254 PUHEOPIN LAITOS Puheopin laitoksen oppiaineet ovat puheoppi ja logopedia. Oppiaineet voivat olla tutkinnon pääaineena. Logopedian tutkintoihin tähtäävä koulutus järjestetään koulutusohjelmana, johon kuuluvat pakollisena myös pääaineen määräämät muiden aineiden opinnot. Logopedian sivuaineopinto-oikeus on toistaiseksi rajoitettu ja sitä pitää erikseen hakea siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Puheoppi Puhe on olennainen osa yksilön itseilmaisua, sosiaalisten suhteiden ja ryhmätoiminnan perustekijä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Puheopin opinnoissa 1) perehdytään - puhujan, kuulijan ja puhetilanteen väliseen suhteeseen sekä puhekäyttäytymiseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - äänen ja puheen tuottamiseen ja vastaanottamiseen, puhesignaalin akustiseen rakenteeseen sekä puhe- ja äänipiirteiden merkitykseen viestinnässä 2) kehitetään - kykyä arvioida ja analysoida puheviestintätaitoja ja erilaisia vuorovaikutustilanteita - omaa äänellistä suorituskykyä ja kykyä analysoida muiden puhujien äänellistä suorituskykyä 3) hankitaan valmiuksia - puheviestinnän sekä puhetekniikan ja vokologian tieteelliseen tutkimukseen, opettamiseen sekä tietojen soveltamiseen eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla. Puheopin opinnoissa teoreettisen opiskelun lisäksi tutustutaan alan ilmiöihin myös omakohtaisen harjoittelun avulla. Puheopin perusopinnot ovat kaikille yhteisiä. Aineopinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua ja valita oman kiinnostuksensa perusteella joko puheviestinnän linja tai puhetekniikan ja vokologian (äänen tutkimus ja harjoittaminen) linja. Puheviestinnän linjalla perehdytään viestintään ihmissuhteissa, julkiseen puhumiseen, ryhmässä tapahtuvaan viestintään, retoriikkaan, ammatilliseen puheviestintään, puheviestinnän teoriaan ja tutkimukseen sekä puheviestinnän opettamiseen. Puhetekniikan ja vokologian linja perehdyttää puheen- ja äänentuoton perusteisiin, puheakustiikkaan, äänellisen ja puheteknisen suorituskyvyn analysointiin ja harjoittamiseen sekä puhetekniikan ja vokologian tutkimukseen. Puheopin opinnot jakautuvat kolmeen opintokokonaisuuteen: perusopintoihin 25 op, aineopintoihin 45 op ja syventäviin opintoihin 40 op, jonka lisäksi pääaineopiskelijat tekevät 40 op laajuisen pro gradu -tutkielman. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on valittavana puheviestinnän linja tai puhetekniikan ja vokologian (äänen tutkimus ja harjoittaminen) linja.
Puheoppi 255 Puheopin pääaineopiskelijat voivat valmistuttuaan sijoittua hyvin monenlaisiin tehtäviin, joista tavallisimpia ovat opetus- ja konsultointitehtävät. Oppiaineesta valmistuneet voivat toimia myös äänen ja puhetekniikan, vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijoina erilaissa suunnittelu- ja henkilöstön kehittämistehtävissä, IT-alalla, tiedotus- tai tutkimustyössä sekä viestinnän alan johtotehtävissä. PÄÄAINEOPISKELIJOILLE PAKOLLINEN YLEISOPINTOJAKSO 2 op Puheopin pääaineopiskelijat suorittavat yleisopintojakson perusopintojen yhteydessä, puheopin perusopintojen 25 op lisäksi LOGOP1 Johdatus logopediaan 2 op (ks.logopedian tutkintovaatimukset) PERUSOPINNOT 25 op Johdanto-opinnot P0 Johdatus puheviestintään 2 op Tavoite: Tutustutaan puheviestintäilmiöön sekä puheviestintätieteeseen ja sen keskeisiin käsitteisiin. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset ja luennolla ilmoitetut artikkelit. P8a Johdatus puhetekniikkaan ja vokologiaan 2 op Edeltävät opinnot: Ei vaatimuksia edeltävistä opinnoista. Tavoite: Tutustutaan puheoppi-oppiaineen toiseen painopistealueeseen, puhetekniikkaan ja vokologiaan, sekä saadaan perustiedot puheentuotosta, puheen ja äänen akustiikasta ja puheen ja äänen harjoittamisen perusteista. Suoritustapa: Luento ja kirjallisuus: Laukkanen & Leino: Ihmeellinen ihmisääni. Puheviestinnän opinnot P1 Esiintyminen ja argumentointi 3 op ( = puheviestinnän perusteet) Tavoite: Tutustutaan esiintymisen ja argumentoinnin keskeisiin osatekijöihin sekä harjaannutaan esiintymistaidossa. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset ja kirjallisuus esim. DeVito, J.: The Essential Elements of Public Speaking. P3 Ryhmäviestintä 3 op Tavoite: Tutustutaan ryhmäviestinnän teoriaan sekä opitaan havainnoimaan ja arvioimaan ryhmäviestintään esimerkiksi neuvottelu- ja kokoustilanteissa. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta Brilhart, J. & Galanes, G.: Effective Group Discussion. P19p Interpersonaalinen viestintä 3 op Tavoite: Tutustutaan interpersonaalisen viestinnän ilmiöön ja teorioihin. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta Trenholm S. & Jensen A.: Interpersonal Communication. Puhetekniikan opinnot P8b Oman äänen analyysi ja harjoittaminen 2 op Edeltävät opinnot: P8a Tavoite: Tutustutaan puheteknisen suorituskyvyn instrumentaaliseen ja kuuntelun avulla tapahtuvaan analysointiin, saadaan tähän analyysiin perustuvia tuloksia omasta äänestä sekä tutustutaan tavallisimpiin puhetekniikan harjoituksiin. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. P16b Kirjallisuutta puhetekniikan ja vokologian alalta 3 op Edeltävät opinnot: LOGOP1, P8a, A5 Tavoite: Lisätään tietämystä puheen ja äänen tuotosta, havaitsemisesta sekä puheen ja äänen tutkimuksesta. Suoritustapa: kirjatentti esim. Borden G. & Harris K. & Raphael L.: Speech Science Primer sekä Sellman et al. (toim.): Äänen tutkimus ja äänihäiriöiden ennaltaehkäisy.
256 Puheopin laitos A5 Johdatus puheen ja äänen akustiikkaan 3 op Edeltävät opinnot: LOGOP1, P8a Tavoite: Tutustutaan puheen ja äänen akustiikkaan ja puheenanalyysimenetelmiin vokologian (ihmisäänen tutkimus ja harjoittaminen) näkökulmasta. Suoritustapa:Luento, demonstraatiot, harjoitustyö sekä Suomi, K.: Johdatusta puheen akustiikkaan. Tämän kurssin yhteydessä suositellaan suoritettavaksi FONY01 Yleisen fonetiikan peruskurssi 2 op (ks. fonetiikan tutkintovaatimukset) Metodiopinnot P16a Johdatus puheopin tutkimukseen 2 op Edeltävät opinnot: P8a Tavoite: Tutustutaan alan tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja lähestymistapoihin sekä harjaannutaan tiedonhankinnassa. Opiskelutapa: Kurssi ja oheiskirjallisuutena esim. Rubin, Rubin & Piele: Communication research: Strategies and sources. A7 Ääni, kuva ja puhe 2 op Edeltävät opinnot: A5 Tavoite: Tutustutaan äänen ja kuvan tallennukseen ja käsittelyyn sekä puheilmaisuun ääni- ja videotallenteissa. Suoritustapa: Luento, tentti ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. AINEOPINNOT 45 op Pakolliset yhteiset opinnot 12 op A1 Puheopin teoria 6 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän teorioihin ja puheen ja äänen tilanteiseen variaatioon sekä opitaan jäsentämään alan teoriakenttää. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta Griffin,E.: A first look at communication theory; Littlejohn, S.: Theories of Human Communication; Scherer& Giles. Social markers in speech sekä esim. soveltuvin osin Voice in Emotion (K. Izdebski,toim.). A10 Retoriikka 3 op Tavoite: Perehdytään retoriikan traditioon ja nykysuuntauksiin. Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta Kennedy G.: A new history of classical rhetoric; Sullivan P. & Goldzwig S.(toim.): New approaches to rhetoric. A24c Puheviestinnän analyysi 3 op Tavoite: Perehdytään puheviestintään ja sen kielellisiin, visuaalisiin ja äänellisiin osatekijöihin sekä laajennetaan puheviestinnän tuntemusta havainnoimalla ja analysoimalla erilaisia puhetilanteita. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta esim. Greene, J.O. & Burleson, B.R. (toim.): Handbook of Communication and Social Interaction Skills; Gamble, M. & Kwal, T.: The Gender Communication Connection; Hargie, O. (toim.): The Handbook of Communication Skills; Guerrero, L.K., DeVito, J.A. & Hecht, M.L. (toim.),:nonverbal Communication reader. Aineopintojen yhteydessä suoritetaan tilastotieteen johdantokurssi, esim. TILTY1 (5 op), TILTP1 (7 op) tai vastaava, ks. tilastotieteen laitos. Puheviestinnän erikoistumisopinnot 33 op A11 Puheviestinnän opettaminen 4 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän opetusmenetelmiin, -tilanteisiin ja -sisältöihin Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta soveltuvin osin esim. Vangelisti, A.L., Daly J.A. & Friedrich G.W.: Teaching Communication: Theory, Research and Methods, Valo M. (toim.): Haasteita puheviestinnän opetukseen; Valo M. (toim): Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. A12 Puheviestinnän asiantuntijuus 3 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän asiantuntijoiden työnkuviin, pohditaan omaa asiantuntijuutta ja sen kehitystarpeita. Opiskelutapa: Kurssi ja kurssilla mainittu kirjallisuus, esim. DeWine: The consultant s craft improving organizational communication.
Puheoppi 257 A13 Puheviestinnän tutkimusmenetelmät 5 op Tavoite: Perehdytään tutkimusprosessiin, puheviestinnän erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan aineiston keräämistä, analyysia ja tieteellistä raportointia. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta esim. Hirsjärvi, Remes, Sajavaara: Tutki ja kirjoita; Frey, Botan & Kreps: Investigating communication. A15 Seminaari 12 op Tavoite: Perehdytään tieteellisen tiedon hankintaan ja käyttöön, lähdekritiikkiin sekä tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Lisäksi harjaannutaan ohjatusti tekemään empiiristä tutkimusta ja raportoimaan siitä tieteellisesti. Opiskelutapa: Seminaari ja kandidaatintutkielma. A24 Valinnaiset opinnot 9 op: (seuraavista b-i valitaan kolme) A24b Puheviestintä, media ja teknologia 3 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän näkökulmasta sähköisen median ja teknologiavälitteisen viestinnän erityiskysymyksiin. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Reeves, B. & Nass, C.: The Media Equation; Hellweg, S.A., Pfau, M. & Brydon, S.R.: Televised Presidential Debates; Barnes, S.B.: Online Connections. A24e Ammatillinen puheviestintä 3 op Tavoite: Perehdytään siihen, miten viestintä ja vuorovaikutus liittyvät organisaatioiden rakenteisiin ja toiminnan funktioihin ammatillisessa elämässä, sekä puheviestinnän erityiskysymyksiin eri ammateissa. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Northouse, P.: Leadership. Theory and practice; Hackman, M.Z. & Johnson, G.E.: Leadership: A Communication Perspective; Miller, K.: Organizational Communication: Approaches and Processes; Spangle, M.: Negotiation: Communication for Diverse Settings. A24f Puheviestintä ja hyvinvointi 3 op Tavoite: Perehdytään ihmisen hyvinvoinnin ja puheviestinnän välisiin yhteyksiin esimerkiksi interpersonaalisen viestinnän ja terveysviestinnän näkökulmista. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Redmond, M.V.: Interpersonal Communication; Thompson T. L. (toim.): Handbook of health communication; Pecchioni, L., Wright, K. & Nussbaum, J. (toim.): Life-span communication. A24g Poliittinen viestintä 3 op Tavoite: Perehdytään poliittisen viestinnän ilmiöihin ja tutkimuskenttään sekä poliittiseen retoriikkaan ja yhteiskunnalliseen ja poliittiseen argumentaatioon. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Kaid L. (toim.): Handbook of political communication research; Kakkuri-Knuuttila M-L. (toim.): Argumentti ja kritiikki; Trent, J.S. & Friedenberg, R.V.: Political Campaign Communication; Isotalus, P. & Borg, S.: Presidentinvaalit 2006. A24h Kuunteleminen 3 op Tavoite: Perehdytään kuuntelemisen tutkimuksen historiaan ja hahmotetaan kuunteleminen kognitiivisena prosessina, havaittuna käyttäytymisenä ja organisaation arvona. Tutustutaan myös kuuntelemisen instrumentteihin ja mittareihin. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta Wolvin, Berko & Wolvin: The Public Speaker/The Public Listener; Brownell: Listening. Attitudes, principles and skills; Wolvin & Coakley: Perspectives on listening. A24i Puheviestinnän opettamisen praktikum 3 op Edeltävät opinnot: perusopinnot, A11 Tavoite: Perehdytään puheviestinnän opetusmenetelmiin, -tilanteisiin ja -sisältöihin sekä teoriassa että käytännössä ja selkiytetään omaa puheviestinnän opettajaroolia. Opiskelutapa: Kurssi ja puheviestinnän oppimistilanteiden havainnointi ja analysointi sekä kurssilla mainittu kirjallisuus.
258 Puheopin laitos Puhetekniikan ja vokologian erikoistumisopinnot 33 op P10 Puhetekniikan jatkokurssi 2 op Edeltävät opinnot: P8a ja b Tavoite: Oman äänen ja puheen harjoittaminen. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin sekä kirjallisuutta Linklater K.: Freeing the Natural Voice. Jokin seuraavista 2 op: P7 Radio- ja tv-puhe 2 op P13 Lausunta 2 op P14 Luova ilmaisu ja ääni-improvisaatio 2 op P15 Luentateatteri 2 op Edeltävät opinnot: P8a ja b, P10 Tavoite: Tutustutaan käytännön puheilmaisuun valitussa kontekstissa. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja erikseen sovittavaa kirjallisuutta. A16 Instrumentaaliset tutkimusmenetelmät 5 op Edeltävät opinnot: P8a, LOGOP1, A5, A7 Tavoite: Perehdytään puheteknisen suorituskyvyn mittaamiseen ja puhe- ja äänisignaalien analysoimiseen eri menetelmiä käyttäen. Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja kirjallisuutta esim. soveltuvin osin Baken R. & Orlikoff R.: Clinical Measurement of Speech and Voice. A17 Kirjallisuutta 3 op Edeltävät opinnot: Puheopin perusopinnot, A16 Tavoite: Lisätään tietoja ihmisäänen tutkimuksesta ja äänen kulttuurisesta variaatiosta. Suoritustapa: Tentitään Sundberg: Science of the singing voice sekä esim. soveltuvin osin Voice in Emotion (K. Izdebski, toim.). A18 Kuunteluanalyysi 3 op Edeltävät opinnot: Puheopin perusopinnot, A10, A16 sekä jokin vaihtoehdoista P7 tai P13-15 Tavoite: Saadaan perustiedot kuulohavaitsemisesta ja perehdytään puheen ja äänen kuulonvaraiseen analysoimiseen. Suoritustapa: Luento, harjoitukset ja kirjallisuutta, esim. Moore: Psychology of hearing; ja soveltuvin osin Laver: The phonetic description of voice quality. A20 Puhetekniikan harjoitusmenetelmät 6 op Edeltävät opinnot: LOGOP1, puheopin perusopinnot, P10, jokin vaihtoehdoista P7 tai P13-15, A16-18. Tavoite: Perehdytään erilaisiin puheen ja äänen harjoitusmenetelmiin ja niiden vaikutuksiin. Suoritustapa: Luento, aktiivinen osallistuminen eri metodeja esitteleviin jaksoihin sekä kirjallisuutta, esim. soveltuvin osin Fisher H.: Improving Your Voice and Articulation; Verdolini K.: Guide to Vocology ja erikseen sovittavaa kirjallisuutta äänen harjoittamisen vaikutuksista. A22 Referaattiseminaari 2 op Edeltävät opinnot: Puheopin perusopinnot ja aineopintojen muut kurssit. Tavoite: Tutustutaan alan tieteellisiin aikakausilehtiin, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun sekä esitelmän pitämiseen. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kokoontumisiin sekä kirjallisia ja suullisia referaatteja artikkeleista. A23 Seminaari 10 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot. Tavoite: Harjaannutaan empiirisen tutkimuksen tekoon, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaarikokoontumisiin ja instrumentaalisia puheentutkimusmenetelmiä käyttäen toteutettu kandidaatintutkielma, esitelmä ja sen opponointi sekä kypsyysnäyte.
Puheoppi 259 SYVENTÄVÄT OPINNOT 40 op + tutkielma 40 op Puheviestinnän erikoistumisopinnot SP1 Puheviestinnän teoreettisia kysymyksiä 6 op Tavoite: Syvennytään puheviestinnän keskeisten alueiden tutkimukseen ja teoriaan. Opiskelutapa: Kirjatentti. Valitaan yksi seuraavista teoksista tentittäväksi: Dillard, J.P.: Persuasion handbook. Developments in theory and practice; Knapp, M.L. & Daly, J.A.: Handbook of interpersonal communication; Frey, L.R., Gouran, D.S. & Poole, M.S.: Handbook of group communication theory and research. SP3 Puheviestinnän tutkimusmenetelmien jatkokurssi 5 op Tavoite: Syvennytään puheviestinnän tutkimukseen ja harjaannutaan arvioimaan tutkimusta. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta kurssilla mainitulla tavalla esim. Frey, L.R.: Interpreting Communication; Lindlof, T.R. & Taylor, B.C.: Qualitative Communication Research Methods. SP4 Harjoittelu 6-12 op Tavoite: Harjaannutaan toimimaan puheviestinnän asiantuntijan työntehtävissä. Opiskelutapa: Harjoittelu. SP5 Tutkimuspraktikum 5-11 op Tavoite: Harjaannutaan toimimaan tutkimusryhmässä ja kehitetään omaa tutkimusosaamista. Opiskelutapa: Tutkimuspraktikum tai osallistuminen laitoksen tutkimusprojektiin. SP6 Erikoistumisopinnot 6 op Tavoite: Syvennytään vapaavalintaisiin puheviestinnän teoreettisiin erityiskysymyksiin. Opiskelutapa: Kurssi, erikseen sovitut opiskelumuodot ja kirjallisuus esim. Jablin, F.M & Putman, L.L. (toim.): New handbook of organizational communication; Gudykunst, W.B. & Mody, B. (toim.): Handbook of international and intercultural communication. SP7 Seminaari 6 op Tavoite: Syvennytään tutkimuksen suunnitteluun ja raportointiin sekä harjaannutaan tieteellisessä keskustelussa. Opiskelutapa: Seminaari. SP8 Pro gradu tutkielma 40 op Tavoite: Perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Suoritustapa: Pääaineopiskelijat laativat pro gradu tutkielman 40 op. Sivuaineopiskelijat laativat pro gradua suppeamman sivuainetutkielman 20 op. Puhetekniikan ja vokologian erikoistumisopinnot SV2a Johdatus puhetekniikan ja äänenkäytön opettamiseen 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä SV8. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että oma ääni ja artikulaatio ovat kunnossa. Tavoite: Valmentaudutaan puhetekniikan opettamiseen. Suoritustapa: Opetusassisteeraus, tunti- ja kurssisuunnitelman laatiminen, harjoitustuntien pitäminen ja seuraaminen sekä äänenharjoituskirjallisuuteen perustuva essee. Voidaan korvata tutkimusharjoittelulla tai teoreettisella erityisalueeseen perehtymisellä. SV2b Opetusharjoittelu 6 op Edeltävät opinnot: SV2a ja SV8. Tavoite: Perehdytään puhetekniikan opettamiseen. Suoritustapa: Ohjattua itsenäistä opetusta. Voidaan korvata tutkimusharjoittelulla tai teoreettisella erityisalueeseen perehtymisellä. SV3 Tutkimusharjoittelu 6-12 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja ainopinnot sekä SV4 ja SV5. Tavoite: Perehdytään instrumentaalisen puheja äänianalyysin tekoon, tulosten tilastolliseen käsittelyyn ja tutkimusraportin kirjoittamiseen.
260 Puheopin laitos Suoritustapa: Johdantoluento, osallistumista laitoksen tutkimukseen, harjoitustyö instrumentaalisia tutkimusmenetelmiä käyttäen ja kirjallinen raportti siitä englannin kielellä. SV4 Kirjallisuutta puheen ja äänen tutkimuksesta 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot Tavoite: Syvennytään puheen ja äänen tutkimukseen. Suoritustapa: Kirjatentti, Titze: Principles of voice production ja soveltuvin osin Titze: Aerodynamic-Myoelastic Theory sekä artikkeleita sopimuksen mukaan. SV5 Poikkeavat äänenlaadut 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot. Tavoite: Tutustutaan kuuntelun ja tarkoitukseen erityisesti kehitettyjen akustisten analyysimenetelmien avulla erilaisiin poikkeaviin äänenlaatuihin ja siten syvennytään ihmisäänen variaatioihin ja niiden akustisiin ilmenemismuotoihin. Suoritustapa: Luento ja instrumentaaliset demonstraatiot sekä harjoitustyö akustisia analyysimenetelmiä käyttäen. Tässä yhteydessä suoritetaan lisäksi LOGOMP5 Foniatria ja fonokirurgia 2 op (ks. logopedia) SV8 Puhetekniikan ja äänenkäytön harjoittamisen teoria 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot. Tavoite: Syvennytään puhetekniikan ja äänenkäytön harjoitusten tavoitteisiin, vaikutuksiin ja vaikutusperusteisiin. Suoritustapa: Kirjatentti. Esim. Saxon K. & Schneider: Vocal Exercise Physiology; Carding P.: Evaluating Voice Therapy sekä soveltuvin osin Hampton & Acker (toim.): The Vocal Vision.Views on Voice; Thurman & Welch: Bodymind & Voice, Foundations of Voice Education ja artikkeleja sopimuksen mukaan. SV9 Puhetekniikan ja vokologian erityisalueet 6-12 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä syventävien opintojen muut kurssit. Tavoite: Perehdytään puhe- ja äänityöhön ja sen analyyttiseen tarkasteluun erikseen valittavalla alalla. Suoritustapa: Kirjallisuutta ja käytännön harjoittelua sopimuksen mukaan sekä raportti harjoittelusta. Harjoittelu voi sisältää esim. puhetekniikan opettamista tietylle ammattiryhmälle tai puhetyössä toimimista ja sen analysointia. Harjoittelu voidaan myös korvata havainnointi- ja analyysitehtävällä. Valitaan jokin seuraavista (a-f): a) Lapsen ääni 6 op Esim. Sederholm E.: Hoarseness in ten-year old Children; Koivusaari R.: Kouluikäisten äänihäiriöt; Moran M. & Zylla-Jones E.: Learning about Voice.Vocal hygiene Activities for Children. b) Opettajan ääni 6 op Esim. Darley F.: Teaching voice; Rantala L.: Ääni työssä; kirjallisuutta opettajien ammatin äänellisistä erityisvaatimuksista, ääniongelmista ja ennaltaehkäisykeinoista. c) Lauluääni 6 op Esim. Seidner W & Wendler J: Die Sängerstimme; Bunch M.: Dynamics of the Singing Voice sekä artikkeleja sopimuksen mukaan (esim. lauluääni eri genreissä). d) Näyttelijän ääni 6 op Esim. Rodenburg P.: The right to speak: Working with the Voice; Machlin E.: Speech for the Stage sekä soveltuvin osin Hampton & Acker (toim.): The Vocal Vision.Views on Voice (myös esim. kulttuuriset erot näyttämöäänenkäytössä). e) TV- tai radiopuhe 6 op Esim. Scannel P. (toim.): Broad-cast talk; Valo M.: Käsitykset ja vaikutelmat äänestä. Kuuntelijoiden arviointia radiopuhujien äänellisistä ominaisuuksista (väitöskirja) sekä artikkeleja sopimuksen mukaan. f) Vapaasti valittavan työntekijäryhmän ääni (esim. tulkit, puhelintyöntekijät jne.) 6 op Kirjallisuutta sopimuksen mukaan
Logopedian koulutusohjelma 261 SV10 Seminaari 6 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä muut syventävien opintojen kurssit. Tavoite: Perehdyttää tieteelliseen kysymyksenasetteluun ja keskusteluun. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä esitelmä ja opponointi. SV11 Pro gradu-tutkielma 40 op/ sivuainetutkielma 20 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä muut syventävien opintojen kurssit. Tavoite: Perehdyttää tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Suoritustapa: Pääaineopiskelijat laativat pro gradu tutkielman 40 op. Sivuaineopiskelijat laativat pro gradua suppeamman sivuainetutkielman 20 op. Logopedian koulutusohjelma Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, jonka tutkimuskohteita ovat äänen, puheen, kielen ja viestinnän häiriöiden ilmenemismuodot, taustatekijät ja vaikutussuhteet sekä häiriöiden ennaltaehkäisy, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus. Logopedian tiedollisen perustan luo normaalin puheen, kielen ja vuorovaikutuksen tunteminen. Logopedian teoreettinen, metodinen ja kliininen oppisisältö liittyvät yhteen puheen, kielen ja viestinnän sekä nielemismekanismin häiriöiden diagnostiikkaa ja kuntoutusta ja niiden tieteellistä tutkimusta käsitteleviksi kokonaisuuksiksi. Logopedian koulutusohjelmassa luodaan myös vahvaa ammattitoiminnan yhteiskunnallista kytkentää nivomalla opintoihin sisältöjä kuntoutuslainsäädännöstä ja kuntoutukseen liittyvistä päätöksentekoprosesseista. Logopedian koulutusohjelma tarjoaa pääaineopiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hän voi valmistuttuaan toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Maisterin tutkinnon suoritettuaan logopedian pääaineopiskelija voi hakea Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukselta merkitsemistä laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin ja oikeutta toimia puheterapeuttina. Logopedian pääaineopiskelijan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (3 vuotta / 180 op / 1600 h vuosi) sisältää logopedian perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (73 op) sekä muita pakollisia opintoja (57 op) ja valinnaisia opintoja (10 op). Muita pakollisia opintoja ovat psykologian perusopinnot (25 op), kielitieteen ja puheopin opinnot (15 op) sekä lääketieteen opinnot (17 op). Logopedian tutkintovaatimuksiin kuuluvat myös humanistisen tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (16 op). Logopedian pääaineopiskelijan filosofian maisterin tutkinto (2 vuotta / 120 op / 1600 h vuosi) sisältää logopedian syventävät opinnot (105 op), joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (40 op), ja valinnaisia opintoja (15 op). Pääaineen opinto-oikeuden voi saada vain tulemalla hyväksytyksi logopedian valintakokeessa. Logopedian sivuaineopinto-oikeus on toistaiseksi rajoitettu ja sitä pitää erikseen hakea. Perusopinto-oikeus (25 op) myönnetään vuosittain enintään 10 opiskelijalle; viisi paikkaa on varattu puheopin pääaineopiskelijoille. Logopedian sivuaineoikeutta
262 Puheopin laitos haetaan vapaamuotoisella hakemuksella keväisin toukokuun loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee perustella logopedian opintojen merkitys pääaineen tutkintokokonaisuudessa, ja siihen tulee liittää opintorekisteriote. Kilpailutilanteessa ratkaisee pääaineessa suoritettujen opintopisteiden määrä. Hakemus osoitetaan puheopin laitokselle logopedian professorille. Logopedian aineopintojen sivuaineoikeudesta (35 op) sekä muiden logopedian alaan kuuluvien opintokokonaisuuksien suorittamisesta päättää tapauskohtaisesti logopedian professori. Logopedia sopii sivuaineeksi esimerkiksi puheopin, suomen kielen, psykologian, erityispedagogiikan ja lääketieteen opiskelijoille. Logopedian jatko-opinnot johtavat filosofian tohtorin tutkintoon. Kandidaatin tutkinto 180 op sivuaineoikeus (rajoitettu, haettava) Kieli- ja viestintäopinnot 15 op Logopedian perusopinnot 25 op 25 op Logopedian aineopinnot 73 op 35 op Muut pakolliset opinnot 57 op Valinnaiset opinnot 10 op Maisterin tutkinto Logopedian syventävät opinnot Valinnaiset opinnot 120 op 105 op 15 op PERUSOPINNOT 25 OP Puheopin laitoksen yhteiset johdanto-opinnot tutustuttavat opiskelijat laitoksen oppiaineisiin, näiden tutkimuskohteisiin ja työelämäsovellutuksiin. Logopedian perusopinnoissa opiskelija myös perehtyy puheen, kielen ja viestinnän kehitykseen sekä normaalin äänentuoton perusteisiin. Pääaineopiskelija saa ensikontaktin työelämään, ja sivuaineopiskelija tarkastelee logopediaa ja sen sovellutuksia kirjallisuuden avulla. Perusopintojen aikana opiskelija saa myös perusvalmiudet tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Opintojen alkuvaiheesta alkaen logopedian opiskelijan oppimisprosessia tuetaan mm. portfoliotyöskentelyn avulla. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) työstetään opintojen edetessä eri kurssien yhteydessä. P1a Orientaatio logopedian opintoihin 1 op (vain pääaineopiskelijoille) Sisältö Opiskelija perehtyy logopedian opetusohjelman opintokokonaisuuksiin ja jatkumoihin. Pääaineopiskelija aloittaa henkilökohtaisen, läpi opintojen kantavan portfoliotyöskentelyn ja laatii alustavan HOPS:n. Muoto Alustuksia, ryhmätöitä (10 h), kirjallinen työ. Opettajan ilmoittama oheiskirjallisuus. P1b Johdatus logopediaan 2 op Sisältö Opiskelija tutustuu logopediaan tieteenalana ja puheterapiaan ammattina sekä näiden väliseen dynaamiseen vuorovaikutukseen. Muoto Luennot (12 h), harjoitukset ja kirjallinen kuulustelu.
Logopedian koulutusohjelma 263 Kirjallisuus: Crystal, D. & Varley, R.(1998) Introduction to language pathology, 4.p. Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Arvostelu 1 5 PUHEP0 Johdatus puheviestintään 2 op Ks. Puheoppi PUHEP8a Johdatus puhetekniikkaan ja vokologiaan 2 op Ks. Puheoppi P2 Puheen ja kielenkehityksen edellytykset 3 op Tavoitteet Opiskelija perehtyy puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen ja oppii ymmärtämään niitä osana lapsen kokonaiskehitystä. Opiskelija saa perusvalmiuksia soveltaa tätä tietoa myöhemmissä opinnoissaan arvioidessaan puheen, kielen ja vuorovaikutuksen kehityksellisiä häiriöitä ja suunnitellessaan tarvittavia kuntoutusmuotoja. Sisältö Perustiedot puheen ja kielen kehityksen kognitiivisista, biologisista, sosiaalisista ja emotionaalisista edellytyksistä sekä katsaus erilaisiin puheen ja kielen kehitystä tarkasteleviin teorioihin. Muoto Luento-opetus (20 h), oppimispäiväkirja ja kirjallisuus; essee tai kirjallinen kuulustelu. Kirjallisuus : Laakso, M-L. (2004), Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi. Teoksessa Siiskonen, T., Aro, T, Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa ja Launonen, K.: Lfo115 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen. Luentomoniste. ja Haynes, W.O. ja Shulman, B.B. (Eds.) (1998, 2. painos). Communication Development. Foundations, Processes, and Clinical Applications soveltuvin osin; Vygotski, L.S. (1982). Ajattelu ja kieli soveltuvin osin. Arvostelu 0-5 Edeltävät opinnot P1 P3 Fonologinen ja morfo-syntaktinen kehitys 2 op Tavoite Opiskelija oppii ymmärtämään, millaisin edellytyksin lapsi oppii havaitsemaan ja tuottamaan äänteitä sekä miten puheen kehityksessä äänne- ja muotojärjestelmä ovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelijalle muodostuu perusvalmiuksia käyttää tätä tietoa puheen ja kielen kehityksen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Sisältö Perustiedot äännejärjestelmän ja äänteiden tuottamisen sekä sanojen ja lauseiden muodostamisen kehityksestä. Muoto Luento-opetus (20 h), kirjallinen kuulustelu ja / tai essee. Kirjallisuus: Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.) (2004). Mistä on pienet sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys, s. 23-52. ja Tomasello, M. & Brooks, P.J. (2001). Early syntactic development: A Construction Grammar Approach. Teoksessa Barrett M. (ed.), The Development of Language, s. 161-190 ja Lieko, A. (1993): Lapsen kielen lauseyhdistykset. Teoksessa Iivonen, A., Lieko, A. & Korpilahti, P. (toim.), Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys, s. 165 187. Arvostelu 0-5 Edeltävät opinnot P1 ja P2 P4 Käsitteiden, sanaston ja kielenkäytön kehitys 2 op Tavoite Opiskelija oppii ymmärtämään, miten käsitteistön ja sanavaraston sekä pragmaattisten taitojen kehitys vaikuttavat kielellis-kognitiiviseen kehitykseen. Opiskelijalle muodostuu perusvalmiuksia käyttää tätä tietoa puheen ja kielen kehityksen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Sisältö Perustiedot käsitteistön ja pragmaattisten taitojen kehityksestä ja katsaus näiden kehitystä koskeviin teorioihin. Muoto Luento-opetus (20 h), kirjallinen kuulustelu ja / tai essee. Kirjallisuus: Heimo, H. (2005). Monimutkaisten käsitteiden ja kognition yhteys. Teoksessa Korpijaakko-Huuhka, -M., Pekkala, S. & Heimo, H. (toim.), Kielen ja kognition suhde. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 37, s. 25-35 ja Pan, B. A. & Snow, C.E (2001).: The development of conversational discourse skills. Teoksessa Barrett, M. (ed.), The Development of Language, s. 229-249 ja Dromi, E. (2001) Early lexical development.
264 Puheopin laitos Teoksessa Barrett M. (ed.): The Development of Language, s. 99-131. Arvostelu 0-5 Edeltävät opinnot P1--P3 P5 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen 3 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija perehtyy puheen ja kielen kehityksen tukemismenetelmiin ja saa harjoitusta lapsiryhmän ohjaamiseen ja kielenkehityksen tukemiseen. Sisältö Puheen ja kielen kehityksen tukemisen teoreettisia perusteita. Harjoitukset, joissa suunnitellaan ja toteutetaan kielenkehityksen tukemisohjelma lapsiryhmälle. Muoto Luento-opetus (16 h), ohjattu harjoitusten suunnittelu (10 h), ryhmän ohjaaminen 5 x 2 h, kirjallinen raportti; ohjeet opettajalta. Edeltävät opinnot P1 - P4 P10 Työelämään tutustuminen 1 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija aloittaa tutustumisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ja erilaisiin toimintayksiköihin, jotka tuottavat puheterapiapalveluita. Sisältö Sosiaali- ja terveystoimen sekä erityissairaanhoidon hoito-organisaatio; puheterapeuttien erilaiset toimintaympäristöt. Muoto Luento (2 x 2 h), tutustumiskäynnit päiväkodeissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja vanhusten hoitoyksiköissä. Oppimispäiväkirja. Edeltävät opinnot P1 - P6 P6 Johdatus arvioinnin ja kuntoutuksen filosofisiin perusteisiin 2 op Tavoite Opiskelijalle muodostuu yleiskäsitys ihmisen toimintakyvyn arvioinnista ja yleisistä arviointimenetelmistä, puhetoimintojen ja kielellisen toimintakyvyn arviointimenetelmistä niiden osana. Opiskelija ryhtyy pohtimaan ammatilliseen kohtaamiseen liittyviä perustekijöitä, taustaoletuksia ja lähtökohtia. Sisältö Toimintakyvyn arvioinnin malleja, puheen ja kielen arvioinnin kliiniset ja tutkimukselliset perusteet ja sovellutukset. Ammatillisen kohtaamisen ja kuntoutustoiminnan teoreettisia ja eettisiä näkökulmia, erityisesti logopedian näkökulmasta. Muoto Luennot, ryhmäkeskustelut ja harjoitukset (30 h), oppimispäiväkirja. Oheiskirjallisuutena Weckroth, K. (1988). Toiminnan psykologia sekä opettajan ilmoittamat artikkelit. Edeltävät opinnot P1 P4 P9 Johdatus logopedian tutkimusmenetelmiin 3 op Tavoite Opiskelija saa perusteet ymmärtää tieteellisen tutkimuksen erilaisia lähestymistapoja, kysymyksiä ja tutkimusasetelmia, erityisesti logopedisen tutkimuksen kysymyksenasetteluja ja tutkimusasetelmia. Opiskelija orientoituu tieteellisen kirjallisuuden kriittiseen ja analyyttiseen lukemiseen. Sisältö Tiedon alkuperä, tieteellisen tutkimuksen tyypit, tutkimusasetelmat, mittaaminen ja muuttujat, laadullisen analyysin menetelmät. Logopedisen tutkimuksen kysymyksenasetteluja ja tutkimusasetelmia esimerkein ja itse tuotettuna. Muoto Luento-opetus keskusteluineen ja harjoituksineen (20 h), kirjallisuus ja oppimispäiväkirja. Kirjallisuus: Schiavetti, N & Metz, D.E.(2006). Evaluating Research in Communicative Disorders (4th edition), s. 1-127 ja Metsämuuronen, J. (2001 tai uudempi painos). Metodologian perusteet ihmistieteissä soveltuvin osin. Muu opettajan harjoitustöihin valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot P1 P4 Lääketieteen opintoja sivuaineopiskelijoille 5 op Sivuaineopiskelija valitsee logopedian lääketieteen opinnoista haluamansa kurssit. P11 Puhetta tukeva ja korvaava viestintä 2 op Tavoite Opiskelija perehtyy puhetta tukeviin ja korvaaviin viestinnän keinoihin, erityisesti viittomien käyttöön.
Logopedian koulutusohjelma 265 Sisältö Viittomamerkit puheen tukena, kuvilla ja esineillä viestiminen.. Muoto Harjoituskurssi (30 h) ja kirjallisuus von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin soveltuvin osin. P12 Kirjallisuus ja essee 6 op Puheopin pääaineopiskelija, joka suorittaa sivuaineenaan logopedian perusopinnot, korvaa laitoksen opiskelijoille yhteiset johdantoopinnot lukemalla kirjallisuutta ja kirjoittamalla sen perusteella esseen. Kirjallisuus: Launonen, K. & Korpijaakko- Huuhka, A-M. (toim.)(2000), Kommunikoinnin häiriöt syitä, ilmenemismuotoja kuntoutuksen perusteita, uusin painos. Tarkemmat ohjeet vastuuopettajalta. LOGOPEDIAN AINEOPINNOT 73 OP Logopedian aineopinnoissa opiskelija perehtyy teoreettisesti ja harjoittelun kautta erilaisiin lasten ja aikuisten puheen, kielen, äänen ja vuorovaikutuksen häiriöihin sekä nielemismekanismin häiriöihin ja niiden logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Tapaustutkimuksen avulla opiskelija kehittää taitoaan eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja kliinisiä logopedisia ongelmia. Aineopinnoissa syvennetään tietoutta kuntoutuksen perusteista ja logopedisesta asiantuntemuksesta. Opiskelija saa valmiudet tutkimuskysymysten asettamiseen, aineiston keruuseen ja analysointiin sekä oppii itse tuottamaan tieteellistä tekstiä. Diagnostiikka ja kuntoutus Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään lasten ja aikuisten erilaisten puheen, äänen, kielen ja vuorovaikutuksen sekä nielemismekanismin häiriöiden syitä ja ilmenemismuotoja sekä ottaa haltuunsa niiden diagnostiikan ja kuntoutuksen keskeiset periaatteet. Opiskelija saa myös valmiudet ohjata asiakkaan läheisiä ja hoitajia vuorovaikutuksen ja kielellisen viestinnän tukemiseksi. Arvostelu Kukin kurssi arvostellaan asteikolla 0 5 A1 Lasten puheen ja kielen häiriöt 9 op Sisältö Kehitykselliset ja lastenneurologisista sairauksista ja vammoista johtuvat puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriöt ja niiden logopedisen diagnostiikan ja kuntoutuksen perusteet. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (70 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Cogher, L., Savage, E. &Smith, M. (toim.) (1992). Cerebral Palsy. The child and young person (soveltuvin osin). ja Adams, C., Byers Brown, B.& Edwards, M. (1997). Developmental disorders of language (2.ed.) (soveltuvin osin) ja Hakala, L. ym. (2001). Jaettu ilo. Autistisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kehittäminen ja Lees, J.A. (1993), Children with acquired aphasias (soveltuvin osin) ja Launonen, K. (1998). Eleistä sanoihin viittomista kieleen, luku 3. Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LOGOMP1-- 3 (voi olla meneillään) A2 Aikuisten puheen ja kielen häiriöt 7 op Sisältö Neurologisperäisten motoristen puhehäiriöiden syyt, niiden puheterapeuttiset arviointi- ja terapiamenetelmät. Erilaiset afasiaoireistot, dementiaan, aivovammoihin liittyvät kielelliset ja ei-kielelliset viestinnän häiriöt sekä niiden diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmät. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (50 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Duffy, J.R. (1995), Motor speech disorders. Substrates, differential diagnosis and management (soveltuvin osin) ja Yorkston, K.M, Miller, R.M, & Strand, E.A (1995), Management of speech and swallowing disorders in degenerative disease (luvut 1 ja 2) ja Luria, A.R. (1973), The Working Brain. An Introduction to Neuropsychology (soveltuvin osin) ja Code, C. & Müller, D (1995), Treatment of Aphasia: From Theory to Practice (soveltuvin osin) ja Basso, A. (2003), Aphasia and Its Therapy (luvut 2, 4, 10). Mahdollinen muu opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LOGOMP1--2
266 Puheopin laitos A3 Kuulovammat, puhe ja kieli 3 op Sisältö Kuulokyvyn merkitys lapsen puheen ja kielen kehitykselle sekä puheella viestimiselle. Erityisesti kuulovikaisten lasten mutta myös aikuisten puheen, kielen ja viestinnän häiriöiden diagnosointi sekä näiden kuntoutus. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (20 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) (2000), Kuulon ja kielen kuntoutus - vuorovaikutuksesta kommunikointiin ja Lonka, E.(2004), Kuulovian vaikutus äänteelliseen kehitykseen. Teoksessa Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.), Mistä on pienten sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys. Mahdollinen muu opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LO- GOMP1 4 A4 Puheäänen häiriöt 3 op Sisältö Äänihäiriöiden syyt, logopediset arviointimenetelmät ja ääniterapiamenetelmät. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (20 t) ja kirjallinen kuulustelu tai oppimispäiväkirja. Kirjallisuus: soveltuvin osin seuraavista Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003). Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä ja Stemple, JC, Leslie G & Gerdeman Klabe, B (1995 ). Clinical voice pathology theory and management ja Andrews, ML. & Summers, AC. (2004). Voice treatment for children and adolescent. Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, puheoppi P8b, LOGOMP1 5 A5 Syömis- ja nielemishäiriöt 3 op Sisältö Vastasyntyneiden ja pienten lasten syömisen säätelyn kehitys, siinä ilmenevät häiriöt, niiden syyt ja logopediset kuntoutusmuodot. Aikuisiällä ilmenevät syömisen ja nielemisen sensomotorisen säätelyn muutokset, niiden syyt ja logopediset kuntoutusmuodot. Muoto Luennot ja demonstraatiot (20 t), kirjallinen kuulustelu. Kirjallisuus: Morris Evans, S.& Klein Dunn, M. (1987). Pre-Feeding Skills. A comprehesive resource for feeding development (soveltuvin osin) ja O Donoghue, S. & Bagnall, A. (1999), Videofluoroscopic Evaluation in the Assessment of Swallowing Disorders in Paediatric and Adult Populations. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 51, 158-171 ja Söderholm, S. (1994) (toim.) Nielemishäiriöt aikuisneurologisissa sairauksissa. ja Dahlberg, B., Kaipaala, H., Paaso, M., Rajala, S., Santavuori, K. & Ström, U. (2002), Lapsen normaali syömisen kehitys ja syömisvaikeudet. Puheterapeutti 3/2002 ja Seikel, J.A, King, D.W & Drumright, DG. (2005). Anatomy and Physiology for Speech, Language and Hearing (soveltuvin osin) ja Logemann, J. (1998). Evaluation and Treatment of Swallowing Disorders, 2. painos, (soveltuvin osin). Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, A1, A3, A4, LOGOMP1 3. A6 Puheen sujuvuuden häiriöt 3 op Sisältö Puheen sujuvuuden häiriöiden teoriatausta ja ilmenemismuodot. Änkytyksen puheterapeuttinen arviointi sekä yksilö- ja ryhmäterapiamenetelmät. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (20 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Guitar, B (1998). Stuttering. An Integrated Approach To Its Nature and Treatment ja Heimo, H. (2004), Änkytys: kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö. Teoksessa Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.), Mistä on pienten sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys. Mahdollinen muu opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LOGOMP2, LOGOMP3, LOGOMP5 A7 Vaihtuva-alainen kurssi 3 op Sisältö Vuosittain vaihtuvia kursseja lasten puheen ja kielenkehityksen ja aikuisten puhe- ja kielihäiriöiden erityiskysymyksistä; esimerkiksi kaksi- ja monikielisyys, pään alueen rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat, luki-häiriöt ja muut oppimisvaikeudet.
Logopedian koulutusohjelma 267 Muoto Luennot, mahdollisesti harjoituksia, kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Edeltävät opinnot Suurin osa LOGOA1 6- kursseista suoritettuna. Kliiniset opinnot A8 Puheterapia professiona 2 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoitteet Opiskelija oppii tuntemaan puheterapeutin työtä ohjaavaa lainsäädäntöä. Hän perehtyy puheterapeutin ammattieettisiin periaatteisiin ja ammattikäytäntöihin (esim. lausunnointi, kuntoutussuunnitelmien laadinta, testien ja muiden arviointimenetelmien käyttö, omaisten ohjaus). Sisältö Puheterapeutin ammatin harjoittamista, terveydenhuoltoa ja kuntoutusta koskeva lainsäädäntö sekä ammattieettiset ohjeet. Puheterapiaprosessi: yhteydenotto, häiriön diagnosointi, terapiasuunnitelma ja terapiatavoitteet, toteutus, dokumentointi, työryhmäyhteistyö, puheterapeutin lausunnot ja oman toiminnan kriittinen arviointi. Hygienia. Valmistautuminen kliinisiin opintoihin (sis. Hops). Muoto Luennot ja harjoitukset (20 t). Opettajan valitsema oheislukemisto. Edeltävät opinnot Kurssi on suoritettava ennen ohjattujen asiakashoitojen (ks. alla) alkamista tai viimeistään niiden alkaessa. Arvostelu Hyväksytty / hylätty A9 Ohjattu asiakashoito (lyhyet harjoittelut, vain pääaineopiskelijoille) Tavoitteet Opiskelija oppii soveltamaan teoriatietoa erilaisten kommunikaatiohäiriöiden tutkimiseen, diagnosointiin sekä puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi hän oppii tekemään tarvittavat kirjalliset dokumentit ja lausunnot. Sisältö Opiskelija hoitaa neljä eri puhehäiriöryhmään kuuluvaa asiakasta (ks. lista alla) kokeneen puheterapeutin ohjauksessa Yhdestä asiakkaasta opiskelija voi kerätä tutkimusaineiston kandidaatin tutkielmaa varten. Muoto Kunkin asiakkaan terapian suunnittelu ja toteuttaminen ohjatusti sekä hoitokertomuksen ja lausunnon kirjoittaminen; noin 20 terapiakertaa/asiakas tai yhteensä 20 tuntia useamman asiakkaan tutkimista ja kuntoutuksen suunnittelua. Edeltävät opinnot Asiakkaan häiriötä koskeva luentokurssi suoritettuna. Arvostelu Hyväksytty / hylätty A9a. Ensikontaktiterapia (artikulaatiohäiriö) 4 op A9b. Lapsen puheen/kielen häiriö 4 op A9c. Äänihäiriö 4 op A9d. Aikuisen puheen/kielen häiriö 4 op Metodiopinnot A10 Praktikum 5 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija oppii ymmärtämään kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteet ja valitsemaan erilaisiin tutkimuskysymyksiin sopivan lähestymistavan. Opiskelija harjaantuu kandidaatintyössä tarvitsemiinsa aineiston keruun ja analyysin menetelmiin. Sisältö Tutkimusasetelman suunnittelu ja aineiston keruu sekä analysointi. Ääni- ja kuvanauhoitteiden litterointi. Tieteellisen tutkimuksen eettiset kysymykset. Muoto Luennot ja harjoitukset (30 t). Praktikumissa opiskelija työstää kandidaatin tutkielman aineistoa. Kirjaston järjestämä 4 tunnin tiedonhaun kurssi. Oheiskirjallisuus: Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Muu kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallisuus. Edeltävät opinnot perusopinnot, A1 A7. A11 Seminaari 4 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija harjaantuu tieteellisten tekstien lukemiseen ja oppii itse kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Hän oppii kriittistä tieteellistä keskustelua sekä omien valintojen perustelua. Sisältö Seminaarissa työstetään kandidaatin tutkielmaa. Opiskelija kirjoittaa tutkielmansa teoriaosan ja pitää sen perusteella suullisen
268 Puheopin laitos esityksen, puolustaa valintojaan opponentin johtamassa keskustelussa ja johtaa itse kantaaottavasti toisen opiskelijan työstä käytävää keskustelua. Muoto Seminaari (20 t), kirjallinen ja suullinen esitys, opponointi. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä; Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. (1996). Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Muu kandidaatintyön aihepiiriin kuuluva kirjallisuus. Edeltävät opinnot LA10. Pääaineopiskelijat suorittavat myös 2 op laajuisen osan puheopin kurssista PUHEA16 Instrumentaaliset tutkimusmenetelmät. Pääaineopiskelijat suorittavat myös Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen kurssin TILTP1 Johdatus tilastotieteeseen 7 op A12 Kandidaatin tutkielma 6 op (vain pääaineopiskelijoille) Ks. Humanistisen tiedekunnan ohjeet. Logopedian opiskelija toteuttaa empiiriseen aineistoon perustuvan tutkimuksen ja kirjoittaa siitä artikkelimuotoisen raportin (n. 20 sivua). Kandidaatin työ voi olla tapaustutkimus, jossa opiskelija kuvaa yhden ohjatussa harjoittelussa hoitamansa asiakkaan kliinisen tutkimuksen tai kuntoutuksen ongelmanasettelun, aineistonkeruun ja tulokset. Arvostelu: hyväksytty / hylätty. Lääketieteen opintoja sivuaineopiskelijoille 3 op Sivuaineopiskelija valitsee logopedian lääketieteen opinnoista haluamansa kurssit. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 15 OP Ks. Humanistisen tiedekunnan ohjeet MUUT PAKOLLISET OPINNOT 57 OP Psykologian perusopinnot 25 op Psykologian opinnot auttavat opiskelijaa ymmärtämään, kuinka ihmisen psyykkinen kehitys ja toiminta ovat yhteydessä logopedisiin kysymyksenasetteluihin. Pääaineopiskelija suorittaa PsykoNetin tarjoaman perusopintokokonaisuuden; ks. Psykologian laitoksen opetus. Lääketieteen opinnot 17 op Tavoitteet Opiskelija oppii tuntemaan ihmisen fyysisen rakenteen ja toiminnan pääperiaatteet sekä ymmärtämään, miten erilaiset sairaudet ja vammat liittyvät logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Opiskelija saa perusvalmiudet tarkastella erilaisten rakenteellisten ja toiminnallisten poikkeavuuksien vaikutusta puheen, kielen, viestinnän ja nielemismekanismin toimintaan. Kirjallisuus ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Arvostelu Kaikki kurssit arvostellaan 0 5 MP1 Anatomia ja fysiologia 3op Sisältö Syvennetään tietoja puhe-elimistön ja hermoston anatomiasta ja fysiologiasta (hengityksen, äänentuoton, ääntämisen, syömis- ja nielemistoimintojen säätely, korva ja tasapainoelin). Muoto Luennot (20 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP2 Neurologia 3 op Sisältö Yleisimmät neurologiset sairaudet (mm. aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, dementiat, Parkinsonin tauti, MS-tauti, ALS), joiden yhteydessä ilmenee erilaisia puheen, kielen, viestinnän ja nielemiskyvyn häiriöitä. Neurologinen diagnostiikka ja hoitomuodot sekä kuntoutuksen neurologiset perusteet. Neurologisten sairauksien hoidon porrastus terveydenhuollossa. Muoto Luennot (20 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu tai essee.
Logopedian koulutusohjelma 269 MP3 Lastenneurologia 2 op Sisältö Lapsen normaali neurologinen kehitys ja yleisimmät keskushermoston kehitykselliset häiriöt; sikiö- ja vastasyntyneisyyskauden sekä lapsuusiän kognitiivisia, psyykkisiä ja motorisia kehityshäiriöitä aiheuttavat sairaudet ja vammat sekä niiden jälkitilat. Lastenneurologinen kliininen tutkimus, kuntoutuksen porrastus ja erilaiset kuntoutusmenetelmät. Muoto Luennot (14 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu tai essee. MP4 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja audiologia 3 op Sisältö Keskeiset puheeseen ja äänentuottoon vaikuttavat taudit ja niiden hoito. Kuulemisen neuraalinen säätely. Audiologiset tutkimusmenetelmät, kuulovammojen diagnostiikka ja kuulon apuvälineet. Kuulovammaisten tutkimuksen ja kuntoutuksen hoitolinjat. Muoto Luennot (20 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP5 Foniatria ja fonokirurgia 2 op Sisältö Puhe- ja äänihäiriöiden lääketieteellinen etiologia, kliininen tutkiminen ja foniatrisen hoidon menetelmät sekä kuntoutuksen porrastus. Muoto Luennot (14 t), demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP7 Lastenpsykiatria 2 op Sisältö Lasten ja nuorten psyykkinen kehitys, kehityskaudella ilmenevät psyykkiset häiriöt ja niiden psykiatriset hoitomuodot; erityisesti psyykkisten häiriöiden yhteydet puheen ja kielen ja vuorovaikutuksen kehitykseen. Muoto Luennot (14 t), demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP8 Neuropsykiatria 2 op Sisältö Nuorten aikuisten ja aikuisten psyykkiset häiriötilat, niiden hoito- ja kuntoutusmenetelmät, hoitoonohjautumisprosessit. Neuropsykiatristen häiriöiden yhteydet kielenkäyttöön ja viestintään. Muoto Luennot (14 t), demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. Kielitieteen ja puheopin opinnot 15 op Kielitieteen opinnot lisäävät opiskelijan ymmärrystä puheen- ja kielentutkimuksen aloista ja antavat valmiuksia soveltaa tätä tietoa logopedisiin kysymyksenasetteluihin. Pääaineopiskelija suorittaa seuraavat Kieli-ja käännöstieteen laitoksen sekä Puheopin laitoksen opinnot: Y01 Fonetiikan peruskurssi 2 op Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3op PUHEP8b Oman äänen analyysi ja harjoittaminen 2 op PUHEP3 Ryhmäviestintä 3 op MP9 Suomen kielen lause- ja muoto-oppi 3 op Tavoitteet Opiskelija saa perustiedot suomen kielen morfosyntaktisesta järjestelmästä ja oppii analysoimaan suomen kielen muoto- ja lauserakennetta. Sisältö Lauseiden ja lausumien rakentuminen, lausekkeiden kieliopilliset funktiot. Sanojen taivuttamisen periaatteet. Muoto Luennot ja harjoitukset (20 h). Kirjallisuus Iso suomen kielioppi: jaksot Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit (s. 825 862) sekä Nominaaliset lauseenjäsenet (s. 863 953). Vilkuna, M.: Suomen lauseopin perusteet (2., korjattu painos, 2000): luku Lausekkeiden sisäisestä rakenteesta (s. 180 225). Laaksonen, K. & A. Lieko: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi (4., uudistettu painos, 2003): luvut Morfologian peruskäsitteitä (s. 27 33) sekä Sanaluokat, Paradigma, Taivutustyypit ja Taivutus (s. 58 108). Arvostelu 0 5 MP10 Suomen kielen semantiikan perusteita 2 op Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään, miten merkitykset syntyvät kielessä. Lisäksi hän oppii analysoimaan ja kuvaamaan kielen merkityksiä. Sisältö Kurssilla pohditaan merkityksen käsitettä, merkityksen eri lajeja, merkityksen tulkintaa kielenkäytön eri muodoissa ja keinoja analysoida ja kuvata merkityksiä.