntakaavan Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen alueille. Vahvistamispäätöksen myötä on koko maakunnan alueella nyt voimassa oleva Varsinais-Suomen maakuntakaava, yhtäläinen juridinen maankäytönsuunnittelun ohjaustyökalu. Turun kaupunkiseudulle laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli (RM35) hyväksyttiin yhteiseksi strategiseksi maankäytön suunnittelun linjaukseksi alueen kunnissa keväällä 2012. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle 2012 huomioitiin yhteysvälihanke vt 8 Turku Pori hallituskaudella 2012 2015 aloitettavana liikenneverkon kehittämishankkeena. Maaliskuun 2013 hallituksen kehysriihessä hyväksyttiin 100 milj. euron investointihankkeen käynnistämisen valtatielle 8 Turku-Pori yhteysvälille tällä hallituskaudella. Yhteysvälihankkeen kokonaiskustannusarvio on 210 miljoonaa euroa. TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - hanke 2011-2013 jatkaa työtä maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Mukana on lähes 200 maatilaa. Turun seudun jätevoimalaa koskeva YVA-selvitys on valmistunut. Kevään 2013 aikana YVA-selvityksiä esitellään yleisölle ja tämän jälkeen on tarkoitus tehdä päätöksiä jätevoimalan sijoittamisesta. Tähtäimessä on, että uusi jätevoimala aloittaisi toimintansa vuonna 2017 tai 2018. Kuntien omat vesihuoltosuunnitelmat ovat Varsinais-Suomessa erittäin hyvin ajan tasalla. Suurten vesihuoltolaitosten toteuttaminen on onnistunut hyvin, mutta jätevesiosuuskuntapuolella eteneminen on ollut hitaampaa rahojen puutteen vuoksi. Vuotta 2012 leimasi kuntarakennelain ja valtionosuusjärjestelmäuudistuksen valmistelu sekä tarkoituksenmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen selvittäminen. Uudistustyön keskeneräisyys ja epätietoisuus tulevasta kuntarakenteesta sekä sosiaali- ja

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 3 terveydenhuollon palvelurakenteesta on vaikeuttanut kuntayhteistyön täysimääräistä kehittämistä koko kuntakentällä. Lisäksi vapaaehtoiset kuntien yhdistymisestä käytävät tunnustelut on koettu epätarkoituksenmukaisiksi kunnes kuntauudistuksen kokonaisuus on selvä. Turun seudun kehyskunnille ollaan parhaillaan laatimassa yhteistä kotouttamisohjelmaa. Yhteisellä ohjelmalla on tarkoitus tukea pienempien kuntien kykyä suoriutua uudistuvan lain tuomista velvoitteista. SAMMANDRAG - täydennetään 1. ALUKSI Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 sisältää kolme toimintalinjaa, jotka liittyvät osaamiseen ja elinkeinoelämään, yhdyskuntarakenteeseen ja toimintaympäristöön sekä hyvinvointiin. Maakunnan kehittämisen pidemmän tähtäyksen suuntaviivat on tuotu esiin Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2030. Maakuntastrategia Kompassi tulevaisuuteen, joka sisältää sekä maakuntasuunnitelman että maakuntaohjelman, hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010. Maakuntaohjelmaa toteutetaan yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Keskeisessä asemassa ovat maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevat tahot. Rahoitus koostuu valtion budjettirahoituksesta, kuntien ja yksityisen sektorin panostuksesta sekä eri ohjelmien kautta tulevasta hankerahoituksesta. Ohjelman seurantaa varten on jokaiselle ohjelman toimenpiteelle Varsinais-Suomen liitosta määrätty yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on toimenpiteen etenemisen seuraaminen ja tarvittaessa myös hankkeen edistäminen. Seurannasta on myös erillinen raportti Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna 2013, jossa on käyty läpi jokaisen toimenpiteen toteutumistilanne. 2. LYHYT KATSAUS MAAKUNNAN TILAAN Työttömyyden kasvu on kevään 2013 aikana kiihtynyt. Vielä vuosi sitten maakunnan työttömyystilanne oli samalla tasolla koko maan kanssa, mutta viimeisen vuoden aikana maakunnan työttömyys on kasvanut koko maata nopeammin. Maakunnassa on tällä hetkellä lähes 35 000 henkeä vailla pysyvämpää työtä, kun työttömien lisäksi huomioidaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä (esimerkiksi työllistettynä tai koulutuksessa). Työttömyysluvut voisivat olla kuitenkin vieläkin hurjempia,

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 4 jos samaan aikaan suuret ikäluokat eivät jäisi eläkkeelle. Myös osa työttömistä jää eläkkeelle. Työttömyyden kasvu onkin voimakkainta nuorison keskuudessa. Varsinais-Suomen nykyisen taloussuhdanteen tekee vaikeaksi erityisesti se, että sekä teollisuuden että rakentamisen tilaukset ovat vähentyneet. Huomattava osa palveluista on sidottu alueen teollisuus- ja rakennustuotannon kehitykseen. Suhdanteiden epävarmuus tulee heijastumaan ennen pitkää myös palveluiden kysyntään. Jo nyt alueen BKT on pudonnut kolmanneksella vuoden 2008 huippuvuodesta ja on enää vain noin 10 miljardia euroa. Alueen asiantuntijat ennakoivat suhdanteiden muuttuvan vasta vuoden 2014 aikana. Maakunnan monipuolisesta elinkeinojen kokonaisuudesta löytyy onneksi myös aloja, joilla menee vielä varsin hyvin. Näitä ovat koneiden ja laitteiden valmistus sekä bioala. Loimaan seudun pk-yritykset pärjäävät omilla tuotteillaan ja tuotekehityksellään, Vakka-Suomen elinkeinorakenne monipuolistuu uusien energia- ja elintarvikealojen investointien myötä. Myös Uudenkaupungin autotehtaan lomautuksille on tiedossa loppu. Vaikka Salo painii ennätystyöttömyyden kanssa, alueen muilla kuin matkapuhelintuotantoon sidoksissa olevilla teollisuudenaloilla toimivien yritysten kehitys on vakaampaa. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin isojen tuotantolaitosten poissaolo korvaantuu uudella tuotannolla ja ennen kaikkea työpaikoilla. Ilman vientivetoisen teollisuuden uutta nousua myös julkisen sektorin tuottamat palvelut joutuvat supistuksen kohteeksi. Ulkomaisten matkailijoiden määrä ei kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen noussut. Venäläisten matkailijoiden määrä on ollut kuitenkin jatkuvassa kasvussa ja tulee nousemaan lähivuosina suurimmaksi matkailijaryhmäksi ohi ruotsalaisten. Talouskehitys näkyy myös maakunnan väestökehityksessä: Kotimainen nettomuutto on vähentynyt, Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu on hidastunut Turun seudun asukkaiden pakkautuessa Turun kaupungin alueelle. Huolestuttavin kehitys näkyy kuitenkin Salossa, jossa vuosikymmeniä kestäneen väestönkasvun jälkeen Salon kaupungin asukasmäärä lähti vuonna 2012 voimakkaaseen laskuun ja lasku jatkuu edelleen. Matkapuhelintuotannossa irtisanomiset ovat painottuneet suorittavan tason työntekijöihin, ja alueelta on muuttanut pois erityisesti nuoria työikäisiä, ehkä juuri sellaisia, joita juuri Salo nyt tarvitsee rakennemuutoksen ylittämiseen. Muutto on kuitenkin kohdistunut lähialuille; Turun, Raaseporin ja Helsingin seuduille. Maakuntavertailussa Varsinais-Suomi on kuitenkin säilyttänyt vetovoimaisuutensa kansan keskuudessa, sillä se on edelleen yksi Suomen kolmesta maakunnasta, joissa kaikki väestönkasvun osatekijät (muuttoliike, luonnollinen väestökasvu sekä maahanmuutto) ovat positiivisia. Nämä kaksi muuta maakuntaa ovat Uusimaa ja Pirkanmaa. Väestönkasvun suhteen maakunnan tavoitteet ovat kuitenkin suuremmat kuin nykykehitys, joka on jäänyt Tilastokeskuksen trendiennusteidenkin alapuolelle. Maakunta vetää hyvin ulkomaalaisia, erityisesti virolaisia, jotka tulevat tänne töihin, joiden tekemiseen maakunnan sisältä on vaikea löytää tekijöitä.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 5 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN 3.1 Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Nuorten yhteiskuntatakuuta on ryhdytty toteuttamaan myös Varsinais-Suomessa. Haasteena on toimenpiteiden toteuttajien suuri määrä. Erityisesti kunta- ja oppilaitospuolella on ollut epätietoisuutta niille kuuluvista tehtävistä takuun toteuttamisessa. Turun kaupungin ja turkulaisten korkeakoulujen käynnistämässä Projektiässät-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on luoda Turun kaupungin, Turun seudun kärkitoimialojen ja turkulaisten korkeakoulujen yhteinen toiminta- ja palvelumalli, jonka avulla toimijat pystyvät edistämään loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoiden työelämäsuhteiden kehittymistä ja opiskelijoiden työllistymistä Turun talousalueelle ja Varsinais-Suomeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on keväällä 2013 antanut ehdotuksensa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä. OKM:n esityksessä koulutuspaikkoja supistetaan merkittävästi etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa ja mm. Satakunnassa, kun taas metropolialueen koulutuspaikoissa on merkittävää kasvua. Myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa koulutuspaikat lisääntyvät. Varsinais-Suomessa OKM:n esityksessä tavoitellaan muutamien kymmenien paikkojen kokonaislisäystä vuosina 2012 2016. Päätökset opiskelijamääristä on tarkoitus tehdä touko-kesäkuussa 2013. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkokokonaisuudesta ei ole olemassa maakunnassa yksimielisyyttä eri toimijoiden kesken, joten sen vapaaehtoinen alueellinen edistäminen ei lyhyellä aikavälillä liene mahdollista. Kokonaispaketti kytkeytyy myös kuntarakenneuudistukseen. Järjestäjäverkkoasiaan liittyen Turun kaupunki on valmistellut Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun aikuiskoulutussäätiölle. Pitkällisen väännön jälkeen on saatu varmistettua Turun telakalla tehtävien TUI alusten tilauksen rahoitus. Ensimmäisen aluksen rakentaminen on aloitettu ja sen on määrä valmistua keväällä 2014. Toinen alus valmistuu keväällä 2015. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä vaikutti osaltaan TUI alusten rahoituksen varmistumiseen. Työryhmän työskentelyllä jaettiin tietoa, tuotiin uusia elementtejä keskusteluun sekä luotiin poliittista painetta päätöksen syntymiseen. STX:n eteläkorealainen emoyhtiö on ilmoittanut olevansa valmis myymään Suomessa omistamansa telakat. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän tehtävänä on mm. pohtia valtion toimenpiteitä toimialan pitkän tähtäimen aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työryhmä jätti maaliskuussa 2013 välimietintönsä, jossa risteilijärakentaminen oli sivuutettu lähes täysin. Työryhmä antaa esityksenä 17.6.2013 mennessä elinkeinoministerille.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 6 Meri- ja metalliteollisuuden toimialan äkillinen rakennemuutosstatus loppui vuoden 2012 lopussa. Salon status jatkuu tämän vuoden loppuun. Syyskuussa 2012 valtioneuvosto nimesi Kemiönsaaren kunnan äkilliseksi rakennemuutosalueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Rakennemuutoksen hoitamiseksi on toteutettu paljon toimenpiteitä ja niille on saatu rahoitusta, mutta siitä huolimatta on haasteita uusien kasvualojen saamisessa. Turku Touringin toiminta on vakiintunut koko maakunnan matkailun kehittäjänä ja koordinoijana sekä matkailuelinkeinon edunvalvojana. Turku Touring kokoaa koko maakunnan matkailutarjonnan yhteiseen Huvia meren rannalla -esitteeseen, joka on mukana kaikissa markkinoinnin toimenpiteissä. Samoin myös Turku Touringin verkkopalvelu visitturku.fi on koko maakunnan kattava palvelu. Matkailijavirrat Varsinais- Suomeen muualta kuin Venäjältä ovat olleet menossa alaspäin. Uusi maakunnan matkailuohjelma 2013-2020 nostaa esille kehittämisen kärjet kuten saariston ja kulttuurin sekä korostaa saavutettavuutta. Varsinais-Suomen vahva asema elintarviketuotannossa ja erityisesti ketjun alkuvaiheessa antaa mahdollisuuksia vastata kuluttajien terveellisen, luonnonmukaisen ja lähellä tuotetun ruoan tarpeeseen. Ruokaketjun kehittämiseen on alueella kohdistettu useita hankkeita, joista suhteellisen tuoreina esimerkkeinä ovat mm. VARRU-hanke, Luomuvakka, Kasvua vihanneksista jne. VARRU-hanke kerää yhteen Varsinais-Suomen elintarvikeketjun toimijat alkutuotannosta, mikro-, pk- ja suuryrityksiin, tutkijoihin, oppilaitoksiin ja kehittäjiin. Kalatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi on laadittu lausuntokierroksella olevat ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat Saaristomerelle ja Selkämerelle. Kalankasvatuksen ympäristöohjeistuksen uusittu versio valmistui tammikuussa 2013 ja se linkittyy sijainninohjaussuunnitelmaan. Itämeri-strategian osalta on käynnistetty poistokalastushankkeet Saaristomerellä ja Selkämerellä. Laajan valmistelun tuloksena syntynyt aiehakemus Innovatiiviset kaupungit 2014+ (INKA) hakuun on jätetty keväällä 2013. Tuleva INKA -kokonaisuus on osana kaupunkien ja TEM:n välistä kasvusopimusmenettelyä uusi toimintamalli alueellisen kasvukehityksen vahvistamiseksi. Turun kaupunkiseutu on jättänyt hakemuksen TEM:iin myös kaupunkiseutujen väliseen kasvusopimusmenettelyyn. Ensimmäiset neuvottelut kasvusopimuksesta ja INKA:sta on käyty TEM:in ja Turun kaupunkiseudun välillä toukokuun loppupuolella. Turun kaupunki on lokakuussa 2012 jatkanut meritekniikan tutkimusryhmä Meridiemin yhteistyösopimuksia Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa vuosiksi 2013 2015. Sopimuksilla Turku vahvistaa asemaansa meritekniikan tutkimuksen keskuksena. Energia- ja ympäristöala on nimetty yhdeksi lounaisrannikkoyhteistyön (LOURA) lippulaivaksi. Alan neljäksi kärjeksi on valittu bioenergiaan ja kierrätykseen liittyvä resurssien tehokas hyödyntäminen, vesialan innovatiiviset ratkaisut, ydinvoima-alan koulutus sekä offshore -tuulivoiman rakentaminen.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 7 Varsinais-Suomen ELY keskuksen kansainvälistymispalveluiden palvelumäärät ovat kasvaneet selvästi. Yhteistyöhön on tullut mukaan laajasti uusia yhteistyökumppaneita. Vuonna 2012 ELY -keskuksen kansainvälistymispalveluiden piirissä oli 850 yritysten edustajaa sekä 300 kumppania/sidosryhmäläistä. Yritysvalmennuksiin ja henkilöstökoulutuksiin osallistui noin 100 yritystä. Yrityskohtaista kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta sai noin 80 yritystä. Yritysten yhteishankkeissa rahoitusta myönnettiin noin 125 yritykselle. Yhteinen palvelusivusto www.gointernational.fi on avattu. Kansainvälistymispalvelukokonaisuus on myös kytketty osaksi Team Finland- konseptia Vuosittain järjestettävässä INNOAURA Luovaa Innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailussa valitaan maakunnan alueelta valitsijoiden mielestä eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai nk. luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys. Vuoden 2013 teemana oli Meri ja Luovuus miten merta on luovasti hyödynnetty liiketoiminnassa? Kilpailun valintaraati nimesi kilpailun voittajaksi turkulaisen Metaverstas Oy:n hankkeen Virtuaalioppimisympäristö meriturvallisuusharjoitusten tukena. Palkintosumma oli 8 000 euroa. 3.2 Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Työ maakunnan aseman vahvistamiseksi Itämeren keskuksena on jatkunut. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi hyväksyttiin syksyllä 2012 virallisesti osaksi EU:n Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston CBSS:n kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään. Vuonna 2012 ajankohtaista prosessissa on ollut käytännön projektien valmistelu Turun, Hampurin ja Pietarin kesken. Maakunnan markkinoinnin kampanjat ovat keskittyneet laadukkaaseen asumiseen sekä yrittämiseen ja osaamiseen. Innolink Oy:n lokakuussa 2012 tekemä tutkimus osoitti, että Turku on noussut Tampereen ohi kiinnostavimpana asuinpaikkakuntana. Satamayhteistyötä on tiivistetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan satamien sekä kaupunkien toimin lounaisrannikkoyhteistyön (LOURA) puitteissa. Vuonna 2012 Turun lentoaseman kautta kulki yli 450 000 matkustajaa, eli Turun lentoaseman kautta kulkeva henkilöliikenne on kehittynyt myönteisesti. Vuoden 2013 alkupuolella matkustajamäärät ovat tosin olleet laskussa. Pikalentorahdissa Turun lentoasemasta on kehittynyt merkittävä keskus, mikä luo hyvät edellytykset pikalentorahdin jatkokehittämiselle. Lentoliikenneyhteyksien pitkäjänteisen markkinoinnin ja kehittämisen haasteena on lentoyhtiöiden nopeatempoinen päätöksenteko reittien operoinnin suhteen. Ympäristöministeriö vahvisti maaliskuussa 2013 maakuntavaltuuston joulukuussa 2010 hyväksymän Varsinais-Suomen maakuntakaavan Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen alueille. Vahvistamispäätöksen myötä on koko maakunnan alueella nyt voimassa oleva Varsinais-Suomen maakuntakaava, yhtäläinen juridinen maankäytönsuunnittelun ohjaustyökalu. Tätä ennen

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 8 ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2012 Salo Lohja-ratalinjaa koskevan Varsinais- Suomen vaihemaakuntakaavan. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus viedään kesäkuun 2013 Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Turun kaupunkiseudulle laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli (RM35) hyväksyttiin yhteiseksi strategiseksi maankäytön suunnittelun linjaukseksi alueen kunnissa keväällä 2012. Rakennemallityön tavoitteena on olla luonteeltaan seudullinen maankäyttöstrategia, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien maankäyttöä. Rakennemallityöprosessi on tiivistänyt seudullista kaavayhteistyötä ja nostanut esille kysymyksiä, jotka tulee seudullisesti ratkaista maakunnan vetovoimaisuuden, positiivisen kasvun ja kehityksen lisäämiseksi. Vuonna 2012 kilpailutettiin Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Suunnittelutyössä em. suunnitelmat päivitetään alueen tarpeita ja valtakunnallisia liikennepoliittisia linjauksia yhteen sovittaviksi. Suunnittelutyö valmistuu vuonna 2014. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle 2012 huomioitiin yhteysvälihanke vt 8 Turku Pori hallituskaudella 2012 2015 aloitettavana liikenneverkon kehittämishankkeena. Suomen hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa 2013 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013 2016. Riihessä hyväksyttiin mm. hallituskauden suuret liikennehankkeet. Päätös sisältää 100 milj. euron investointihankkeen käynnistämisen valtatielle 8 Turku-Pori yhteysvälille tällä hallituskaudella. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on ollut yhteinen näkemys, että valtatien 8 parantaminen Turku-Pori yhteysvälillä vaatii tässä vaiheessa 210 milj. euron investoinnin. TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - hanke 2011-2013 jatkaa TEHO:n (Tehoa maatalouden vesiensuojeluun 2008-2011) aloittamaa työtä maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK- Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Mukana on lähes 200 maatilaa. Ympäristöministeriö on asettanut helmikuussa 2012 ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmän. Sen tehtävä on seurata, että Suomen lupaukset edistää ravinteiden kierrätystä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi etenevät. Sen tehtävä on myös tehostaa maatalouden vesiensuojelua erityisesti Saaristomeren valuma-alueella. Loppuvuonna 2012 perustettiin Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumi, koska Varsinais- Suomen luonnonvara-, bioenergia-, jäte- ja sivutuotekierron tarpeet ja mahdollisuudet tulee tarkastella yhtenä logistisesti toimivana resurssitehokkaana kokonaisuutena. Lounais-Suomen metsäohjelma 2012 2015 on valmistunut. Metsiä suojellaan pääosin Metso-ohjelman keinoin 15000 ha vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman mukaan

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 9 metsätalouden toimenpiteissä halutaan turvata arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten eliöiden säilyminen. Turun seudun jätevoimalaa koskeva YVA-selvitys on valmistunut. Tarkastelussa mukana olevien uusien vaihtoehtojen (Turun Topinojan jätekeskus ja Raision Palovuori) osalta selvitys osoittaa, että hankkeet ovat ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia sillä huomautuksella, että Palovuoressa kaavoitukseen joudutaan tekemään muutoksia. Selvityksessä tarkasteltiin myös nykyistä Orikedon jätevoimalaa ns. 0-vaihtoehtona. Kevään 2013 aikana YVA-selvityksiä esitellään yleisölle ja tämän jälkeen on tarkoitus tehdä päätöksiä jätevoimalan sijoittamisesta. Päätöksellä tähdätään edelleen siihen, että uusi jätevoimala aloittaisi toimintansa vuonna 2017 tai 2018. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen (HINKU) varsinaissuomalaisten kuntien Mynämäki ja Uudenkaupunki kumppanuuskuntia ovat Laitila, Masku ja Nousiainen. HINKU-toiminta jatkuu aktiivisesti, laajenee edelleen ja luo käytännönläheistä toimintamallia uusiutuvan energian edistämiseksi ja kilpailukyvyn nostamiseksi. Turun sataman alueelle Pansioon on suunniteltu rakennettavaksi nesteytetyn maakaasun säiliö. Turun piste palvelisi laivaliikennettä ja alueen teollisuutta, mutta ei toteutuessaan korvaa maakaasuputken tarvetta Varsinais-Suomeen. Kuntien omat vesihuoltosuunnitelmat ovat Varsinais-Suomessa erittäin hyvin ajan tasalla. Alueellisista suunnitelmista viimeiseksi on päivitetty Turun seudun alueellinen vesihuoltosuunnitelma. Lähes kaikki alueelliset suunnitelmat ovat 2000-luvulla päivitettyjä, joten tilanne on kohtuullisen hyvä. Suurten vesihuoltolaitosten toteuttaminen on onnistunut hyvin, mutta jätevesiosuuskuntapuolella etenemistä on hidastanut rahoituksen puute.. 3.3 Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Vuotta 2012 leimasi kuntarakennelain ja valtionosuusjärjestelmäuudistuksen valmistelu sekä tarkoituksenmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen selvittäminen. Uudistustyön keskeneräisyys ja epätietoisuus tulevasta kuntarakenteesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta on vaikeuttanut kuntayhteistyön täysimääräistä kehittämistä koko kuntakentällä. Lisäksi vapaaehtoiset kuntien yhdistymisestä käytävät tunnustelut on koettu epätarkoituksenmukaisiksi kunnes kuntauudistuksen kokonaisuus on selvä. Varsinais-Suomessa on suuria haasteita sosiaali- ja terveyssektorilla. Kehitys on ollut viime vuosina huolestuttavaa erityisesti lastensuojelussa (esim. huostaanottojen määrän kasvu) ja perhepolitiikassa. Kehitysvammapalvelujen kehittämisessä on tapahtunut edistymistä. Tästä esimerkkinä on yksilöllisen asumisen kehittyminen. Pajakoulujen vakinaistaminen maakuntaan ei ole edennyt. Ainoa pajakoulumainen toiminto on Kaarinassa toimiva 10. luokka.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 10 Vuoden 2011 nuorisolain perusteella on kuntiin perustettu monialaisia lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmiä, joiden tehtävänä on mm. seurata valmistuneiden nuorten sijoittumista, puuttua koulunkäynnin keskeyttämisiin, järjestää etsivän nuorisotyön toiminta sekä huolehtia viranomaisten välisestä tiedon kulusta ja tietojen luovutuksesta. Varsinais-Suomen kunnissa koordinaatioryhmiä on muodostettu kattavasti ja suurimmassa osassa kuntia tehdään etsivää nuorisotyötä sekä työpajatoimintaa. Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriössä pidettävään sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset. Rekisteröintiä haetaan erikseen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Maaliskuussa 2013 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli 169 yritystä, joista vain seitsemän Varsinais-Suomesta. Esteettömyyteen erikoistunut tieto on koottu Turun AMK:n tiloihin, jossa toimii neuvontakeskus Kunnonkoti. Esteettömyysasiamiestoiminnan laajentaminen on edennyt osaan Turun naapurikunnista. Esteettömyysasiamies toimii Turun kaupungin organisaatiossa. Seudullisen esteettömyysasiamiehen palvelusopimusta tarjottiin Turun kaupungin toimesta 14 kunnalle, joista 7 kuntaa on päättänyt sopimuksen solmimisesta Turun kaupungin kanssa. Esteettömyysasiamiestoiminta käynnistyy seudullisena ja esteettömyysasiamiehen palveluita tarjotaan Liedon, Maskun, Naantalin, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun esteettömyyden edistämiseksi. Myös Laitilassa toimii kunnallinen esteettömyysasiamies. Turun seudun kehyskunnille ollaan parhaillaan laatimassa yhteistä kotouttamisohjelmaa. Yhteisellä ohjelmalla on tarkoitus tukea pienempien kuntien kykyä suoriutua uudistuvan lain tuomista velvoitteista. Kunnat, jotka ovat sitoutuneet ottamaan pakolaisia, ovat Naantali, Raisio, Lieto, Turku, Kaarina ja Salo. Näistä Naantali on ilmoittanut ottavansa jatkossa vähemmän pakolaisia. 4. MAAKUNTAOHJELMAN 2011-2014 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISTILANNE Jokaisen yksittäisen toimenpiteen toteutumisastetta on pyritty arvioimaan seuraavalla asteikolla: xxxxx xxxx xxx xx x Toteutunut Edennyt hyvin Edennyt kohtalaisesti Edennyt heikosti Ei ole aloitettu TL 1 Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Toteutunut xxxxx Ei toimenpiteitä.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 11 Edennyt hyvin xxxx Ylläpidetään telakkateollisuuden ja sen alihankintaverkoston toimintakyky ja osaaminen. Varaudutaan rakennemuutoksiin ja luodaan uusia kasvualoja. Nostetaan erikoisviljelyn ja siihen perustuvan elintarviketuotannon tutkimusta, osaamista ja jalostusarvoa sekä laaditaan lähistrategia lähituotannon mahdollisuuksien parantamiseksi. Tuetaan kalatalouden toimintaedellytyksiä ja edistetään kalankasvatuksen sijainninohjausta. Toteutetaan Vakka-Suomen kalastuspuisto. Vahvistetaan maakunnallisen teknologia/business kampuksen toimintaa ja nostetaan se nykyistä korkeammalle tasolle. Tähän liittyen - uudelle osaamiskeskuskaudelle Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen toimialoiksi määritellään: bioalat, meriklusteri, funktionaaliset materiaalit, elintarvike, ICT sekä matkailu ja luovat toimialat. - aktivoidaan korkeakoulujen ja osaamiskeskuksen yhteyksiä elinkeino- ja muiden toimijoiden kanssa toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Maakunnan yrityselämää kansainvälistetään - kouluttamalla ja tukemalla kasvuhakuisten pk-yritysten vientiponnisteluja asiantuntija- ym. palveluin - tehostamalla palveluja uusien ulkomaalaisten yritysten toiminnan laajentumiseksi/siirtymiseksi maakuntaan. Myönnetään jokavuotinen julkinen palkinto alueen luovan toimialan parhaista innovaatioista, joiden valintakriteerit tukevat maakunnan elinkeinopoliittisia tavoitteita. Ylläpidetään ja kehitetään Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen keskeisiä ideoita ja verkostoja (esim. kulttuurin alueellinen yhteistyö ja tuotantoedellytykset). Edistetään prosentti rakennus- ja korjauskustannuksista taiteeseen -periaatteen toteutumista. Edennyt kohtalaisesti xxx Aktivoidaan työllisyyspolitiikkaa toteuttamalla nuorten koulutus- ja työllisyystakuu lisäämällä työkokeiluja ja kuntouttavaa työtoimintaa kehittämällä toimintamalli harjoittelupaikkojen järjestämiseksi korkeakouluista valmistuneille Lisätään ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja maakunnan tarvetta vastaavasti ja perustetaan sitä koskeva maakunnallinen koulutuspaikkapankki. Tuetaan koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä maakunnan erityispiirteet huomioon ottavaksi mukaan lukien ruotsin kielen opetus. Tuotteistetaan ja kaupallistetaan uusia liikeideoita sekä kehitetään uusia tuotekonsepteja (esim. sähköajoneuvokonseptit, ja kanssakäymisen teknologiat). Nostetaan Turku Touring matkailun toimialakehittäjäksi tekemällä siitä aidosti maakunnallinen sekä kehitetään maaseudun ja saariston ympärivuotista matkailua mm. lisäämällä sisältöjen tarjontaa (esim. terveysmatkailu, elämysmatkailu, hiljaiset alueet). Vahvistetaan meriklusteria perustamalla meritekniikan kehittämiskeskus ja käynnistämällä meriteollisuusalan yliopistotasoinen koulutus Turussa. Alueellistetaan Syken Merikeskuksen toimintoja Turkuun. Kehitetään Turun biokuvantamisen keskuksesta Pohjoismaiden johtava alan keskus.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 12 Kehitetään ympäristö- ja vihreää taloutta ja edistetään yritystoimintaa näillä aloilla. Edennyt heikosti xx Ei toimenpiteitä. Ei ole aloitettu x Ei toimenpiteitä. TL 2 Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Toteutunut xxxxx Selvitetään Turun seudun uuden jätteenpoltto- tai muun käsittelylaitoksen sijoittamista Topinojalle tai vaihtoehtoisesti muihin kuntiin. (MV:n ponsi: tutkitaan mahdollisuus toteuttaa laitos koko maakunnan yhteishankkeena) Edennyt hyvin xxxx Tiivistetään kansainvälistä eri alojen yhteistyötä Itämeren alueella. Turusta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. Markkinoidaan maakuntaa eri toimijoiden yhteistyönä. Kehitetään logistisia palveluja ja monipuolisia kansainvälisiä yhteyksiä mm. Turun lentoaseman ja satamien yhteydessä. Ohjataan kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista tukemaan ehyttä yhdyskuntarakennetta kuntien elinvoimaisuutta edistäen niiden omista lähtökohdista. Otetaan yleiskaavoitus kuntien strategiseksi suunnitteluvälineeksi. Vahvistetaan seudullista yleiskaavayhteistyötä ja panostetaan suunnittelun laatuun. Laaditaan selvitykset maakuntakaavan tarkistamiseksi seuraavien teemojen osalta ja hyödynnetään tuloksia maakunnan kehittämisessä - ekologiset käytävät ja hiljaiset alueet - saariston (Turunmaa) rakennuskulttuuriympäristöt - kaupan palveluverkkoselvitys Suunnitellaan ja kehitetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää. Painopisteenä on Turun kaupunkiseutu. Vaikutetaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon siten, että seuraavat asiat on selonteossa huomioitu: - 8 Turku-Pori, yhteysvälihanke - paikallisjunaliikenne Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki - Turun seudun joukkoliikenteen voimakas kehittäminen - kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittäminen (mm. Turun satamayhteys, Salon itäinen ohitustie, kt 40 Turun kehätie) - liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen pitkäjänteisyys ja rahoitustason nosto - toimivan saaristoliikenteen turvaaminen.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 13 Kehitetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää liikennejärjestelmätyössä määritellyn liikennepolitiikan edistämiseksi ja liikennejärjestelmäsuunnitelmiin sisältyvien toimenpideohjelmien mukaisin toimenpitein. Keskeisiä toimenpiteitä ovat edellä mainittujen lisäksi: - Määritellään ja vaiheistetaan Salo Lohja uuden ratalinjauksen suunnittelu sekä Uudenkaupungin radan kehittämistarpeet (mm. tasoristeysturvallisuus, tavaraliikenteen tarpeet, kantavuus ja sähköistys). - Parannetaan liikenneturvallisuutta (arvostuksen lisääminen sekä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen, erityisesti valtatie 9). - Painotetaan ilmastotavoitteita liikennejärjestelmän kehittämisessä. Luodaan erityyppisiä uusia metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita ja alueiden verkostoja vapaaehtoisin keinoin. Edistetään kilpailukykyistä asuin- ja työpaikkaympäristöä / toimintaympäristöä tuottavaa kaupunkisuunnittelua. Edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti - uusiutuvan energian (ml. bioenergia) tuottamisen lisäämistä ja logistiikan järjestämistä - energia-alan huippuosaamisen lisäämistä ja yhteistyön tiivistämistä (energiateknologian osaamiskeskittymä). Edistetään jätevesiosuuskuntien perustamista ja vesilaitosten yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi ja tuetaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamista (esim. siirtoviemärit). Edennyt kohtalaisesti xxx Parannetaan maakunnan satamien yhteistyötä ja kilpailukykyä. Selvitetään maakunnan satamien yhdistämistä. Tuetaan Saaristomeren ja muiden vesien hoitoa, esim. TEHO -hankkeessa tuotettuun toimintamalliin sitoutetaan kaikki valuma-alueen maatilat. Edennyt heikosti xx Laaditaan maa-ainesstrategia. Siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti maa-ainesten kestävä käyttö ja pohjaveden hyvä laatu ja riittävyys. Edistetään maakaasuputken vetämistä maakuntaan. Ei ole aloitettu x Ei toimenpiteitä. TL 3 Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Toteutunut xxxxx Laaditaan seudulliset / työssäkäyntialuekohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joihin kuuluvat muun muassa koulupoliisi- ja pelastustoiminta, liikenteen asennekasvatus sekä hoito- ja hoivalaitosten turvallisuus (automaattiset sammutuslaitteistot). Edennyt hyvin xxxx Kootaan kuntien yhteinen esteettömyyteen erikoistunut tieto yhteen paikkaan (resurssikeskus). Laajennetaan esteettömyysasiamiestoimintaa.

108, MH 27.5.2013 10:00 / Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa 2013 mh 27 5 2013 14 Edennyt kohtalaisesti xxx Peruspalveluja kehitettäessä lähtökohtana pidetään ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja kuntoutusta. Peruspalvelut järjestetään kunnissa lähipalveluina ja erityispalvelut hoidetaan yhteistoiminta-alueella tai sitä laajemmalla alueella. Kehittämistoimenpiteiden painopisteinä ovat - lasten ja nuorten perheiden palvelut - vanhustenhuolto - päihde- ja mielenterveystyö - vammaispalvelujen kehittäminen Lisätään sosiaali- ja terveydenhoitoalojen henkilökunnan koulutusta ja uudistetaan koulutusta sosiaali- ja terveysalan tietotaidon yhdistämiseksi. Luodaan koulunkäynnin keskeyttämisen seurantajärjestelmä, johon sisältyy toimenpiteet puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen Kehitetään erilaisia osallistumismuotoja esim. - tuetaan aluetoimikuntatyötä - perustetaan kaikkiin kuntiin nuorisovaltuustot - perustetaan erilaisia matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Edennyt heikosti xx Tuetaan vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyötä. Tuetaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamista. Parannetaan kaikkien siirtolaisten kotoutumismahdollisuuksia turvaamalla kaikille, riippumatta maahantulon syistä, mahdollisuus päästä kotouttamiskoulutukseen sekä varmistamalla kaikille riittävä suomenkielen opetus. Kaikki seutukunnat osallistuvat pakolaisten vastaanottoon. Ei ole aloitettu x Vakinaistetaan pajakouluja.

109, MH 27.5.2013 10:00 EDUNV: 10/2013 LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE OIKEUSAPUPIIREISTÄ, OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA Asia Oikeusministeriö pyytää lausuntoa valmisteilla olevasta oikeusministeriön asetuksesta, jossa säädetään oikeusapupiireistä, oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina 31.5.2013. Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan oikeusaputoimistot sijaitsevat oikeusapupalveluiden alueellisen tarpeen mukaan muodostettavissa oikeusapupiireissä. Oikeusaputoimistolla voi tarvittaessa olla useampi kuin yksi toimipaikka. Saman säännöksen mukaan oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella. Ennen toimipaikkojen sijaintia koskevien säännösten antamista on kuultava kuntia, joita asia koskee. Voimassaoleva oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista on annettu 19.10.2012 (581/2012). Asetuksen mukaan oikeusaputoimistoja on 34 vuonna 2013 ja 33 vuoden 2014 alusta lukien. Niillä on toimipaikkoja yhteensä 165. Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2013 2016 on linjattu, että oikeusaputoimistojen määrää vähennetään noin 30 oikeusaputoimistoon vuoteen 2014 mennessä. Ministeriö esittää, että asetusta on tarpeen muuttaa oikeusaputoimistojen toimistoverkon kehittämisen vuoksi. Koska asetuksen olennainen sisältö on pykälässä, jossa on lueteltu oikeusaputoimistojen toimipaikat, on tarkoituksenmukaista antaa uusi asetus, jolla kumotaan asiassa aiemmin annettu oikeusministeriön asetus. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta. Ministeriön esityksen mukaan oikeusaputoimistojen hallinnollinen yhdistäminen vähentää näiden toimistojen haavoittuvuutta, hallinto kevenee ja henkilöstön työtehtävien järjestelymahdollisuudet lisääntyvät. Muutoksen tavoitteena on keskittää hallintoa, jolloin varsinaiseen oikeusapupalveluun jää mahdollisimman paljon voimavaroja. Lisäksi ministeriön esityksessä esitetään, että uusien muodostettavien oikeusaputoimistojen nimet määräytyisivät lähtökohtaisesti maakuntapohjaisesti, kuten useissa muissakin valtion virastoissa on tehty. Esityksessä ehdotetaan mm. Turun ja Varsinais-Suomen oikeusaputoimistojen yhdistämistä ja niistä muodostettavan Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto. Tämän ja muiden muutoksien jälkeen oikeusaputoimistojen määrä vähenisi kaikkiaan kuudella koko maassa. Tässä yhteydessä yhdistettävien toimistojen toimipaikat säilyisivät kuitenkin entisellään eli toimipaikat olisivat Loimaalla, Mynämäellä, Salossa, Somerolla ja Turussa. Loimaan, Salon ja Turun toimipaikoissa on päivittäin henkilökunta paikalla ja Mynämäellä sekä Somerolla järjestetään vastaanotto. Oikeusaputoimistojen tehtäviin on vuoden 2009 alusta kuulunut myös yleisen edunvalvonnan palvelujen järjestäminen. Asiasta säädetään laissa holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä (575/2008). Yleisen edunvalvonnan osalta oikeusaputoimistoille on määritelty alueelliset toimivaltarajat. Sen sijaan oikeusavun osalta oikeusaputoimistoilla ei ole alueellisia toimivaltarajoja, vaan oikeusaputoimistot voivat antaa oikeusapua riippumatta siitä, minkä kunnan asukas henkilö on. Oikeusaputoimistojen yhdistymisten vuoksi ministeriö esittää, että myös edunvalvonta-alueita tulee tarkistaa. Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueen muodostaisivat nykyisen Turun oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueen kunnat Kemiönsaari, Parainen ja Turku, sekä Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueen kunnat Aura, Kaarina, Koski TL, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Oripää, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero ja Tarvasjoki. Esteellisyystilanteessa, ellei palvelua voida hankkia ostopalveluna, Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueeseen kuuluvien edunvalvontapalveluista vastaavat Kanta-Hämeen, Länsi-Uudenmaan, Rauman tai Satakunnan oikeusaputoimisto. Ministeriön esityksen mukaan muutosten jälkeenkin asiakkaiden saamat palvelut säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Valtion oikeusaputoimistojen toimipaikat ja niiden henkilöstö säilyvät nykyi-

109, MH 27.5.2013 10:00 EDUNV: 10/2013 sellään. Toimipaikkoja ei tämän esityksen yhteydessä lakkauteta eikä henkilöstövähennyksiä tehdä. Valmistelija JV/MRa/lk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää oikeusaputoimistojen hallinnollista yhdistämistä perusteltuna toimistojen haavoittuvuuden vähentämisen ja hallinnon keventämisen vuoksi. Samalla rinnakkain toimivien toimistojen kiinteistöjen vuokrakulut vähenevät ja henkilöstön työtehtävien järjestelymahdollisuudet paranevat. Toimistojen hallinnon yhdistäminen on osa pidemmän tähtäimen kehittämistavoitteita. Turun oikeusaputoimiston yhdistäminen Varsinais-Suomen oikeusaputoimistoon aiheuttaa kuitenkin myös käytännön esteellisyysongelmia asiakkaille, sillä niin sanottu vastapuolitoimistoetu häviää. Tällä hetkellä asian vastapuolet ovat voineet saada oikeusapua saman alueen eri toimistoista. Yhdistymisen jälkeen vastapuolen on haettava oikeusapua naapuritoimistosta, esimerkiksi Uudestakaupungista tai Forssasta. Oikeusaputoimistoissa tämä tarkoittaa merkittävää liikkumisen lisääntymistä tapauksia käsiteltäessä. Oikeusaputoimiston asiakkaan toinen vaihtoehto on valita yksityinen oikeusapu. Tässä on kuitenkin esiintynyt ongelmia mm. Turussa. Yksityistä oikeusapua tarjoavat yritykset eivät ole aina ottaneet hoidettavakseen oikeusapuasiakkaita samalla asetuksen määräämällä tuntitaksalla kuin oikeusaputoimistot. Palveluiden saatavuuden kannalta on tärkeää, että yhdistettävien toimistojen toimipaikat ja pääosin myös henkilöstö säilyvät ennallaan. Lausunto lähetetään: oikeusministerio@om.fi Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Malla Rannikko, puh. 0400 259 223, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

110, MH 27.5.2013 10:00 MAANK: 50/2011 VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Maakuntahallitus 27.4.2013 Asia Johdanto Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää, ohjata ja nopeuttaa tuulivoimatuotannon rakentamista ja edesauttaa maakunnan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumista. Kaavan tarkoituksena on osoittaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Varsinais-Suomen parhaiten tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet. Kaavaan merkityt alueet perustuvat vuosina 2010 2011 tehtyyn Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitykseen. Alueiden soveltuvuutta on tutkittu tarkemmin kaavatyön aikana ja samalla on selvitetty pienempiä tuulivoimatuotannon alueita olevien ympäristöhäiriöitä tuottavien toimintojen ja teollisuusalueiden läheisyyteen. Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaava on edennyt ja valmisteltu seutukunnittain muodostuen seuraavista maakuntakaavoista: - Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004, - Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008, Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 2008 2012 sekä - Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maankuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2103 Tuulivoimavaihemaakuntakaava täydentää kokonaismaakuntakaavaa manneralueen ja rannikon suurten saarten osalta. Tuulivoimavaihemaakuntakaava on laadittu siten, ettei se estä tai rajoita aiempien kaavojen toteutumista. Merialueiden ja saariston tuulivoimakysymykset on ratkaistu em. aiemmissa kaavaprosesseissa. Vaihemaakuntakaavassa esitetään tv-osa-alue- ja en-kohdemerkinnöin ne alueet, joille tuulivoimarakentamista tulee jatkossa keskitetysti suunnitella sekä toisaalta osoitetaan minne pysyvää tai vapaa-ajan asutusta ei tule suunnitella. Maakuntakaavalla on tarkoitus osoittaa alueita, joille tuulivoimarakentaminen on mahdollista yksityiskohtaisten selvitysten tulosten ja niiden määrittämien toimenpiteiden perusteella. Maakuntakaavan alueille ei tämän hetkisten tietojen perusteella kohdistu sellaisia rajoitteita, jotka lähtökohtaisesti estäisivät tuulivoimarakentamisen. Maakuntakaavalla ei osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden sijaintipaikkoja vaan alueita, joille yksityiskohtaista suunnittelua tulee jatkossa kohdentaa. Yksityiskohtaisen suunnittelun aikana tulee ratkaista, minne ja kuinka monta voimalaa kullekin alueelle voidaan sijoittaa aluekohtaiset, paikalliset rajoitteet ja erityisarvot huomioiden. Maakuntakaavan merkinnöillä ei ohiteta maankäyttö- ja rakennuslain ja muun erityislainsäädännön ohjausta tai rajoitteita. Vaihemaakuntakaavan aiemmat käsittelyvaiheet: - maakuntavaltuuston aloituspäätös 13.6.2011 - maankäyttöjaosto, OAS 29.8.2011 - kuulutus vireille tulosta 17.9.2011 - viranomaisneuvottelu 26.10.2011 - tavoiteseminaari 8.12.2011 - maankäyttöjaosto, kaavaluonnos 26.3.2012 - maakuntahallitus, kaavaluonnos 23.4.2012 - kaavaluonnos nähtävillä 7.5. 15.6.2012 - maankäyttöjaosto 27.8.2012 - maakuntahallitus 24.9.2012 - viranomaistyöneuvottelu, YM 27.9.2012 - maankäyttöjaosto, kaavaehdotus 19.11.2012 - maakuntahallitus, kaavaehdotus 17.12.2012

110, MH 27.5.2013 10:00 MAANK: 50/2011 Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saatu palaute Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi 17.12.2012 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksen, asetti sen nähtäville 10.1.15.2.2013 väliseksi ajaksi ja pyysi ehdotuksesta lausunnot. Ehdotuksesta saatuja lausuntoja ja mustutuksia sekä niihin laadittuja vastineita käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 15.3.2013. Maakuntakaavaehdotuksesta saatiin määräaikaan mennessä 46 lausuntoa ja 46 muistutusta. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kaavaselostuksen sisältöön, erityisesti tekstisisällön luettavuuteen ja riittävyyteen. Maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset nousivat selvästi esille ja niiden perusteella esitettiin muutoksia aluerajauksiin tai alueiden poistamista vaihemaakuntakaavasta. Lisäselvitystarpeita esitettiin arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden läheisyyteen sijoitettujen tuulivoimamerkintöjen osalta. Luontoarvojen osalta vaikutukset suojelualueisiin, lajikohtaiset huomiot sekä erityisesti Kemiönsaaren linnustovaikutukset nousivat esille. Useissa lausunnoissa otettiin kantaa myös ohjausvaikutustaulukon soveltamiseen sekä kuntakaavoituksen merkitykseen jatkosuunnittelussa. Osassa kuntien lausuntoja kiinnitettiin huomiota lähialueen asutukseen sekä esitettiin huomioita melu- ja välkevaikutuksen suhteen. Monessa lausunnossa todettiin, että luonnosvaiheen jälkeen on useat teemat huomioitu riittävästi, ja ettei ehdotusvaiheen aineistoon ole muuta huomautettavaa. Puolella Varsinais-Suomen kunnista ei ollut huomautettavaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Muistutuksista suurin osa koski Loimaan ja Turunmaan seutujen merkintöjä kohdentuen erityisesti niille alueille, joilla tuulivoimahankkeet ovat vireillä jo kuntakaavoituksessa. Muistutusten sisältö kohdentui melu- ja välkevaikutuksiin sekä maiseman muuttumisesta johtuviin vaikutuksiin. Yhdistyksiltä ja yrityksiltä tulleet muistutukset kohdentuivat maakuntakuntakaavan ohjausvaikutukseen ja sen aiheuttamiin rajoitteisiin tuulivoimapuistojen kokoluokan suhteen maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolella sekä tehtyjen luonto- ja linnustoselvitysten riittävyyteen. Monet tuulivoimatuotannon aiheuttamista yksityiskohtaisista haitoista, joihin saadussa palautteessakin viitataan, voidaan huomioida vasta tarkentuvan jatkosuunnittelun yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden tarkat sijoituspaikat, voimalatyypit ja tuulivoimaloiden lukumäärä ovat selvillä. Tämän tyyppisiä vaikutuksia ovat muun muassa melun sekä välkkeen ja varjostuksen aiheuttamat haitat. Ehdotusvaiheen palautteen perusteella tehdyt tarkistukset Kaavaselostuksen sisältöä on täydennetty maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten osalta. Erityistä huomiota on kiinnitetty tuulivoima-alueiden lähimpiin arvokkaisiin kohteisiin, myös yleisiä perusteita aluevalinnoille on täydennetty sekä tehtyjen selvitysten tuloksia on tuotu paremmin esille. Luontoarvojen osalta on tarkennettu aluekohtaisia tietoja sekä Kemiönsaaren osalta on tarkennettu linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Aluerajauksia on tarkistettu pienentämällä useilla alueilla niin luonto- ja maisema-arvojen kuin lähialueen asutuksen aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Natura-alueiden vaikutusten arviointia on edelleen täydennetty ja kaava-karttaan on lisätty kokonaismaakuntakaavan Natura-alueiden yleismääräys. Merkintöjen tarkistukset ja niiden perusteet: - Alueiden Pyhäranta (904), Taka-Lammi (905), Näse (101) ja Suomusjärvi (104) aluerajausta on pienennetty siten, etteivät alueet rajaudu maakuntarajaan. Alueiden laajentumismahdollisuutta ei ole osoitettu tai todettu naapurimaakuntien tuulivoimaselvityksissä. - Suomusjärven (104) alueen läntisintä osaa on pienennetty linnustovaikutusten sekä suojelualueen läheisyyden vuoksi. Kaavaan merkityn alueen lounais- ja länsi-puolella oleva alueella on Kaakkurien käyttämiä lampia ja muutamia kalasääksen käyttämiä pesäpuita. - Järvenkylän (102) alueen etelään työntyvä osa-alue on poistettu linnustovaikutusten vuoksi. Alueen aiempi pohjois-eteläsuuntainen muoto voi vaikuttaa linnuston idästä tulevaan muuttoon, jota on havaittu Kemiönsaaren linnustoselvityksissä. Lisäksi Sjölaxin arvokkaalta linnustoalueelta suuntautuvat lintureitit voivat suuntautua alueen eteläpuolitse kohti Perniönjoki-laaksoa.

110, MH 27.5.2013 10:00 MAANK: 50/2011 - Verhonkulman (302) itäisintä osaa on rajattu pienemmäksi alueella olevan vapaaajanasutuksen sekä sinne suunnitellun vapaa-ajanrakentamisen aiheuttamien rajoitteiden vuoksi. - Kolsa-Juvansuon (504) alueen koillinen osa on rajattu pois kokonaismaakuntakaavassa oleva suojelualueen mukaisesti sekä siten, ettei alue ylitä valtatietä 8. - Nordanå-Lövbölen (702) aluerajaus länsiosassa vastaamaan kokonaismaakuntakaavan E- alueen merkintää - Stortervon (en 808) energiahuollon kohdemerkintä on poistettu. Alueen välittömässä läheisyydessä pesii merikotka sekä kalasääksiä, jotka rajaavat aluetta pienemmäksi. Alue ei siten ole parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, joka tulisi esittää maakuntakaavassa. - Santtio-Kiimkallion alue (901) poistetaan maakuntakaavakartalta, mikäli alueen mahdollinen merikotkan pesäpuu todentuu kevään tarkistuskäynnillä. Vaihemaakuntakaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset eivät edellytä kaavan uudelleen nähtäville asettamista. Oheismateriaalina - Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot, muistutukset sekä niihin laaditut vastineet, - tarkistettu tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus ja kaavaselostus Valmistelija HS/AK/en Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä vastineet Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin; 2. hyväksyä vaihemaakuntakaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset; 3. valtuuttaa liiton viraston viimeistelemään kaava-aineiston sekä 4. esittää Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja toimittaa maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Päätös Merkittiin, että Juho Savo ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) eikä osallistunut asiakohdan käsittelyyn. Suunnittelija Aleksis Klap esitteli asian. Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 27.5.2013 Merkittiin, että Anne-Mari Virolainen poistui klo 11.45. Asia Edellisen maakuntahallituksen kokouksen jälkeen on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylitarkastaja Ville Vasko raportoinut, että Santtio-Kiimkallion alueella (901) on toukokuussa havaittu pesitty merikotkan pesäpuu. Pesäpuusta on rengastettu kaksi merikotkan poikasta WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtajan Toni Laaksosen sekä Sven Nordqvistin toimesta. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan lähtökohtana on ollut, että tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita ei osoiteta linnuston kannalta tärkeille pesintä-, ruokailu- tai muuttojen levähdysalueille, jotka on suojeltu Natura (SPA) -alueina tai linnustollisesti tärkeinä IBA- ja FINIBA-alueina (kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat linnustoalueet, kaavaselostus s. 10). Tiedossa olevien merikotkien pesäpuiden suhteen on noudatettu kahden kilometrin suojaetäisyyttä.

110, MH 27.5.2013 10:00 MAANK: 50/2011 Karttaote on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/AK/en Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päättää 1. esitetyn uuden tutkimustiedon perusteella poistaa Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksesta Santtio-Kiimkallion tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen (tv 901) 2. esittää maakuntahallituksen 27.4.2013 kokouksessa hyväksytyn Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksen em. korjauksen mukaisena maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja toimittaa maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Päätös Merkittiin, että Juho Savo ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) eikä osallistunut asiakohdan käsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja suunnittelija Aleksis Klap p. 040 721 3137, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

111, MH 27.5.2013 10:00 MAANK: 91/2013 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LAATIMINEN Asia Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistettu viidessä osassa: - E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002 - Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 - Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 - Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012 - Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Ympäristöministeriön maaliskuinen vahvistuminen päätti Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavoituksen koko 2000-luvun kestäneen seutukunnittain edenneen ensimmäisen kierroksen. Yleispiirteinen alueiden käytön suunnittelu on jatkuva prosessi. Voimassa olevien kaavojen tarkistustarpeita aiheuttavat sekä yhteiskunnallinen kehitys että muuttuva lainsäädäntö. Maakuntakaavan toteutumista edistetään ja ajantasaisuutta seurataan kuntakaavoitukseen osallistumalla sekä laatimalla selvityksiä alue- ja yhdyskuntarakenteen muutoksista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun PARAS-puitelain johdosta v. 2007 valtioneuvostolle toimitetun Turun kaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelman mukaisesti laadittiin kaupunkiseudulle yhteinen rakennemalli. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 hyväksyttiin kaikissa alueen 14 kunnassa kesän 2012 aikana. Maakuntahallitus päätti jo kokouksessaan 23.4.2012 hyväksyä Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -loppuraportin hyödynnettäväksi seuraavassa maakuntakaavan tarkistuksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa. Päätökseen sisältyi eriävä mielipide. Rakennemallin laatimisen lähtökohtana ja tavoitteena oli koko prosessin ajan mallin toteuttaminen maakuntakaavan tarkistamisen kautta. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos keväällä 2011 toi maakuntakaavoitukselle vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaukseen ja mitoitukseen liittyviä lisätehtäviä. Muutokset tulevat kokonaisuudessaan voimaan siirtymäajan päätyttyä huhtikuussa 2015. Muuttunut laki edellyttää myös vasta vahvistettujen maakuntakaavojen tarkistamista tiiviissä aikataulussa. Edellä esitetyn perusteella on tarpeen käynnistää Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistus. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään - keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen, - vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä - liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella. Maakuntakaavan tarkistuksessa tarvittavien perusselvitysten laatiminen on jo aloitettu. Maakunnan keskusverkkoanalyysiä raportoidaan syksyn 2013 aikana. Kaupan palveluverkkoselvitystä tehdään konsulttitoimeksiantona, joka niin ikään valmistuu syksyllä. Liikennejärjestelmätyö on myös käynnissä. Maakunnan liikennestrategia hyväksytään kesällä 2014. Maakuntastrategia tulee myös vaikuttamaan maakuntakaavan sisältöön. Vaihemaakuntakaavan tavoiteaikataulu. MAAKUNTAVALTUUSTON ALOITUSPÄÄTÖS KESKUSVERKKOSELVITYS KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS LUONNOKSEN VALMISTELU LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 2013 2014 2015 2016

111, MH 27.5.2013 10:00 MAANK: 91/2013 EHDOTUKSEN VALMISTELU EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MAAKUNTAVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN VAHVISTAMINEN Valmistelija HS/en Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

112, MH 27.5.2013 10:00 MAANKÄYTTÖJAOSTON 29.4.2013 ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja 29.4.2013: Lausunto Kemiönsaaren kunnanhallitukselle Taalintehtaan osayleiskaavaehdotuksesta (M30/18.2.13) Lausunto Kemiönsaaren kunnalle Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta (M45/8.3.2013) Lausunto Salon kaupungille (M38/28.2.2013) sekä Paimion kaupungille (M43/6.3.2013) Husopöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta Lausunto Marttilan kunnanhallitukselle asemakaavan muutosluonnoksesta Myllypellontien alueella (M55/2.4.2013) Lausunto Mynämäen kunnanhallitukselle Nihattulan asemakaavan muutosluonnoksesta (M54/2.4.2013) Lausunto Paimion kaupunginhallitukselle Muurassuontien asemakaavan muutosehdotuksesta (M65/17.4.2013) Lausunto Salon kaupunginhallitukselle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta, Muurlan korttelissa 42 (M49/15.3.2013) Lausunto Salon Komisuon kylän kiinteistön Nalkki 2: alueen maa-aineslupahakemuksesta (M 40/14.3.2013) Lausunto Paraisten Houtskarin Björkön kylän kiinteistön Lillstupist 13:3 alueen maaaineslupahakemuksesta (M35/25.2.2013) Suunnittelujohtajan lausunto Johan Söderbergin tuulivoimapuistohankkeesta Sauvon Steningen alueelle (M29/15.2.2013) Suunnittelujohtajan lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -opasluonnoksesta (M42/5.3.2013) Lausunto Destia Oy:n Lakarin ylijäämämaan ja rakennusmateriaalien kierrätyspaikkahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (M44/7.3.2013) Lausunto Tarvasjoen sikalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (M22/5.2.2013) Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (M36/26.2.2013) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Koski Tl: Kirkonseudun asemakaavan muutos Hakapolku korttelissa 56 (M32/20.2.2013) 2. Koski Tl: Korttelin 17 asemakaavan muutos (M33/20.2.2013) 3. Koski Tl: Vinarin alueen asemakaavan muutos korttelissa 114 (M34/20.2.2013) 4. Marttilan kunta: Tervaskannonmäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus (M27/12.2.2013) 5. Mynämäen kunta: Asemakaavan muuttaminen korttelissa 180 (M53/2.4.2013) 6. Naantalin kaupunki: Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutos sekä väli- ja sisäsaariston osayleiskaavan muutos (M25/11.2.2013) 7. Pöytyän kunta: Korttelin 185 asemakaavan muutos (M28/13.2.2013) 8. Sauvon kunta: Kallenmäen asemakaavan muutos kortteli 140 (M48/13.3.2013) 9. Someron kaupunki: Asemakaavan laatiminen Harju-Härkälään (M60/10.4.2013) 10. Turun kaupunki: Ympäristönsuojelumääräysten tarkistaminen (M37/27.2.2013) 11. Turun kaupunki: Asemakaavanmuutosehdotus; Pansio 66 LNG-terminaali (M50/19.3.2013) 12. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Kiisan maantien 12254 parantaminen välillä Karhunkaaren läntinen liittymä - Kajamontie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Masku Tiesuunnitelma (M39/1.3.2013) Tiedoksi merkittävät, saapuneet lausuntopyynnöt 1. Laitilan kaupunki: Timo Rantalan maa-aineslupahakemus tilalla Mäyrä RN:o 9:56 Kodjalan kylässä (M24/11.2.2013) 2. Maa- ja metsätalousministeriö: Ehdotus hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta (M23/11.2.2013) 3. Paraisten kaupunki: Ulf Johanssonin maa-aineslupahakemus Risisin kylän tilalle Jaggas 4:13 (M31/20.2.2013) 22

112, MH 27.5.2013 10:00 Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla www.varsinais-suomi.fi otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/en Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan 29.4.2013 tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

113, MH 27.5.2013 10:00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A 16-17 - muut B 61-83 - virkavapaudet/työlomat E 17-24 - kokemus-/ammattialalisät F 2 3 - muut henkilöstöpäätökset G 2-4 - CB valtion vastinraha N 3 Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q 24 Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB- valtion vastinrahoituksen maksatuspäätökset X 23-26 - EAKR ohjelman maksatuspäätökset Y 18-22 - maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z 7-8 Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

114, MH 27.5.2013 10:00 KIELELLISTEN PALVELUJEN TOIMIKUNNAN ASETTAMINEN Asia Lain alueiden kehittämisestä (aluekehityslain) 10 2 momentin mukaan niiden maakunnan liittojen, joihin kuuluu sekä yksikielisiä että kaksikielisiä kuntia on perustettava toimielin maakunnan kielellisten palvelujen kehittämiseksi. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Hallituksen esityksen (HE 59/2009) mukaan Toimielin perustettaisiin nimenomaisesti kielellisten palvelujen kehittämistä varten. Maakunnan liitto noudattaa toiminnassaan kielilakia (423/2003), ehdotettu toimielin toimisi yleisellä tasolla kehittäen maakunnan liiton kielellisiä palveluita. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 17 :n mukaan maakuntahallitus voi asettaa avukseen jaostoja ja toimikuntia. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 3 :n mukaan kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (1986/609) 4 a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä (lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja) tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Varsinais-Suomen liitto noudattaa toiminnassaan kielilakia (423/2003) ja ehdotettu toimielin tulee yleisellä tasolla kehittämään liiton kielellisiä palveluita. Maakuntahallitus päättää 1. asettaa toimikaudekseen kielellisten palvelujen toimikunnan, jonka tehtävänä on yleisellä tasolla valmistella liiton kielellisten palvelujen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kannanottoja. 2. nimetä toimikuntaan yhden jäsenen kustakin maakuntahallituksessa edustettuna olevasta puolueesta. 3. määrätä jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. 4. määrätä toimikunnan sihteeriksi saaristoasiamies Tapio Penttilän. Päätös Maakuntahallitus nimesi kielellisten palvelujen toimikuntaan yhden jäsenen kustakin maakuntahallituksessa edustettuna olevasta puolueesta ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen: Jäsen varajäsen Lindstedt Kim, pj Parainen Hongisto Tuija Parainen Lindholm Linda, vpj Kaarina Wennström Kjell Turku Andersson Mikael Turku Koski Silvia Sauvo Franck Anna Parainen Nurmela Risto Parainen Franzen Hans Kemiönsaari Ahonen Arja Parainen Henriksson Carita Parainen Wikström Gustav Turku Huhta Catrine Kemiönsaari Jylhä Miia Kemiönsaari Maakuntahallitus valitsi puheenjohtajaksi Kim Lindstedtin ja varapuheenjohtajaksi Linda Lindholmin. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

115, MH 27.5.2013 10:00 TIEDOKSI ANNETAVAT ASIAT.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS 10.6.2013.2 MATKARAPORTIT Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 10.6.2013 Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy. Alustava ohjelma: 9.30 Ryhmäkokoukset 10.15 Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat 10.30 Maakuntavaltuuston kokous - Ajankohtainen katsaus 12.00 Lounas 12.45 Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Maakuntastrategiatyöryhmät Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 4. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 5. Ääntenlaskijain valitseminen 6. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 7. Maakuntastrategian valmistelu 8. Salon kaupungin päätös maakuntavaltuuston varsinaisen jäsenen ja varajäsenen valinnasta 9. Vuoden 2012 talousarvion toteutumisvertailu ja tilinpäätös 10. Vuoden 2012 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen 11. Vuoden 2012 arviointikertomus 12. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisen seuranta 13. Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus 14. Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavojen vahvistaminen 15. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laatiminen 16. Maakunnan tila kesä 2013 -katsaus 17. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 18. Valtuutetun kyselyt 19. Kutsussa mainitsematon tai valmistelematon asia 20. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen Heikki Saarento, Ülari Alamets ja Aiga Plesanova CB Content Working Group meeting 4.-6.3.2013 Tukholma, Ruotsi Heikki Saarento CB Joint Programming Committee, 2nd meeting 26.-27.3.2013 Riika, Latvia Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

116, MH 27.5.2013 10:00 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja Petteri Orpo päättää kokouksen. Päätös Puheenjohtaja Petteri Orpo päätti kokouksen klo 11.35.

9998, MH 27.5.2013 10:00

9998, MH 27.5.2013 10:00 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: Pykälät ja kieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: HValL 3 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusviranomainen Aika Oikaisuvaatimuksen sisältö VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUS Ratapihankatu 36 PL 273 20101 TURKU sähköposti: kirjaamo@varsinais-suomi.fi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2 PL 32 20101 TURKU Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa.

9998, MH 27.5.2013 10:00 Muu valitusviranomainen Osoite: Postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.