Puolan metsäsektori. Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu Mika Mustonen

Samankaltaiset tiedostot
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Latvian metsäsektori. Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu Mika Mustonen

Viron metsäsektori. Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu Mika Mustonen

Liettuan metsäsektori

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden

puusta 44 prosenttia oli koivua. Raaka- ja jätepuuta vietiin tammikuussa ulkomaille 0,1 miljoonaa kuutiometriä. Vienti oli pääasiassa havupuuta.

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2008

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Venäjä metsänaapurina

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, marraskuu 2008

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009

Metsäohjelman seuranta

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Suomen avohakkuut

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Metsäohjelman seuranta

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2009

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2008

Metsäohjelman seuranta

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2009

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsäohjelman seuranta

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Metsäohjelmien seuranta

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2009

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäohjelman seuranta

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2009

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Metsäsektori Suomessa

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsäohjelman seuranta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Äänekosken biotuotetehdas

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

Metsäohjelman seuranta

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Biotalouden edelläkävijä

Metsätalouden näkymät

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Riittääkö puu VMI-tulokset

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Transkriptio:

Puolan metsäsektori Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu 7.12.216 Mika Mustonen

Metsävarat ja metsänomistus Puola kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen ja metsät peittävät hieman alle kolmanneksen maa-alasta. Valtio omistaa pääosan metsistä Valtio omistaa 8 prosenttia metsistä. Valtionmetsät ovat valtion liikelaitoksen hallinnassa. Yksityismetsiä on 18 prosenttia ja ne ovat lähes kokonaan yksityishenkilöiden omistuksessa. Yksityismetsät jakaantuvat yli 8 tilaan, jotka tyypillisesti ovat pieniä, keskikooltaan hehtaarin suuruisia. Myös valtion metsät sijaitsevat pirstaleisesti. Puolan politiikan mukaisesti 194-luvulla kansallistetut metsät ovat jääneet valtion hallintaan. Metsien monikäyttö tärkeää Puolassa on yhdeksän miljoonaa hehtaaria metsää. Metsien ekologiset ja sosiaaliset tehtävät ovat puuntuotannon lisäksi tärkeitä. Metsistä on ensisijaisesti talousmetsää 4 prosenttia. Metsien virkistyskäyttö on merkittävässä asemassa. Valtion liikelaitos "Lasy Państwowe tarjoaa luontomatkailupalveluja sekä ylläpitää erityistä mallimetsäverkostoa, jonka infrastruktuuri palvelee opetuksen lisäksi myös virkistyskäyttöä. Puusto mäntyvaltaista Metsien ikäjakauma painottuu varttuneisiin ja vanhoihin metsiin. Metsistä 4 prosenttia on yli 6 -vuotiaita, ja viidennes yli 8 vuotta vanhaa. Puuston keski-ikä ja keskitilavuus ovat korkeammat valtion metsissä yksityismetsiin verrattuna. Puolan metsät Metsäala Puuston tilavuus Vuotuinen kasvu* Vuotuinen hakkuupoistuma* *puuntuotannon maalla 9,4 milj. ha,2 ha/asukas 87 % hyödynnettävissä puuntuotantoon 2 54 milj. m³ 269 m³/ha 62,3 milj. m³ 7,7 m³/ha 46,6 milj. m³ 5,7 m³/ha Lähde: SoEF 215 Puuston kokonaistilavuus on 2,5 miljardia kuutiometriä, josta 86 prosenttia sijaitsee puuntuotannon maalla. Yleisin puulaji on mänty, jota on lähes 6 prosenttia puuston tilavuudesta. Muita yleisiä puulajeja ovat tammi, kuusi, pyökki ja koivu. Puulajien osuus puuston tilavuudesta, % Mänty 57 Kuusi 7 Tammi 7 Pyökki 7 Koivu 6 Muut 16 Metsänomistus, % Aluehallinto 1 Valtio 8 Yksityinen 18 Lähde: FRA 215 Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 2

Metsäpolitiikka Metsälaki vuodelta 1991 on keskeinen Puolan valtion- ja yksityismetsien käyttöä ja hoitoa säätelevä laki. Metsälain mukaan metsien hoidon perusperiaatteet ovat metsien yleinen suojelu, pitkäjänteinen hoito, metsien kaikkien toimintojen kestävä ja tasapainoinen käyttö sekä metsävarojen lisääminen. Kansallinen metsäpolitiikka Keskeinen politiikkadokumentti on vuonna 1997 hyväksytty Kansallinen metsäpolitiikka. Metsäpolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty metsien monikäytön turvaaminen ja niiden monipuolisten hyötyjen säilyttäminen. Metsien tärkeä rooli luonnonympäristön muodostajana on säilytettävä linjassa yhteiskunnan odotusten kanssa. Keinoiksi on määritelty muun muassa metsävarojen lisääminen ja suojelu sekä metsien hoidon ja käytön muuttaminen puuntuotantokeskeisestä ekologisesti ja taloudellisesti tasapainoiseen kestävään monikäyttöön. Metsäpolitiikan toimeenpanon välineinä ovat alueelliset toimintaohjelmat, joissa määritellään metsien taloudellisen käytön periaatteet koskien metsän eri käyttömuotoja ja niiden tarjoamia hyötyjä. Metsäpolitiikan periaatteita testataan valtion mallimetsien (Leśne kompleksy promocyjne) alueilla. Kuva: Erkki Oksanen / Luke Metsäalasta sertifioitu 74 % PEFC 71 % FCS Kansallista metsäohjelmaa ollaan valmistelemassa. Metsitysohjelma hiipunut Puolan metsäpolitiikan keskeisiä tavoitteita on metsäalan kasvattaminen, ja metsitystä toteutetaan vuonna 1995 alkaneen Kansallisen metsäalan lisäämisohjelman puitteissa. Tavoitteena on lisätä maan metsäala 33 prosenttiin vuoteen 25 mennessä. Metsitysohjelman aikana on metsitetty lähes 3 hehtaaria maatalousmaata. Vuosille 21-22 ohjelman tavoite on 68 hehtaarin metsitys pääasiassa yksityismailla. 2-luvun alkupuolen jälkeen vuosittaiset metsitysmäärät ovat kuitenkin romahtaneet 2 hehtaarista kymmenesosaan, eikä ohjelman tavoitetta tulla saavuttamaan. Syitä tähän ovat muun muassa viljelijöiden saamien metsitystukien alhaisuus ja Puolan EUjäsenyyden 24 jälkeinen maataloustukien aiheuttama kilpailu. Baltian maista poiketen Puolan metsäpolitiikkaan ei sisälly 194-luvulla kansallistettujen metsien palauttamista yksityisomistukseen. Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 3

Metsätalouden organisaatiot Metsätalouteen liittyvien asioiden hallinnointi kuuluu ympäristöministeriön ja sen metsäosaston vastuualueeseen. Ministeriö vastaa kansallisen metsäpolitiikan toteutuksesta ja valvoo metsälakia. Valtion metsiä hoitaa liikelaitos Valtiovarainministeriön alainen liikelaitos Lasy Państwowe hallinnoi lähes kaikkia valtion metsiä. Organisaatio koostuu 17 alueellisesta osastosta ja 43 metsänhoitopiiristä. Metsäosastot valvovat ja koordinoivat alueensa metsänhoitopiirien toimintaa. Metsänhoitopiirit harjoittavat metsätaloutta pakollisten metsänhoitosuunnitelmien mukaisesti. Organisaatio työllistää 25 työntekijää. Lasy Państwowe toimii omavaraisesti ilman valtion budjettirahaa. Sen rahoitus perustuu metsärahastoon, jonne alueelliset osastot tilittävät tuottonsa. Metsärahasto rahoittaa myös muuta kansallista toimintaa, kuten koulutusta, tutkimusta, infrastruktuurin rakentamista ja metsäsuunnittelua. Puolan yli kahtakymmentä kansallispuistoa hallinnoi ympäristöministeriö. Muiden valtion virastojen sekä kuntien hallinnassa on kaksi prosenttia metsäalasta. Muita metsätalouteen liittyviä organisaatioita on muun muassa Maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö, jonka maaseudun kehittämisohjelmassa määritellään tukien maksamisesta pellonmetsitykselle. Yksityismetsätalouden edistäminen Puolan yksityismetsänomistajien liitto perustettiin vuonna 211 edistämään muiden kuin valtionmetsien metsätaloutta. Liiton perustamiseen osallistuivat kuuden Kuva: Panek (Own work) GFDL or CC BY 3., lähde Wikimedia Commons yksityismetsänomistajien organisaation lisäksi Ympäristöministeriö, Maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö, Lasy Państwowe ja Maatalouden uudelleenorganisointivirasto. Ne toimivat myös liiton yhteistyökumppaneina. Metsätalouden keskeisimmät organisaatiot Puolassa Ympäristöministeriö Ministerstwo Środowiska Valtion metsät PGL Lasy Państwowe Maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö Ministerstwo Rolnictwa i Rozwoju Wsi Puolan yksityismetsänomistajien liitto Polski Związek Zrzeszeń Leśnych PZZL Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 4

Metsäalan tutkimus ja koulutus Metsäntutkimus Metsäntutkimusta tehdään metsäntutkimuslaitoksessa sekä maan yliopistojen metsätieteellisissä tiedekunnissa ja teknisissä yliopistoissa. Puuteknologiainstituutti Poznanissa tekee laaja-alaisesti puunjalostukseen liittyvää tutkimusta. Muita tutkimuslaitoksia ovat muun muassa Puulevyjen tutkimus- ja kehityskeskus (puulevyjen valmistus), Denrologiainstituutti (puiden biologia) ja vuonna 21 kansallisen tutkimuslaitoksen statuksen saanut ympäristönsuojeluinstituutti (alan tekniikkaan ja neuvonta). Metsäalan koulutusta runsaasti Yliopistojen metsäopetustarjonta on lisääntynyt 2-luvulla ja metsiin liittyvää opetusta antavia yliopistoja on kymmenkunta. Metsäopetuksessa keskeisiä ovat vanhat metsätieteelliset tiedekunnat Krakovan, Varsovan ja Poznanin yliopistoissa. Paperin valmistusta opetetaan muun muassa Varsovan teknillisessä yliopistossa. Metsäalan ammattikouluja on maassa lähes kolmekymmentä. Kuva: Metsäteollisuus ry Metsätalouden tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Metsäntutkimuslaitos Instytut badawczy leśnictwa, IBL Puuteknologiainstituutti Institut technologii drewna Puulevyjen tutkimus- ja kehityskeskus Ośrodek Badawczo Rozwojowy Przemysłu Płyt Drewnopochodnych sp. z o.o Dendrologiaistituutti Instytut Dendrologii Ympäristöinstituutti Instytut Ochrony Środowiska Krakovan maatalousyliopisto, metsätieteellinen tiedekunta Uniwersytet Rolniczy w Krakowie im. Hugona Kołłątaja Varsovan biotieteiden yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta Szkoła Główna Gospodarstwa Wiejskiego Poznanin biotieteiden yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta Uniwersytet Przyrodniczy w Poznaniu Varsovan teknillinen yliopisto Politechnika Warszawska Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 5

Metsänhoito Hakkuupinta-alasta pääosa on kasvatushakkuita, kun hakkuumäärästä niiden osuus on puolet. Kasvatushakkuita ylläpitää kuitupuun kysyntä monilla alueilla sekä metsänhoidolliset tavoitteet. Istutus tärkein uudistamiskeino Metsiä uudistetaan vuosittain noin 5 hehtaaria, josta keinollisen uudistamisen osuus on 9 prosenttia. Suurin osa tästä on istutusta. Käytetyin puulaji uudistuksessa on mänty, mutta myös muita puulajeja käytetään yleisesti. Kansallisen metsittämisohjelman puitteissa tehtiin 2-luvun alussa metsittämistä usean vuoden ajan yli 2 hehtaaria vuodessa. Viime vuosina määrät ovat laskeneet 4 hehtaariin. Hakkuut ja metsänhoitotyöt keskimäärin 211 215 1 ha Hakkuut, valtion metsät Lasy Państwowe 498 Uudistushakkuut 52 Kasvatushakkuut 446 Taimikonhoito 317 Valtion metsähallinto 35 Yksityismetsät 13 Metsänuudistaminen 57 Keinollinen 46 Luontainen 7 Metsitys (muun kuin metsämaan) 4 Metsänuudistaminen ja metsittäminen 2-215 8 1 ha 6 4 2 2 22 24 26 28 21 212 214 Keinollinen uudistaminen Luontainen uudistaminen Metsittäminen Hakkuiden kehitys 2-215 5 milj. m³ 4 3 2 1 2 22 24 26 28 21 212 214 Päätehakkuut Lasy Państwowe Kasvatushakkuut Lasy Państwowe Yksityismetsät Muut julkiset metsät Lähde: Central Statistical Office Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 6

Puunkorjuu ja puumarkkinat Puolassa korjataan vuosittain puuta noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Metsien kasvusta hyödynnetään noin kaksi kolmasosaa. Puu tulee valtion metsistä Puolan raakapuu hakataan lähes kokonaan valtionmetsistä. Vain noin neljä prosenttia hakkuumäärästä tulee yksityismetsistä. Valtionmetsissä puunkorjuuta hoitavat pienet ja keskisuuret yksityiset metsäpalveluyritykset. Hakkuumäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Valtion metsien hakkuissa noin puolet puusta tulee harvennushakkuista, mikä heijastuu kuitupuun korkeaan osuuteen. Puolet teollisuuspuun tuotannosta on kuitupuuta, polttopuun osuus on runsaat 1 prosenttia. Avohakkuiden osuus on alle 2 prosenttia ja niiden määrää pyritään pienentämään jatkuvasti. Puu myydään nettiportaaleissa Valtionmetsistä tulevasta puusta myydään noin 8 prosenttia netin kautta. Leśno- Drzewny portaalin kautta myydään puuta metsäteollisuusyrityksille rajoitetulla menettelyllä. Osa puusta huutokaupataan e-drewno -portaalissa tai myydään suoraan Lasy Państwowen alueosastojen kautta. Puuta viedään ulkomaille noin kolme miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Tärkein vientimaa on Saksa, jonne viedään havutukkia ja kuitua. Puuta myös tuodaan suunnilleen saman verran. Perinteisiä puun tuontimaita ovat Ukraina ja Valko-Venäjä. Puun tuontirakenteeseen vaikuttaa jatkossa Ukrainan asettaman raakapuun vientikiellon tulevaisuus. Sekä raakapuun tuonti että vienti ovat moninkertaistuneet 2-luvun alun kauppamääristä. Hakkuiden koneellistamisaste alhainen Hakkuissa on käytössä kokopuu- ja puutavaralajimenetelmät. Tyypillisesti harvennuksissa käytetyn puutavaralajimenetelmän osuus on noin kolmannes. Sen osuus on kasvamassa hakkuiden konekorjuun yleistyessä. Hakkuiden koneellistamisaste on suhteellisen alhainen, asiantuntija-arvioiden mukaan 1-2 prosentin luokkaa. Hakkuut ja puun vienti 2-215 5 4 3 2 1 milj. m³ 2 23 26 29 212 215 Hakkuut Puuntuotanto keskimäärin 211-215 Puun vienti 1 m³ (kuoretta) Teollisuuspuu 34 22 Havupuu 26 28 Tukkipuu 12 52 Kuitupuu 12 63 Lehtipuu 7 94 Tukkipuu 3 5 Kuitupuu 4 72 Polttopuu 5 11 Raakapuu yhteensä 39 34 Puuhake ja -lastu 2 93 Jätepuu 5 76 Lähde: FAOSTAT 216 Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 7

Metsäteollisuus Metsäsektorin osuus Puolan bruttoarvonlisäyksestä on 1,5 prosenttia ja se työllistää alle kaksi prosenttia työvoimasta. Metsäsektorin tuotteiden osuus ulkomaankaupasta on hieman alle viisi prosenttia. Puolan metsäteollisuus käyttää noin 35 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Euroopan merkittävin puulevyjen valmistaja Sahatavaraa tuotetaan vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiometriä, josta 9 prosenttia on havusahatavaraa. Sahatavaran tuonti on hieman vientiä suurempaa. Tyypillinen sahatavaran tuottaja on keskimäärin 2 kuutiometriä vuodessa tuottava piensaha, joita on maassa yli tuhat. Suurimmat, yli 1 kuutiometriä vuodessa tuottavat sahat ovat kansainvälisten yritysten, kuten Swedwoodin ja Stora Enson omistamia. Puola on Euroopan merkittävimpiä lastu- ja kuitulevyn tuottajia, ja sen puulevyjen vuosituotanto lähestyy yhdeksää miljoonaa kuutiometriä. Tuotanto on keskittynyt kansainvälisten yritysten nykyaikaisiin tehtaisiin. Kuitulevytuotannosta viedään noin 4 prosenttia. Lastulevyä tuodaan maahan runsaasti. Sahatavaran tuotanto ja ulkomaankauppa 2-215 milj. m³ 6 4 2 2 23 26 29 212 215 Tuotanto Vienti Tuonti Puulevyjen tuotanto ja ulkomaankauppa 2-215 milj. m³ 1 8 Tuotanto keskimäärin 211 215 1 m³ Sahatavara 4 52 Havusahatavara 4 5 Lehtisahatavara 47 Puulevyt 8 89 Puuviilu 5 Vaneri 41 Lastulevy 4 85 Kuitulevy 3 58 6 4 2 2 22 24 26 28 21 212 214 Lastulevy Vaneri+viilu Kuitulevy Vienti Tuonti Lähde: FAOSTAT 216 Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 8

Paperin ja kartongin tuotanto kasvanut Puumassan tuotanto Puolassa on pysynyt tasaisesti noin miljoonassa tonnissa vuodessa. Massalaaduissa sellu dominoi 8 prosentin osuudella. Loput on puolikemiallista ja mekaanista massaa. Puumassaa myös tuodaan lähes miljoona tonnia. Puumassan tuotanto ja ulkomaankauppa 2-215 2 milj. t Paperin ja kartongin tuotanto on kasvanut huomattavasti 2- luvulla. Puola on neljän miljoonan tonnin tuotantomäärällään Itämeren alueen neljänneksi suurin paperin ja kartongin tuottaja. Tärkein tuoteryhmä on pakkauspaperit ja kartongit, mutta myös graafisia papereita ja pehmopapereita tuotetaan. Kansainvälisistä yrityksistä muun muassa Stora Enso ja Metsä Tissue ovat investoineet tehtaisiin Puolassa. Paperituotteissa Puola on kuitenkin nettotuoja. 1 2 23 26 29 212 215 Tuotanto Vienti Tuonti Paperin ja kartongin tuotanto ja ulkomaankauppa 2-215 Tuotanto keskimäärin 211 215 1 t Puumassa 1 9 Mekaaninen massa 6 Sellu 88 Puolikemiallinen massa 13 Paperi ja kartonki 4 7 Graafiset paperit 89 Muu paperi ja kartonki 3 17 6 4 2 milj. t 2 23 26 29 212 215 Tuotanto Vienti Tuonti Lähde: FAOSTAT 216 Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 9

Lähteet Central Statistical Office of Poland: Forestry 26, 21, 216. http://stat.gov.pl/en/topics/agriculture-forestry/forestry/forestry-216,1,7.html Local Data Bank. https://bdl.stat.gov.pl/bdl/dane/podgrup/temat FAO. 216. Policy-Poland. http://www.fao.org/forestry/country/61838/en/pol/ (viitattu 28.11.216) FAOSTAT. 216. http://faostat3.fao.org/download/f/fo/e (viitattu 22.1.216) For Forest for People. 216. State Forests. http://www.lasy.gov.pl/informacje/publikacje/in-english/for-forest-for-people/view Forests in Poland 215. State forest information centre. http://www.lasy.gov.pl/informacje/publikacje/in-english/forests-inpoland/forests-in-poland-215 FRA 215. Global Forest Resource Assessment 215. Country reports. Poland. http://www.fao.org/forest-resourcesassessment/documents/en/ FSC. 216. Facts & Figures. https://ic.fsc.org/en/facts-figures (viitattu 1.6.216) Gerasimov, Yuri. 213. Atlas of forest sector in Poland. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/213/mwp268.pdf Jonsson, R. et al. 212. Conditions and prospects for increasing forest yield n Northern Europe. Metla Working Papers 271. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/213/mwp271.pdf Kaliszewski, A., Młynarski,W., Gołos,P. 216. Prospects for agricultural lands afforestation in Poland until 22. Folia Forestalia Polonica, Series A Forestry, 216, Vol. 58 (3), 163 169. https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/ffp.216.58.issue-3/ffp-216-18/ffp-216-18.xml Lasy Państwowe. 216. Drewno. http://www.lasy.gov.pl/drewno/zasady-sprzedazy (viitattu 2.12.216) National policy on forests. Republic of Poland. 1997. Ministry of Environmental Protection, Natural Resources and Forestry. http://www.mos.gov.pl/g2/big/29_5/5f9cc2dea24d3d948eee8cfda51925.pdf PEFC. 216. Facts & Figures. http://www.pefc.org/about-pefc/who-we-are/facts-a-figures (viitattu 1.6.216) SoEF. 215. State of Europe s Forests 215. http://www.foresteurope.org/docs/fullsoef215.pdf (output tables). Unece. 215. Country Market Statements. Poland. http://www.unece.org/forests/market-statements-215.html Itäisen Euroopan metsätalous - Puola 1