Johdatus Koraaniin
Rakenne 114 suuraa (lukua) noin 6500 jaetta (aya) Eniten jakeita suurassa 2, n. 286 Vähiten, 3, suurissa 103, 108 ja 110
Suurien nimet Eivät kuulu alkuperäiseen Koraaniin Lisätty jälkikäteen muistin ja viittaamisen avuksi Nimet vaihtelevat jonkin verran
Viittaus Suuran nimi viittaa tärkeimpään asiasisältöön, päähenkilöön (Joosef 12, nainen 4), hakusana (Lehmä 2, muurahaiset 27) suuran alkuun (suura 50)
Tutkijoiden viittaus Länsimainen tutkimusperinne viittaa Koraaniin numeroinnilla esimerkiksi: 2:23 2/23 2.23
Basmala Suurat aloittaa lähes aina lause: Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen Poikkeus 9. suurassa, jossa on liittojulistus
Koraanin muuttumatton teksti Koraanin teksti ei ole ollut vakio monestakaan syystä Sitä on muokattu ja lisäilty tekstejä Selvin lisäys: Suura 53:19-22 versus jae 23 Toinen: 26:224-226 versus jae 227
Tehtävä Vertaa suuran 53 jakeita 19-22 jakeeseen 23. Mitä eroa huomaat?
Koraani myöntää lisäykset Erityisesti jakeet 2:106 ja 16:101 10:15 17:73-75 69:44-47
Koraanin sisäiset ristiriidat Koraanin sisällöt kumoavat toisia osiaan ja siksi muslimioppineet kehittivät naskh-oppia eli kumoamisen oppia.
Suurien järjestys Pituusjärjestys summittainen 2. suura pisin Lyhimmät ovat viimeisten 20 suuran joukossa
Rukoussuuria Ensimmäinen on muodoltaan rukous Pahan torjumisrukouksia ovat suurat 113 ja 114
Kirjaimet suurien alussa Mystiset kirjaimet suurien alussa (2, 3, 7, 10-15, 19-20, 26-32, 36, 38, 40-46, 50, 68) Ei ole löytynyt toimivaa selitystä Ainoa varma asia on, että ne ovat vaikuttaneet suurien järjestykseen (ALR-suurat 10-12+14-15 ALMR suurassa 13, HM-suurat 40-41+43-46 suurassa 42 HM SQ)
Arabian kirjoitustaidon historia
Islamia ennen Pohjois-Arabiasta tunnetaan klassista arabiaa muistuttavia kielimuotoja Tekstit ovat kuitenkin hyvin lyhyitä, jotta ne kertoisivat Koraanin synnyn historiasta Piirtokirjoitukset mainitsevat lukuisia jumalten nimiä
Etelä vs Pohjoinen Eteläarabialainen kirjoitus katoaa lähes kokonaan 600-luvulle tullessa. Ei ole kulttuuriltaan sukua islamin syntyalueille. Mekan alueelta ei ole todisteita kirjoitustaidosta
Koraanin ilmestykset
Ei varmuutta Perimätieto kertoo enkelien tuomista ilmwstyksistä tai tulivat unessa (Koraanissa 48:27 näky/uni)
Ilmestysten kirjaaminen Muhammadin ei kerrota kirjoittaneen itse Käytti kirjureita Varmuutta M:n kirjoitustaidosta ei ole Enemmän on kertomuksia lukutaidottomuudesta kuin lukutaitoisuudesta
Kaksi M:ää Vastaavia ilmiöitä Muhammadin lukutaidottomuus tekee Koraanista teoksen, jossa Jumalan sana olisi voinut olla jumalaisempi (tien Paratiisiin) Neitsyt Marian neitsyys taas on tehnyt Jumalan sanasta lihallisen Jeesuksen (tien Paratiisiin)
Koraanin kokoaminen
Kokosiko M Koraanin? Varhaiset lähteet kieltävät Muhammadin mahdollisuudet koota Koraanin Uudemmasta päästä oleva väittää, että olisi koonnut
Lopullinen muoto Koraanille? M ei antanut Lähteestä riippuen antoi tai ei jakeille paikkoja Jakeiden pituusjärjestys kuvaa lähinnä sitä, että kokoajilla ei ollut parempaa syytä esim. sisällön tai ajan mukaan järjestää jakeita
Irralliset fragmentit Perinteisesti Profeetan kuoleman jälkeen Koraani on ollut irrallisina paloina ja useiden ihmisten palsittain ulkoa muistamaa
Kokoamiskertomukset Useita versioita, mm. Umar Uthman Abu Bakr Profeetta Muhammad
Koraanin tekstin kehitys
Umaijadikausi 661-750 Uskonnollisen/perinteisen historian mukaan Koraanin konsonanttiteksti saa vakituisempaa muotoa eikä muutu Vokaalimerkkejä ei tunnettu Ei diakriittisiä merkkejä (ei eroteta B, T, TH, N tai Y toisistaan)
Vokaalien ja diakriittisten käyttö Näyttää alkaneen vuoden 700 tienoilla Aluksi ei Koraania kokonaan merkitty, vaan vain kiistanalaiset kohdat
Lopullinen vakiintuminen Uskonnollisen/perinteisen historian mukaan Aiemmin lukija sai vapaasti valita lukutavan, jos se sopi kieliopillisesti konsonanttitekstiin ja oli ajatuksen puolesta järkevä - ei yhtä tekstiä Ajatusta Koraanin ikuisesta muuttumattomuudesta ei vielä ollut, vaan se kehittyi vasta seuraavien satojen vuosien aikana
Koraanin vakiintuminen 1923 Kairon editio (Hafsin variantti Asimin lukutavasta) Kairon editio on lähes syrjäyttänyt muut Koraanin vaihtoehdot, esim. Pohjois-Afrikan Warshin variantti Nafi in lukutavasta ja Sudanin ad-durin varianttia Abu Amrin lukutavasta
Lukutapoja Nafi - Warsh ja Qalun Ibn Kathir - al-bazzi ja Qunbul Ibn Amir - Hisham ja ibn Dhakwan Abu Amr - ad-duri ja as-susi Asim - Hafs ja ibn Ayyash Hamza - Khalaf ja Khallad al-kisa i - ad-duri ja Abu l-harith
Koraanin suullinen pohja Islamilaisessa perinteessä on korostettu luottamusta suulliseen perinteeseen, joka on kyennyt säilyttämään Koraanin tekstin alkuperäisessä muodossaan Ei ole todisteita suullisen osaamisen tasosta
Koraani ehjä? Muslimioppineiden mielestä Koraani ei ole kokonainen tai säilyttänyt profeetan ilmestyksiä täydellisinä Shiialaisuudessa on epäilyksiä Koraanin aitoudesta, epäilyä myös siksi, että Koraani ei selkeästi tue imaamioppia
Koraanissa vierasta ainesta? Mahdollisia lisäyksiä jälkikäteen ovat Suurat 1, 113 ja 114 Suuran 53 saatanalliset säkeet 19-20 ja 21-22: Allahin tyttäret Joosefin suura 12 (harvinainen hylkäys)
Koraanin historian lähestymistapoja Perinteinen/traditionaalinen tutkimus Radikaali tutkimus
Suurien ajoitus
Kaksi kautta Mekka Hijran jälkeen Medina
Mekan 1. kausi 1, 51-53, 55-56, 68-70, 73-75, 77-97, 99-109, 111-114 Suurat ja jakeet lyhyitä, kieli vahvan rytmistä riimiproosaa, joka muistuttaa esi-islamilaisten ennustajien tyyliä Kielikuvat yleisiä ja kryptisyys > suurin osa suurista vaikeimpia tulkita ja käännökset vaihtelevat
Mekan 1. kausi Suurien alussa vala tyypillinen Vannomiset viittaavat mm. taistelukohtauksiin ja hevosiin (hevosia on uskonnollisissa tulkinnoissa haluttu sanoa enkeleiksi) Jumalan armo Helvetti-kuvaukset Epäjumalien vastainen
Mekan 2. kausi 15, 17-21, 23, 25-27, 36-38, 43-44, 50, 54, 67, 71-72, 76 Suurat ja jakeet pidentyneet Kiivas rytmi rauhoittunut Ei valoja, tilalle kirjavalat
Mekan 2. kausi Viittaukset kirjoihin ja Pyhään kirjaan yleistyy Monolatrian tilalle monoteismi ilmaisu sano! yleistyy Jumalan merkit aletaan mainita
Mekan 2. kausi Lähi-idästä tuttuja legendoja (suura 18) Mooses Efesoksen unikeot (9-28) vertaus kahteen mieheen (32-44) Aleksanteri-romaanista katkelma (83-98)
Mekan 3. kausi 6-7, 10-14, 16, 28-32, 34-35, 39-42, 45-46 Teksti yhä proosallisempaa Vahva rytmisyys on poistunut kokonaan Ar-Rahman-nimitystä ei enää käytetä
Mekan 3. kausi Profeettakertomukset keskeisiksi Joosefin suuran kertomus on erikoisuus, joka pienin muutoksin muuttuisi näytelmän käsikirjoitukseksi
Medinan kausi 2-5, 8-9, 22, 24, 33, 47-49, 57-66, 98, 110 Erittäin proosallinen Jumalan voiman korostustuksia jakeiden lopuissa esim. 2:54 Hän on Laupias, Armollinen Aletaan puhutella muslimeita: uskovaiset! Vertailu juutalaisuuteen ja kristinuskoon (2:65-72)
Esimerkkejä Mekka 1: Jakeita 19-42, rivejä per jae 0,47-0,69 Mekka 2: Jakeita 98-135, rpj 1,184-1,709 Mekka 3: Jakeita 30-88, rpj 1,467-1,920 Medina: Jakeita 120-286, rpj 2,045-2,750
Koraani ja kirjallisuus
Uskonto Koraani on erityisesti uskonnollinen dokumentti mutta sisältää myös erilaisia tyylejä hyvin epäyhtenäisessä tekstissä
Vertaukset Jeesuksen kertomusten kaltaiset vertaukset ovat harvinaisia esim. 68:17-33, 14:24-26, 18:32-44 ja 36:13-29
Liturgiaa Koraani on tarkoitettu esitettäväksi, ei vain itsekseen hiljaa luettavaksi Qur an = lukea ääneen esim. Abrahamin rukous 14:35-41, Joosefin saarna 12:37-40 (Joosefin suura vrt. 1. Moos. 37-46)
Lakitekstit Erityisesti suurat 2 ja 4 sisältävät laajoja lainomaisia katkelmia Aiheina: naisen asema, perintö, kauppakirjat, rituaalinen puhtaus Koraani ei anna yhtenäistä lakijärjestelmää, vaan jää katkelmaiseksi
Riimiproosa Riimiproosa on runouden ja proosan välimaastossa oleva tyylilaji Yleinen erityisesti 900-luvulta alkaen Islamin syntyaikoihin mm. ennustuksissa, sananlaskuissa ja muodollisissa puheissa
Esim. riimiproosasta Suura 101 al-qari ah ma l-qari ah wa-ma adraka ma l-qari ah ks. myös suurat 99 ja 100
Koraanin suhde aiempiin uskontoihin
Vaihteleva suhtautuminen Vasta loppupuolella (jos uskotaan ajoitukseen) Koraanin suurien ajoitusta alkaa suhtautua kielteisesti juutalaisiin ja kristittyihin Vaaditaan myös vahvaa luottamusta käännöksiin ja tulkintoihin, jotta suhtautumistapoja voidaan arvuutella
Koraanin lähteet
Tulkintaa Koraanin lähteiden selvittämisessä törmätään liiankin usein tutkijan oman uskonnollisen taustan vaikutuksiin Juutalainen väittää löytäneensä juutalaisuutta, kun kristitty kristillisiä piirteitä Koraani myöntää, että sen sisällössä on Arabian niemimaalla tuttuja kertomuksia
Koraanin sisältöjä
Luominen Maailman luominen Sama kaava kuin Raamatussa, ei luomiskertomusta, (41:9-12, 13:2-3) Ihmisen luominen Jumalan jatkuva luomistyö
Ihmisen luominen Ensimmäinen ihminen luotiin Savesta muiden Lähi-idän myyttien tapaan (15:26-29) Yhdestä sielusta 4:1 Siemenestä 22:5
Kosmos Maailmankaikkeus koostuu Helvetistä ja seitsemästä taivaasta 67:3-5 (kreikkalainen filosofia)
Luomakunta Koraanin olennot ovat: Jumala enkelit Djinnit Iblis Epäjumalat Ihmiset, eläimet, kasvit, eloton luonto
Jumala Jumalalla on kädet: 5:64, 48:10, kasvot 28:88 istuu valtaistuimellaan 10:3
Iblis Langennut enkeli Annettu tehtäväksi houkutella ihmisiä pahaan 15:26-42 2:30-39
Epäjumalat Ristiriitainen sisältö Mekan kaudella Jumalan mahtia korostetaan ja kielletään Jumalan tyttäret Myöhemmin epäjumalia pietään ihmisten sepityksinä
Profeetat
Ei ole uutuus Islam pohjautuu Koraanin mukaan aikaisempiin ilmoituksiin mm. Aadam, Nooa, Abraham, Mooses, Jeesus Islam väittää aiempien saarnanneen islamia, ei muita uskontoja
Profeettojen kertomukset Noudattavat samantyyppistä kaavaa: Jumala lähettää varoittamaan ihmisiä valtaosa kieltää profeetan profeetta ja uskovat pakenevat Jumalan ohjeiden mukaan tuhoisa rangaistus kohtaa uskottomia
Abraham ja Jeesus
Abraham Ensimmäisten muslimien biologinen esi-isä islamin mukaan Perusti Koraanin mukaan temppelin Jumalalle (Tulkittu Kaabaksi, vaikka Koraani ei sitä tunne) 2:124-136
Jeesus Jeesus on kunnioitettu profeetta, joka Jumalan luvalla voi tehdä ainoastaan ihmetekoja Lähellä Luukkaan evankeliumin Jeesusta (ks. myös Johanneksen evankeliumi) 19:16-35 Ei kuolemaa 4:156-159
Aikajana Lineaarinen historiankertomus alkaa luomisesta ja päättyy tuomiopäivään Muhammad on edellisten profeettojen sanoman vahvistaja ja niiden viimeinen vahvistaja
Koraanin tulkinta
Tarve selittää Syntyi islamin alkuvaiheissa, koska Koraanin kieli on usein vaikeaa Koraanin lakisisältö jättää runsaasti tulkinnanvaraa Muhammad harvoin esiintyy perimätiedossa Koraanin selittäjänä
Selityskirjallisuus Tafsir - selityskirjallisuus Luotettavasti varhaisin Koraanin selitysteos on vasta 800-luvulta. Abu Ubaidan k. 824, al-farra (k. 822) ja al- Akhfashin (k.830) olivat kolme tunnettua kielitieteilijää Vasta 900-luvulla tafsir vakiinnuttaa asemansa
Kuuluisia kommentaareja At-Tabar (k. 923) Dzami al-bayan fi tafsir al- Qur an Az-Zamakshar (k. 1143) al-kashshaf Al-Baydaw (k. 1300) Anwar at-tanzil Dzalaladdin as-suyuti (k. 1505) Dzalalain
Eksoteerinen ja esoteerinen tulkinta
Klassinen tulkinta Jakautuu eksoteeriseen ja esoteeriseen tulkintaan Eksoteerinen tulkinta pyrkii kielelliseen ymmärtämiseen ilman teologisia vivahteita
Tyypillisesti Analysoi kielen vaikeuksia antaa taustamateriaalia tunnistaa puhujia, jotka Koraani jättää nimettomiksi Antaa eri koulukuntien mukaisia kanonisia ja epäkanonisia lukutapoja
Taustamateriaali Koraanille Tulkinnan taustamateriaali löytyy muun muassa juutalaisesta ja kristillisestä perinteestä Raamatusta tai raamattuun liittyvää materiaalia
Tulokset Tulkintojen tulokset ovat keskenään ristiriitaisia eri teoksissa ja niiden annetaan elää eikä tiettyä näkemystä useinkaan erityisesti tueta
Esoteerinen tulkinta Tulkitaan Koraania omien ryhmien mukaisten filosofisten ja mystisten oppien mukaan Erityisesti suufilaisessa tulkinnassa Koraanin jakeet saavat käytännöllisiä piirteitä sen sijaan, että oltaisiin tarkkoja kielen osalta
Tunnetuimpia tulkitsijoita Al-Ghazali (k. 1126) Ibn Arabi (k. 1240) Shiialaisista lahkoista ismailiitit Nykyajan tulkitsijoista at-tabataba i (k. 1983)
Nykyisin Vuosittain julkaistaan satoja uusia Koraanin tulkintateoksia Tulkintatyylejä ovat: käytännöllinen luonnontieteellinen filologinen
Muhammadin kertomukset
Profeetan elämäkertoja on kirjoitettu uudestaan nykyaikaan sopiviksi Keskeisiä ongelmia: naisen asema lukuisat vaimot roolit sotapäällikkönä ja valtiomienä
Lähteet Muhammadin elämäkertaa ei ole kriittisesti tutkittu islamilaisessa maailmassa, vaan varhaisin kertomus on otettu sellaisenaan uusien elämäkertojen pohjaksi
Luonnontiede 1900-luvulla on alettu pitää mahdollisena tulkita Koraania nykyaikaisen tieteen avulla Luonnontiede auttaa löytämään Koraanista kätkettyjä salaisuuksia esim. vetypommi, avaruusolennot, genetiikka löytyisivät jo Koraanista
Kriittinen koraanintutkimus
Tutkimus alkaa Kunnolla Koraania aletaan tutkia vasta 1800-luvn puolivälissä tuotti mm. Flügelin (jae-)jaon v. 1834 Koraanin tyylianalyysin mukaan Nykyisin käytetään Kairon edition mukaista jaejakoa
Theodor Nöldeke 1836-1930 Siirsi Koraanin tutkimuksen uuteen aikakauteen 1856 väitöskirjallaan Laajin esitys Koraanin historiasta vuosilta 1909-1938 (3 osaa)
Radikaali koraanintutkimus 1950-luvun puolivälistä alkaen on syntynyt uusia näkemyksiä Koraanista ja islamin syntyhistoriasta Erityisesti Britanniassa 1970-luvulta eteenpäin
Radikaali tutkimustapa Tarkoitus katsoa islamin perinnettä sen ulkopuolelta ja luopua islamin perinteestä Näin on tarkoitus päästä eroon kehäpäätelmistä, jota islamilainen historiallinen tutkimus perinteisesti edustaa islamilainen lähdeaineisto on noidankehä, josta on vaikea päästä ulos ilman ulkopuolista apua (H-A 2006, s. 192)
Lähteistö tarkastelussa Islamilainen kirjallisuus, joka kertoo 600- ja 700- luvuista on tuotettu vasta 800- ja 900-luvulla P. Crone & M. Cook 1977: Hagarism. The Making of the Islamic World. arabialaisia tekstejä ei ole olemassa varmasti 600-luvulta. On olemassa vain tekstejä, joiden väitetään olevan 600-luvulta, myös Koraani kuuluu näihin teksteihin.
Koraanin asema
Koraanin asema islamissa Koraanin jäljittelemättömyys Islamin lain osana Teologisen pohdiskelun osa Suufilainen tulkinta Kansanuskonnossa
Jäljittelemättömyys Muotoutui lopulliseen muotoonsa 900-luvulla Koraanin kieltä pidettiin ihmeellisen kauniina Koraanin kieltä on pidetty niin monivivahteisena ja vetoavaa, etteivät ihmiset ole voineet sitä tuottaa Koraanissa on tietoa, jota ei ihmisellä olisi voinut olla
Shari an osana Perinteisessä sunnalaisessa islamissa laki, shari a perustuu neljälle lähteelle alenevassa tärkeysjärjestyksessä: Koraani sunna = perimätieto idzma = yhteisön yksimielisyys idztihad = yksittäisen oppineen päättely (fatwat)
Koraani lain lähteenä Koraanin käyttö vaatii aina tulkintaa Koraanissa on erittäin vähän yksityiskohtaisia ohjeita esim. kehoitetaan rukoilemaan, mutta ei kerro, miten rukoillaan Laki on Koraanissa hajanaista ja perimätietoa tarvitaan Koraania enemmän lain rakentamiseksi
Teologinen asema Raamatun teologiseen käyttöön verrattavaa työtä Koraanin eksegetiikka kuitenkin puuttuu
Suufilainen Koraanin käyttö Valon keskeisyys ja sen taistelu pimeyttä vastaan (24:35) Tyypillinen dualistinen piirre uskonnoissa, perintöä zarathustralaisuudesta Dhikrin eli rituaalisen kokouksen osa, jossa Koraanin jakeita voidaan toistaa
Kansanuskon Koraani Koristelussa käytetään runsaasti Koraanin jakeita Koraanin tekstit amuletteina Alkeiskoulussa Koraanin lausuntaa ja opiskelua ulkoa
Mona Siddiquin huomioita Koraanista
Moderni tulkinta Jos väitetään, että yhteisö voi elää oikein vain seuraamalla Koraania, suhtaudutaan tekstiin liian pelkistetysti Koraani aukeaa vain tulkinnan avulla uskoville ja silloin sitä luetaan sen tilanteen ja ympäristön mukaan, jossa lukija tarkastelee Koraanin tekstiä
Pyhillä jakeilla ei ratkota monimutkaisia moraalisia ongelmia Vain noin 500 jaetta n. 6400 jakeesta määrää tai kieltää Sana koraani johdetaan arabian verbistä qar a = lukea ääneen Kaikki kertomukset Muhammadista ovat peräisin Ibn Hishamilta n. 820-luvulta
Koraanin ilmoitusajat ovat kahtalaiset: Koraani on ilmoitettu kerralla paaston aikana (2:185) Koraani on lähetetty Voiman yönä (97:1) Koraania ei lähetetty kerralla (25:32, 17:106)
Koraanin nimiä itselleen: Jumalan kirja (kitab allah) Ilmoitus (tanzil/wahy) Viisas kirja (kitab hakim) Armo (rahma) Johdatus (hudan) Hyvän ja pahan erottaja (furqan)
Koraani on itsensä mukaan arabiaksi, koska: Jotta ehkä ymmärtäisitte (12:2) 41:44 vieraskielinen olisi ollut epäselvä. Olisiko vieraan kielen ja arabian kielen pitänyt olla yhtä aikaa?
Muhammadin valta Koraanista: Jumalan lähettiläässä on kaunis esikuva niille, jotka uskovat kohtaavansa Jumalan viimeisenä päivänä ja ajattelevat paljon Häntä (33:21) Totelkaa Jumalaa, totelkaa profeettaa ja olkaa varuillanne (5:92)
Lähteet Hämeen-Anttila, J. 2006. Johdatus Koraaniin Siddiqui, M. Kuinka Koraania luetaan?. Like, Helsinki.