Saamen kielilautakunta

Samankaltaiset tiedostot
Saamen kielilautakunta

9.45. lakimiessihteeri

Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt

Sámi giellalávdegoddi Bredbuktnesveien 50 N-9520 Guovdageaidnu

t5ft SÄMEDIGOI SAAMELAISKÄRÄJÄT pe 8. päivänä maaliskuuta 2013 alkaen klo puhelinkokous Paikka puheenjohtaja 1 varapuh. joht.

Valtuusto 1/2018. Torstai klo Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, auditorio Piilolantie 17, Äänekoski

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

Asukkaiden kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Valtuusto 4/2018. Perjantai klo Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Äänekosken yksikkö Piilolantie 17, Äänekoski, auditorio

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

Jäsentiedote 1/ Vuosikokouskutsu. Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen,

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

M a a k u n n a l l i s e n. Vanhusneuvoston toimintasääntö

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa. Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3)

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

PELKOSENNIEMEN KUNNAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

Utsjoen kunta Esityslista 10/ Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Kukin jäsenmaa johtaa itsenäisesti omaa kansallista toimintaansa.

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

SOMAKISS ry:n säännöt

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

KIVIJÄRVEN KUNTA. Pöytäkirja. Tarkastuslautakunta. Kokousnumero 1 / 2019 Aika Maanantai klo Kokoushuone 1 (khall)

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

Sámi giellalávdegoddi

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Yhtymävaltuusto

Valtuusto 2/2017. Perjantai klo Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, auditorio Piilolantie 17, Äänekoski

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Alankomaat-Suomi Yhdistyksen säännöt

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö sr ja kotipaikka Helsinki.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

Stansvikin kyläyhdistys ry:n

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Leppäkosken Sähkö Oy Ylimääräinen yhtiökokous

Turun nuorisovaltuuston säännöt (Nuorisovaltuusto )

1 / 5 ESITYSLISTA. Aika: :00 Paikka: Kotkan kaupungintalo, valtuustosali

Valtuusto 3/2018. Perjantai klo Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Viitasaaren yksikkö Teollisuustie 12, Viitasaari

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Esityslista. Edustajiston kokous 1/ Järjestäytymiskokous

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Luku 1 Nimi ja kotikunta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet /

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Asiak rev. FI-7978

VIHDIN RAKENNUSKULTTUURISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT ( ht) 1 Säätiön nimenä on Vihdin rakennuskulttuurisäätiö. 2 Säätiön kotipaikka on Vihti.

Yhdistyksen nimi on Speed & Powerboat Society Ry ja sen kotipaikka on Parainen.

Tampereen nuorisovaltuuston johtosääntö Suurkokouksessa

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Kalatalousalueiden 1. kokous

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

TOIVALAN URHEILIJAT RY 1

SÄÄNNÖT PRH vahvistanut Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Vuokralaisneuvottelukunnan syysseminaari Onnelassa la

Valtimon nuorisovaltuuston toimintasääntö 1. Nuorisovaltuustotoiminta on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.

Kaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, Turku

Aika: Vuosikokous tiistaina klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

2. Säätiön tarkoituksena on edistää ja taloudellisesti tukea Suomen lastensuojelutyötä sen eri muodoissa.

OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus.

Valtuusto 3/2018. Perjantai klo Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Viitasaaren yksikkö Teollisuustie 12, Viitasaari

Lahela-Seuran säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Lausunto alueellisen jätehuoltolautakunnan vuoden 2019 talousarvioesityksestä

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Aika Tiistai klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Nuorisoneuvoston toimintaohje

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

FORSSAN EV.-LUT. SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2019. Kirkkovaltuusto

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

KIVIJÄRVEN KUNTA. Pöytäkirja. Tarkastuslautakunta. Kokousnumero 2 / 2019 Aika Maanantai klo 9.00 Kokoushuone 1 (khall)

Transkriptio:

Saamen kielilautakunta Kokouspöytäkirja 2/2001 Bredbuktnesveien 50, N-9520 Guovdageaidnu, telefon (47) 78 48 83 00 / 78 48 83 04, telefaks (47) 78 48 83 10 sgl@samediggi.no

Saamen kielilautakunta 2/2001 s. 2/7 Aika: 8.6.2001 klo 10.00 13.15 Paikka: Puhelinkokous Päättäjät: Poissa: Hallinnosta: Nils Ø. Helander, puheenjohtaja (pohjoissaame, Norja) Anders Kintel, jäsen (luulajansaame, Norja) Nora Marie Bransfjell, jäsen (eteläsaame, Norja) Jouni Moshnikoff, jäsen (koltansaame, Suomi) Vesa Guttorm, varapuheenjohtaja (pohjoissaame, Suomi) Susanna Angéus-Kuoljok, varapuheenjohtaja (luulajansaame, Ruotsi), oli Mukana asioiden 16-19 käsittelyssä sekä keskustelussa asian 20 yhteydessä, ennen päätöksentekoa poistui kokouksesta Anna Margit Påve, jäsen (pohjoissaame, Ruotsi) Sakka Nejne, jäsen (eteläsaame, Ruotsi) Matti Morottaja, inarinsaamen varsinainen jäsen Suomesta, oli ilmoittanut ettei osallistu kokoukseen, ja sihteeristön saatua tästä niin myöhään tiedon, niin ei ehditty kutsumaan varajäseniä Sámmol Morottajaa eikä Anja Kaarretia Hallintopäällikkö Klemetti Näkkäläjärvi, kokoussihteeri Tulkit: Sulo Aikio (suomi pohjoissaame) Sara Marit A. Gaup (norja pohjoissaame) Alkuperäinen pöytäkirja on kirjoitettu pohjoissaameksi ja se on käännetty norjaksi ja suomeksi. Asialista: ASIA SKL 16/2001 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN ASIA SKL 17/2001 SAAMEN KIELILAUTAKUNNAN BUDJETTI VUODELLE 2001 ASIA SKL 18/2001 ESITYS VENÄJÄN SAAMEN KIELTEN ORGANISOINNISTA SKL:AAN ASIA SKL 19/2001 LAUSUNTO POHJOISMAISESTA KIELISOPIMUKSESTA ASIA SKL 20/2001 SAAMELAISKÄRÄJIEN KIELIELINTEN SANAKIRJAHAKEMUK- SET POHJOISMAISELLE KIELINEUVOSTOLLE SKL:N PRIORISOINTI

Saamen kielilautakunta 2/2001 s. 3/7 ASIA SKL 16/2001 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Puheenjohtaja Nils Ø. Helander avasi kokouksen ja toivotti kokousosanottajat tervetulleiksi. Kokouskutsu hyväksyttiin. Esityslistan asiat ja käsittelyjärjestys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Vesa Guttorm ja Susanne Angéus-Kuoljok. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. ASIA SKL 17/2001 SAAMEN KIELILAUTAKUNNAN BUDJETTI VUODELLE 2001 A) SKL esittää Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjille/Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle seuraavan kokonaisbudjetin: SKL:lla on seuraava rahoitus vuodelle 2001 (laskettu NOK mukaan): SKL:n vuoden 2001 rahoitus (NOK) Norjan saamelaiskäräjät 450 000 Ruotsin saamelaiskäräjät (sisältää v. 2000 varat) 412 000 Suomen saamelaiskäräjät 295 000 Yhteensä 1 157 000 SKL:n 2001 pääbudjetti (NOK) Palkka 330 924 (346 000) Asiantuntija-apu 15 000 Lomaraha 12,0 % 41 511 Kokouspalkkiot 60 000 Hallintokulut 40 % 178 974 Matkakulut 380 000 Muut kulut (toimisto- ja konsulenttipalv.) 150 000 Yhteensä 1 156 409 (1 171 485) SKL pitää oikeudenmukaisena ehdottaa omien edellisten hallintopäällikön palkkaa koskevien päätöstensä mukaisesti hallintopäällikön pl: ksi 55 kesäkuun 1. päivästä 2001 lähtien. Siitä seuraavat lisäykset kokonaisbudjettiin on korjattava lopullisen budjettitarkistuksen yhteydessä. B) SKL huomioi, että tämän vuoden toiminta ei ole vieläkään käynnistynyt siinä laajuudessa kuin on suunniteltu. Venäjän saamen kielten organisointi SKL:aan ei ole toteutunut suunnitellulla aikataululla ja todennäköisesti SKL:n Venäjän saamen kielten edustajat ovat toiminnassa mukana vasta SKL:n vuoden 2001 viimeisessä varsinaisessa kokouksessa Luujärvellä. Kieliryhmien työskentelyyn ei ole varoja tänä vuonna varoja yhtään. SKL:n kokouksiin ei myöskään ole voitu budjetoida niin paljon olisi ollut tarpeellista. SKL:lla ei ole omia varoja osallistua tärkeisiin ulkupuolisiin kielikokouksiin ja pitää yhteyksiä kuin vain puhelimella ja sähköpostilla. Koska toimintavaroja ei ole tähän SKL:n toiminta jää

Saamen kielilautakunta 2/2001 s. 4/7 vailinaiseksi hyvin suuressa määrin koska SKL:lla on oltava koordinoiva rooli sekä sisäisesti saamelaisten kielielinten suuntaan että myös ulospäin. Mainitut tehtävät, joihin ei ole tänä vuonna varoja, ovat SKL:n tulevassa toiminnassa välttämättömiä ja tärkeitä. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien on otettava huomioon nämä puutteet ja myös sen, että SKL:n toiminta tulee kasvamaan sen vakiintumisen myötä. Mainituilla saamelaiskäräjillä on oltava käsitys siitä, että laajasta toiminnasta ei voida huolehtia yhden henkilön työresursseilla. Ensi vuodesta lähtien SKL:lla on oltava jo toinen ammattivirka, jotta SKL voi toteuttaa jopa johonkin rajaan asti sen laajaa toimintaa. Saamelaiskäräjien on omissa rahoituspäätöksissään saatava SKL taloudellisesti riittävän vakaalle perustalle, jotta se pystyy huolehtimaan työnsä kolmen maan Saamelaiskäräjien SKL:lle asettamien päämäärien mukaisesti. SKL:lle myönnettyjen toimintavaroissa on oltava selkeää kehitystä, jotta luonteeltaan pitkäjännitteistä ja kehittyvää toimintaa voidaan suunnitella ja edistää. Kolmen maan saamelaiskäräjien on annettava selkeä tieto rahoituksestaan SKL:lle. SKL:n käytännön työn kannalta nykyinen epämääräinen rahatilanne on haitallista SKL:n toiminnalle koska sitä ei voida suunnitella pitkäjännitteisesti. Mainittujen saamelaiskäräjien on rahoituspäätöksissään sitouduttava vähintään neljän vuoden ajanjaksoon, jotta SKL voi suunnitella toimintaansa. Saamelaiskäräjien on huomioitava, että ensi vuoden toiminta tulee kasvamaan koska SKL:ssa on mukana ensi vuoden alusta lähtien Venäjän saamen kielet. Mainitut saamelaiskäräjät eivät ole vieläkään ottaneet huomioon SKL:n suunnitelmissa ja kokouspäätöksessä 9/2000 esitettyä rahoitusesitystä, jonka mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät yhdessä osoittavat 200 000,- kruunun rahoitushakemuksen Pohjoismaiselle ministerineuvostolle SKL:n toimintaa varten. Yhteinen rahoitushakemus on lähetettävä heti Pohjoismaiselle ministerineuvostolle. Rahoituspäätöstensä jälkeen Saamelaiskäräjien on siirrettävä vuosittaiset avustuksensa SKL:n toimintaan eikä odotuttaa maksatusta seuraavalle vuodelle. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. ASIA SKL 18/2001 ESITYS VENÄJÄN SAAMEN KIELTEN ORGA- NISOINNISTA SKL: AAN Saamen kielilautakunta antaa tämän päätöksen kautta kolmen maan saamelaiskäräjien yhteistyöelimelle, Saamen parlamentaariselle neuvostolle, esityksen Venäjän saamen kielten organisoinnista SKL:aan. Esitys sisältää yhteistyösopimuksen kolmen maan saamelaiskäräjien ja Kuolan saamelaisyhdistyksen (AKS)/Muurmanskin alueen saamelaisyhdistyksen välillä (OOSMO) ja Venäjän puolen saamelaiskieliryhmien edustajien nimittämisestä Saamen kielilautakuntaan. Esitys yhteistyösopimukseksi: Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät sekä Kuolan saamelaisyhdistys ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistys:

Saamen kielilautakunta 2/2001 s. 5/7 muistuttavat, että kieli on kulttuurin keskeinen tekijä, ja viittaavat siihen, kuinka hyödyllisiä saamelaisten yhteiset kielitoimet ovat olleet saamelaiskulttuurin edistämistöissä kokonaisvaltaisesti, ja huomauttavat, että saamelaisyhteisössä kielenvaalintatoimet on toteutettava yli valtakuntien rajojen, jotta saamen kieli ja saamelaiskulttuuri säilyy ja kehittyy; ja julistavat tässä, että ovat samaa mieltä seuraavasta: Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät ottavat vastuulleen ja tehtäväkseen järjestää yhteistyön Kuolan saamelaisyhdistyksen ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistyksen kanssa saamen kielikysymyksissä Saamen kielilautakunnan puitteissa hyväksyen seuraavat säännöt: Saamen kielilautakunnan säännöt: 1 Saamen kielilautakunta on saamelaisten yhteinen ylin päättävä elin saamen kielen kysymyksissä. Kielilautakunnan tavoitteena on säilyttää ja edistää sitä kulttuuriperintöä, joka kuuluu saamen kieleen ja täten toimia ammatillisena asiantuntijaelimenä, jonka tehtävänä on yhdistää ja yhdenmukaistaa saamen kielen käyttöä ja huoltoa koskevia toimenpiteitä ja toimia valtakunnallisesti saamen kielielinten välisenä tiedottajana. Lisäksi Saamen kielilautakunnan tavoitteena on saattaa saamen kielen virallinen asema samalle tasolle saamelaisalueen kaikissa neljässä maassa. 2 Saamen kielilautakunnan tehtävänä on toimia kaikkien saamelaiskielien hyväksi. Näin ollen sen tehtäviin kuuluu: 1) vaalia ja edistää saamen kieltä, 2) suorittaa yhteistä terminologia- ja normitustyötä, 3) opastaa saamen kielen kysymyksissä, 4) edistää saamen kielen tutkimusta, 5) olla yhteydessä eri laitosten kanssa Saamenmaassa ja kansainvälisellä tasolla, 6) koordinoida saamen kielityötä, 7) parantaa saamen kielen asemaa, 8) muuten työskennellä saamen kielen asioiden parissa 3 2 :n mukaiset saamen kielimääräykset koskevat kaikkia saamelaiskieliä ja erityisesti niiden kirjallisiin muotoihin. 4 Saamen kielilautakuntaan valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä edustamaan Ruotsin, Suomen, Norjan ja Venäjän saamelaiskieliryhmiä. Kolmen maan Saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisyhdistykset nimittävät lautakuntaan kustakin maasta kolme (3) jäsentä ja näille varajäsenet. Kunkin maan jäsenten on edustettava eri saamen kieliä. 5 Saamen kielilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kolme (3) varapuheenjohtajaa ja näille varapuheenjohtajat, puheenjohtajat muodostavat myös työvaliokunnan.

Saamen kielilautakunta 2/2001 s. 6/7 Työvaliokunta johtaa kielilautakunnan tehtäviä Saamen kielilautakunnan varsinaisten kokousten välillä. 6 Kutakin saamen kieltä varten muodostetaan kielijaosto, johon kuuluvat kustakin maasta lautakunnnan varsinainen jäsen ja hänet varajäsenensä, kuitenkin siten, että jaostoon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Kukin kielijaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka on oltava Saamen kielilautakunnan vakituinen jäsen. Saamen kielilautakunta voi tarvittaessa asettaa työtään varten erillisiä asiantuntijatyöryhmiä/-toimielimiä. 7 Saamen kielilautakunnan täysistunnolla on lopullinen päätösvalta. Saamen kielilautakunta voi kuitenkin valtuuttaa eri saamen kielen jaostoja päättämään asioista, jotka koskevat vain yhtä kieltä. Saamen kielilautakunta voi myös asiantuntijatyöryhmää/-toimielintä perustaessaan valtuuttaa tämän päättämään erityisistä asioista. 8 Saamen kielilautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään seitsemän (7) jäsentä, jotka edustavat vähintään kolmea (3) saamen kieltä. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme (3) jäsentä on läsnä. Kielijaosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. 9 Saamen kielilautakunnan, työvaliokunnan, kielijaoston ja asiantuntijatyöryhmän/-toimielimen kokouspäätökset tehdään enemmistöpäätöksellä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, lukuunottamatta valintasioita, jolloin päätös arvotaan. 10 Saamen kielilautakunnan, työvaliokunnan, kielijaoston ja asiantuntijatyöryhmän/-toimielimen kokouspäätökset kirjataan pöytäkirjaan ja tiedotetaan. 11 Saamen kielilautakunnalla on sihteeristö. Saamen kielilautakunta nimittää virkaan sihteeristön työntekijät. 12 Saamen kielilautakunta voi tehdä tarkempia työskentelysääntöjä toimintaansa varten niillä ehdoilla, jotka on määrätty säännöissä, erityisesti pykälissä 4, 5, 6, 7 ja 9. 13 Näitä sääntöjä voi muuttaa, mikäli ne elimet, jotka ovat nimittäneet lautakunnan, hyväksyvät sen (vrt. 4 ). Saamen kielilautakunnan jäsenet Venäjän puolella Saamen kielilautakunta esittää Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle, että se nimittää Saamen kielilautakuntaan seuraavat Kuolan saamelaisyhdistyksen ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistyksen yhdessä valitsemat jäsenet. Kildininsaame lahttu: Afanasjeva, Nina várrelahttu: Zolutuhina, Nadesha

Saamen kielilautakunta 2/2001 s. 7/7 Turjansaame lahttu: Vinogradova, Iraida várrelahttu: Mironova, Nina Koltansaame: lahttu: Nosova, Zoja (Nuortijärven murre) várrelahttu: Tychuk, Irina Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. ASIA SKL 19/2001 LAUSUNTO POHJOISMAISESTA KIELISOPI- MUKSESTA Asiapaperi: - SKL:n asian 19/2001 asianesittelyn lausuntoesitys Saamen kielilautakunta antaa lausuntonsa 20.6.2001 mennessä Pohjoismaiden ministerineuvoston lausuntopyyntöön, joka kirjeessä Ang. Den nordiska språkkonventionen, Köpenhamn, 9 april 2001 J.nr. 21084.15.001/99. Lausunnon perustana on viitattu lausuntoesitys ja hallintopäällikkö yhdessä varapuheenjohtaja Vesa Guttormin kanssa muotoilevat lopullisen lausunnon kokouksen huomioiden mukaisesti. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. ASIA SKL 20/2001 SAAMELAISKÄRÄJIEN KIELIELINTEN SANAKIRJAHAKEMUKSET POHJOISMAISEL- LE KIELINEUVOSTOLLE SKL:N PRIORI- SOINTI Asia siirrettiin työvaliokunnan kokoukseen. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja kiitti kokousosanottajia ja tulkkeja ja päätti kokouksen 8.6.2001 klo 13.15. Allekirjoitukset: Nils Ø. Helander Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja sihteeri