koko kansan maanpuolustusjärjestö TOIMINTAKERTOMUS 2010

Samankaltaiset tiedostot
KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Reserviläisliitto ry:n vuosikokous Helsinki

RESERVILÄISLIITTO. - Reservin Aliupseerien Liitto ry KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoisa Kainuun reserviläispiirin herra puheenjohtaja, hyvä juhlaväki

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

Keravan Reserviläiset ry

Aseet ja reserviläistoiminta

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY

Reservipiirit Lapissa

Toimintasuunnitelma Varsinais-Suomen Reserviläispiirin toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

RESERVILÄISLIITTO. - Reservin Aliupseerien Liitto ry KERTOMUS VUODEN 2013 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2012 Reserviläisliiton hallituksen esitys liiton syyskokouksen käsittelyyn

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

RESERVILÄISLIITTO. - Reservin Aliupseerien Liitto ry KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015

Suomen Reserviupseeriliitto

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo

RESERVILÄISLIITON. hallituksen esitys liiton sääntöjen muutokseksi perusteluineen

Reserviläisliitto ry TASEKIRJA

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

2014 Reserviläisliiton hallituksen esitys liiton syyskokouksen käsittelyyn Toimintasuunnitelma ja talousarvio

Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta

Koko kansan maanpuolustusjärjestö. Reserviläisliiton vuosikokous! Kokkola!

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017

Julkaisuvapaa klo 12.30

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

RESERVILÄISLIITON. toimintasuunnitelma ja talousarvio Liittohallituksen esitys syyskokoukselle

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

Koko kansan maanpuolustusjärjestö

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ. Toimintasuunnitelma.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan juhlapuhe Kuusamon Reserviläiset ry:n 60- vuotisjuhlassa , Kuusamon seurakuntatalo

Reserviläisliiton. toimintasuunnitelma 2015

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yleistä Piiri toimii jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien.

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

RESERVILÄISLIITTO. - Reservin Aliupseerien Liitto ry TOIMINTASUUNNITELMA JA -KALENTERI 2009

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

Koko kansan maanpuolustusjärjestö. Etelä-Hämeen piiri-info, Hämeenlinna Toiminnanjohtaja Olli Nyberg Varapuheenjohtaja Osmo Suominen

RESERVILÄISLIITTO. - Reservin Aliupseerien Liitto ry KERTOMUS VUODEN 2012 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

2012 Reserviläisliiton hallituksen esitys liiton vuosikokouksen käsittelyyn Toimintakertomus SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO

RESUL tiedottaa 3/2013

Koko kansan maanpuolustusjärjestö. Kainuun piiri-info, Kajaani Toiminnanjohtaja Olli Nyberg Varapuheenjohtaja Osmo Suominen

Reserviläisliiton lausunto koskien hallituksen esitystä ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyneiden säädösten muuttamisesta

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

2013 Reserviläisliiton hallituksen esitys liiton syyskokouksen käsittelyyn Toimintasuunnitelma ja talousarvio

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Puheenjohtaja avasi kokouksen kello

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Tällä hetkellä Reserviläisliitto tarjoaa jäsenyhdistyksilleen ja piireilleen mm. seuraavia palveluita

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Lylyn viestivarikko

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA

LAUSUNTO KOSKIEN HALLITUKSEN ESITYSTÄ AMPUMA-ASELAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN SÄÄDÖSTEN MUUTTAMISESTA

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...

KIERTOKIRJE 4/2010. Finlands Reservofficersförbund The Finnish Reserve Officers' Federation

ETELÄ-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI RY 1 (6)

Toimintakertomus 2012

Sisältö. Yhdistystiedote 5/ Reserviläisliitto Suomen suurin maanpuolustusjärjestö 58. toimintavuosi

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO

Toimintasuunnitelma 2015

TAMMELAN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 48. TOIMINTAVUOSI 2016

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely

ETELÄ-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI RY 1(6) Toimintavuoden valtakunnallinen teema on Reservissä kaiken varalta

Transkriptio:

koko kansan maanpuolustusjärjestö TOIMINTAKERTOMUS 2010

KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA SISÄLLYS Teema ja painopistealueet... 4 Kenttäkelpoisuus... 7 Sotilaallinen valmius... 9 Muu toiminta... 11 Jäsenkehitys...13 Yhdistystuki ja -palvelu... 15 Hallintojärjestelmä... 16 Palkitsemiset... 18 Talous ja toiminnan tukijat... 19 Lopuksi... 20 Jäsenmäärät piireittäin 31.12.2010... 21 Liittohallitus ja muut toimielimet sekä liiton edustus... 22 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2010... 24 Tase 31.12.2010... 25 Tilintarkastuskertomus... 26 Kansikuva: Pirkanmaan piirin Hämeen Hölkkä -perheliikuntatapahtumaan osallistui yli 200 henkilöä. Tapahtuma järjestettiin Ylöjärvellä 4.9.2010. (Kuva: Sirkka Ojala) Hyväksytty Reserviläisliiton vuosikokouksessa Tampereella 16.4.2011 2 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 3

Perinteinen Salpa-vaellus järjestettiin 3.-4.7. Miehikkälässä. Tapahtuman järjestelyt nojautuivat vahvasti alueen reserviläisyhdistyksiin. (Kuva: Olli Nyberg) Laajemmalla näkyvyydellä internetissä pyrittiin tavoittamaan paremmin erityisesti nuoria suomalaisia. Lisäksi nuoria lähestyttiin mm. Reserviläinen-lehden varusmies- ja abiturienttijakeluilla sekä lehden uusilla nettisivuilla. Reserviläisliitto suunnitteli toimintavuonna maanpuolustustahdon hyväksi tekemänsä työn laajentamista ja kehittämistä. Tätä työtä tehtiin osin yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen ja tahojen kanssa. Maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ jatkui järjestökentällä vilkkaana. Vuonna 2010 liiton jäsenyhdistykset ja piirit järjestivät mm. 75 erilaista maanpuolustusjuhlaa, 702 kunniavartiota, 329 seppeleenlaskua, 114 toiminnan esittelytilaisuutta sekä 140 infotilaisuutta koululaisille, varusmiehille ja muille kohderyhmille. Lisääntynyt tiedotus ja tiedotteiden kattavampi jakelu kasvattivat jonkin verran liiton näkyvyyttä mediassa. Toisaalta liiton kannanotot jakoivat ajoittain jäsenistöä. Myös sisäinen tiedotus jatkui aktiivisena. Yhdistysjohdon käsikirja julkaistiin perinteiseen tapaan keväällä. Sen ulkoasun ja sisällön uudistus käynnistyi vuoden lopulla. Liiton uusimuotoinen Yhdistystiedote ilmestyi vuoden 2010 aikana kuudesti. Tiedotteen jakelu kattoi liiton piirit sekä yhdistykset. Reserviläisliiton perinteisen jäsentiedotteen korvanneessa Yhdistystiedotteessa oli pääkirjoitus, selkeä osastorakenne, näyttävä kuvitus sekä mm. aiempaa enemmän tietoa Reserviläisurheiluliiton toiminnasta. Jokaisessa tiedotteessa oli mm. oma koosteensa RESUL:n kilpailukutsuista. Entistä suurempi osa sisäisestä tiedotuksesta toteutettiin sähköisten jakelukanavien avulla. Liitto lähetti viikoittain yhdistyksilleen, piireilleen ja luottamushenkilöilleen sähköisiä tiedotteita. Osa tiedotteista jaettiin kaikille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli liiton tiedossa. Myös liiton sidosryhmiä lähestyttiin satunnaisesti. Toimintavuonna liitto tuki Resnet-keskustelupalstan toimintaa sekä valmisteli Facebook-sivuston käyttöönottoa. Sivuston avaaminen siirtyi vuodelle 2011. Reserviläisliitto osallistui Helsingissä 11.-13.3.2010 järjestetylle GoExpomessuille yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa. Yhdistysten ja piirien toiminnan esittelytilaisuuksia tuettiin pyydettäessä. Liiton jäsenyhdistyksille ja piireille painotettiin tiedottamisen tärkeyttä. Niitä kannustettiin aloittamaan säännöllinen tiedottaminen sähköpostilla sekä rakentamaan omat www-sivut. Yhdistysten käyttöön laadittiin useita tiedotepohjia liiton yhteistapahtumissa käytettäväksi. Monet liiton jäsenyhdistykset ja piirit tiedottivatkin toiminnastaan säännöllisesti. Toimintavuoden aikana ne julkaisivat mm. 1.054 erilaista jäsenkirjettä ja -julkaisua, 4.276 sähköpostitiedotetta, 364 tiedotetta ja kannanottoa sekä järjestivät 28 tiedotustilaisuutta. TEEMA JA PAINOPISTEALUEET Reserviläisliitto oli vuonna 2010 liikkeellä teemalla Reserviläisliitto koko kansan maanpuolustusjärjestö. Teemalla haluttiin kertoa Reserviläisliiton asemasta suomalaisessa maanpuolustusjärjestökentässä sekä liiton kaikille avoimesta jäsenyyslinjasta. Vuoden teemaa hyödynnettiin mm. tiedotustoiminnassa ja toiminnan esittelyssä sekä niihin liittyvissä materiaaleissa. Toimintavuonna liitto korosti monissa eri yhteyksissä täysin avoimen jäsenlinjan hyviä puolia. Avoimen jäsenyyslinjan valinneiden yhdistysten määrä kasvoikin vuoden aikana niin, että niistä tuli ensi kertaa liiton suurin yksittäinen yhdistysryhmä. Yhdistysten sääntömuutoksia tuettiin ja helpotettiin mm. mallisäännöillä sekä sääntömuutosten rekisteröintiin liittyneellä tuella. Vuoden 2010 lopulla Reserviläisliittoon kuului 353 jäsenyhdistystä, jotka muodostivat 18 maakunnallista reserviläispiiriä. Henkilöjäseniä liiton jäsenyhdistyksissä oli 36.540. Maanpuolustustahtoon kiinnitettiin huomiota Maanpuolustustahto oli asetettu liiton toiminnan yhdeksi painopistealueeksi. Taustalla olivat liiton RES 2015 -suunnitelman tavoitteet sekä se, että erityisesti nuorten maanpuolustustahto on viimeaikaisten tutkimusten mukaan ollut laskusuunnassa. Reserviläisliitto korosti aiempaa enemmän maanpuolustustahdon keskeistä merkitystä mm. omissa kannanotoissaan ja muissa puheenvuoroissaan sekä erilaisessa esittelymateriaalissaan. Toimintavuoden aikana uusittiin liiton yleisesite, josta laadittiin myös ruotsinkielinen versio. Lisäksi käyttöön otettiin uudet internet-sivut. Uuden graafisen ilmeen lisäksi sivuille tuli paljon uusia ominaisuuksia sekä sähköisen median maanpuolustusuutisointia kokoava uutissyöte. Uudistukset koskivat myös liiton www-sivujen yhteydessä toimivia yhdistysten ja piirin nettisivuja, joiden määrä jatkoi toimintavuonna kasvuaan. Vuoden 2010 lopulla liiton sivuston yhteydessä toimi satakunta yhdistys- ja piirisivustoa. Lisäksi kokonaan omia internet-sivuja ylläpiti runsaat 70 piiriä ja yhdistystä. Tiedottamalla lisää tunnettuutta Reserviläisliiton strategiassa liiton tunnettuuden lisäämistä pidetään tärkeänä. Taustalla on vuoden 2008 järjestökuvatutkimus, jonka mukaan vain vajaa puolet suomalaisista tuntee Reserviläisliiton. Liiton tunnettuus onkin monia muita maanpuolustusjärjestöjä heikompi. Toimintavuonna Reserviläisliitto lisäsi ja terävöitti omia kannanottojaan. Lisäksi liitto uusi sähköisten tiedotusvälineiden seurantajärjestelmänsä sekä tiedotteiden jakelukanavansa niin, että jakelun piiriin saatiin käytännössä Suomen kaikki tiedotusvälineet. Liiton uusituille nettisivuille rakennettiin erityinen medialle-kokonaisuus, jonne sijoitettiin mm. liiton tiedotteita sekä valokuvia. Reserviläisliiton paikallisyhdistykset ja piirit järjestivät vuonna 2010 yli tuhat erilaista seppeleenlaskua ja kunniavartiota. Kuvassa lasketaan seppelettä Torniossa. (Kuva: Reijo Naalisvaara) 4 RESERVILÄISLIITTO r.y. 5

Laajaa veteraanityötä Veteraanityö ja -tuki olivat keskeinen osa Reserviläisliiton toimintaa vuonna 2010. Veteraanien ikääntymisen johdosta työn luonne muuttui yhä enemmän lähimmäisavun suuntaan. Monilla paikkakunnilla reserviläiset avustivat veteraaneja mm. erilaisissa kodin askareissa, ostoksilla käynnissä ja muissa jokapäiväisissä asioissa. Lisäksi monet jäsenet tukivat oman paikkakuntansa veteraaniyhteisöjen toimintaa hoitamalla niiden erinäisiä luottamustehtäviä. Perinteiseen tapaan liitto oli mukana Sotiemme Veteraanit keräyksessä. Lipaskeräyksen lisäksi myytiin Marskin merkkejä. Paikallista keräystoimintaa keskitettiin 12.3.2010 järjestettyyn keräystempauspäivään, joka järjestettiin yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa noin sadalla paikkakunnalla. Järjestöjen yhteinen keräystulos oli ennätyssuuri, lähes 200.000 euroa. Oman keräystoiminnan ohella tuettiin varusmieskeräyksiä. Vuoden 2010 aikana yhdistykset olivat mukana lukuisissa paikallisissa varusmieskeräyksissä tarjoten mm. kuljetus- ja muonitusapua. Osaksi reserviläisten laajasta tuesta johtuen varusmieskeräyksen kokonaistulos oli noin puolet keräyksen runsaan kolmen miljoonan euron kokonaistuloksesta. Talvisodan päättymisestä tuli 13.3.2010 kuluneeksi 70 vuotta. Sodan tapahtumia kerrattiin alkuvuonna laajasti eri tiedotusvälineissä. Myös Reserviläisessä julkaistiin talvisodasta kertonut artikkelisarja. Reserviläisliitto palautti talvisodan tapahtumia mieleen kahdeksan postikortin sarjalla, jossa esiteltiin mm. sodan keskeisimpiä taisteluita. Korttisarjaa myytiin ensisijaisesti liiton omille jäsenille. Veteraanien henkisen perinteen säilyttämiseen tähtäävän työn suunnittelu ja laajentaminen jatkui toimintavuonna. Suunnittelutyötä tehtiin ensisijaisesti Tammenlehvän Perinneliitossa, joka jäsen Reserviläisliitto on. Liiton kunniajäsen Matti Niemi toimi vuonna 2010 Perinneliiton varapuheenjohtajana. Tammenlehvän Perinneliitto järjesti toimintavuoden aikana mm. useita seminaareja, joissa pohdittiin perinnetyön tulevaisuutta. Lisäksi Perinneliitossa suunniteltiin veteraaniperinnetyön tulevaa vastuujakoa. Reserviläisliiton veteraanityö painottui vahvasti paikkakuntatasolle. Toimintavuoden aikana liiton jäsenyhdistykset ja piirit olivat 250 kertaa mukana paikallisissa veteraanikeräyksissä, antoivat 2.195 kertaa tukea yksittäisille veteraaneille, järjestivät 286 erilaista veteraanitilaisuutta ja 239 seppeleenlaskua. Lisäksi erilaista perinnetyötä tehtiin 156 kertaa. Ammunta oli perinteiseen tapaan liiton laajin toimintamuoto. Vuonna 2010 järjestettiin yli 7.500 erilaista ampumatilaisuutta, joissa kirjattiin lähes 51.000 suorituskertaa. Kuva Juankosken yhdistyksen ampumataitopäivästä. (Kuva: Jarmo Räsänen) KENTTÄ- KELPOISUUS Reserviläisliitto jatkoi toimintavuonna laajaa ja tärkeää työtään reserviläisten kenttäkelpoisuuden hyväksi. Päävastuun työstä kantoivat liiton jäsenyhdistykset, joille liitto pyrki tarjoamaan mahdollisimman hyvät toiminnan edellytykset. Reserviläisliitto oli toimintavuonna mukana mm. Marskin Merkki -kampanjassa, jonka tuotto käytettiin sotiemme veteraanien avustamiseen. Myös liiton yleisesite uusittiin. Ammunta laajin toimintamuoto Reserviläisliitto oli asettanut yhdeksi tavoitteekseen laajan ampumatoiminnan ylläpidon jäsenistönsä keskuudessa. Taustalla oli aselain uudistus, jonka pelättiin vaikeuttavan erityisesti käsiaseilla tapahtuvaa ampumatoimintaa. Toimintavuoden aikana Reserviläisliitto pyrki monin eri tavoin vaikuttamaan hallituksen eduskunnalle antaman lakiesityksen sisältöön niin, että lakimuutoksessa huomioitaisiin myös reserviläisten ampumataitojen ylläpito. Koska lakiesitystä koskevia muutosvaatimuksia tuli normaalia enemmän, joutui esitys eduskunnassa perusteellisen tarkastelun kohteeksi. Prosessista kantoi päävastuun eduskunnan hallintovaliokunta, joka nojautui työssään puolustus-, perustuslaki- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan lakimietintöihin sekä mm. monien eri järjestöjen asiantuntijalausuntoihin. Jo vuoden 2009 lopulla Reserviläisliitto kävi aselain muutokseen liittyen kuultavana eduskunnan puolustusvaliokunnassa. Maaliskuussa liitto oli kuultavana hallintovaliokunnassa. Lisäksi Reserviläisliitto nosti aselain muutoksen esiin valtiovarainvaliokunnan puolustus- ja turvallisuusjaoston asiantuntijakuulemisessa, jossa käsiteltiin vuoden 2011 valtion talousarviota. Vaikuttaminen tuotti tulosta. Eduskunnan lokakuussa hyväksymässä lakimuutoksessa oli huomioitu monia Reserviläisliiton esittämiä muutostoiveita. Lisäksi liitto sai lisämäärärahan vuoden 2011 valtion talousarvioon aselain uusien velvoitteiden hoitamiseksi. Aselain keskeinen muutos koski käsiaselupien myöntämisperusteita. Jatkossa luvan käsiaseeseen voi saada 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harjoitellut käsiaseammuntaa kaksi vuotta jossain ampumaseurassa. Asialla oli suuri merkitys Reserviläisliitolle, koska lähes kaikki liiton jäsenyhdistykset ovat ampumaseuroja ja ammunta on liiton laajin toimintamuoto. Reserviläisliitto korosti vuoden 2010 aikana yhdistyksilleen aselain muutoksen aiheuttamia lisävelvoitteita ja tuki taloudellisesti yhdistysten harjoittelussa tarvitsemien käsiaseiden hankintoja. Tähän oli varattuna liiton talousarviosta oma, 20.000 euron suuruinen määräraha. Lisäksi liitto tuki reserviläiskiväärien ja ekoaseiden hankintoja sekä erilaisia maakunnallisia ja paikallisia ampumaratahankkeita. Aselain muutosprosessista ja siitä käydystä, vilkkaasta keskustelusta huolimatta laaja ampumatoiminta jatkui eri puolilla maata. Liiton jäsenyhdistykset ja piirit järjestivät toimintavuonna 7.536 erilaista ampumakilpailua tai -tilaisuutta, joissa kirjattiin 50.586 osallistumiskertaa. Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut järjestettiin 21.-22.8.2010 Säkylässä. Paikalla oli yli 200 ampujaa eri puolilta Suomea. Poikkeuksellisen korkeatasoisessa kisassa tehtiin kolme yksilölajien Reserviläisliiton ennätystä. Lisäksi yhtä ennätystä sivuttiin. Joukkuelajeissa liiton ennätyksiä tehtiin peräti viisi. Reserviläisliiton yleismestaruuden voitti Varsinais-Suomen Reserviläispiiri tuloksella 9.530. Seuraaville sijoille tulivat Kymenlaakso (9.231) ja Pirkanmaa (9.219). Toimintavuonna järjestettiin lisäksi Reserviläisurheiluliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton kanssa yhteiset mestaruuskilpailut ampumahiihdossa, pistooliampumahiihdossa, ampumasuunnistuksessa, pistooliampumajuoksussa, ilma-aseissa, sovelletussa reserviläisammunnassa, tarkka-ammunnassa, perinneaseammunnassa ja palvelusaseammunnassa. Prosenttiammuntakilpailun piirisarjan voitti Lapin Reserviläispiiri, johon kuuluvien paikallisyhdistysten jäsenistä 6 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 7

lähes 35 prosenttia kävi ampumassa. Seuraavilla sijoilla olivat Kymenlaakson (25 %) ja Etelä-Pohjanmaan (23 %) piirit. Jäsenyhdistyksistä aktiivisin oli Pertunmaan Reservinaliupseerit, jonka kaikki 22 jäsentä osallistuivat vähintään yhteen ammuntaan vuoden 2010 aikana. Seuraavilla sijoilla olivat Hamina 87 prosentin ja Oripää 82 prosentin tuloksillaan. Kilpailutulokset perustuvat yhdistysten lähettämiin ilmoituksiin. Reserviläisliiton toinen ampumataitopäivä järjestettiin 8.5.2010. Valtakunnanlaajuisen tapahtuman tavoitteena oli saada mahdollisimman moni Reserviläisliiton jäsen tutustumaan ampumatoimintaan sekä osallistumaan liiton prosenttiammuntakilpailuun. Liiton ampumataitopäivä järjestettiin 64 paikkakunnalla. Vuonna 2010 järjestettiin lähes 11.000 erilaista kuntoliikunta- ja urheilutapahtumaa. Kuva Sodankylän Reserviläisten kuntomarssilta Isosta-Kurusta. (Kuva: Jari Vaarala) Paljon kuntoliikuntaa ja urheilua Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhteisenä tavoitteena oli saada jäsenet liikkumaan ja urheilemaan aiempaa enemmän. Taustalla oli mm. Puolustusvoimien vuonna 2009 julkaisema kuntotutkimus, jonka mukaan vain hieman alle puolet reserviläisistä täytti sotilaalle asetetut fyysisen kunnon minimivaatimukset. Tutkimuksen pohjana olivat laajat kuntomittaukset, joita oli tehty vuoden 2008 kertausharjoituksissa. Toimintavuonna fyysisen kunnon ja säännöllisen liikunnan merkitystä korostettiin mm. liittojen tiedotuksessa sekä Reserviläinen-lehdessä. Lisäksi jäseniä kannustettiin ottamaan käyttöön internetissä toimiva sähköinen kuntokortti, jonka avulla saattoi seurata omia kuntoilu- ja ammuntasuorituksiaan. Jäseniä kannustettiin myös osallistumaan uuteen Reserviläiskierros-järjestelmään. Myös piiritason kenttäkelpoisuuskokeet jatkuivat edelleen. Vilkas liikunta- ja urheilutoiminta sekä maastoliikunta jatkuivat liiton piireissä ja yhdistyksissä. Vuoden 2010 aikana piirit ja yhdistykset järjestivät yhteensä 10.372 erilaista liikunta- ja urheilutapahtumaa, joissa kirjattiin 61.577 osallistumiskertaa. Merkittävin valtakunnantason liikuntatapahtuma oli Kuopiossa 17.-19.9.2010 järjestetty syysjotos. Reserviläisliiton valtakunnallinen perheliikuntapäivä järjestettiin 4.9.2010. Koko perheelle tarkoitetun liikuntatapahtuman ohjelma oli vapaamuotoinen. Perheliikuntapäivä järjestettiin toimintavuonna 32 paikkakunnalla. Reserviläisjärjestöt pyrkivät myös aktivoimaan jäsenyhdistyksiään liikuntatoiminnan järjestämisessä. Muutamissa piireissä käynnistettiin kokeiluluontoisesti liikuntakoordinaattorijärjestelmä, jossa paikallisiin yhdistyksiin nimettiin ja koulutettiin erityiset liikuntakoordinaattorit. Heidän tehtäväkseen asetettiin oman yhdistyksensä liikuntatoiminnan aktivoiminen. Reserviläisliiton paikallisyhdistyksissä ylläpidetään mm. reserviläisten ampumataitoja. Kuva Juankosken yhdistyksen ampumaharjoituksista. (Kuva: Jarmo Räsänen) SOTILAALLINEN VALMIUS Reserviläisliiton rooli reservin vapaaehtoisessa sotilaskoulutuksessa oli toimintavuonna keskeinen, sillä liiton jäsenet muodostivat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) suurimman, yksittäisen kouluttajaryhmän. MPK järjesti vuoden 2010 aikana 1.484 erilaista kurssia, joissa kirjattiin 32.493 osallistumiskertaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksesta 2/3 oli sotilaallista koulutusta sekä 1/3 yleistä varautumiskoulutusta. Toimintavuonna Reserviläisliitto pyrki vaikuttamaan siihen, että MPK:n kurssivalikoimassa olisi riittävästi alueellisiin joukkoihin sijoitetuille tai sijoittamattomille reserviläisille tarkoitettuja kursseja. Reserviläisliitto seurasi toimintavuonna tarkasti MPK:n organisaatiouudistusta ja pyrki turvaamaan sen, että MPK:lla olisi jatkossakin edustus ja toimipaikka kaikissa reserviläispiireissä. Liiton varapuheenjohtaja Esko Raskila edusti Reserviläisliittoa MPK:n hallituksessa. Liitto pyrki omassa tiedotuksessaan tuomaan aiempaa paremmin esiin Reserviläisliiton ja sen jäsenten merkittävän roolin MPK:n toiminnassa. Liiton roolista MPK:n koulutuksessa kerrottiin mm. liiton kaikissa lehdistötiedotteissa. Enemmän ammuntoja puolustusvoimien aseilla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminta perustuu 1.1.2008 voimaan tulleeseen lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Lakia säädettäessä oli päätetty sen toimivuuden tarkastelusta jo vuonna 2009. Reserviläisliitto moitti vuoden 2009 lopulla puolustusministeriölle antamassaan lausunnossa mm. puolustusvoimien tiukkaa normiohjausta, joka oli vaikeuttanut reserviläisten ammuntaa puolustusvoimien aseilla. Eduskunnan puolustusvaliokunta käsitteli asiaa keväällä ja kuuli käsittelyprosessin aikana myös reserviläisjärjestöjen näkemyksiä lain vaikutuksista. Kesäkuussa julkaistussa valiokuntamietinnössä oli monia Reserviläisliiton esiin nostamia asioita. Liiton tapaan valiokunta totesi, ettei lakia tarvitse muuttaa mutta monia sen tulkintoja tulisi tarkastella uudelleen. Eduskunnan puolustusvaliokunta painotti Reserviläisliiton toivomalla tavalla puolustusvoimien, MPK:n ja reserviläisjärjestöjen välisen vuoropuhelun lisäämistä. Lisäksi valiokunta toivoi reserviläisten pääsevän jatkossa ampumaan enemmän puolustusvoimien aseilla mm. niin, että osallistujilta perittäisiin patruunakustannukset. Puolustusvaliokunta kritisoi epäsuorasti myös puolustusvoimien tiukkaa normiohjausta todeten, ettei lain alkuperäisenä tarkoituksena ollut reserviläisten ampumatoiminnan rajoittaminen. Reserviläisliitto otti valiokuntamietinnön tyydytyksellä vastaan. Mietinnön keskeiset osat sisällytettiin reserviläisjärjestöjen yhteiseen puolustuspoliittiseen ohjelmaan. 8 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 9

Vuonna 2010 käytiin vilkasta keskustelua puolustusvoimien tulevaisuudesta. Reserviläisliitto muistutti koko maan puolustamisen edellyttävän yleistä asevelvollisuutta sekä suuria sodan ajan joukkoja. Kuva Rovajärven harjoitusalueelta. (Kuva: Puolustusvoimat) Pääministeri Mari Kiviniemi vieraili 19.12. Elimäen yhdistyksen Joulutulilla. Koko maan kattavassa joulunalustapahtumassa oli mukana lähes sata Reserviläisliiton jäsenyhdistystä. (Kuva: Olli Nyberg) yleistä asevelvollisuutta sekä laajaan reserviin perustuvia, riittävän suuria sodan ajan joukkoja. Puolustuspoliittisessa ohjelmassa painotettiin myös nykyistä aktiivisempaa yhteydenpitoa reserviin sekä sitä, että sodan ajan sijoituksissa huomioitaisiin nykyistä enemmän siviilikoulutus, työkokemus, sitoutumiskyky, fyysinen toimintakyky sekä aktiivisuus vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Järjestöt peräänkuuluttivat myös asepalveluksesta kotiutuvien henkilöiden nykyistä järjestelmällisempää ohjaamista reserviläistoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Lisäksi reserviläisjärjestöt toivoivat puolustusvoimilta nykyistä enemmän tukea reservin ampumataitojen ylläpitämiseen. tarkoitettujen suorituskykyisten joukkojen määrää on ryhmän mukaan jo lähivuosina laskettava merkittävästi. Tästä huolimatta selvitysryhmä piti tärkeänä sitä, että asevelvollisuuden suorittaa jatkossakin mahdollisimman suuri osa miespuolisesta ikäluokasta. Valikoivaan asevelvollisuuteen siirtyminen laskisi ryhmän mielestä palvelusmotivaatiota, koska sen myötä asepalvelus miellettäisiin vapaaehtoiseksi. Selvitysryhmä tyrmäsi myös Vihreiden esityksen vapaaehtoiseen asepalvelukseen siirtymisestä. Sen mukaan vapaaehtoisella asepalveluksella ei saataisi riittävästi halukkaita palvelukseen. MUU TOIMINTA Puolustuspoliittinen ohjelma painotti perusasioita Suomessa käytiin vuonna 2010 laajamittaista keskustelua puolustusvoimien tulevaisuudesta. Taustalla oli lähinnä heikko valtiontalous, jonka edellytti säästämistä valtion menoissa. Tähän liittyen puolustusvoimat suunnitteli toimintavuonna suurta uudistusta mm. alueellisten joukkojen vanhenevan asekaluston johdosta. Tämä ns. puolustusvoimauudistus sai aikaan laajaa kansalaiskeskustelua. Oman kannanottonsa antoi mm. hallituspuolue Vihreät, joka esitti puolustusvoimien sodan ajan joukkojen merkittävää supistamista sekä luopumista laajamittaisesta asevelvollisuudesta. Reserviläisliitto osallistui keskusteluun omilla kannanotoillaan, joissa se puolusti nykymuotoista, yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin perustuvaa puolustusjärjestelmää. Keskustelun laajamittaisuuden sekä sen luonteen johdosta Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto laativat puolustuspoliittisen ohjelman, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan tulevan puolustusvoimauudistuksen sisältöön. Yhteisessä ohjelmassaan reserviläisjärjestöt korostivat, että Suomen on jatkossakin ylläpidettävä uskottavaa puolusta mm. lähialueillamme olevan sotilaallisen potentiaalin johdosta ja että puolustusvoimien tehtävänä tulee jatkossakin olla koko maan alueen puolustaminen. Tämän järjestöt katsoivat edellyttävän koko miespuolisen ikäluokan kattavaa, Selvitysryhmältä tuki yleiselle asevelvollisuudelle Reserviläisliitto oli toimintavuonna mukana myös ns. Siilasmaan selvitysryhmän työssä. Puolustusministerin asettaman ryhmän tehtävänä oli selvittää asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä tulevaisuutta. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Sen työtä tuki laajapohjainen neuvottelukunta, jossa Reserviläisliittoa edusti varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Selvitysryhmän syyskuun lopulla julkaiseman raportin mukaan yleinen asevelvollisuus on jatkossakin tehokkain ja edullisin tapa järjestää maanpuolustus. Ryhmän tekemän laskelman mukaan esim. 60.000 henkilön suuruinen ammattiarmeija maksaisi vuositasolla yli viisi miljardia euroa, mikä merkitsisi puolustusmenojemme kaksinkertaistumista. Selvitysryhmä katsoi kuitenkin, että julkisen talouden liikkumavaran kaventuminen aiheuttaa tarpeen supistaa puolustusvoimien normaaliolojen vahvuutta ja muuttaa toimintatapoja. Vanhentuneena poistuvaa sotavarustusta ei ole varaa korvata uudella ilman merkittävää puolustusmäärärahojen korotusta. Tämän takia poikkeusoloihin Selvitysryhmä esitti osin laajoja muutoksia varusmiespalveluksen sisältöön sekä parannuksia palvelusehtoihin. Lisäksi ryhmä peräänkuulutti nykyistä aktiivisempaa yhteydenpitoa reserviläisiin ja esitti, että asevelvollisten tietojärjestelmän avulla reserviläisiin oltaisiin säännöllisesti yhteydessä puolustusvoimien taholta. Reservin täydennyskoulutusta markkinoitiin Vuonna 2010 Puolustusvoimat käynnisti uudestaan reservin täydennyskoulutusjärjestelmän. Reserviläisliitto tuki koulutusta mm. tiedottamalla hakumahdollisuudesta kaikille reserviin kuuluville aliupseerijäsenilleen. Aliupseerista upseeriksi -kurssi käynnistyi syksyllä 2010 Haminan Reserviupseerikoulussa. Miehistöstä aliupseeriksi -koulutuksen uudelleen käynnistyminen siirtyi vuodelle 2011. Reserviläisliitto tiedotti sen sisällöstä ja koulutukseen hakemisesta omalle organisaatiolleen sekä miehistöön kuuluville jäsenilleen. Yhteistyötä tehtiin Puolustusvoiminen kanssa muutenkin entistä tiiviimmin. Reserviläisliitto oli mm. mukana työstämässä pääesikunnan määräystä, joka määritteli reserviläisille järjestettävien ampumakilpailujen sekä puolustusvoimien reserviläisten omille ampumakilpailuille antaman tuen perusteet. Yhteyksiä pääesikuntaan oli viikoittain. Hengellistä toimintaa runsaasti Toimintavuonna Reserviläisliitto keräsi toiminnan ja osallistumisen luvut internet-pohjaisella raportointijärjestelmällä. Raportointia tuettiin erillisellä seurantapäiväkirjalla. Toimintaraportti saatiin 275 jäsenyhdistykseltä ja 14 piiriltä. Valtaosa raporteista tuli internetin kautta, vaikka myös paperinen toimintalomake oli yhä käytössä. Näiden toimintaraporttien kautta saatiin hyvin kattava kuva reserviläisyhdistysten ja piirien järjestämästä toiminnasta sekä siihen osallistumisesta. Reserviläisliitossa järjestettiin toimintavuonna paljon hengellistä toimintaa. Monissa liiton tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kilpailuissa päivän käynnisti hartaushetki tai aamunavaus. Molemmissa liittokokouksissa ohjelmaan kuului jumalanpalvelus. Laajin hengellisen työn tapahtuma oli liiton Joulutulet, joka järjestettiin joulukuun puolenvälin aikoihin 78 paikkakunnalla. Perinteisesti monissa reserviläisperheissä joulun odotus ja hiljentyminen jouluun alkaa oman yhdistyksen Joulutulet-tapahtumasta. Hengellisten tapahtuminen pääpaino oli muun toiminnan tavoin paikkakuntatasolla. Liiton yhdistykset ja piirit järjestivät mm. 27 kenttähartautta ja 102 kirkkopyhää. Hengellisen toiminnan tapahtumissa kirjattiin yhteensä 6.343 osallistumiskertaa. Paljon naisille suunnattua toimintaa Reserviläisliiton naisten toiminnan suunnittelusta ja pääosin myös toteuttamisesta vastasi toimintavuonna liiton naisten valiokunta. Se pyrki tukemaan myös piirien naistapahtumien järjestelyitä mm. tiedottamisella sekä erilaisella ohjeistuksella. Toimintavuonna Reserviläisliitossa järjestettiinkin paljon naisille suunnattua toimintaa. Sen tärkein kohderyhmä olivat ne naisjäsenet, jotka eivät ole suorittaneet naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Liiton suurin, naisille tarkoitettu tapahtuma oli Joensuussa 14.-16.5.2010 järjestetty Naisten koulutuspäivä, jonka tavoitteena oli antaa osallistujille kattava kuva Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Rajavartioston toiminnasta. Lisäksi liitto järjesti Helsingissä 9.10.2010 naisille tarkoitetun itsepuolustusseminaarin. Naisten valiokunta vastasi myös liiton perinteisen huipputapahtuman järjestelyistä. Tapan varuskunnassa Virossa 18.-19.9.2010 järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 60 Reserviläisliiton jäsentä. Viikonlopun aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua alueen sotahistoriaan sekä Viron maanpuolustusjärjestelyihin. Reserviläisliiton naisten koulutuspäivässä harjoiteltiin mm. ammunnan perusteita. Tapahtuma järjestettiin 14.-16.5. Pohjois-Karjalan Rajavartiossa. (Kuva: Pirjo Koponen) 10 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 11

JÄSENKEHITYS Liittotason tilaisuuksien lisäksi paljon naisille tarkoitettua toimintaa järjestettiin myös piireissä ja yhdistyksissä. Vuonna 2010 maakunnallisella ja paikallisella tasolla järjestettiin 175 naisjäsenille tarkoitettua tilaisuutta, joissa kirjattiin 1.175 osallistumiskertaa. AESOR-järjestöä uudistettiin Reserviläisliitto jatkoi toimintavuonna vakiintuneita yhteistyösuhteitaan mm. Viron Kaitseliiton, Venäjän Roston sekä eurooppalaisia reservinaliupseerijärjestöjä edustavan AESOR-järjestön kanssa. Venäjän ja Viron kanssa käytännön yhteistyötä ei juuri ollut, mutta AESORyhteistyö oli aktiivista. Järjestetty toiminta 2010 Reserviläisliitto osallistui lähes kaikkiin AESOR:in hallituksen kokouksiin kahden hengen delegaatiolla. Toimintavuonna liitto pyrki tukemaan AESOR-järjestön uudistumista mm. suunnittelemalla sille tehokkaampaa hallintojärjestelmää ja uusia internetsivuja sekä pyrkimällä lisäämään sen yhteistyötä reserviupseerijärjestöjä yhdistävän CIOR-järjestön kanssa. Reserviläisliitolle tarjottiin toimintavuonna AESOR-järjestön (Association Européenne des Sous Officiers de Réserve) puheenjohtajuutta. Taloudellisten ja toiminnallisten syiden johdosta liitto katsoi, ettei se vielä voi ottaa tarjottua tehtävää vastaan. AESORjärjestön puheenjohtajuus kiertää sen jäsenjärjestöjen kesken ja on kestoltaan kaksivuotinen. Viron EL-Erna -kilpailu järjestettiin 7.-8.5. Kilpailuun osallistui jonkin verran suomalaisia. (Kuva: Suvi Tuomanen) Mukana vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa Reserviläisliitto on mukana myös vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Toimintavuonna liitolla oli edustus sekä VAPEPA:n työvaliokunnassa että sen keskustoimikunnassa. Monet reserviläispiirit olivat lisäksi edustettuina VAPEPA:n maakuntatoimikunnissa. Vuonne 2010 Reserviläisliitossa toimi 73 VAPEPA:n hälytysryhmää. Toimintavuoden aikana hälytysryhmät osallistuivat 120 hälytykseen ja 95 harjoitukseen. Vuonna 1997 alkanut, yhtäjaksoinen jäsenkasvu jatkui myös toimintavuonna. Vuoden 2010 lopulla Reserviläisliiton jäsenyhdistyksiin kuului 36.540 henkilöjäsentä. Heistä aliupseereita oli 61, miehistöä 26 ja upseereita kolme prosenttia. Armeijaa käymättömien jäsenten osuus oli 10 prosenttia. Jäsenkehitys vaihteli perinteiseen tapaan paljon piireittäin. Voimakkainta kasvu oli Päijät-Hämeessä, jossa maksaneiden jäsenten määrä kasvoi toimintavuoden aikana lähes 14 prosenttia. Jäsenmäärä kasvoi myös seitsemässä muussa piirissä mutta vastaavasti laski 11 piirissä. Maksaneiden jäsenten kokonaismäärä nousi Reserviläisliitossa vajaan prosentin mikä oli selvästi vähemmän kuin vuonna 2009. Heikomman jäsenkasvun taustalla oli aiempaa vähäisempi uusien jäsenten määrä. Liiton jäsenyhdistyksiin liittyi vuoden 2010 aikana 2.547 uutta jäsentä, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosina 2009 ja 2008. Suhteessa eniten jäseniä liittyi Päijät-Hämeen alueella toimiviin yhdistyksiin. Toimintavuoden lopulla noin 17 prosenttia Päijät-Hämeen piirin yhdistysten jäsenistä oli vuoden 2010 aikana jäseneksi liittyneitä henkilöitä. Toimenpiteet jäsenkasvun ylläpitämiseksi Reserviläisliiton jäsenkasvulle oli asetettu kahden prosentin tavoite. Liitto seurasi säännöllisesti piiriensä jäsenkehitystä ja kiinnitti huomiota erityisesti niihin piireihin, joissa jäsenmäärät olivat laskussa. Kainuussa järjestettiin kesäkuussa jäsenkehitykseen keskittynyt piiriseminaari. Lisäksi selviteltiin mahdollisuutta tiedotuslehden jakamiseen Kainuun koko väestölle. Reserviläisliiton jäsenkasvua pyrittiin ylläpitämään myös jäsenvastaavaverkoston avulla. Piirikohtaisten jäsenvastaavien tehtävänä oli seurata kunkin piirin yhdistysten jäsenkehitystä ja puuttua siihen tarvittaessa. Reserviläisliitto järjesti joulukuussa verkostoon kuuluville luottamushenkilöille koulutus- ja neuvottelutilaisuuden Vantaalla. Yksittäisiä jäseniä kannustettiin jäsenhankintaan henkilökohtaisella jäsenhankintakilpailulla, jonka kausi oli 19.9.2009-17.9.2010. Kilpailussa huomioitiin vain jäsenmaksunsa suorittaneet jäsenet. Vuoden 2010 jäsenhankintakilpailun voitti Asikkalan Reserviläiset ry:n Markku Riukka, joka hankki liittoon yhteensä 86 uutta, maksanutta jäsentä. Kilpailuun osallistui 318 Reserviläisliiton jäsentä, jotka hankkivat yhteensä 939 jäsentä. Jokainen osallistunut sai palkinnon suorituksestaan. Nuorten jäseneksi liittymistä helpotettiin erityisellä nuorisojäsenyydellä, jossa vuosittainen jäsenmaksu oli hieman tavanomaista pienempi. Yhteydenpitoa jäseniin tehostettiin Toimintavuonna tehostettiin myös jäsenhuoltoa. Liitto lähetti muutamia sähköpostitiedotteita kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli merkittynä liiton ylläpitämään jäsenrekisteriin. Lisäksi yhdistyksiä kannustettiin säännölliseen, omaan jäsenistöön kohdistuvaan sähköpostitiedottamiseen. Samalla painotettiin myös jäsentilanteen seurantaa. Yhdistysten sähköpostitiedottamista tuettiin laajentamalla nettijäsenrekisterin palveluita niin, että sieltä saattoi lähettää sähköpostia jäsenille. Toiminto tuli käyttöön vuoden 2011 alussa. Erityistä huomiota kiinnitettiin niihin jäseniin, joiden jäsenmaksusuoritus oli myöhässä. Maksumuistutusten lisäksi lähetettiin tekstiviestejä, joissa kerrottiin jäsenmaksun olevan rästissä. Nämä toimenpiteet laskivat maksamattomien lukumäärää niin, että vuoden lopulla vain kolmella prosentilla jäsenistä oli jäsenmaksu maksamatta. 40000 TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT OSALLISTUJAT 35000 30000 27265 27952 28046 28504 28999 29256 30219 31377 31915 32735 33463 34300 34554 30561 Kuntoliikunta Ampumatoiminta 25000 Ampumatoiminta Kokoukset ja illanvietot Aatteellinen ja hengellinen toiminta Veteraanityö ja -toiminta Aatteellinen ja hengellinen toiminta Kokoukset ja illanvietot Kuntoliikunta Veteraanityö ja -toiminta 20000 15000 10000 5000 0 Reserviläisliiton jäsenmäärä on noussut yhtäjaksoisesti jo lähes 15 vuoden ajan. 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toimintaraportti saatu 275 yhdistykseltä (79%) ja 14 piiriltä. 12 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 13

Jäsenille rahanarvoisia etuja Toimintavuonna Reserviläisliittoon kuuluvat henkilöt olivat oikeutettuja jäsenetuihin ja alennuksiin ST1-yhtiöstä, Vakuutusyhtiö Pohjolasta, S-ryhmän hotelleista sekä Suomen sotilas-lehdestä. Jäseneduissa ei vuoden 2010 aikana tapahtunut muutoksia. Jäsenetuja tarjoavien yritysten kanssa tehtiin jonkin verran markkinointiyhteistyötä. Yhtiöt mm. hankkivat ilmoituksia Reserviläinen-lehdestä sekä liiton syyskokoustapahtumaan liittyneestä käsiohjelmasta. Reserviläisliitto puolestaan markkinoi jäsenetuja mm. sähköpostilla. ST1-yhtiön kanssa sovittiin syksyllä yhteistyön jatkosta vuosina 2011-2012. Yhteistyö konkretisoituu Reserviläisliiton jäsenkortissa, jolla saa myös tulevina vuosina alennusta yhtiön asemilta. Kustannus Oy Suomen Miehen kanssa toteutettiin Suomen Sotilas -lehteen liittynyt markkinointikampanja, jossa lehtitilauksia myytiin puhelimitse liiton jäsenille. Yhdistysjohdon koulutusta jatkettiin Reserviläisliiton yhdistysjohdon koulutus jatkui vuonna 2010. Toimintavuonna koulutusta järjestettiin Etelä- Pohjanmaan, Etelä-Hämeen, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiireille. Tilaisuudet toteutettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina ja MPK vastasi pitkälti myös aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi yhteistyökumppaneina koulutuksessa olivat OK-opintokeskus sekä puolustusvoimat. Yhdistysjohdon koulutuksen tavoitteena oli antaa yhdistysten ja piirien uusille luottamushenkilöille perustietoa Reserviläisliiton organisaatiosta ja toiminnasta sekä liiton kanssa tapahtuvasta yhteistoiminnasta. Tavoitteena oli, että johtotehtäviin valitut saavat näin paremmat valmiudet tehtäviensä hoitamiseen. Vaikka koulutuksen sisältöön oltiin edelleen tyytyväisiä, oli ongelmana aiempien vuosien tapaan uusien luottamushenkilöiden saaminen tilaisuuksiin. Toimintavuonna tehtiin laaja yhdistyskysely, jossa kartoitettiin yhdistysten käytössä olevien mallisääntöjen muutostarvetta sekä luottamushenkilöiden ohjeellisten toimenkuvien tarvetta. Kyselyn pohjalta käynnistettiin mallisääntöjen uudistaminen sekä toimenkuvien laatiminen. Taustalla oli osaltaan yhdistyslain muutos, jonka myötä mm. perinteinen maallikkotilintarkastus poistui käytöstä. Erilainen yhdistystoiminta jatkui vilkkaana paikallisella ja maakunnallisella tasolla. Vuonna 2010 liiton piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin mm. 2.496 erilaista kokousta ja 1.706 muuta järjestötoimintatilaisuutta. Näissä kirjattiin yhteensä 37.971 osallistumiskertaa. Reserviläisliitto järjesti vuonna 2010 runsaasti mm. yhdistysjohdolle sekä piirin jäsenvastaaville tarkoitettua koulutusta. Kuvassa koulutetaan piirien jäsenvastaavia 11.12. Vantaalla. (Kuva: Olli Nyberg) YHDISTYSTUKI JA -PALVELU Reserviläisliiton tavoitteena on tarjota piireille, yhdistyksille ja yksittäisille jäsenille mahdollisimman tasokasta ja kattavaa palvelua. Tästä vastasivat toimintavuonna ensisijaisesti liiton toimihenkilöt. Käytännön palvelutoiminta piti sisällään mm. paljon päivittäistä puhelinneuvontaa, erilaisten ohjeistusten ja hallinnollisten asiakirjojen laatimista sekä laajojen internet-palveluiden ylläpitämistä. Erityisesti jälkimmäinen painottui tehdyssä jäsentyytyväisyyskyselyssä, jonka runsaasta tuhannesta vastaajasta yli puolet ilmoitti hoitaneensa asioitaan liiton internet-sivujen kautta. Toimintavuoden lopulla yhdistysten internetpalvelu laajeni uuden ekstranet-palvelun myötä. Em. tutkimukseen osallistuneet jäsenet ilmoittivat olevansa melko tyytyväisiä liiton palveluihin. Asteikolla 4-10 liiton henkilöstön asiakaspalvelun onnistuminen sai arvonsanan 8,1. Runsaasta tuhannesta vastaajasta 73 prosenttia toimi jonkun yhdistyksen tai piirin luottamushenkilötehtävässä. Erityisen merkittävä palvelumuoto oli liiton järjestövakuutus, joka tarjosi myös toimintavuonna kattavan vakuutusturvan liiton piireille ja yhdistyksille. Vakuutus piti sisällään esinevakuutuksen, toiminnan keskeytysvakuutuksen, vastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, varallisuusrikosvakuutuksen, toissijaisen autovakuutuksen sekä matkavakuutuksen silloin kun liikkuminen tapahtui järjestötehtävien tai -toiminnan puitteissa. Toimintavuoden loppupuolella liiton tarjoamaa vakuutusturvaa täydennettiin vakuutuksella, joka antoi Puolustusvoimien uuden ohjeistuksen edellyttämän vakuutusturvan sen reserviläisille järjestämiin ampumakilpailuihin osallistuville henkilöille. Taloudellista tukea yhdistyksille ja piireille Toimintavuonna Reserviläisliitto tuki taloudellisesti Reserviläisurheiluliittoa sekä omia jäsenyhdistyksiään ja piirejään. Tähän käytettiin 125.502 euroa, mikä oli noin viidennes liiton varsinaisen toiminnan kuluista. Tukimäärärahat kasvoivat toimintavuonna selvästi, koska aselain muutoksen johdosta liitto suuntasi lisämäärärahoja yhdistystensä käsiasehankintojen tukemiseen. Suurimman yksittäisen tukipotin saivat liiton maakunnalliset reserviläispiirit, joiden toimintaa tuettiin 70.462 eurolla. Tästä tuesta 62.062 euroa oli kuukausittaista piiritukea ja 8.400 euroa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta maksettua ns. suoritusperusteista piiritukea. Yhdistystensä ja piiriensä kertaluontoisia hankkeita sekä hankintoja Reserviläisliitto tuki 38.025 eurolla. Reserviläisurheiluliiton toimintaa tuettiin 16.987 eurolla. Toimintavuoden lopulla liiton suoritusperusteista piiritukijärjestelmää päätettiin uudistaa niin, että siihen lisättiin myös toiminnallisia tavoitteita. Reserviläisliiton nettisivut uusittiin syksyllä 2010. Samalla uusiutuivat myös liiton sivujen yhteydessä toimivien, noin 150 piirin ja yhdistyksen nettisivut. 14 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 15

Reserviläisliiton hallitus kokoontui toimintavuonna viidesti. Liittohallitus koostui perinteiseen tapaan reserviläispiirien edustajista. (Kuva: Olli Nyberg) HALLINTOJÄRJESTELMÄ Reserviläisliiton hallinto perustuu sääntömääräisiin liittokokouksiin, liiton hallituksen työskentelyyn, erilaisiin valiokuntiin ja työryhmiin sekä liiton toimiston työskentelyyn. Toimintavuonna järjestettiin kaksi liittokokousta, viisi liittohallituksen kokousta sekä 18 valiokuntien ja työryhmien kokousta. Reserviläisliiton hallitukseen kuului vuonna 2010 pu heenjohtaja sekä yhteensä 27 varsinaista jäsentä. Liiton puheen johtaja na toimi kansanedustaja Markku Pakkanen Kouvolasta ja varapuheenjohtajina toiminnanjohtaja Osmo Suominen Kaarinasta, laskentasihteeri Pirjo Koponen Kirkkonummelta sekä markkinointipäällikkö Esko Raskila Sastamalasta. Liiton sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin 17.-18.4.2010 Kajaanissa ja syyskokous 19.-21.11.2010 Seinäjoella. Molempien liittokokoustapahtumien yhteydessä pidettiin myös järjestelyvastuun kantaneiden reserviläispiirien 50-vuotisjuhla. Syyskokoustapahtuma oli yhteinen Suomen Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton kanssa. Sen avasi reserviläisjärjestöjen yhteisen puolustuspoliittisen ohjelman julkaisu. Seinäjoen syyskokous oli tavallista merkittävämpi myös sen johdosta, että kokouksessa oli liiton kautta aikojen ensimmäinen puheenjohtajavaali. Lopulta hyvin tiukaksi muodostuneen vaalin voitti liiton istuva puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Pakkanen 125 äänellä. Hänen vastaehdokkaansa liikemies Kari Kallonen sai vaalissa 111 ääntä. Syyskokous täydensi myös liiton hallitusta. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajiksi toiminnanjohtaja Osmo Suomisen Kaarinasta, laskentasihteeri Pirjo Koposen Kirkkonummelta sekä kehityspäällikkö Hannu Jokiluoman Tampereelta. Valiokunnat yhdistettiin Liittohallituksen tukena toimi vuonna 2010 työ-, talous- ja naisten valiokunnat, jotka oli muodostettu hallituksen jäsenistä. Lisäksi liitossa toimi kansainvälinen työryhmä, sotilas- ja koulutustoimikunta sekä veteraaniyhteistyöryhmä. Myös liiton puheenjohtajisto toimi omana toimielimenään. Vuoden 2010 lopulla tehtiin päätös siirtymisestä yhteen valiokuntaan, joka muodostetaan liittohallituksen jäsenistä. Valiokunnan tueksi muodostetaan tarvittaessa työryhmiä, joiden työtä johtavat pääsääntöisesti liittohallituksen jäsenet. Työryhmissä voi olla myös asiantuntijajäseniä. Uusi hallintomalli otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Samassa yhteydessä myös liittokokousjärjestelmä kevenee, sillä jo aiemmin on tehty päätös yksipäiväiseen vuosikokoukseen siirtymisestä. Henkilöstövahvuus ennallaan Reserviläisliiton liittohallituksen ja valiokuntien tukena toimi vuonna 2010 kolme toimihenkilöä, jotka työskentelivät liiton keskustoimistossa Helsingissä. Keskustoimiston toimintaa johti toiminnanjohtaja Olli Nyberg Vantaalta. Lisäksi liiton palveluksessa olivat järjestösihteeri Suvi Tuomanen ja sihteeri Anne Hyytiäinen Helsingistä. Liiton jäsenrekisteriä hoiti jäsensihteeri Sara Väinölä, joka oli liiton osaksi omistaman Maanpuolustusyhtiö MPY Oy:n palveluksessa. Toimintasuunnitelman mukaisesti liittohallitus selvitti neljännen toimihenkilön palkkausmahdollisuutta. Erillistä tiedottajaa ei palkattu mm. taloudellisten syiden johdosta. Myös liiton toimitilakysymyksen selvittämistä jatkettiin. Syksyllä tehtiin päätös toimiston siirtämisestä Maanpuolustusyhtiöltä vapautuneisiin tiloihin sekä niihin liittyvästä remontista ja hankinnoista. Uuden toimitilan käyttöönotto siirtyi vuoden 2011 puolelle. Reserviläinen-lehti teki lukijatutkimuksen Toimintavuonna Reserviläisliiton osin omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy vastasi perinteiseen tapaan omistajiensa jäsenrekisterien hoidosta, hallintopalveluista ja myyntoiminnasta sekä julkaisi Reserviläinen-lehteä. Reserviläinen ilmestyi kahdeksana numerona, joista yksi jaettiin kaikille varusmiehille ja yksi kaikille abiturienteille. Lehden normaalijake luun kuuluvat lähes kaikki jäsenmak sunsa maksaneet Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet. Toimintavuonna Reserviläisliitto osallistui Reserviläinen-lehden tekemiseen ja tuotti itse lehden järjestösivuilla julkaistun materiaalin. Liitto pyrki näillä sivuilla esittelemään liittotason toiminnan ja tapahtumien lisäksi myös reserviläisyhdistysten toimintaa. Erityishuomioita kohdistettiin liiton yhteistapahtumien esittelyyn, joiden materiaali tuotettiin yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Vuonna 2010 tehtiin laaja lukijatutkimus, johon osallistui tuhatkunta Reserviläisliiton jäsentä. Pääsääntöisesti Reserviläisen ulkoasuun ja sisältöön oltiin tyytyväisiä. Neuvottelupäiviä piireille Reserviläispiireillä on perinteisesti merkittävä rooli liiton ja sen jäsenyhdistysten välisessä kanssakäymisessä. Vuonna 2010 liitossa toimi 18 maakunnallista reserviläispiiriä, joista valtaosalla oli palveluksessaan vähintään yksi osapäiväinen toimihenkilö ja käytössä toimitilat. Liitto tuki piiriensä toimintaa mm. taloudellisella tuella. Toimintavuonna piirien toiminnanjohtajille (vast.) järjestettiin kahdet koulutus- ja neuvottelupäivät yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Maaliskuussa toiminnanjohtajat olivat koolla yksipäiväisessä tilaisuudessa Helsingissä. Oulussa järjestetty elokuun tapahtuma oli kaksipäiväinen ja mukana olivat myös piirilehtien päätoimittajat. Mittavaa sidosryhmäyhteistyötä Reserviläisliitto teki toimintavuonna yhteistyötä monien eri järjestöjen, tahojen ja toimielinten kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös liiton valtakunnallisesta varainkeruusta vastannut Maanpuolustuksen Tuki ry, maanpuolustusjärjestöjen yhteinen sotilaskoulutusorganisaatio Maanpuolustuskoulutusyhdistys, veteraaniperinneyhteistyötä koordinoiva Tammenlehvän Perinneliitto ry sekä valtakunnalliset veteraanijärjestöt ja puolustusvoimat. Aiempaa merkittävämmäksi yhteistyötahoksi muodostui ampumaharrastusfoorumi, jonka puitteissa mm. kehitettiin uusille ampujille tarkoitettua Ampumakortti-koulutusta sekä koordinointiin edunvalvontaa aselain uudistukseen liittyen. Laajaa edunvalvontaa Vuonna 2010 Reserviläisliitto harjoitti laajaa edunvalvontaa mm. aselain uudistukseen, puolustusvoimien ja MPK:n kehittämiseen sekä koko maanpuolustusjärjestelmämme tulevaisuuteen liittyen. Eniten resursseja käytettiin aselakiprosessiin vaikuttamiseen, kuten jo aiemmin on kuvattu. Yhteydenpito erityisesti eduskunnan puolustusvaliokuntaan oli muutenkin tiivistä. Liiton edustajat kävivät puolustusvaliokunnan kuultavana useita kertoja vuoden aikana. Näihin kuulemisiin liittyen laadittiin useita kirjallisia lausuntoja. Reserviläisliitto piti säännöllistä yhteyttä myös puolustusministeriöön ja puolustusvoimiin. Vuoden aikana laadittiin useita lausuntoja lainvalmisteluun ja muihin asioihin liittyen. Liiton hallituksella oli pääsääntöisesti mahdollisuus osallistua lausuntojen viimeistelyyn. Liitto oli toimintavuonna mukana myös kansainvälisissä tehtävissä toimivien reserviläisten aseman kehittämisessä. Puolustusministeriön koolle kutsumissa palavereissa pyrittiin vaikuttamaan kansainvälisissä tehtävissä palvelevien reserviläisten työsuhteiden ehtoihin ja palvelusturvallisuuteen. Kenraaliluutnantti Arto Räty ja puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen olivat mukana 9.9. Maanpuolustuksen Tuki ry:n tutustumiskäynnillä Utissa. (Kuva: Olli Nyberg) 16 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 17

Jääkäri Pasi Lakkala Sodankylän Reserviläisistä nimettiin Vuoden Reserviläiseksi 2010. (Kuva: Suvi Tuomanen) Reserviläisliiton toimintaa rahoitetaan mm. erilaisten yritysten ja yhteisöjen antamilla lahjoituksilla. Kuvassa lahjoittajien edustajia tutustumassa Utin Jääkärirykmenttiin. (Kuva: Olli Nyberg) PALKITSEMISET Reserviläisliitto palkitsi toimintavuonna monia ansioituneita jäseniään ja yhteistyötyökumppaneitaan erilaisilla huomionosoituksilla. Korkeimman huomionosoituksen sai entinen liittohallituksen jäsen Seppo Tuhkanen Kajaanista, jolle myönnettiin itsenäisyyspäivänä kolmannen luokan Vapaudenristi (VR3). Lisäksi liiton esityksestä myönnettiin lippujuhlapäivänä kahdeksan valtiollista huomionosoitusta seuraavasti: Hyrsky Tuomas (SL R), Karttunen Unto Iisakki (SL R), Riipi Esa Eino (SL R), Heikkilä Matti Mika (SVR Ar), Huotari Päivi (SVR Ar), Antila Touko (SL Ar), Norrbacka Kaisu Helena (SL Ar) sekä Idström Reijo Antero (SVR M 1kr). Toimintavuonna Reserviläisliitto haki myös Maanpuolustusmitaleita miekkojen kera (Mpm mk) ansioituneille jäsenilleen. Tämän korkean huomionosoituksen saivat Olli-Pekka Kanninen Mikkelistä, Pekka Pulkkinen Tuusulasta ja Pasi Rainiola Noormarkusta. Lisäksi Reserviläisliiton entiselle puheenjohtajalle Matti Niemelle myönnettiin toimintavuonna liiton pienoislippu. Reserviläisliiton omat huomionosoitukset myönnettiin perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivänä. Puolustusministeri Jyri Häkämies myönsi 6.12.2010 liiton Ansioristin soljen kera Erkki Anderssonille, Ilpo Pohjolalle ja Tapio Peltomäelle. Lisäksi ministerit Jyri Häkämies ja Anne Holmlund myönsivät 20 Reserviläisliiton ansioristiä seuraavasti: Finskas Anders, Heikkilä Reino, Heino Seppo, Holopainen Markku, Honkamaa Sakari, Häkämies Jyri, Jordan Kari, Kotiaho Paavo, Küttner Peter, Laajala Esko, Löfgren Pentti, Molander Tapio, Pelli Heikki, Pyhälahti Erkki, Rannikko Juha, Riutta Timo, Saarto Jouko, Toivanen Kalle, Vuoria Matti sekä Ylinen Kari. Ansioristien lisäksi myönnettiin 67 Kultaista, 108 Hopeista ja 170 Pronssista ansiomitalia. Valtaosa myönnetyistä ansioristeistä ja osa ansiomitaleista luovutettiin 3.12.2010 Helsingissä järjestetyssä, juhlallisessa luovutustilaisuudessa. Toimintavuonna Sotavahinkosäätiö myönsi liiton aloitteesta neljä maanpuolustuspalkintoa. Kapteeni Jari Lehtoväre sekä sotilasmestari Raimo Ojala palkittiin 1.500 euron palkinnoilla poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. Myrskylän Reserviläiset puolestaan sain 2.500 euron palkinnon pystyttämästään Lottien ilmavalvontatornin muistomerkistä. Vastaavan palkinnon sai myös Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri poikkeuksellisesta aktiivisuudestaan hengellisessä toiminnassa. Reserviläisliiton hallitus nimesi toimintavuonna perinteiseen tapaan myös Vuoden malliyhdistyksen ja Vuoden Reserviläisen. Kajaanin vuosikokouksessa julkaisut nimitykset kohdistuivat Lavajärven Seudun Reservinaliupseereihin sekä jääkäri Pasi Lakkalaan Sodankylästä. TALOUS JA TOIMINNAN TUKIJAT Reserviläisliiton vuoden 2010 talousarvion rakentui 11,5 euron suuruisen liittomaksun sekä 6,5 euron suuruisen Reserviläinen-lehden jäsentilausmaksun, merkittävien yleisavustusten ja mittavan oman varainhankinnan varaan. Liiton taloudellinen tulos muodostui 64.285 euroa ylijäämäiseksi mm. liiton saamien yleisavustusten odotettua paremman toteutuman johdosta ja, koska liiton oma varainhankinta onnistui hyvin. Reserviläisliitto myönsi itsenäisyyspäivänä runsaasti huomionosoituksia. Kuvassa liiton puheenjohtaja Markku Pakkanen luovuttaa ansioristejä 3.12. Helsingissä. (Kuva: Suvi Tuomanen) Omaa varainhankintaa toteutettiin mm. Talvisodan tapahtumiin liittyneen postikorttisarjan ja liiton jäsenmerkkien myynnillä, markkinoimalla ampuma- ja senioriturvaa sekä myymällä yritysyhteistyökumppaneille ilmoitustilaa Reserviläinen-lehdestä. Liiton oman varainhankinnan tuotto oli 107.484 euroa. Reserviläisliiton varsinaiset toiminnan kulut vuonna 2010 olivat 631.105 euroa. Tästä katettiin jäsenmaksutuloilla 58 %, yleisavustuksilla 20 %, omalla varainhankinnalla 15 %, järjestötoiminnan tuotoilla 2 % ja korko- sekä osinkotuotoilla noin 5 prosenttia. Reserviläisliiton kirjanpito ja taloushallinto siirtyi toimintavuonna kirjanpitotoimisto J. Castrenin hoidettavaksi. Samalla liitto siirtyi ostolaskujen sähköiseen kierrätys- ja hyväksymisjärjestelmään. Reserviläisliitto otti vuoden 2010 lopulla käyttöön E-laskun. Sähköistä laskutusta markkinointiin mm. sähköpostilla liiton jäsenistölle. MPT ja URLUS-säätiö merkittävimmät tukijat Vuonna 2010 Reserviläisliitto sai toimintaansa taloudellista tukea monilta yhteisöiltä. Tukea saatiin sekä suoraan että Maanpuolustuksen Tuki ry:n (MPT) kautta. Suurimpien valtakunnallisten maanpuolustusjärjestöjen varainkeruusta vastannut MPT oli liiton toiminnan merkittävin tukija 70.134 euron suuruisella lahjoituksellaan. Lisäksi MPT:n kautta liitto sai Ikämiessäätiöltä 6.800 euron suuruisen tuen. 18 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 19

MPT tuki Reserviläisliittoa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle antamallaan 7.500 euron suuruisella lahjoituksella, jonka se osoitti Reserviläisliiton MPK:n kursseina toteuttaman koulutuksen rahoittamiseen. Liitto käytti tätä määrärahaa mm. Yhdistysjohdon koulutukseen sekä naisten koulutuspäivän järjestämiseen. Myös Puolustusministeriöltä saatu 37.500 euron toimintatuki tuli liitolle MPT:n kautta. Tällä tuella rahoitettiin pääasiassa Reserviläisliiton piiritukea, joka kohdistui liiton maakunnallisille piireille. Poikkeuksellisen merkittävä oli myös URLUS-säätiöltä saatu, 45.120 euron suuruinen tuki, joka kohdistui liiton toimitilojen vuokrakuluihin. AHS tuki toimitilojen kunnostusta Myös Aliupseerien Huoltosäätiö tuki Reserviläisliittoa merkittävällä lahjoituksella. Liiton saama 10.000 euron suuruinen tuki suunnattiin liiton uuden toimitilan varustamiseen ja kunnostamiseen. Aliupseerien Huoltosäätiö rs (AHS) on Reserviläisliittoa ja puutteenalaisia reservinaliupseereita tukeva säätiö, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2010 liiton kunniajäsen Matti Niemi. Reserviläisliiton hallituksen nimeäminä jäseninä säätiön hallituksessa toimivat liiton kunniajäsenet Jarmo Paasikivi ja Matti Ojanperä. Perinteiseen tapaan Reserviläisliiton toiminnanjohtaja hoiti toimintavuonna säätiön asiamiehen tehtävää liiton sihteerin tuella. LOPUKSI Vuonna 2010 Suomessa käytiin poikkeuksellisen vilkaista keskustelua maanpuolustuksen ja puolustusvoimien tulevaisuudesta. Taustalla oli valtiontalouden vahva alijäämä, jonka seurauksena puolustusvoimille luvattu lisärahoitus ei ollut mahdollinen. Erilaisia säästövaihtoehtoja esitettiin paljon. Puhuttiin varuskuntien lakkauttamisesta, sodan ajan joukkojemme pienentämisestä ja jopa yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Reserviläisliitto pyrki pitämään keskustelun faktapohjaisena. Tiedotteissaan ja kannanotoissaan liitto muistutti säännöllisesti, että liittoutumaton maa joutuu itse vastaamaan omasta puolustuksestaan, mikä ei käytännössä ole mahdollista ilman yleisen asevelvollisuuden kautta syntyviä, riittävän suuria sodan ajan joukkoja. Liiton faktapohjainen viestintä sai vastakaikua monissa tiedotusvälineissä. Toimintavuoden jälkimmäisellä puoliskolla käynnistyneeseen kodinturvakeskusteluun liitto suhtautui rauhallisesti, koska faktoja kantojen muodostamisen pohjaksi ei juuri ollut. Kannanotot ja päätökset tästä asiasta siirtyivät vuodelle 2011. Mikäli kodinturvajoukot aikanaan syntyvät, on kyseessä eittämättä suurimmasta muutoksesta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa sitten 1990-luvun alkuvuosien. On selvää, että Suomen suurimmalla maanpuolustusjärjestöllä on kodinturvahankkeelle poikkeuksellisen paljon annettavaa. Jäsenmäärät piireittäin 31.12.2010 YHTEENSÄ MAKSANEET RÄSTI UUDET * KEHITYS-% ** 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2006 31.12.05 Etelä-Häme 2 544 2 424 60 60 3,74 2 338 2 298 2 300 2 285 2 277 Etelä-Karjala 1 282 1 228 33 21-1,11 1 242 1 266 1 252 1 229 1 223 Etelä-Pohjanmaa 2 932 2 785 83 64-2,20 2 847 2 819 2 845 2 768 2 692 Helsinki 3 570 3 293 152 125 5,53 3 140 2 766 2 660 2 587 2 573 Kainuu 996 952 27 17-0,60 958 1002 1007 997 948 Keski-Pohjanmaa 1 005 945 36 24-1,06 955 941 944 899 870 Keski-Suomi 1 960 1 848 76 36 0,72 1 835 1 799 1 734 1 658 1 620 Kymenlaakso 1 874 1 810 35 29-1,16 1 831 1 815 1 833 1 827 1 859 Lappi 1 355 1 256 50 49-0,17 1258 1197 1187 1 150 1148 Pirkanmaa 4 590 4 373 156 61-0,21 4 382 4 211 4 068 3 901 3 738 Pohjois-Karjala 1 317 1 220 54 43-2,65 1 253 1 247 1 225 1 200 1 209 Pohjois-Pohjanmaa 1 942 1 817 67 58 1,29 1 794 1 785 1 734 1 714 1 634 Pohjois-Savo 1 568 1 495 31 42-1,25 1 514 1 525 1 463 1 395 1 391 Päijät-Häme 1 464 1 384 30 50 13,44 1 229 1 153 1 016 1 000 967 Talvisodan päättymisestä tuli 2010 kuluneeksi 70 vuotta. Reserviläisliitto kunnioitti talvisodan taistelijoita kahdeksan postikortin sarjalla, joista yhdessä oli legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä. (Kuva: Puolustusvoimat) Satakunta 1 793 1 711 48 34 0,24 1 707 1 697 1 642 1 629 1 660 Suur-Savo 1 328 1 262 44 22-1,41 1 280 1 274 1 257 1 252 1 274 Uusimaa 2 545 2 386 74 85-0,46 2 397 2 381 2 341 2 311 2 255 Varsinais-Suomi 2 475 2 365 55 55 1,09 2 340 2 287 2 227 2 113 2 039 YHTEENSÄ 36 540 34 554 1 111 875 0,76 34 300 33 463 32 735 31 915 31 377 * Ne uudet jäsenet, jotka myöhäisen liittymisajankohdan johdosta eivät saaneet vuoden 2010 jäsenmaksulaskua ** Maksaneiden jäsenten määrä verrattuna 31.12.2009 20 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 21

Liittohallitus ja muut toimielimet sekä liiton edustus Hallitus Pakkanen Markku, puheenjohtaja Suominen Osmo, 1.varapuheenjohtaja, V-S Koponen Pirjo, 2.varapuheenjohtaja, Uus, naiset Raskila Esko, 3.varapuheenjohtaja, Pir Arvonen Juha, E-H Hamari Helvi, naiset Hauta-aho Rauno, K-P Huttunen Jorma, P-K Hyppönen Jouko, K-S Jokiluoma Hannu, Pir Kaistila Tapani, E-P Karinen Kimmo, Hki Kirves-Lassila Sirkku, naiset Koivula Kari, Kym Liinamaa Jaakko, E-P Markula Pasi, V-S Matinniemi Jorma, P-S Mikkonen Raimo, S-S Mällinen Jorma, E-K Nöjd Ismo, Uus Parkkonen Juha, Hki Patrakka Marko, Päi-Hä Peltoniemi Markku, Lpi Puputti Olli, E-H Rainiola Pasi, Sat Ronkainen Timo, P-P Saloranta Timo, Uus Sorvari Yrjö, Kai Hallituksen toimihenkilöt Nyberg Olli, toiminnanjohtaja, esittelijä Tuomanen Suvi, järjestösihteeri, sihteeri Liiton toimihenkilöt Nyberg Olli, toiminnanjohtaja Tuomanen Suvi, järjestösihteeri Hyytiäinen Anne, sihteeri Sara Väinölä, jäsensihteeri (MPY) Talousvaliokunta Raskila Esko, puheenjohtaja Arvonen Juha, jäsen Hyppönen Jouko, jäsen Koivula Kari, jäsen Mällinen Jorma, jäsen Puputti Olli, jäsen Nyberg Olli, esittelijä ja sihteeri Työvaliokunta Suominen Osmo, puheenjohtaja Jokiluoma Hannu, jäsen Liinamaa Jaakko, jäsen Karinen Kimmo, jäsen Koponen Pirjo, jäsen Nöjd Ismo, jäsen Olli Nyberg, esittelijä ja sihteeri Naisten valiokunta Koponen Pirjo, pj Gåpå Tuula, jäsen Kirves-Lassila Sirkku, jäsen Hamari Helvi, jäsen Nenonen Minna, jäsen Nieminen Hanna, jäsen Tuomanen Suvi, sihteeri Kunniajäsenet Niemi Matti Ojanperä Matti Paasikivi Jarmo Pesälä Mikko Pihlajamäki Antti Räikkönen Lauri ( 6.11.2010) Saari Aapo Saari Veikko Kansainvälinen toimikunta Pohjola Ilpo, pj Peltoniemi Markku Puputti Olli Saloranta Timo Suominen Osmo Sotilas- ja koulutustoimikunta Parkkonen Juha, pj. Hyppönen Jouko Karinen Kimmo Nenonen Minna Urheilutoimikunta Ronkainen Timo, pj. Kaistila Tapani Kanninen Olli-Pekka Patrakka Marko Maanpuolustusmitalitoimikunta Markku Pakkanen Veteraaniyhteistyöryhmä Suominen Osmo, pj Kanninen Olli-Pekka Kokkola Tiina Pääkkönen Pentti Tuhkanen Seppo Tuomanen Suvi, sihteeri Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Nyberg Olli Nöjd Ismo Puputti Olli VAPEPA Hamari Helvi, työvaliokunta Tuomanen Suvi, keskustoimikunta Reservin neuvottelukunta Pakkanen Markku Parkkonen Juha (vara) Maanpuolustuksen Tuki ry (MPT) Pakkanen Markku Reserviläisurheiluliitto ry Hyppönen Jouko Patrakka Marko Ronkainen Timo Suomen Ampumaurheiluliitto ry Kaistila Tapani, liittovaltuusto Ampumaratafoorum Tuomanen Suvi AESOR Ilpo Pohjola (vice president) Osmo Suominen (technical delegate) Opintotoiminnan Keskusliitto ry Nyberg Olli Maanpuolustuskoulutusyhdistys Raskila Esko (hallitus ja valiokunta) Andersson Erkki (valiokunta) Hyppönen Jouko (valiokunta) Koponen Pirjo (valiokunta) Niemi Matti (valiokunta) Nöjd Ismo (valiokunta) Padasjoki-työryhmä Arvonen Juha, neuvottelukunta Koskinen Heikki, hoitokunta Reserviläinen lehti, toimituskunta Olli Nyberg Tammenlehvän Perinneliitto ry Matti Niemi Aliupseerien Huoltosäätiö rs Niemi Matti pj Pihlajamäki Antti vpj Ojanperä Matti (RES-mandaatti) Paasikivi Jarmo (RES-mandaatti) Saari Aapo Saari Veikko Sorri Kalevi Reserviläisliiton kaksipäiväisen vuosikokoustapahtuman päätti Kajaanin Kajanus-salissa 18.4. järjestetty valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. (Kuva: Yrjö Sorvari) 22 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 23

TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2010 TASE 31.12.2010 EURO 01.01.2010-31.12.2010 01.01.2009-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 60 595,72 45 120,00 Tuotot yhteensä 60 595,72 45 120,00 Kulut Henkilöstökulut -161 668,29-168 185,18 Poistot -10 971,56-3 678,79 Muut kulut Vuokrat -46 650,16-47 296,76 Järjestötoiminta -84 596,14-58 171,04 Kotimainmen yhteisötoiminta -10 646,30-8 103,35 Kansainvälinen yhteisötoiminta -7 039,56-12 142,35 Tukitoiminta -125 502,05-97 561,00 Muut kulut -184 030,98-172 470,71 Muut kulut yhteensä -458 465,19-395 745,21 Kulut yhteensä -631 105,04-567 609,18 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -570 509,32-522 489,18 Tuotto-/kulujäämä -570 509,32-522 489,18 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 991 783,27 959 415,15 Kannatusjäsenmaksutuotot 0,00 9 180,60 Muut tuotot 164 512,36 230 908,19 Kulut -676 483,11-711 585,24 Varainhankinta yhteensä 479 812,52 487 918,70 Tuotto-/kulujäämä -90 696,80-34 570,48 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 30 648,33 18 671,96 Kulut -100,04-150,74 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 30 548,29 18 521,22 Tuotto-/kulujäämä -60 148,51-16 049,26 Yleisavustukset 124 434,00 135 164,18 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ( ALIJÄÄMÄ) 64 285,49 119 114,92 EURO 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 10 892,35 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 10 892,35 0,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 23 395,64 10 308,20 Muut aineelliset hyödykkeet 1 004,86 418,86 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 24 400,50 10 727,06 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 8 409,40 8 409,40 Sijoitukset yhteensä 8 409,40 8 409,40 Pysyvät vastaavat yhteensä 43 702,25 19 136,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 5 247,96 7 102,58 Vaihto-omaisuus yhteensä 5 247,96 7 102,58 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 6 646,31 4 642,00 Muut saamiset 0,00 4 582,69 Siirtosaamiset 20 127,58 205,96 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 26 773,89 9 430,65 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet 220,00 220,00 Rahoitusarvopaperit yhteensä 220,00 220,00 Rahat ja pankkisaamiset 277 956,29 202 992,05 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 310 198,14 219 745,28 Vastaavaa yhteensä 353 900,39 238 881,74 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 179 366,34 60 251,42 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 64 285,49 119 114,92 Oma pääoma yhteensä 243 651,83 179 366,34 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 74 415,11 32 474,20 Muut velat 2 922,21 6 346,00 Siirtovelat 32 911,24 20 695,20 Lyhytaikaiset velat yhteensä 110 248,56 59 515,40 Vieras pääoma yhteensä 110 248,56 59 515,40 Vastattavaa yhteensä 353 900,39 238 881,74 24 RESERVILÄISLIITTO r.y. RESERVILÄISLIITTO r.y. 25

TILINTARKASTUSKERTOMUS 26 RESERVILÄISLIITTO r.y.