Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos
2 Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut... 4 3. Majoituspalveluita tarjoavat yritykset... 5 3.1 Majoituspalveluiden kapasiteetti... 6 3.2 Yöpymisvuorokaudet majoitusyrityksissä... 6 3.3 Majoituspalveluita tarjoavien yritysten asiakkaat... 7 3.4 Majoituspalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta... 7 4. Ohjelmapalveluita tarjoavat yritykset... 8 4.1 Ohjelmapalveluyritysten tarjoamat aktiviteetit... 8 4.2 Ohjelmapalveluita tarjoavien yritysten asiakkaat... 9 4.3 Ohjelmapalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta... 9 5. Ravitsemispalveluita tarjoavat yritykset... 10 5.1 Ravitsemispalveluita tarjoavien yritysten asiakkaat... 10 5.2 Ravitsemispalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta... 10 Kuvat Kuva 1 Yritysten tarjoamien matkailupalvelujen lukumäärä... 4 Kuva 2 Yritysten matkailuliikevaihdon määrä liikevaihtoluokittain... 4 Kuva 3 Yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyövuosien määrä... 5 Kuva 4 Majoituspalveluyritysten näkemys tulevaisuudesta... 7 Kuva 5 Ohjelmapalveluyritysten näkemys tulevaisuudesta... 9 Kuva 6 Ravitsemispalveluyritysten näkemys tulevaisuudesta... 11 Taulukot Taulukko 1 Yritysten tarjoamat matkailupalvelut... 3 Taulukko 2 Majoitusyritysten tarjoamat majoituspalvelut... 5 Taulukko 3 Vastanneiden yritysten majoituskapasiteetti... 6 Taulukko 4 Tarjotut aktiviteetit... 8 Taulukko 5 Aineistonkeruun tulosten yhteenvetotaulukko... 12 Aineisto kerättiin yhteistyössä alueellisten ammattikorkeakoulujen kanssa syyskuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana. Mukana keräyksessä olivat Jyväskylän, Mikkelin, Satakunnan, Pohjois-Karjalan, Vaasan, Turun, Saimaan, Lahden, Seinäjoen, Kajaanin ja Savonia ammattikorkeakoulut.
3 1. Perustiedot Valtakunnallisesti matkailun alueelliset tietovarannot aineistonkeruussa oli mukana kaikkiaan 11 maakuntaa. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 4 344 ja vastauksia saatiin kaikkiaan 1052 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 24. Todellisen vastausprosentin arvioiminen jatkossa edellyttää tietoa maakunnan eri matkailupalveluja tuottavien yritysten lukumäärästä. Tällä hetkellä ei ole saatavilla tilastotietoa siitä, kuinka paljon kohdemaakunnissa on kyselyn kohteena olevien matkailupalveluiden tarjoajia, mutta jatkossa matkailun alueelliset tietovarantojen vuosittainen aineistonkeruu tuottaa tietoa myös maakuntien yrityskannasta. Vastanneista yrityksestä 182 sijaitsi Keski-Suomessa (17,3 prosenttia vastanneista), 178 Pohjois-Karjalassa (16,9 %), 157 Pohjois-Savossa (14,9%), 125 Varsinais-Suomessa (11,9 %), 93 Etelä-Savossa (8,8 %), 78 Satakunnassa (7,4 %), 72 Pohjanmaalla (6,8 %), 59 Etelä-Pohjanmaalla (5,6 %), 54 Päijät-Hämeessä (5,1 %), 40 Etelä-Karjalassa (3,8 %) ja 14 Kainuusta (1,3 %). Vastauksia saatiin kaikista kyselyn kohteena olevista maakunnista. Yrityksiä pyydettiin kyselyssä valitsemaan tarjoamansa matkailupalvelut. Yrityksen oli mahdollista valita useampia palveluita. Vastanneista yrityksistä noin 65 prosenttia ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita, noin kolmannes ravitsemispalveluita ja noin 30 prosenttia ohjelmapalveluita (taulukko 1). Muita useimmin tarjottuja palveluita olivat kokous- ja juhlapalvelut sekä nähtävyydet ja käyntikohteet. Ympärivuotisesti matkailuliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä oli 45,3 prosenttia vastanneista (81 yritystä). Taulukko 1 Yritysten tarjoamat matkailupalvelut Toimiala yritystä (%) Majoituspalvelut 691 65,4 Ravitsemispalvelut 375 35,6 Ohjelmapalvelut 341 32,4 Kokous- ja juhlapalvelut 260 24,7 Nähtävyydet ja käyntikohteet 182 17,3 Tapahtumat 100 9,5 Ostopaikat 81 7,7 Kuljetuspalvelut 76 7,5 Matkatoimistopalvelut ja matkanjärjestäjänpalvelut 52 4,9 Osa yrityksistä, jotka olivat ilmoittaneet tarjoavansa esimerkiksi ohjelmapalveluita, vastasi liikevaihdon toimialoittaista muodostumista selvittävään kysymykseen, ettei yritys saa lainkaan tuloja kyseiseltä toimialalta. Tämä voi johtua osin siitä, että yritys oli jättänyt kokonaan vastaamatta liikevaihtotietoja koskeviin kysymyksiin. Lisäksi on mahdollista, että yrityksen toimintaympäristö mahdollistaa ohjelmapalvelujen itsenäisen harjoittamisen (esim. kalastus, vaellus..), mutta kyseinen yritys ei itse tuota kyseisiä palveluita, eikä ohjelmapalveluilla näin ole yritykselle liiketaloudellista arvoa. Hieman yli puolet yrityksistä (54 %) ilmoitti tarjoavansa ainoastaan yhtä matkailupalvelua, yleisimmin majoituspalveluita (kuva 1). Kahta matkailupalvelua ilmoitti tuottavansa 18 prosenttia, kolmea matkailupalvelua 11 prosenttia ja neljää tai useampaa noin 17 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Muutama yritys oli ilmoittanut tarjoavansa kaikkia yhdeksää matkailupalvelua.
4 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 54,3 Yritysten tarjoamien matkailupalvelujen lukumäärä 18,2 10,8 7,8 3,6 2,6 1,5 0,5 0,7 prosenttia yrityksistä Kuva 1 Yritysten tarjoamien matkailupalvelujen lukumäärä 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut Noin puolet (52 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli vastannut yrityksen liikevaihtotietoja käsitteleviin kysymyksiin. Yritykset olivat tasaisesti eri kokoluokista, mutta eniten kyselyyn olivat vastanneet yritykset, joiden matkailuliikevaihto oli alle 50 000 euroa (kuva 2). Kyselyyn vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 285,4 miljoona euroa ja matkailuliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto 161,9 miljoonaa euroa. Liikevaihtokysymyksiin vastanneista yrityksistä noin puolet ilmoitti matkailuliiketoiminnan muodostavan 100 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Keskimäärin matkailuliikevaihdon osuus oli vastanneiden yrittäjien mukaan 72 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Yritysten liikevaihtoluokka 35 30 25 20 15 10 31 23 14 20 12 prosenttia vastanneista yrityksistä (n=539) 5 0 alle 20 000 euroa 20 000-49 999 euroa 50 000-99 999 euroa 100 000-499 999 euroa 500 000 euroa tai enemmän Kuva 2 Yritysten matkailuliikevaihdon määrä liikevaihtoluokittain Vastauksia arvioitaessa on huomioitava, että kaikki yritykset eivät ole merkanneet matkailuliikevaihdon osuutta yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Näin ollen jos yrityksen kokonaisliikevaihto on samansuuruinen kuin yrityksen matkailuliikevaihto yritys ei ole välttämättä vastannut matkailuliikevaihtokysymykseen, jolloin matkailuliikevaihdon kokonaismäärässä ei ole mukana näiden yritysten matkailuliikevaihto. Todellisuudessa yhteenlasketun matkailuliikevaihdon summa on todennäköisesti suurempi.
Työllistävyyskysymyksiin vastanneiden yritysten (n=607) yhteenlaskettu kokonaistyöllistävyys oli 2 250 henkilötyövuotta ja matkailuliiketoiminnan yhteenlaskettu työllistävyys 1 294 henkilötyövuotta. Valtaosa (87 %) yrityksistä ilmoitti yrityksen työllistävyyden olevan 0-4 henkilötyövuotta (kuva 3). 5 Yritysten työllistävyys 60 50 40 49 38 30 20 10 0 5 7 alle 1 htv 1-4 htv 5-9 htv yli 10 htv prosenttia vastanneista yrityksistä (n=528) Kuva 3 Yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyövuosien määrä 3. Majoituspalveluita tarjoavat yritykset Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 691 (65,4 %) ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita. Näistä yrityksistä 521 oli tarkentanut tarjottua majoitusmuotoa. Suurin osa (63,1 %) majoitusyrityksistä ilmoitti tarjoavansa mökkimajoitusta (taulukko 2). Vastanneiden majoituspalveluita tarjoavien yritysten matkailuliikevaihdon osuus oli keskimäärin 75 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Taulukko 2 Majoitusyritysten tarjoamat majoituspalvelut majoitusmuoto vastauksia kpl % majoituspalveluyrityksistä mökkimajoitus 436 63,1 huoneisto, huvila tai muu vastaava majoitus 79 15,2 maatilamajoitus, bb 69 13,2 hotelli 45 8,6 leirintäalue, asuntovaunu- tai matkailuvaunualue 44 8,4 muu majoitusmuoto 34 6,5 motelli, matkustajakoti tai muu vastaava majoitus 26 5,0 lomakylä 24 4,6 retkeilymaja 11 2,1 Erikoismajoitus (design, boutique, linna, luostari, vankila, iglu) 9 1,7 asuntola, täysihoitola 9 1,7 kesähotelli 7 1,3 kylpylähotelli 6 1,2
6 Majoituspalveluita tuottavilta yrityksiltä kysyttiin, onko yritys velvollinen ilmoittamaan yrityksensä yöpymisvuorokaudet Tilastokeskukselle. Vastanneista majoitusyrityksistä 12 prosenttia oli vastannut tähän myöntävästi. Kuitenkaan vastausten perusteella ei voida sanoa, onko yritys jättänyt vastaamatta kysymykseen siksi, ettei ole halunnut vastata vai siksi ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Yritysten kapasiteettitarjonnasta laskettiin, että yli kymmenen huoneen, mokin tai muun majoituspaikan yrityksiä oli 24 prosenttia kapasiteettitietonsa ilmoittaneista yrityksistä. Näin ollen voidaan olettaa, että 76 prosenttia vastanneista yrityksistä jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. 3.1 Majoituspalveluiden kapasiteetti Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kyselyssä mukana olevilla alueilla oli keskimäärin 489 majoitusliikettä, joiden yhteenlaskettu vuodekapasiteetti oli 57 435 vuodepaikkaa. Vaikka kaikkia majoituspalveluyrityksiä ei tavoitettu, tietovarantojen kyselyyn vastasi kaikkiaan 691 yritystä, jotka ilmoittivat tarjoavansa majoituspalveluita (taulukko 3). Kysymyksiin vuodepaikkojen lukumäärästä vastasi 598 yritystä, ja näiden yritysten yhteenlaskettu vuodepaikkojen lukumäärä oli 32 921. Vastanneiden mökkimajoitusta tarjoavien yritysten yhteenlaskettu mökkien määrä taas oli 4 016 kappaletta. Kesäkautena (kesä-elokuu) mökkejä oli vastanneilla yrityksillä käytössä yhteensä 3 711 kappaletta, kun taas talvikautena niitä oli kaikkiaan 2 771. Taulukko 3 Vastanneiden yritysten majoituskapasiteetti Majoitusyritysten kapasiteetti kpl N yritysten lukumäärä 691 vuodepaikkojen lukumäärä yhteensä 32 921 598 huoneiden lukumäärä 8 939 504 mökkien lukumäärä yhteensä 4 016 532 mökkejä kesällä 3 711 474 mökkejä talvella 2 770 444 3.2 Yöpymisvuorokaudet majoitusyrityksissä Yöpymisvuorokausia koskeviin kysymyksiin vastasi kaikkiaan 449 yritystä. Yöpymisvuorokausien lukumäärä vaihteli kymmenestä yöpymisvuorokaudesta 240 783 yöpymisvuorokauteen. Kaikkien kysymykseen vastanneiden majoituspalveluita tarjoavien yritysten yhteenlasketut yöpymisvuorokausien määrä oli noin 2,3 miljoonaa. Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan rekisteröityjä yöpymisvuorokausia kyselyssä mukana olleille alueille kertyi vuonna 2010 kaikkiaan 5,5 miljoonaa. Kysymykseen yöpymisvuorokausien jakautumisesta kesän ja muun ajan välille oli vastannut 382 yritystä. Kaikkien yritysten vastausten perusteella keskimäärin 64 prosenttia kaikista yöpymisvuorokausista ajoittui kesäkuukausille (kesä-elokuu). 396 yritystä (85 % kysymykseen vastanneista) ilmoitti kotimaisten asiakkaiden oleva merkittävämpi majoittujien ryhmä. Niiden yritysten osalta, jotka ovat velvollisia luovuttamaan majoitustietonsa tilastokeskukselle, yöpymisvuorokausien mediaani oli 3170 (n=184). Niiden yritysten osalta, jotka eivät ole velvollisia luovuttamaan majoitustietonsa tilastokeskukselle ja jäävät näin virallisten tilastointien ulkopuolelle, yöpymisvuorokausien mediaani oli 180 (n=337).
7 3.3 Majoituspalveluita tarjoavien yritysten asiakkaat Yleisimmin majoituspalveluita tarjoavat yritykset ilmoittivat palvelevansa asiakkaitaan suomen lisäksi yhdellä tai kahdella vieraalla kielellä. Yli kolmea ulkomaista palvelukieltä tarjoavia yrityksiä oli 55. Englanniksi palvelua tarjosi enemmistö, 566 yritystä. Yrityksistä 322 ilmoitti palvelukielekseen ruotsin, 182 saksan ja 102 venäjän. Kysymyksessä ei kuitenkaan tarkennettu, tarkoitetaanko palvelukielillä henkilökohtaista palvelua vai yrityksen vieraankielistä markkinointimateriaalia, esimerkiksi Internet -sivujen kieliversioita. Vain suomeksi asiakkaitaan palveli 75 yritystä. Majoituspalveluita tarjoaville yrityksille merkittävin kansainvälisten matkailijoiden lähtömaa oli Venäjä (267 mainintaa). Seuraavaksi tärkeimpiä lähtömaita olivat Saksa (187 mainintaa), Ruotsi (89 mainintaa) ja Viro (71 mainintaa). 3.4 Majoituspalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta Kyselyyn vastanneet majoituspalveluyritykset näkevät lähitulevaisuuden (seuraavat kolme vuotta) pääosin positiivisena tai neutraalina. Useimpien yritysten toiminnot sekä liiketoiminnan tunnusluvut pysyvät yritysten omien arvioiden mukaan ennallaan tai kasvavat jonkin verran. Eniten kasvua uskotaan muutaman vuoden sisään olevan liikevaihdon määrässä, asiakasmäärissä ja liikevoiton määrässä (kuva 4). Sekä liikevaihdon että asiakasmäärien kasvuun uskoo noin 60 prosenttia vastaajista ja liikevoiton kasvuun hieman yli puolet kysymykseen vastanneista yrityksistä. Vähiten muutoksia arvioitiin tulevan työntekijäöiden ja yrittäjätyövoiman määrään. Majoituspalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta Investointeihin käytettävä rahamäärä (n=82) Markkinointiin käytettävä rahamäärä (n=531) 8 2 26 25 47 62 11 8 11 1 Yrityksen liikevoitto (n=536) Liikevaihdon määrä (n=546) 2 6 51 55 38 32 8 1 6 1 kasvaa paljon kasvaa jonkin verran pysyy ennallan Asiakasmäärä (n=554) 7 54 35 40 vähenee jonkin verran Yrittäjätyövoiman määrä (=494) 3 24 67 51 vähenee paljon Työntekijöiden määrä (n=535) 0 21 74 41 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4 Majoituspalveluyritysten näkemys tulevaisuudesta
8 4. Ohjelmapalveluita tarjoavat yritykset Ohjelmapalveluita tarjosi 341 yritystä. Tuloja ohjelmapalveluista ilmoitti saavansa 199 yritystä ja 24 yritystä ilmoitti, että yrityksen liikevaihto muodostuu kokonaan ohjelma- ja aktiviteettipalveluista. Pelkästään ohjelmapalveluita tarjosi 88 yritystä. Kahden toimialan palveluita ilmoitti tarjoavansa 64 yritystä, kolmen toimialan 49 ja neljän 59 yritystä. Ohjelmapalveluita tuttavat yritykset työllistivät keskimäärin 3 henkilöä. Matkailuliikevaihdon osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta oli keskimäärin 64 prosenttia. 4.1 Ohjelmapalveluyritysten tarjoamat aktiviteetit Aktiviteetteja koskevissa kysymyksissä yrittäjää pyydettiin ilmoittamaan tarjoamansa aktiviteetit, sekä tarjotaanko yrityksessä kyseistä aktiviteettia opastetusti, omatoimisesti vai sekä että. Vastauksia tarkastellessa on syytä muistaa, että aktiviteettitarjontaa koskeviin kysymyksiin vastaaminen on yritysten oman harkinnan varassa. Vastaukset perustuvat yrittäjän omaan arvioon ja näkemykseen, eikä esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksen esittämiin tuotesuosituskriteereihin. Aktiviteeteista yleisimmin tarjottiin kalastusta, jota tarjosi 42 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista ohjelmapalveluyrityksistä (taulukko 4). Toiseksi yleisin aktiviteetti oli vaellus tai sauvakävely (39,6 %) ja kolmanneksi yleisin melonta (34,6 %). Kalastus oli lisäksi yleisin opastettuna toimintana tarjottu aktiviteetti (101 mainintaa). Talviaktiviteeteista yleisimmät olivat lumikenkäkävely (25,8 %) ja potkukelkkailu (15,2 %). Opastettua lumikenkäkävelyä ilmoitti tarjoavansa yhteensä 71 yritystä ja opastettuja moottorikelkkasafareita yhteensä 36 yritystä. Taulukko 4 Tarjotut aktiviteetit Aktiviteetti omatoiminen opastettu omatoiminen ja opastettu yht. (%) kalastus 43 26 75 144 42,2 vaellus, sauvakävely 45 18 72 135 39,6 melonta 42 21 55 118 34,6 veneily tai purjehdus 45 26 30 101 29,6 retki- ja maastopyöräily 51 8 22 81 23,8 rannikko- tai sisävesiristeilyt 8 38 7 53 15,5 maatilan toimintaan perustuvat ohjelmapalvelut 2 23 15 40 11,7 golf 15 2 17 34 10,0 mönkijäsafarit 1 23 3 27 7,9 lumikenkäkävelyt 17 21 50 88 25,8 potkukelkkailu 31 4 17 52 15,2 retkiluistelu tai luistelu 34 6 10 50 14,7 moottorikelkkasafarit 3 24 12 39 11,4 laskettelu ja lumilautailu 15 3 9 27 7,9 koiravaljakkosafarit 3 17 3 23 6,7
9 4.2 Ohjelmapalveluita tarjoavien yritysten asiakkaat Yleisimmin yritykset ilmoittivat palvelevansa asiakkaitaan suomen lisäksi yhdellä tai kahdella vieraalla kielellä. Yli kolmea ulkomaista palvelukieltä tarjoavia yrityksiä oli 101. Englanniksi palvelua tarjosi enemmistö, 299 yritystä. Yrityksistä 176 ilmoitti palvelukielekseen ruotsin, 97 saksan ja 59 venäjän. Kysymyksessä ei kuitenkaan tarkennettu, tarkoitetaanko palvelukielillä henkilökohtaista palvelua vai yrityksen vieraankielistä markkinointimateriaalia, esimerkiksi Internet -sivujen kieliversioita. Vain suomeksi asiakkaitaan palveli 30 yritystä. Merkittävin kansainvälisten matkailijoiden lähtömaa oli Venäjä (108 mainintaa). Seuraavaksi tärkeimpiä lähtömaita olivat Saksa (71 mainintaa) ja Ruotsi (82 mainintaa). 4.3 Ohjelmapalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta Kyselyyn vastanneet ohjelmapalveluyritykset näkevät lähitulevaisuuden (seuraavat kolme vuotta) pääosin positiivisena tai neutraalina. Useimpien yritysten toiminnot sekä liiketoiminnan tunnuslukujen uskotaan kasvavan jonkin verran. Eniten kasvua uskotaan muutaman vuoden sisään olevan liikevaihdon määrässä, asiakasmäärissä ja liikevoiton määrässä (kuva 5). Sekä liikevaihdon että asiakasmäärien kasvuun uskoo hieman yli 70 prosenttia vastaajista ja liikevoiton kasvuun noin 65 kysymykseen vastanneista yrityksistä. Vähiten muutoksia arvioitiin tulevan työtekijöiden ja yrittäjätyövoiman määrään. Yritysten näkemys tulevaisuudesta Investointeihin käytettävä rahamäärä (n=274) Markkinointiin käytettävä rahamäärä (n=274) 10 1 28 32 41 53 14 8 12 2 Yrityksen liikevoitto (n=273) Liikevaihdon määrä (n=275) 5 9 59 64 28 19 7 1 8 0 kasvaa paljon kasvaa jonkin verran pysyy ennallan Asiakasmäärä (n=274) 9 63 21 70 vähenee jonkin verran Yrittäjätyövoiman määrä (=248) 6 29 58 60 vähenee paljon Työntekijöiden määrä (n=270) 0 28 66 50 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5 Ohjelmapalveluyritysten näkemys tulevaisuudesta
10 5. Ravitsemispalveluita tarjoavat yritykset Ravitsemispalveluita tarjosi 375 yritystä. Tuloja ravitsemispalveluista sai 241 yritystä ja 28 yritystä ilmoitti, että yrityksen liikevaihto muodostuu kokonaan ravitsemispalveluiden tuottamisesta. Pelkästään ravitsemispalveluita tarjosi 53 yritystä. Kahden toimialan palveluita ilmoitti tarjoavansa 94 yritystä, kolmen toimialan 80 ja neljän 63 yritystä. Ravitsemispalveluita tuottavat yritykset työllistivät keskimäärin 6 henkilöä ja yritysten matkailuliikevaihdon osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta oli keskimäärin 67 prosenttia. Yrityksistä 70 prosenttia ilmoitti matkailuliiketoiminnan olevan ympärivuotista. Noin 300 yritystä oli vastannut kysymykseen ravitsemispalveluiden asiakaspaikoista. Vastanneilla yrityksillä oli yhteensä 59 579 ympärivuotista asiakaspaikkaa. Noutopöytälounasta tarjosi 130 yritystä, a la carte menua 112 yritystä ja tilausravintolana toimi 212 vastannutta yritystä. 5.1 Ravitsemispalveluita tarjoavien yritysten asiakkaat Yleisimmin ravitsemispalveluita tarjoavat yritykset ilmoittivat palvelevansa asiakkaitaan suomen lisäksi yhdellä tai kahdella vieraalla kielellä. Yli kolmea ulkomaista palvelukieltä tarjoavia yrityksiä oli 107. Englanniksi palvelua tarjosi enemmistö, 328 yritystä. Yrityksistä 205 ilmoitti palvelukielekseen ruotsin, 101 saksan ja 61 venäjän. Kysymyksessä ei kuitenkaan tarkennettu, tarkoitetaanko palvelukielillä henkilökohtaista palvelua vai yrityksen vieraankielistä markkinointimateriaalia, esimerkiksi Internet -sivujen kieliversioita. Vain suomeksi asiakkaitaan palveli 13 yritystä. Merkittävin kansainvälisten matkailijoiden lähtömaa oli Venäjä (120 mainintaa). Seuraavaksi tärkeimpiä lähtömaita olivat Saksa (88 mainintaa), Ruotsi (52 mainintaa) ja Viro (35 mainintaa). 5.2 Ravitsemispalveluita tarjoavien yritysten näkemys tulevaisuudesta Kyselyyn vastanneet ohjelmapalveluyritykset näkevät lähitulevaisuuden (seuraavat kolme vuotta) pääosin positiivisena tai neutraalina. Useimpien yritysten toiminnot sekä liiketoiminnan tunnuslukujen uskotaan kasvavan jonkin verran. Eniten kasvua uskotaan muutaman vuoden sisään olevan liikevaihdon määrässä, asiakasmäärissä ja liikevoiton määrässä (kuva 6). Sekä liikevaihdon että asiakasmäärien kasvuun uskoo hieman yli 70 prosenttia vastaajista ja liikevoiton kasvuun noin 65 kysymykseen vastanneista yrityksistä. Vähiten muutoksia arvioitiin tulevan työtekijöiden ja yrittäjätyövoiman määrään.
11 Yritysten näkemys tulevaisuudesta Investointeihin käytettävä rahamäärä (n=291) Markkinointiin käytettävä rahamäärä (n=293) 9 2 26 29 39 58 15 9 13 2 Yrityksen liikevoitto (n=291) Liikevaihdon määrä (n=293) 4 9 57 60 27 22 11 1 10 0 kasvaa paljon kasvaa jonkin verran pysyy ennallan Asiakasmäärä (n=298) 9 58 28 50 vähenee jonkin verran Yrittäjätyövoiman määrä (=249) 6 28 59 8 0 vähenee paljon Työntekijöiden määrä (n=293) 0 31 61 7 0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 6 Ravitsemispalveluyritysten näkemys tulevaisuudesta
Taulukko 5 Aineistonkeruun tulosten yhteenvetotaulukko POHJOIS-KARJALA kpl % Vastauksia Tarjotut matkailupalvelut majoituspalvelut 691 65,4 ravitsemispalvelut 375 35,6 ohjelmapalvelut 341 32,4 kokous- ja juhlapalvelut 260 24,7 nähtävyydet ja käyntikohteet 182 17,3 tapahtumat 100 9,5 ostopaikat 81 7,7 kuljetuspalvelut 76 7,5 matkatoimistopalvelut ja matkanjärjestäjänpalvelut 52 4,9 TARJOTTUJEN PALVELUIDEN LUKUMÄÄRÄ kpl % 1 matkailupalvelu 544 54,3 2 matkailupalvelua 182 18,2 3 matkailupalvelua 108 10,8 4 tai enemmän 167 16,7 MATKAILULIIKETOIMINNAN TUNNUSLUVUT liikevaihtotiedot kpl % liikevaihto alle 20 000 euroa 165 31 liikevaihto 20 000 49 999 125 23 liikevaihto 50 000-99 999 75 14 liikevaihto 100 000 euroa tai enemmän 110 20 liikevaihto yht. (miljoonaa euroa) 64 12 matkailuliikevaihto yht. (miljoonaa euroa) 161,9 matkailuliikevaihdon osuus km. 72 Työllistävyystiedot (htv = henkilötyövuotta) kpl % alle 1 htv (vastanneista yrityksistä) 259 49,0 1-4 htv 201 38,1 5-9 htv 29 5,5 yli 10 htv 39 7,4 työllistävyys yhteensä (htkk=henkilötyökuukautta) 2 250 matkailutyöllistävyys yhteensä (htkk) 1 294 KAPASITEETTITIEDOT Majoituspalveluita tarjoavat yritykset Tilastokeskus, kpl n majoitustilasto 2010 Majoitusta tarjoavien yritysten lukumäärä 691 vuodepaikkojen lukumäärä yhteensä 32 921 598 57 435 huoneiden lukumäärä 8 939 504 Yleisin majoitusmuoto: mökkimajoitus mökkien lukumäärä yhteensä 4 016 532 mökkejä kesällä 3 711 474 mökkejä talvella 2 770 444 Yöpymisvuorokaudet yhteensä (miljoonaa) 2,3 5,5 kesän osuus (prosenttia) 64 kotimaisten matkailijoiden osuus * Ravitsemispalveluita tarjoavat yritykset 375 ympärivuotisia asiakaspaikkoja 59 579 noutopöytälounas 130 a la carte 112 tilausravintola 212
13