Tehy-lehden Hyvä kysymys palsta; vuosi 2011 1/2011 Voinko rekisteröityä ilman lisäkoulutusta sairaanhoitajaksi, kun olen valmistunut 1992 terveydenhoitajaksi? Opintoihin kuului myös sairaanhoitajan koulutus, mutta valmistumisen yhteydessä rekisteröidyin vain terveydenhoitajaksi. Terveydenhoitajakoulutuksen suorittanut laillistetaan nykyisin sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana. Ennen vuotta 2002 laillistukset myönnettiin ammattiryhmille erikseen. Ennen vuotta 2002 terveydenhoitajajaksi valmistuneiden pitää kääntyä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran puoleen. Valvira arvioi, voiko ennen vuotta 2002 pelkästään terveydenhoitajana laillistettu saada laillistuksen myös sairaanhoitajaksi vai tarvitseeko hän sairaanhoitajaksi laillistamiseen esimerkiksi lisäopintoja. Ota yhteyttä Valvoraan ja selvitä asia. Ennen puhelua kannattaa etsiä tutkintotodistus esille. Valviran yhteystiedot ovat vaihde (09) 772 920 ja käyntiosoite Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki työvoimapoliittinen asiamies Mervi Flinkman 2/2011 Miten hoitajan tulee toimia, jos ensiavussa potilaana ollut päihtynyt lähtee ajamaan autoa? Hoitaja on puhalluttanut potilaan ja saanut tietää, että tämä on humalassa. Työpaikalla olisi hyvä olla sovitut käytännöt siitä, miten hoitohenkilöstön tulee toimia, jos syntyy epäily, että potilas lähtee päihtyneenä ajamaan autoa. Lähtökohtaisesti potilastietojen luovuttaminen ulkopuoliselle on mahdollista vain potilaan suostumuksen tai laissa erikseen olevan säännöksen perusteella. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu olevan tilanteita, joissa salassapitovelollinen on oman tai muiden turvallisuuden vuoksi pakotettu ilmaisemaan muutoin salassa pidessäviä tietoja. Rikoslain mukaan oikeudellisesta suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava. Tällainen tilanne voisi olla kysymyksessä silloin, kun hoitaja ilmoittaa poliisille päihtyneestä henkilöstä estääkseen hänen lähtönsä. Pakkotilaan turvautuminen edellyttää aina intressivertailua aiheutettavan vahingon ja suojattavan oikeushyvän välillä. vt. lakimies Katariina Tirri 1(9)
3/2011 Saako työntekijä itse valita käyttämänsä yksityiset lääkäripalvelut tai muut kunnalliset lääkäripalvelut vai voiko esimies määrätä käyttämään työterveyshuoltoa? Suomessa on kaikilla kansalaisilla oikeus päättää itse, mihin hakeutuu hoitoon, kun sairauden takia tarvitsee lääkärin palveluja eli meneekö omalla kustannuksella yksityissektorille vai pyrkiikö hakeutumaan terveyskeskuslääkärille. Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä käyttämään työterveyshuollon palveluja muuten kuin siinä tapauksessa, että terveyskeskuksessa tai yksityissektorilla toimiva lääkäri on kirjoittanut sairauslomatodistuksen ja työnantajalla on epäily sen tarpeellisuudesta. Epäilyn syynä voivat olla esimerkiksi usein toistuvat sairauslomat. Lääkärintodistus on vain todistus työkyvyttömyysajasta, mutta palkanmaksusta sairausloman ajalta päättää työnantaja. Virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset palkanmaksusta. Jos työnantaja vaatii käyttämään yksinomaan työäterveyshuollon palveluja, työnantajan tulee varmistaa, että työterveyslääkärille pääsee samana päivänä. Tehyn työterveyshuollon toiminnasta koskevassa selvityksessä 2010 vain kaksi prosenttia jäsenistä vastasi, että pääsee samana päivänä vastaanotolle. Jopa 24% vastaajista ilmoitti, että työterveyslääkärille pääsee vasta 1-2 viikon sisällä. henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto 4/2011 Kenellä on vastuu, kun työtoverina on 17-vuotias lähihoitajaopiskelija? Työnantaja vastaa siitä, että lähihoitajaopiskelijalla on riittävä osaaminen. Myös opiskelijat ovat vastuussa siitä, että heidän toimintansa on huolellista. Opiskelija ottaa vastaan vain tehtäviä, joita hän osaa ja jotka kuuluvat sijaisuuden piiriin. Laki nuorista työntekijöistä koskee alle 18-vuotiaita. Laissa on säädetty esimerkiksi nuoden työajasta. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin nuoren ikään ja voimiin nähden on kohtuullista. Nuorella ei saa teettää liian rasittavaa työtä tai töitä, joissa esiintyy ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään. Nuori ei saa työskennellä yksin, jos työhön liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan uhka. Nuori saa työskennellä psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoidossa tai käsitellä ja kuljettaa kuolleita vain, jos hänellä on ammatillinen perustutkinto tai hän on ammatillisessa koulutuksessa opettajan johdolla ja valvonnassa. työvoimapoliittinen asiamies Mervi Flinkman 2(9)
5/2011 Siirryimme 5/2009 säännölliseen kolmivuorotyöhön. Olimme siihen asti varallaolojärjestelmässä, päivystimme kotoa käsin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Korvaus oli tällöin 50% palkasta. Käytännössä työmme oli lähes koko ajan aktiivityötä. Saimme ensimmäisen kerran vuosilomalisää tänä lomakautena 5/2010 alkaen. Muissa sairaanhoitopiireissä on kuulemma varallaolojärjestelmän aikana maksettu vuosilomalisää. Vaikuttaako varallaolosta saatu korvaus vuosilomapalkkaani lisäyksenä? Varallaolokorvaus ei vaikuta vuosilomapalkkaan tehtävään lisäykseen. Kuntasopimuksen määräys koskee työntekijöitä, joiden työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötöä tai vuorotyössä säännöllisenä työaikana tehtyjä ilta- tai yövuoroja. Säännöllinen työaika tarkoittaa kuntasopimuksen mukaisten työaikamuotojen työaikaa, joka esimerkiksi jaksotyössä on 3 viikon työaikajaksona enintään 114h 45 min. Näiden työntekijöiden vuosiloman päiväpalkkaan lasketaan vain näistä edellä mainituista työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lisäys. On kuitenkin mahdollista, että asiasta sovitaan paikallisesti toisin. Paikallisella sopimuksella kuntasopimuksesta voi poiketa, ellei sitä ole erikseen rajoitettu. vt. lakimies Heli Hartman 6/2011 Työpaikallani kunnallisessa sairaalassa toimitaan niin, että kun sairastuu kesken työviikon, menettää työajan lyhennykset. Jos on jo ehtinyt pitää lyhennykset, täytyy tehdä 2h ja 15 min takaisin. Onko tämä oikein? Muodollisessa jaksotyössä ei ole eroa ennalta tiedossa olevan tai yllättävän keskeytyksen välillä. Muodollisessa jaksotyössä säännöllinen työaika ja ylityöraja lasketaan aina saman säännön mukaan. Tästä saattaa johtua, että jakson keskeytyessä esimerkiksi sairauden vuoksi, jakson työtunnit jäävät vajaaksi verrattaessa uuteen keskeytyneen jakson säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan. Jos jaksolla olisi ollut syntymässä olevaa ylityötä, ylityöstä valuisi ensin täyttöön työtuntien vajaus ja vasta sen jälkeen syntyisi ylityötä. Tämä on sopimuksen mukaista. Työtuntien jääminen vajaaksi yllättävän keskeytyksen vuoksi ei kuitenkaan oikeuta työnantajaa teettämään vajausta takaisin. Työnantajalla tulee olla perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa teettäessään tunteja takaisin, eikä työtuntien vajaus ole perusteltu syy. Vajauksen teettäminen takaisin ei ole sopimuksen mukaista toimintaa. asiamies Pekka Mykkänen 3(9)
7/2011 Vanhustyössä esimiehillä on erilaisia nimikkeitä ja myös palkkauksessa on eroja. Osastonhoitajan palkka on suurempi kuin vastaavan sairaanhoitajan, vaikka työnkuva on lähes sama. Toisaalta myös apulaisosastonhoitajan palkka on suurempi kuin vastaavan sairaanhoitajan. Mikä on Tehyn kanta asiaan? Osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan nimikkeet kertovat tehtävistä ja asemasta. Nimikkeitä ei tule muuttaa kevyesti. Niiden tulisi olla loogisia, ja niiden tulisi samoissa tehtävissä eri työpaikoissa vastata toisiaan. Joillakin työpaikoilla osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan nimikkeitä on muutettu esimerkiksi vastaavaksi sairaanhoitajaksi. Tehy ei näe syytä siirtyä vastaavan sairaanhoitajan nimikkeen käyttöön, jos tehtävät vastaavat osastonhoitajan/apulaisosastonhoitajan tehtäviä. Muutoksista päättää kuitenkin työnantaja. Nimikemuutos ei saisi vaikuttaa palkkaan, jos tehtävät eivät muutu: jos vastaavan sairaanhoitajan tehtävät vastaavat aikaisempia osastonhoitajat tai apulaisosastonhoitajan tehtäviä, palkkaa ei pelkän nimikkeen perusteella saa laskea. Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksetaan lisiä, jotaka perustuvat ammatin hallintaan, työtulokseen ja palvelusaikaan ja lisäksi korvataan esimerkiksi epämukavia työaikoja. Koska palkka määräytyy työntekijänkohtaisesti, eri työpaikoissa palkkaus on harvoin sama, vaikka tehtävät olisivat samankaltaisia. työvoimapoliittinen asiamies Mervi Flinkman 8/2011 Voiko työnantaja yksipuolisesti määrätä loma-ajankohdan? Johtaja määräsi, että varhaiskasvatuksessa lomat pidetään ainoastaan koulujen loma-aikoina. Jos lomaa haluaa muuna ajankohtana, on ainoa vaihtoehto palkattoman ottaminen. Kuntasopimuksen (KVTES) mukaan vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja viranhaltija/työntekijä sovi loma pitämisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sopimukseen loman antamisesta ei päästä, saa työnantaja päättää, milloin loma pidetään. Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää, kuitenkin vähintään 65% lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä, on sijoitettava lomavuoden lomakauteen eli 2.5. - 30.9. (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Aina kannattaa kuitenkin yrittää sopia! Lisäksi työntekijöitä pitää kohdella tasapuolisesti. vt. lakimies Heli Hartman 4(9)
9/2011 Voiko sairaanhoitajaopiskelija työskennellä lähihoitajana, jos opinnot eivät etene? Sairaanhoitajan opintoja suorittanut voi olla lähihoitajan sijainen, jos työnantaja arvioi hänen osaavan riittävästi. Hän ei saa käyttää lähihoitajan nimikettä. Työnantaja päättää, mitä henkilö voi lähihoitajan sijaisena tehdä. Työnantajan tehtävä on myös pyytää opiskelijalta voimassa oleva opintorekisteriote. Jos opiskelijan opinto-oikeus on päättynyt, hän ei voi esiintyä "opiskelijana", vaan hän on "muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö". Työnantajan on pitänyt arvioida hänen koulutuksensa, osaamisensa ja niiden soveltuvuus lähihoitajan työtehtäviin. Jos arvio on tehty, työnantajalla on vastuu. Potilasvahingossa hoitoketjuun osallistuneet ovat itsenäisesti vastuussa siitä, että heidän toimintansa on ollut huolellista. Vastuuta ei voida siirtää. Myös lähihoitajan sijaisena toimiva vastaa toiminnastaan. Vastuun määrä on sidoksissa siihen, mikä on hänen sijaisuusnimikkeensä ja millaisista työtehtävistä työsopimuksessa on sovittu. Sijaisena toimivan on syytä kiinnittää huomiota siihen, että hän ottaa vastaan vain sellaisia tehtäviä, jotka hän osaa ja jotka kuuluvat sijaisuuden piiriin. työvoimapoliittinen asiamies Mervi Flinkman kehittämisyksikkö 10/2011 Teen säännöllisesti kolmen viikon jaksotypöaikaa. Kuinka monta työpäivää voi joutua yhtämittaisesti tekemään? Olen kuullut, että jopa 11 päivää voi teetättää. Jaksotyössä 11 työpäivän putkeen teettäminen on toki mahdollista. Tällaisen työrupeaman suunnittelu on kuitenkin poikkeuksellista, ja silloin siihen tulee olla jokin perusteltu syy. Viisipäiväinen työviikko on tavoite, mutta työssä, jossa on käytössä kasotyöaika, se ei aina työn luonteen vuoksi ole mahdollista. Jatkuvasti pitkät, yli viiden päivän työrupeamat, ovat myös työsuojelullisesti arveluttavia. Työntekijöiden yksikölliset erot tulee kuitenkin huomioida työvuorosuunnittelussa: esimerkiksi osa kokee tarvitsevansa vapaan useammin, vaikka yhden päivän vapaan vähintään kolmen työpäivän jälkeen, osa kokee itselleen parhaaksi aina vähintään kahden päivän vapaat. asiamies Pekka Mykkänen 5(9)
11/2011 Voiko työnantaja linjata, että vuorotteluvapaata myönnetään päivähoidossa työskentelevälle työntekijälle ainoastaan koulun lukukausien mukaan? Kesäkuukausille vuorottelua ei myönnetä, eikä lyhyemmäksi jaksoksi kuin koko lukukausi. Vuorotteluvapaa on vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, joten työntekijä ei voi vaatia itselleen vuorotteluvapaata, vaan siitä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työnantajan kanssa on sovittava sen ajankohdasta. Työnantajan tulee toki toimia asiassa tasapuolisesti tyhöntekijöiden kesken. KVTES:n V luvun 11 :n 3 momentin mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä olisi syytä omaksua mahdollisimman yhdenmukainen käytäntö harkinnanvaraisten virka-/työvapaiden myöntämisen osalta. Paikallisesti olisi hyvä tehdä periaatepäätös harkinnanvaraisen virka-/työvapaan myöntämisen perusteista ja tiedottaa nämä perusteet viranhatijoille/työntekijöille. Sama koskee tietenkin linjauksia siitä, mille ajalle harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita myönnetään. vt. lakimies Heli Hartman 12/2011 Vuodeosastoilla on vierailuajat, joita omaisten toivotaan noudattavan. voiko omaisia käännyttää osastolta vetoamalla siihen, että nyt ei ole vierailuaika? Vierailuajat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ovat osa toimivaa palvelujärjestelmää. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat sekä yhteiskunta että yksikön perustehtävä. Vierailukäytännöt ovat viime vuosina väljentyneet, sillä monissa sairaaloissa voi vierailla aina silloin, kun vierailut eivät häiritse toimintaa. Vierailuajoista päättää laitoksen toimivaltainen johto tai viranomainen, joka kantaa kokonaisvastuun sekä tehtävän sujumisesta että siihen liittymistä toiminnoista. Sairaalassa toimivaa johtoa edustaa yleensä johtava viranhaltija, toimitusjohtaja tai johtaja- tai ylilääkäri. Hänen rinnallaan on johtavista viranhaltijoistas muodostuva johtoryhmä. Yksittäisen osaston vierailuajat päätetään yleensä sairaalakokonaisuuden osana ja yhtenäisten linjausten mukaan. Kysymys sisältää vastauksen: vierailuajat ovat perusteltuja ja noudatettavaksi tarkoitettuja. Omaiset voivat aina neuvotella poikkeavista käynneistä ja ajoista henkilökunnan kanssa. Mahdolliset vierailukiellot ja muut rajoituksen perustuvat potilaan hoitoon ja potilaan tilaan. asiantuntija, ylihoitaja Tuulariitta Ruontimo 6(9)
13/2011 Voiko hoitaja toimia lastenhoitotyössä, jos häntä syytetään väkivaltaisuudesta omaa lastaan kohtaan? Onko poliisi velvollinen ilmoittamaan asiasta työnantajalle? Tilanteessa sovelletaan useita lakeja. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä velvoittaa työnantajan selvittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan ennen työ- tai virkasuhteen solmimista. Lain soveltamispiiriin kuuluvat kasvatus-, hoito- ja opetusalan ammatit. Työntekijä hankkii oikeusrekisterikeskukselta rekisteriotteen ja esittää sen työnantajalle. Otetta käsittelevät eivät saa paljastaa tietoja. Työnantajalla ei ole oikeutta tallentaa tai kopioida asiakirjaa. Henkilötietolaki säätää arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrää, että Valvira voi velvoittaa ammattihenkilön lääkärintarkastukseen tai tutkimuksiin. Julkisuuslaki säätää, että tiedot rikoksesta epäillyistä ovat julkisia, kun syyttäjä on tehnyt päätöksen toiminnastaan. Rikosilmoitus asiakirjoineen sekä haastehakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat salaisia, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa tai syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai asia on jätetty sikseen. Tuomioistuin voi määrätä asiakirjat ja oikeudenkäynnin salaisiksi. henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto 7(9)
14/2011 Pitääkö minun kertoa sairaudestani, kun haen uutta työtä? Sairauteni paranee, mutta työhistoriassani on katko. Työtä hakiessa ei ole pakko kertoa terveydentilaan liittyvistä asioista. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vaaditaan kuitenkin lääkärintodistus, jossa todetaan henkilön sopivuus kyseiseen tehtävään. Työntekijän tulee osallistua työterveyshuollossa työhöntulotarkastukseen. Työnantajann on selvitettävä työntekijän terveydentila, jos työstä aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai kyseessä on esimerkiksi yötyö tai työ, johon liittyy erityinen väkivallan uhka tai biologisia, kemiallisia tai fysikaalisia tekijöitä. Työ- tai toimintakyky on selvitettävä työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten mukaisesti. Työntekijä saa tarkastuksesta kirjallisen lausunnon, joka koskee terveydellisiä edellytyksiä selviytyä työtehtävästä. Työnantajalle työterveyslääkäri saa antaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä lausunnon terveystarkastuksen johtopäätöksistä (sopiva / rajoitetusti sopiva / sopimaton kyseiseen työhön) sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista. Jos terveystarkastus osoittaa, että työntekijällä on terveytensä takia ilmeinen alttius sairastua työstä, häntä ei saa käyttää tällaiseen työhön. henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto 15/2011 Pitääkö yksityisen työnantajan maksaa iltavuorolisäää kello 18 jälkeen? Työaikalaissa määrätään sunnuntaityökorvauksesta, mutta muut niin wsanotut haittalisät määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Myös yksityisen sektorin työehtosopimuksissa on omat määräyksensä esimerkiksi iltatyökorvauksesta. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan työstä, jota tehdään kello 18:00 22:00, maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 prosentin suuruista iltatyölisää. Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksesswa 15 prosentin suuruista iltalisää maksetaan kello 18:00 21:00. Lähtökohtaisesti iltatyökoraus maksetaan aina rahana. Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa korvaus voidaan vaihtaa vastaavilla prosenteilla korotettuun vapaa-aikaan. Maksamatta jääneitä korvauksia voi hakea takautuvasti. Saatavat vanhentuvat tapauksen mukaan joko viidessä tai kahdessa vuodessa. neuvottelupäällikkö Juha Niittylä 8(9)
16/2011 Onko työpaikan ilmoitustaululle laitettu vahvistettu työvuorolista julkinen? Saako siitä ottaa kopion? Työvuorolistassa näkyvät työvuorot kirjainkoodeilla, eikä siinä näy nimiä, vain työpaikalla käytettävä lyhenne, josta ihmistä ei voi tunnistaa. Työvuoroluettelot eivät ole salassa pidettäviä asiakirjoja. Asiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Asiakirja on pidettävä salassa, jos se on lailla säädetty salassa pidettäväksi, jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi tai jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon, ettei siitä käy ilmi arkaluonteisia henkilötietoja. Työntekijän sairauspoissaolojen lukumäärää tai ajanjaksoja kuvaava tieto ei ole sinänsä arkaluonteinen tieto, koska merkintä ei kuvaa työntekijän sairautta, eikä siitä voida päätellä työntekijän sairautta tai terveydentilaa. Työnantajan on myös huolehdittava, ettei henkilötunnusta merkitä tarpeettomasti asiakirjoihin. lakimies Hanna Huotari 9(9)