ilmestys Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti KEVÄT 2012 ASUKAS- TOIMIKUNNAT STARTTASIVAT Unelmointia viherhuoneessa Lapsuuteni TYSsillä ASUKASNEUVOJA VASTAA NAAPURISOPU, ONKO SITÄ? YLLÄTYSVIERAS ISKI ilmestys 1
Saara Malila asui lapsena Ylioppilaskylässä. 1970-luvulla itäpuolta vasta rakennettiin ja lapset leikkivät hiekkakasoissa ja pelloilla. Nyt Saara on Turku 2011 -säätiön viestintäpäällikkö. 4 Kun asukkaat muuttavat pois TYSsiltä, asunnoissa tehdään poismuuttotarkastus. Suurin osa opiskelijoista huolehtii asunnoistaan hyvin. 18 ilmestys Elina Silver asuu Ironsidessa ja viihtyy loistavasti. Hän rentoutuu päivän päätteeksi omassa viherhuoneessa hyvän kirjan äärellä. 14 Sisältö Pääkirjoitus...3 Iloinen lapsuus TYSsillä...4 Yllätysvieras iskee...7 TYS käyttää uusiutuvaa sähköä...7 Yhteistyö toimii hyvin...9 Power to the Residents...10 Koska naapurin asioihin voi puuttua?...12 Viherpeukalon unelmakoti...14 Opintotukisoturi...16 Mieluiten itsenäisesti...17 Koti kuntoon ennen muuttoa...18 Kun olet lähdössä... 19 Mitä ostit kaupasta?...20 2 ilmestys
PÄÄKIRJOITUS Kuvassa asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa ja puutarhatonttu Heinz Caribia. (Puutarhatonttu oikealla.) Tutustu hänen tarinaansa sivulla 8. Aktiivista yhteistoiminnan teemavuotta hyvät asukkaat! Turun Ylioppilaskyläsäätiö on toimintasuunnitelmassaan linjannut yhdeksi painopistealueekseen asukastoiminnan vakiinnuttamisen asuntokohteissa. Tällä hetkellä asukastoimikunta löytyykin lähes kaikista asuntokohteista. Toivomuksenamme on, että mahdollisimman moni asukas osallistuisi oman asuntokohteensa toimintaan. Kevään 2011 asiakastyytyväisyyskyselyssä asukkaat toivoivat grillitapahtumia, retkiä, liikuntalajikokeiluja, siivous- ja pihatalkoita, kursseja ja kirpputoreja. Uudessa asukasyhteistoimintamallissa jokaiselle kohteelle on varattu 220 euron suuruinen perusavustus ja lisäksi kohdekohtaista avustusta 4 e/asuntopaikka. Sen avulla kohteissa voidaan järjestää juuri sen kohteen asukkaita innostavia tapahtumia. Määrärahan tulee palvella mahdollisimman montaa asukasta. Asukastoimikunnille ei kuitenkaan jaeta kristallipalloa, joten kannattaa olla aktiivinen ja kertoa itse, minkälaista asukastoimintaa toivoisi omassa kohteessa järjestettävän. Asukastoimikuntien yhteystiedot löytyvät niin tästä lehdestä kuin TYSsin nettisivuiltakin. Asukastoimikuntien neuvottelukunta aloittaa työnsä tammikuun lopussa. Neuvottelukunnassa on edustajia kohteista jokaista alkavaa 500 asuntopaikkaa kohden. Neuvottelukunta koostaa esimerkiksi asukastoimikuntien budjettiin ja tilinpäätökseen liittyviä lausuntoja sekä tiedottaa niistä TYSsiä. Lisäksi neuvottelukunta voi antaa suosituksia ja ohjeita yhteishallinnon piiriin kuuluvista asioista. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa järjestetään asukasdemokratiakoulutusta uusille toimijoille. Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallitus päätti uuden asukasyhteistoimintamallin hyväksymisen yhteydessä, että mallin toimivuutta arvioidaan keväällä 2012. Kaikilta asukastoimikunnilta tullaan pyytämään asiasta lausunto. Neuvottelukunta kokoaa lausunnot ja arvioi samalla keskitetyn palveluntarjonnan tarpeen. Neuvottelukunnan esitys käsitellään hallituksessa mallin toimivuuden arvioinnin yhteydessä. Asuntokohteissa tapahtuvalla asukastoiminnalla on viihtyisyyttä lisäävä vaikutus. Asukastoimikunta tuo yhdessä tekemisen meininkiä asuntokohteeseen ja luo yhteishenkeä. Asukkaiden ja TYSsin keskinäinen luottamus ja yhteistyö asioiden hoidossa on tärkeä tekijä asuntokohteiden kunnossapidon ja hoidon edistämisessä. Toimivan asukasdemokratian on havaittu jopa vähentävän peruskorjaustarvetta ja vaikuttavan talon hoitomenoja alentavasti. Yhteistoimintaterveisin Pirjo Lipponen-Vaitomaa asuntotoimenjohtaja Bästa hyresgäster, vi önskar er ett aktivt temaår för samarbete! I sin verksamhetsplan har Studentbystiftelsen i Åbo linjerat upp som prioriterat område det att man ska göra hyresgästverksamheten regelbunden i bostadsmålen. För närvarande finns det faktiskt en hyresgästkommitté i praktiskt taget alla bostadsmål. Vi önskar att så många hyresgäster som möjligt skulle delta i verksamheten i sitt bostadsmål. I kundbelåtenhetsförfrågningen på våren 2011 önskade sig hyresgästerna grillevenemang, exkursioner, att pröva olika grenar, städ- och gårdstalkon, kurser och loppmarknader. I den nya modellen för hyresgästsamarbete har man reserverat för vart och ett bostadsmål ett grundanslag på 220, förutom vilken det dessutom tillkommer ett för vart och ett bostadsmål specifikt anslag på 4 per bostadsplats. Med hjälp av den kan man i bostadsmålen arrangera sådana evenemang som intresserar just de egna hyresgästerna. Anslaget skall betjäna så många hyresgäster som möjligt. Vi delar inte ut kristallkulor till hyresgästkommittéerna, alltså lönar det sig för dig att vara aktiv och själv berätta hurdan hyresgästverksamhet du önskar att man skulle arrangera inom ditt bostadsmål. Kontaktuppgifterna för bostadskommittéerna hittar du såväl i denna tidning som på Stiftelsens webbplats. Hyresgästkommittéernas rådgivande delegation påbörjar sitt arbete i slutet av januari. Den rådgivande delegationen består av representanter från bostadsmålen enligt principen av en representant för varje påbörjad 500 bostadsplatser. Den rådgivande delegationen gör till exempel ett sammandrag av hyresgästkommittéernas utlåtanden beträffande budgeten och bokslutet samt rapporterar Stiftelsen om dem. Dessutom kan den rådgivande delegationen ge rekommendationer och anvisningar om frågor som hör till samförvaltningen. Under årets första möte anordnas utbildning inom hyresgästdemokrati för de nya aktörerna. I samband med att de godkände den nya modellen för hyresgästsamarbete beslutade styrelsen för Studentbystiftelsen i Åbo att man på våren 2012 skall utvärdera hur modellen fungerar. Man kommer att begära ett utlåtande av samtliga hyresgästkommittéer. Den rådgivande delegationen sammanför utlåtandena och bedömer samtidigt behovet för centraliserat serviceutbud. Den rådgivande delegationens förslag behandlas av styrelsen i samband med bedömningen av hur modellen fungerar. Hyresgästverksamheten på bostadsmålen har en inverkan som ökar på trivseln. Hyresgästkommittén ger en känsla av att man gör saker tillsammans och den skapar samhörighet. Den ömsidiga tilliten mellan hyresgästerna och Stiftelsen samt i deras samarbete i att sköta om saker är en viktig faktor också för främjande av bostadsmålens skötsel och upprätthåll. Det har även observerats att en fungerande hyresgästdemokrati minskar behovet för grundlig sanering och att hyresgästdemokrati innebär en minskande inverkan gentemot skötselkostnaderna för byggnaden. Med hälsningar om samarbete, Pirjo Lipponen-Vaitomaa direktör för bostadsärenden
teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen ja kotialbumit 4 ilmestys Nykyään Saara Malila on Turku 2011 säätiön viestintäpäällikkö. Ennen kulttuuripääkaupunkivuoden rutistusta hän oli pitkään toimittajana Yleisradiossa.
Iloinen lapsuus TYSsillä Millaista on viettää lapsuus opiskelija-asunnossa? Kävimme kysymässä asiaa kahdelta aikuiseksi venähtäneeltä, jotka ovat viettäneet osan lapsuudestaan TYSsin asunnoissa. Iloinen kyläjengi Saara Malila oli neljän vanha, kun perhe muutti Ylioppilaskylään vuonna 1974. Kylässä hänelle syntyi pikkuveli Aaro, mutta aika TYSsillä jäi lyhyeksi, sillä jo 1975 perhe siirtyi Lausteelle. Ylioppilaskylässä asuntona oli kaksio, mutta Lausteen arava-asunnossa oli tilaa peräti viisi huoneellista. Äiti ainakin arvosti uutta asuntoa ja tilaa, sillä vauvaperheessä tuli paljon pyykkiä, jota oli ahdasta kuivatella kaksiossa. Lausteellakaan Malilat eivät kauan viihtyneet, sillä kolmen vuoden jälkeen muuttokuorma suuntasi Hämeeseen, Lammille. Lammilta Saara myös kirjoitti ylioppilaaksi ja siirtyi sittemmin Jyväskylään opiskelemaan valtio-oppia. Elämää hiekkakasoissa Parhaiten Saara muistaa Ylioppilaskylästä isot hiekkakasat, joissa tenavat leikkivät aamusta iltaan. Kylän itäpuolta rakennettiin vielä silloin ja Malilan perhe oli ensimmäisiä, jotka muuttivat paikalle. Kerran pelastin ystäväni Miikan, kun hän tipahti styrox-lautalta, jolla seilasimme hiekkakasojen välissä olleessa syvässä lätäkössä. Sinne se humpsahti ja minä kuulemma vedin pojan henkseleistä pinnalle. Itse en muista tapausta ollenkaan, mutta äiti on kertonut. Saara muistaa myös bileet, joita hänenkin kotonaan järjestettiin tiuhaan. Kun lapset uupuivat, he siirtyivät nukkumaan ja aikuiset jatkoivat juhlimista. En muista ollenkaan, millainen asunnon pohjaratkaisu oli. Muistan vain isot ja värikkäät Neuvostoliitto-henkiset julisteet, joita meillä oli paljon. Saara muistelee, että melkein jokaisessa asunnossa oli tuohon aikaan lapsia. Ainakin pihalla heitä oli iso mekastava jengi. Malilan neiti porhalsi paikalle yleensä punaiselle kolmipyöräisellään. Minusta on oikeastaan aika hienoa, että olen sattunut syntymään opiskelijavanhemmille ja olen saanut asua opiskelija-asunnossa. ilmestys 5
Henrietta kirjoitti viime syksynä ylioppilaaksi ja matkusti vuoden alussa Santiagoon Chileen opiskelemaan taideteolliseen korkeakouluun. Toivottavasti minusta vielä joku päivä tulee valokuvaaja, hän suunnittelee. Kotivalo oli lapsuuden hiekkalaatikko Henrietta Soininen syntyi samana päivänä, kun hänen vanhempansa muuttivat Kotivaloon. Muuttopäivästä 19-vuotiaalla nuorella naisella ei siis ole mitään muistikuvia, mutta tarinoita hän on päivästä kuullut runsaasti. Vanhempani asuivat aiemmin Ylioppilaskylässä, mutta hakivat kaksiosta kolmioon, kun äiti odotti minua. He olivat kuulemma olleet ilosta äimistyneitä, kun olivat kävelleet Räntämäkeen katsomaan asuntoa ja huomanneet, että se on kaksikerroksinen. Perhe muutti upouuteen taloon, sillä Kotivalo valmistui 1992. Keltaiset rivi- ja luhtitalot muodostavat idyllisen oman yhteisönsä. Sain leikkiä pihalla yksin jo 3-vuotiaasta alkaen. Olinkin aikamoinen villikko, kerran jäin vaatteistani kiinni mattotelineessä roikkuneeseen köyteen ja virpoja pelasti minut. Toisella kerran tallasin erään naapurin tulppaanit ja äiti talutti minut ja kaverini pyytämään anteeksi. Henrietta ei muista kovin tarkasti asuntoa, sillä perhe muutti pois TYSsiltä, kun tyttö oli 4,5-vuotias. Muistan, että meillä oli portaat, joiden alle oli kiva mennä piiloon. Keittiössä oli sohva, mistä taas oli hauska rakentaa majoja. Oma huoneeni oli iso, mutta aika askeettisesti sisustettu. Leluja ei ollut niin kamalan paljon. Parasta oli, että alakerrassa pääsi juoksemaan ympäri. Lumileijonaa mä ratsastan Kotivalossa asui paljon lapsiperheitä ja Henriettakin sai paljon ystäviä. Paras ystävä oli naapurin Anette, joka oli vain kolme viikkoa nuorempi. Aneten kanssa Henrietta pitää edelleen yhteyttä, vaikka Aneten perhe muutti pois Turusta jo silloin, kun tytöt olivat parivuotiaita. Myös Judit ja Joel ovat jääneet mieleen. Talvisin isä veisti minulle oven eteen lumesta ison lumileijonan ja toisena vuonna kamelin. Niiden selässä ratsastimme kavereiden kanssa. Minä olin etummaisena ja yritin heilua niin paljon, että toiset tippuisivat pois. Henrietta ei mitenkään erityisesti tajunnut asuvansa opiskelija-asunnossa, koska oli niin pieni. Koti sijaitsi taloyhtiön kerhohuoneen yläkerrassa, joten alakerrassa järjestettiin kyllä toisinaan kovaäänisiä bileitä. Äiti ja isä ovat kertoneet, että yksien bileiden tuoksinassa nuoret ajelivat minun vaunuillani, joiden alaosa oli jätetty oven pieleen. Pyörät vääntyivät käyttökelvottomiksi. Mutta syyllinen löytyi, tunnusti ja korvasi kaiken vahingon. Henrietta muistelee, että piha oli mukava leikkipaikka. Aina oli kavereita ja turvallisella sisäpihalla ipanat saivat touhuta ihan keskenään. Kerran minua pelotti kamalasti, kun tulin pimeällä kaverin luota leikkimästä. Olimme juuri puhuneet ufoista ja taivaalla lensi joku valoilmiö. Kotimatka tuntui kamalan pitkältä, vaikka se oli vain 15 metriä, hän nauraa. Asuntoihin kuuluu myös oma pihapatio, mutta sitä Henrietta ei erityisesti muista. Sen sijaan mieleen on jäänyt, kuinka hän kaatui saunassa ja päähän tuli haava, josta pulppusi valtavasti verta. Onneksi naapurissamme asui sairaanhoitaja, joka antoi hoito-ohjeita. Henrietta meni Kuunsillassa sijaitsevaan päiväkotiin vähän ennen kuin täytti kolme vuotta. Tarhamatka oli mukavan lyhyt, vain pari sataa metriä. On oikeastaan aika makeaa, että olen asunut opiskelija-asunnossa varhaislapsuuteni. Kellään ystävistäni ei ole samanlaista taustaa. 6 ilmestys
teksti: johanna pelto-timperi kuva: dreamstime TYS käyttää uusiutuvaa sähköä TYS on siirtynyt kokonaan uusiutuvan sähkön käyttöön. Puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja puolet biomassalla. Kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen toteaa uusiutuvaan sähköön siirtymisen olleen TYSsille arvovalinta, jolla halutaan edesauttaa ympäristöystävällisen energian tuottamista. TYSsin kiinteistöissä kuluu sähköä vuodessa 14 000 MWh. Haluamme olla edelläkävijä. Lämmityksessä olemme sidottuja paikalliseen kaukolämmön tuotantoon, mutta sähkön osalta voimme tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. Myös asukkailta on tullut toivomuksia vihreämpään sähköön siirtymisestä, Ismo toteaa. Uusiutuvan sähkön sertifioinnista saadaan takuut EECS:n (European Energy Certificate Systemin) järjestelmän kautta. Suomessa tuotetun sähkön alkuperää valvoo puolestaan Energiamarkkinavirasto. Ei vaikutusta vuokriin TYS on valmis investoimaan ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Ikituurissa on maalämpö. Ismo kertoo, että suunnitelmissa on Ikituuriin viereen uusia asuntoja, joita voitaisiin lämmittää ainakin osaksi aurinkoenergialla. Rakentamisessa ympäristöystävälliset ratkaisut maksavat, mutta esimerkiksi maalämpö alkaa tuottaa säästöjä runsaan viiden vuoden kuluttua. Uusiutuvasta sähköstä meil- Puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja puolet biomassalla. TYSsin kiinteistöissä kuluu vuodessa 14 000 MWh sähköä, jonka kustannus on 1,5 miljoonaa euroa. Jatkossa kaikki sähkö on uusiutuvaa, kun tähän asti vihreän sähkön osuus on ollut noin 15 prosenttia. le tulee perussähköön verrattuna noin 10 000 euron lisälasku. Tämä ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi vuokriin, koska sähköön kuluu kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Uusiutuvan sähkön käyttö perustuu kvartaalikiinnityksiin. Aaltosen mukaan näitä kiinnityksiä on nyt jo lähes kolmelle vuodelle eteenpäin, joten nyt voidaan tarkemmin budjetoida myös sähkön kustannukset. Kuormituskäyrän mukainen kiinteä sähkö ostetaan KSS Energialta ja spot-hintainen sähkö Energianmyynti Suomelta. Sähkön toimittajat on kilpailutettu. Huoletonta sähkön kulutusta Ismo kertoo, että opiskelija-asunnoissa kuluu perusvuokra-asuntoihin verrattuna enemmän sähköä. Sähköä käytetään huoletta, koska käytössä ei ole asuntokohtaisia mittareita ja sähkö kuuluu vuokraan. Reilu kulutus perustunee siihen, että esimerkiksi tietokoneet ovat opiskelijoilla koko ajan päällä. Parina viime vuonna on ollut havaittavissa kulutuksen pienentymistä, koska nykyiset tietokoneet ja kannettavat käyttävät vähemmän energiaa. Edelleenkin sähköä kuitenkin kuluu tavanomaista enemmän. Toimittaja intoutuu kokeeseen. Tarkoitus on tyrkyttää itseään kylään pullapitkon voimalla. Kello on 10.55 perjantaina, kun suuntaamme kuvaajan kanssa Ylioppilaskylän itäpuolelle. Tästä se lähtee. Ensimmäisen oven takana on nuori äiti ja parivuotias lapsi. Lasta ujostuttaa, hän ei halua pelottavaa toimittajaa ja valokuvaajaa kylään. Seuraavan oven tulee avaamaan nuori herra silmät unenpöpperössä. Olemme onnistuneet herättämään hänet, mutta onneksi yöunilta yllätetty on sopuisa tapaus. Sisään emme silti pääse. Kolmannen oven takana majailee nuori mies, joka pänttää tenttiin, joka on vielä tänään. Koira livahtaa ovenraosta rapsutettavaksi, mutta kylään emme pääse. Neljännen ovenkin takaa löytyy uninen nuori mies, joka on kietonut hätäpäissään alaosaansa pyyhkeen. Hän on kovin ystävällinen, mutta ei kaipaa juuri nyt vieraita. Viides ovi raottuu vain hiukan ja nuori nainen peruuttaa takaisin hyvin nopeasti. Kuudennen oven takana oleva mies kieltäytyy myös. Mitä, eikö pulla enää kelpaa nuorisolle? Seitsemännen oven avaa Jani Kilkki, joka kutsuu saman tien peremmälle. Kiitos, kiitos, kyllä sormet jo palelikin. Tyttöystävä ja tämän sisko ovat kuulemma juuri lähteneet agility-radalle kolmen koiran kanssa ja Janikin on kohta kiitämässä luennolle. Kahveja hän ei siis ehdi keittää, mutta ei hätää. Mitä olit tekemässä, kun ovikello soi? Olin juuri pukemassa vaatteita päälle. Opiskelen amk:ssa kolmatta vuotta Jani lupaa tarjota pullapitkosta illalla myös tyttöystävälle ja tämän siskolle. tietojenkäsittelytiedettä ja pitäisi lähteä koululle. Olen jo myöhässä. Mitä aiot tänään tehdä? No, koulun jälkeen pitää lenkittää meidän koira, labradorinnoutaja. Sitten varmaan pelaillaan lautapelejä, tyttöystävä on niistä innostunut, ja katsotaan joku hyvä leffa. Kuinka kauan olet asunut tässä? Reilun vuoden. Olen yllättynyt siitä, miten rauhallinen paikka Ylioppilaskylä on. YLLÄTYS YLLÄTYSVIERAS ISKEE ilmestys 7 teksti: pirkko soininen kuva: mikael soininen
Marraskuun puolivälissä säätiön asukastoimistoon rahjusti surullinen ja reissussa rähjääntynyt puutarhatonttu. Säätiön huoltomies oli löytänyt sen Ylioppilaskylän 3 korttelin katolta viluisena ja peloissaan. Tontulla oli mukanaan lappu, jossa se kertoi asuneensa aiemmin lukuvuoden 2010 2011 Ylioppilaskylä 3 A pohjakerroksen yhteiskeittiössä. Nimekseen tonttu kertoi Heinz Caribia ja paljasti lisäksi, että hänellä on myös facebook-profiili. Turun Ylioppilaskyläsäätiön valtuuskunta kokoontui 30.11.2011. Uudet pelastussuunnitelmat tulossa Bryggmanin kappeli Yo-taloilla palvelee seurakuntaa, ylioppilaskuntaa ja asukkaita. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa Ylioppilastalo C:ssä sijaitsee arkkitehdin hengessä peruskorjattu kappeli. Kappeli palvelee kokoontumistilana niin Turun yliopiston kristillistä opiskelijayhdistystä, ylioppilaskuntaa kuin talon asukkaitakin. Pelastuslain muuttumisen myötä TYS päivittää kohdekohtaiset pelastussuunnitelmansa kevään aikana. Uudet pelastussuunnitelmat ovat aiempia kompaktimmat ja niiden on tarkoitus valmistua kevään aikana. Asiasta tiedotetaan päivityksen valmistuttua. Nykyiset pelastussuunnitelmat löytyvät TYSsin nettisivuilta Asukas-osiosta. Päivityksen yhteydessä kaikkien TYSsin kohteiden pelastussuunnitelmat käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi. Uudet asukkaat pääosin tyytyväisiä Suurin osa niistä, jotka hakivat TYSsiltä asuntoa viime syksynä, odottivat asuntotarjousta korkeintaan kahden kuukauden ajan. Vain viidesosa joutui odottamaan asuntoa yli kaksi kuukautta. 91,3 % prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asuntotarjous oli helppo hyväksyä TYSKampuksen kautta. Kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä asunnon kuntoon. Tyytymättömyyden syy oli useimmiten se, että edellinen asukas oli laiminlyönyt loppusiivouksen. Kotivakuutus on asukkaista vain kolmasosalla. Tosin neljäsosa ei osannut edes vastata kysymykseen, onko sinulla oma kotivakuutus. TYS tekee joka syksy asukaskyselyn, joka suunnataan uusille asukkaille. Syksyllä 2011 kysely lähetettiin 1665 uudelle asukkaalle, jotka olivat muuttaneet TYSsille elo marraskuun aikana. Kyselyyn vastasi 736 henkilöä. Pesulavaraukset siirtyivät nettiin lokakuun lopussa Pesulan varauslista on korvattu lokakuun lopussa lähes kaikissa TYSsin pesuloissa nettivarausjärjestelmällä. Linkki järjestelmään löytyy TYSsin nettisivujen etusivulta. Vain Rauman Pyysumpun asuntokohteessa varauslista on edelleen pesulan seinällä. Muuten pesuloissa noudatetaan samoja periaatteita kuin tähänkin asti. Maksu suoritetaan kännykällä ja varaus peruuntuu, mikäli varaaja ei ole ottanut konetta käyttöön 15 minuutin kuluessa vuoron alkamisesta. Kuivausrummut on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka käyttävät pesukoneita. 8 ilmestys
teksti: johanna pelto-timperi kuva: mikael soininen AAMIAISELLA Yhteistyö toimii hyvin Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen päivät ovat kiireisiä. Kotona aamupala jää yleensä syömättä, joten Macciavellissä nautittu aamukahvi ja sämpylä antoivat voimia päivän tapaamisiin. Ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen valvonta-alueeseen kuuluu Turun Ylioppilaskyläsäätiön toiminnan seuraaminen kaupunginhallituksen laatimien konserniohjeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säätiö antaa neljä kertaa vuodessa kaupungille selvityksen toiminnastaan ja taloudellisesta tilanteestaan. Tämän avulla varmistetaan, että säätiö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto käsittelee säätiön talousarvion ja tilinpäätöksen tiedonantona. Toisaalta säätiö pyytää esimerkiksi isojen rakennushankkeiden suunnittelun alkaessa omistajataholta ennakkonäkemyksen asiasta. Apulaiskaupunginjohtaja on myös säännöllisesti yhteydessä säätiön johtoon. Säätiön toiminnan valvominen on haasteellista, koska juridisesti emme voi vaikuttaa muuhun kuin neljän vuoden välein valittavan hallituksen ja valtuuskunnan jäsenistöön. Kaikki muu perustuu vapaaehtoiseen kanssakäymiseen. TYS esimerkiksi noudattaa vapaaehtoisesti kaupungin konserniohjeistusta. TYSsin valtuuskunnassa on 48 jäsentä, joista kaupunki valitsee 25. Hallituksessa on 13 jäsentä, joista 7 on kaupungin valitsemaa. Hallituspaikat ovat suosittuja, koska TYS on merkittävä toimija alueella. TYSsin ja kaupungin yhteydenpito on toiminut hyvin, ja omistaja on tyytyväinen säätiön toimintaan. Virtasen mielestä säätiön kautta toteutettu opiskelija-asuntojen rakennuttaminen ja hallinnointi on hyvä ratkaisu. Toiminnassa korostuu laaja-alainen elinkeinopolitiikka. Opiskelijayhteisöllä on valtava merkitys Turulle. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun kautta vaikutetaan niin tutkimukseen, tuotekehitykseen kuin itse tuotantoonkin. Alueellisesti on tärkeää, että saamme koulutettua työvoimaa. Näin säätiö näyttelee merkittävää roolia elinkeinopolitiikassamme. Apulaiskaupunginjohtaja on itse opiskellut valtiotieteen perustutkinnon Turun yliopistossa ja jatkanut sitten Helsingissä ympäristötieteen laitoksella väitöskirjan sivuopintoja. Ylioppilaskylä on tuttu, vaikken ole siellä itse virallisesti asunutkaan. Puolisoni oli lääketieteellisessä ja hänellä oli sellainen pitkän käytävän huone Rehtorinpellonkadulla. Asuimme pienessä huoneessa muutaman kuukauden yhdessä ennen kuin sain meille isomman vuokra-asunnon. Vaimo ehti asua Ylioppilaskylässä puolitoista vuotta. MITEN ASUT? 4 Kysymystä Kohmossa omakotitalossa. Tämä on sitä elämisen tasoa, että voi asua maalla, mutta matka Turun keskustaan sujuu parissakymmenessä minuutissa ja bussit kulkevat kymmenen minuutin välein. MITÄ HARRASTAT? Purjehdusta, moottoripyöräilyä, vaeltamista ja kiipeilyä, laskettelua, lukemista ja elokuvia. MITÄ SYÖT AAMIAISEKSI? Herään aikaisin ja luen lehdet kotona, mutta aamiaista en ole tottunut syömään. Se ei vain maistu. Kahvinkin juon sitten vasta töissä. Jarkko Virtanen toteaa asuntovaatimusten yleensä ja myös opiskelijoiden osalta nousseen viime vuosina. Nyt uudet TYSsin asunnot vastaavat ja ylittävätkin omistusasuntojen tason ja vanha asuntokantakin on uudistettu nykyvaatimuksia vastaavaksi. ODOTATKO TALVEA? Olen kesäihminen ja talvi voisi jäädä kokonaan väliin. Mutta koska se vuodenaika kuuluu vuoden kulkuun, niin kyllä talvi saa olla talvinen. Lumityöt ovat esimerkiksi hyvää hyötyliikuntaa. ilmestys 9
teksti: simo arvo kuvat: mikael soininen ja simo arvo The chairman of the tenant committee Pasi Parviainen and secretary Johannes Virtanen are looking at the darts scoreboard in the Tavasti club room. Its frame no longer stays in place. Getting a new board is being considered as the tenant committee budget has increased, says Parviainen. Power to the Residents The reform of the tenant activity model improves TYS s residents possibilities for exercising influence. The purpose is to improve tenant democracy. In October, the Student Village Foundation of Turku (TYS) introduced a new tenant activity model. With this new model, tenants in the housing locations can decide on the activities for themselves. The objective is to create active tenant committees for each location. The reform has been well accepted. We are happy that tenant activity has been taken up in all but two housing locations. The number of tenant committees trebled with the reform from the six we had last year, says Pirjo Lipponen-Vaitomaa, Manager of Housing Affairs at TYS. The purpose of tenant committees is to be TYS s eyes in the housing locations. They will be the first to notice if something needs repairing or is causing a problem in the housing locations. At the same time, we aim to create a sense of community and good team spirit among the tenants. A demand for change has been evident people have become more active. In addition to a basic activity allowance, TYS also grants tenant committees a subscrip- tion linked to the number of tenants. Tenant democracy offers the tenants the opportunity to learn about the management of the house finances. First allowances have already been distributed. They have been used to purchase furniture, and one housing location has acquired a toy box for the yard. Many have used the money to organise a Christmas party. It has been a good way for the tenants to get to know each other, says Lipponen-Vaitomaa. Getting to know your neighbours TYS s housing location Tavasti is situated on Hämeentie in the Nummi district. There is a common club room for the housing location in the cellar of Tavasti s A entrance. The night before, the room had been occupied by 20 people of the housing location having a Christmas party, but now the only people sitting on the sofas were Pasi Parviainen, Chairperson of the Tenant Committee, and Johannes Virtanen, secretary. The Christmas party was suitably subdued. Not boring, but we did not see any stereotypical student party behaviour, says Parviainen. The Tavasti residents association actively organises programme for the tenants. In addition to Christmas parties, annual spring parties are organised. The tenants have also had a wine tasting as well as a pampering evening with samples of lotions and toiletries. Parviainen and Virtanen say that tenant activity helps in getting to know the neighbours. This is also made easier, of course, by all of the student housing tenants being in more or less the same phase of life. Common activities are a good way to build team spirit, says Virtanen. New faces With the reform of the tenant activity, the allowance received by the Tavasti tenant committee has been increased. According to Parviainen and Virtanen, tenants are consulted on the use of the money. The purpose is not to organise increasingly elaborate Christmas and spring parties but to come up with new kinds of activities. And specifically for all tenants and not just for the 10 ilmestys
There seems to be more interest in the activity now. tenant committee, says Parviainen. In addition to organising events, part of the allowance is supposed to be used for redecorating the club room. At least rugs and cupboards will be purchased for the room. Provision of information will also be invested in. The Tavasti tenant committee has its own website, but it has not been updated for a couple of years. It could be easier to move the provision of information to a Facebook group of the housing location, Parviainen reflects. There has not been much evidence of this autumn s changes in the already active tenant committee. However, there seems to be more interest in the activity now. After the reform, new faces have joined the tenant committee. Lively discussion has increased people s interest, says Virtanen. Normally about 10 people attend Tavasti tenant committee meetings. There are eight meetings per year. We are looking forward to seeing what role the Board of the Tenant Committees will play when it is launched at the beginning of next year. It is hard to say anything yet about the new player, Parviainen ponders. Aamurusko beginnings The situation in the Aamurusko housing location situated in Varissuo, Turku, is different than in Tavasti. The tenant committee became operational for the first time last August. Oskari Tulonen was elected chairman. I became involved because I am interested in what goes on near my home. Even if I hadn t joined the tenant committee itself, I would have liked to see who the decision-makers are regarding the housing location matters, says Tulonen. Tulonen moved to Varissuo with his girlfriend two and a half years ago. The couple and their cats value the rents that are lower than those in the centre and the extra square meters they get for the same money. They have not, however, got to know their neighbours too well. We have advertised tenant activity as a way of getting to know the neighbours better. We also hope that we will see team spirit built amongst everyone who lives in Aamurusko. Tenant activity, which is at its early stages, started with a barbecue evening by the housing location s common outdoor barbecue. All Aamurusko tenants were invited to join in. We were afraid that the rainy weather might dampen the enthusiasm and interest in the event but about 20 people arrived at the barbecue. The evening was a great success, Tulonen continues. Aamurusko, too, has its own club room but it has been closed because of vandalism. Now the Turnover is quite high in student accommodation. It brings its own challenge to activating people, but it also makes tenant activity more exciting. You get to meet new people, says Oskari Tulonen, Chairperson of the Tenant Committee at Aamurusko. key of the room has been handed over to the tenant committee. In the autumn, TYS organised an information meeting about budgets, and there we managed to convey our message about the need for the club room renovation. Already the following week an inspection was carried out in the room and by the end of November the renovation was already underway. After the renovation and painting, TYS has Asukastoimikuntien yhteystiedot YO-KYLÄ LÄNSI yoklansi@epilogue.org YO-KYLÄ ITÄ yokyla.ita@gmail.com YO-TALOT yotalot@gmail.com KIERTOTÄHTI ei asukastoimikuntaa, asukastoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: asukastoimikunnat@tys.fi HENRIKKI henrikki@lists.utu.fi AURANHELMI auranhelmi@gmail.com TAVASTI tavasti@utu.fi NUMMENRANTA www.nummenranta.net IKITUURI ikituuriasukastoimikunta@gmail.com KUUNSILTA ei asukastoimikuntaa, asukastoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: asukastoimikunnat@tys.fi promised to arrange for an oven and a fridge to be installed in the room. Also new furniture has been acquired. When the surroundings are in order, we can concentrate on organising activities. We would hope that more tenants will become involved in the activities. Anyone who is interested, also non-members of the tenant committee, is welcome to visit our meetings, says Tulonen. HALISKYLÄ ei ilmoitettu yhteystietoja PILVILINNA pilvilinna@utu.fi KOTIVALO tys.kotivalo@gmail.com ILTAKAJO iltakajo.tenants@gmail.com AAMURUSKO aamurusko-asukastoimikunta@googlegroups.com ISPURI ispuri2011@gmail.com PÄIVÄNPAISTE ei ilmoitettu yhteystietoja AURINGONNOUSU asukastoimikunta.auringonnousu@gmail.com IRONSIDE tys.ironside@gmail.com PYYSUMPPU pyysumppu@gmail.com Useilla asuntokohteilla on myös Facebookissa oma sivu/ryhmä (löytyy yleensä etsimällä hakukentästä kohteen nimellä)! ilmestys 11
Koska n asioihin v Naapuri huomataan silloin, kun arjen odottamatonta. Jos naapurille tulee Joustava ja sovitteleva lähestymi Kaupungeissa naapurit ovat lähellä. Häiriöitä voi aiheuttaa esimerkiksi melu, tupakointi tai roskaaminen. Pikkuasioista ei kannata valittaa, mutta on vaikeaa tietää mikä on tavanomaista, ja missä kulkee kohtuuttoman häiriön raja. Naapurihäiriöitä tutkiva sosiologi Risto Haverinen ei tarjoa asiaan helppoa vastausta. Jokainen asukas joutuu itse arvioimaan mikä on tavallista ja minkälainen toiminta vaatii toisten asioihin puuttumista. Haverinen on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Naapurisuhteet ja kiistat nyky-yhteiskunnassa -tutkimushankkeessa. Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen toteuttamassa tutkimusprojektissa Haverinen on analysoinut kaupunkilaisten puuttumista asuinympäristönsä häiriöihin. Hän tutkii naapuruuskiistojen kulttuurisia malleja Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa monitieteisessä tutkimushankkeessa. kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan toisten asioihin ei pidä puuttua. Haverinen kutsuu tätä negatiivisen solidaarisuuden normiksi. Sen mukaan muutkaan eivät sotkeudu sinun asioihisi, kun sinä jätät heidät rauhaan. Sopeutuvuus tarkoittaa sen tiedostamista, että kaupunkiasumiseen kuuluu tiettyjä häiriöitä, joita kuuluu sietää. Jos kykenee mukautumaan ja joustamaan häiriötilanteissa, asiat on helpompi hoitaa naapurin kanssa keskenään. Haverinen jakaa asukkaat neljään erilaiseen tyyppiin: pihapoliisi, aidanrakentaja, puistovahti ja miljöönhoitaja. PIHAPOLIISI aiheuttaa närää puuttumalla ärhäkkäästi kaikkiin mahdollisiin asioihin. Hän pistää nenänsä toisten ihmisten yksityisasioihin ja tekee sen aggressiivisesti, Haverinen sanoo. Neljä naapurityyppiä Naapuritutkimusta on tehty aiemmin Suomessa vähän. Naapurikiistoja ei ole tutkittu käytännössä ollenkaan. Haverinen tutki väitöskirjassaan kaupunkilaisten havahtumista elinympäristönsä ongelmiin sekä sitä, miten häiriöihin puututaan. Tuloksena syntyi ongelmiin puuttumisen mallit, joita sovelletaan naapurikiistoja käsittelevässä tutkimuksessa. Ongelmiin puuttumista voidaan jaotella puuttumiskynnyksen ja sopeutumiskyvyn mukaan. Kaupunkielämässä on olemassa AIDANRAKENTAJA ottaa naapureihin etäisyyttä ja rakentelee fyysisiä tai symbolisia aitoja. Hän ei kuitenkaan jousta omista näkökannoistaan. Aidanrakentajan vastakohtana voidaan pitää MILJÖÖNHOITAJAA, joka on aktiivinen aloitteidentekijä, mutta ottaa naapurit huomioon. Kanssaeläjiä voi ärsyttää miljöönhoitajan touhuamiseen liittyvä moraalisaarnaus, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. Kaupunkielämään sopii parhaiten PUIS- TOVAHTI, joka ymmärtää negatiivisen solidaarisuuden käytännön, eikä mene puuttumaan pieniin asioihin. Hän puuttuu naapureiden tekemisiin vasta kun yleisiä käytäntöjä rikotaan räikeästi ja silloinkin puuttuminen on sovittelevaa ja maltillista, Haverinen sanoo. Naapurityyppien esiintyminen vaihtelee alueittain. Helposti ympäristön asioihin puuttuvat asukkaat ovat yleisimpiä alueilla, joissa asutaan omistusasunnoissa. Korkean sopeu- 12 ilmestys
teksti: simo arvo piirrokset: elina malmi aapurin oi puuttua? rutiineissa tapahtuu jotain poikkeavaa ja sanomista, kannattaa pitää pää kylmänä. nen johtaa parhaaseen lopputulokseen. tumiskyvyn omaavia asukkaita taas löytyy eniten kerrostaloista, joissa naapureita joudutaan kohtaamaan enemmän. Aidanrakentajille ominaista eristäytymistä löytyy nimenomaisesti lähiömäisiltä kerrostaloalueilta. Ole naapuri! Olennaista on tavalla tai toisella osallistua naapuruuteen. Nykyaikaisessa maailmassa tämä ei välttämättä tarkoita taloyhtiön yhteisiä talkoita tai naapuruston pihajuhlia. Naapuruuteen voi osallistua esimerkiksi tervehtimällä kerrostalon rapussa. Tärkeintä on, ettei kanssakäymisestä vetäydy kokonaan. Puhumattomuuden kulttuuri vahvistaa kiistoja. Mitä vähemmän naapureiden kanssa on päivittäin tekemisissä, sitä vaikeampaa asioita on selvittää kiistatilanteissa, Haverinen summaa. Haverisen mukaan opiskelija-asunnoista muodostuvien naapurustojen erityispiirre on, että asukkaat ovat pääosin samankaltaisessa elämäntilanteessa ja heillä on tavallista enemmän yhteisiä intressejä. Naapureiden väliset ongelmat johtuvat useimmiten juuri intressien ja arvojen erilaisuudesta. Opiskelija-asunnoissa sovun voisi kuvitella siis pysyvän. Itse muutin 80-luvulla Ylioppilaskylään kaukaa Kainuusta. Asuin siellä viisi mukavaa vuotta. En muista mitään naapurikahnauksia. Yhteiskeittiöllisissä asunnoissa oli helppoa tutustua naapureihin. Opiskelijat ovat solidaarisia naapureita TYSsin asukasneuvoja Tiina Immonen ei aivan allekirjoita Haverisen näkemystä opiskelijoiden elämäntilanteiden samankaltaisuudesta. Meillä on kaikenikäisiä opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelija-asunnoissa asuu paljon lapsiperheitä, mutta toisaalta myös alaikäisiä opiskelijoita, Tiina sanoo. Hän on kuitenkin samaa mieltä siitä, että opiskelijat tulevat toimeen keskenään. Tenttikausina pinnat voivat kuitenkin kiristyä. Opiskelijoilla on pitkä pinna ja naapureilta siedetään paljon myös sellaista, mitä ei tavallisissa vuokrataloissa ehkä katseltaisi. Naapureita kohtaan ollaan hyvin solidaarisia. Suurin osa TYSsille tehtävistä häiriöilmoituksista liittyy meluun. Vilkasta seuraelämää viettävien nuorten keskuudessa kovaääninen juhlinta on yleistä. TYSsin 7500 asukkaan joukkoon mahtuu myös häiriöiden aiheuttajia Tiinan mukaan asukkaat ottavat ongelmatilanteissa yhä useammin yhteyttä TYSsiin, sen sijaan, että sopisivat asian itse naapurin kanssa. Jos ei tohdi soittaa naapurin ovikelloa, voi sujauttaa lapun postilaatikosta. Jos asiallinen huomautus ei tehoa, vasta silloin kannattaa olla yhteydessä TYSsiin. Usein asiat kuitenkin johtuvat väärinkäsityksistä ja hoituisivat naapureiden välisellä keskustelulla. Asukastoiminnalla järjestystä Asukastoimikunnalla voisi olla rooli myös asuntokohteen järjestyshäiriöihin puuttumisessa. Asukkaisiin lukeutuvat toimikuntalaiset ovat lähellä asuntokohteen arkea ja pystyvät siksi reagoimaan ongelmiin nopeasti. Varissuon Aamuruskon asukastoimikunnan puheenjohtaja Oskari Tulonen kertoo asiasta esimerkin. Asukas piti soittoharjoituksia myöhään illalla ja naapuri teki valituksen TYSsille. Toinen naapuri kävi soittajan ovella sanomassa häiriöstä ja melu loppui siihen. TYSsiltä tuli kahden viikon päästä asiasta valitus. Usein riittäisi kuitenkin pelkkä keskustelu ja asukastoimikunta voisi olla siitä vastaava taho. Myös TYSsin häiriövalitusetiketissä kehotetaan olemaan ensin yhteydessä häiriötä aiheuttavaan asukkaaseen. Asukastoimikunta voi toimia välikätenä, sillä myös yhteishallintolain mukaan asukastoimikunta voi toimia kiistojen sovittelijana. TYS ei kuitenkaan voi kertoa asukkaiden luottamuksellisista asioista asukastoimikunnille, sanoo TYSsin asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa. ilmestys 13
teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen Viherhuone on huippu! Elina tykkää somistaa kotia kauniilla esineillä. Värit kodissa vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Elina Silver rentoutuu parhaiten laiskanlinnassa omassa viherhuoneessaan. Isoista ikkunoista avautuvat näkymät Peltolan siirtolapuutarhaan ja metsään. Ilpoisissa sijaitseva Ironside on rakennettu kokonaan teräksestä ja rakentamisessa on sovellettu laivanrakentamisen oppeja. Elina oli juuri edellisenä iltana ommellut punaiset kaitaliinat pöytään. Ennen joulua tykkään somistaa kotia joulutunnelmaan. Muutenkin vaihtelen tekstiilejä kesällä ja talvella. 14 ilmestys
Elinan pappa on veistänyt hänelle kauniin kaappikellon, joka löysi paikkansa makuuhuoneesta. Viherpeukalon unelmakoti Perjantai-illan kruuna viinilasillinen ja hyvä kirja. Yksi Elinan ikiaikaisista suosikeista on Arno Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi, jonka hän sai lahjaksi kahdeksan vuotta sitten äidiltään. Elina Silverin, 26, viherhuone on kuin pieni kasvitieteellinen puutarha. Ruukuissa ja amppeleissa puskevat vartta peikonlehdet, kultaköynnökset ja -palmut, enkelinsiivet, pullojukat, rönsyliljat, mesiriipat ja aasinkorvat. Tykkään möyhiä multaa ja hoitaa kasveja. Laitoin joku aika sitten viherhuoneen sisustuksen uusiksi. Ostin paljon uusia kasveja ja Huuto.netistä tämän nojatuolin ja rahin, jossa on ihana istua ja lueskella. Nojatuoli on Ironsidessa asuvan Elinan lempihuonekalu. Myös edellisestä asunnosta tänne matkannut olohuoneen vakosamettipäällysteinen kulmasohva on mieluinen. Viherhuoneessa on isot lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, jotka voi avata haitarimaisesti. Etelään suuntautuvista ikkunoista tulvii asuntoon valoa aamusta iltaan. Keidas lohkaisee noin neljäsosan olohuoneesta. Sen voi erottaa olohuoneesta lasiovilla, jolloin huone toimii kesällä parvekkeena. Laiskanlinnan vieressä on näppärä valaisin, jossa on kiinni pikkuinen pöytä. Siihen mahtuu juuri passelisti kirja ja lasillinen viiniä. On nautinnollista istua tuolissa ja tuijotella taivasta. Voin katsella auringonlaskua, sadetta ja pilvien liikkumista taivaalla. Se on tosi rauhoittavaa. ilmestys 15
Nuorisoasukkaana TYSsille Elina muutti Ilpoisissa sijaitsevaan Ironsideen elokuun alussa vuonna 2009. Erosin silloisesta avomiehestäni ja tarvitsin nopeasti uuden asunnon. Laitoin hakemuksen TYSsille kesäkuun lopussa ja viidessä päivässä varmistui, että saan asunnon. Ihan loistohomma. Elina muutti sataneliöisestä rivitaloasunnosta 68-neliöiseen kaksioon. Ironsiden huoneistossa on tilava tupakeittiöolohuone, iso makuuhuone ja erilliset vessa ja suihkutila. Kohde on valmistunut 1992. Halusin tilaa ympärilleni, kun olin siihen tottunut. Kotona pitää voida pyöriä kädet levällään pelkäämättä, että sormet osuvat seiniin, Elina naurahtaa. Ironside Valmistunut 1992 133 asuntopaikkaa Rakennettu kokonaan teräksestä. Ironsiden rakentamisessa on sovellettu laivanrakentamisen oppeja. Ironsiden on suunnitellut arkkitehti Kari Haroma Hän valmistui koneinsinööriksi AMK:sta kolme vuotta sitten jouluna. Elina on töissä Konepaja Häkkinen Oy:ssä laatuinsinöörinä. TYSsillä hän asuu nuorisoasukkaana. Nuorisoasuntoja TYSsillä on kahdessa eri kohteessa: koko Kiertotähti on nuorisoasuntokohde ja Ironsiden yksiöt ja perheasunnot voivat olla myös nuorisoasuntoja. Nuorisoasukkaan tulee olla sopimuksen tehdessään 18 24-vuotias. Määräaikainen sopimus solmitaan tällöin maksimissaan viiden vuoden ajaksi. Elinan vuokra on 600 euroa, mutta siihen sisältyy sähkö, vesi, lämpö ja langaton verkko. Vuokra on yhden ihmisen maksettavaksi aika iso, mutta onneksi käyn töissä. Viihdyn kuitenkin tällä alueella ja tässä asunnossa niin hyvin, etten missään nimessä halua vaihtaa. Elina kehuu erityisesti Ironsiden lähellä olevia hyviä lenkkimaastoja. Neljän kilometrin matka kaupunkiin taittuu fillarilla tai bussilla, pysäkki on ihan kohteen vieressä. Harmonikan soittoa ja ammuntaa En ole mikään sisustaja, mutta tykkään siitä, että koti on siisti ja viihtyisä. Turhista tavaroista pyrin hankkiutumaan eroon. Värien pitää sointua toisiinsa, se on tärkeää. Elinan asunnossa onkin käytetty paljon maanläheisiä beigen, harmaan ja ruskean sävyjä. Vaaleaa puuta on paljon. Hienoin puuesine on varmasti Elinan papan veistämä pieni kaappikello, jonka tuore insinööri sai valmistumislahjaksi. Makuuhuone on puettu talvisiin väreihin. Kesällä huone oli valko-vihreä, nyt tilavaa huonetta hallitsee tummansinisellä päiväpeitolla peitelty vuode, jolla pitkäkarvainen kani Siiri viihtyy hyvin. Isoon huoneeseen mahtuu hyvin myös työpöytä. Olohuoneen nurkassa on Siiri-kanin oma häkki. Pitkäkarvainen neiti viihtyy hyvin häkissä, mutta pääsee usein myös syliin rapsutukseen. Vaikka häkki olisi auki, kani ei karkaa sohvan alusta kauemmaksi. Usein olohuoneen lattialla on levällään myös palapeli, sillä Elina harrastaa palapelien tekemistä. Hienoimmat hän on kehystyttänyt ja laittanut seinälle. Sohvan vieressä taas on omassa kuljetuslaatikossaan harmonikka, jota säkyläläislähtöinen nuori nainen soitteli tosissaan lukioikään asti. Se on sellainen sukurasite: vaari ja isä soittavat, joten minutkin laitettiin pienenä kansalaisopistoon harmonikkatunnille. Nykyään soittelen harvemmin. Rakkain harrastus on tällä haavaa ilmapistooliammunta, jonka Elina aloitti viisi vuotta sitten. Menin työharjoitteluun Säkylään Porin prikaatin asekorjaamolle ja asemestari houkutteli minut ampumaan harjoitusrynkyllä ja ilmakiväärillä. Sen jälkeen ilmoittauduinkin Turun Seudun Ampujien alkeiskurssille. Elinan paras sijoitus on SM-kisojen 11. sija. Hän käy Kupittaalla harkoissa ainakin kerran viikossa. Ammunta sopii minulle, sillä olen rauhallinen ja keskittyvä. Enemmän pitäisi vaan kuivaharjoitella kotona ja nostella painoja. Käden pitää olla vakaa. Kuivaharjoittelu ei suinkaan tarkoita sitä, että Elina ampuisi kotona panoksilla, vaan hän harjoittelee liipaisimen painamista ja sitä että jyvä näkyy hyvin hahlon läpi. Mitä tarkemmin ammun, sitä parempi fiilis siitä tulee. Tervetuloa asukastoimintaan Aurinkoinen nuori nainen on myös tuore asukastoimikunnan puheenjohtaja. Hän kiittelee, että toiminta on Ironsidessa lähtenyt aika hyvin käyntiin. Marraskuun lopussa suunnitelmissa olivat pikkujoulut ja Tarja Turusen joulukonsertti, johon asukkaat saivat toimikunnan kautta ostaa edullisesti lippuja. Toivottavasti mahdollisimman moni tulee mukaan toimintaan. Voimme yhdessä kehittää kaikenlaista kivaa tekemistä. 16 ilmestys
teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen Mieluiten itsenäisesti Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen poliittinen valtiosihteeri, siviiliviraltaan ARAn lopussa puhumassa TYSsin valtuuskunnan kokouksessa asuntopolitiikasta ja opiskelijoiden asuntokysymyksestä. Historioitsija ei äitynyt ennustamaan tulevaisuutta, vaan pikemminkin puhui siitä, miten asuntopolitiikkaa on Suomessa ohjailtu ja rakentamista tuettu. Lindén on itse asunut TYSsillä ja ollut TYSsin hallituksessa vuosina 1987 1995. Turkulainen opiskelija-asuminen on siksikin lähellä valtiosihteerin sydäntä. Sanoisin, että kaikkea opiskelija-asumista ohjaava kysymys on se, pidetäänkö opiskelijaasumista elämänvaiheasumisena vai tavoitellaanko samanlaista asumisen tasoa kuin asumisessa yleensä. Lindén pitää hyvänä, että suuri osa opiskelija-asunnoista on nykyään sellaisia, että kuka tahansa asuisi niissä mielellään. Yleensä rahoituksesta ihmisten vastaava ja eläinten johtaja, yhteiselo Jarmo Lindén kävi marraskuun TYSsin asunnoissa sujuu leppoisasti. Lemmikit pitää ilmoittaa TYSsin rekisteriin. Itsenäisesti ja edullisesti Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kolmasosa asuu opiskelija-asunnoissa. Eurostudent-tutkimuksen mukaan heistä 80 prosenttia on tyytyväisiä asumisen tasoon. Suomalaiset opiskelijat asuvat eurooppalaisia kanssasisariaan ja -veljiään itsenäisemmin. Suomessa vain kuutisen prosenttia opiskelijoista asuu vanhempien luona, kun luku joissain Euroopan maissa on jopa 76 %. Kun pohjoismaalaiset opiskelijat itse arvioivat samassa tutkimuksessa omia asuinkulujaan, kävi ilmi, että täällä opiskelija-asuminen on toiseksi edullisinta Pohjoismaista. Opiskelija-asunnossa yksin asuva maksaa oman arvionsa mukaan keskimäärin 310 euroa kuukaudessa asumisesta. Vapailta vuokramarkkinoilta asunnon hankkinut maksaa oman arvionsa mukaan 367 euroa. Norjassa asumiskulut ovat opiskelijoiden itsensä mukaan noin kolminkertaisia Suomeen verrattuna. Jarmo Lindénin mukaan opiskelija-asuntojen rakentamista ohjaa se, pidetäänkö opiskelija-asumista elämänvaiheasumisena vai tavoitellaanko samanlaista asumisen tasoa kuin asumisessa yleensä. Elvyttääkö valtio? Vuosina 2009 ja 2010 pantiin ARAn rahoituksen tuella alulle yhteensä 26 000 asuntoa. Tänä vuonna aloitettiin enää 6 000 7 000 asunnon rakentaminen. Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa, joista noin puolet on rahoitettu valtion aravatai korkotukilainoilla. Tuetusta vuokra-asuntokannasta opiskelija-asuntoja on kymmenisen prosenttia. Viime vuosina suurin osa opiskelija-asuntoihin suunnatusta tuesta on kohdistunut perusparannuksiin. Opintoaikojen rajaaminen saattaa jatkossa lyhentää keskimääräisiä opiskelija-asuntojen asumisaikoja. Toisaalta opintotuen kehittämisessä lähtökohdaksi on otettu päätoimisen opiskelun lisääminen. Tämä taas saattaa lisätä kysyntää edullisille opiskelija-asunnoille. Suuri kysymys on myös kansainvälisten opiskelijoiden asuminen. Nyt myös taantuma ja lisääntynyt työttömyys lisäävät opiskelijaasuntojen kysyntää. ilmestys 17
teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen Kerran kun menin tekemään poismuuttotarkastusta, väliovessa oli vastassa lappu, jossa luki: Hei tarkastaja, voisitko kastella kukkani? Asukas oli muutaman viikon lomalla ja tottahan minä kukat kastelin, Jaana muistelee nauraen. Jaana teki Tavastissa lopputarkastuksen marraskuun lopussa. Tämä asunto oli tosi siistissä kunnossa. Remonttitarvetarkastus-paperiin ei tule mitään huomautettavaa ja Jaana piirtää jopa hymyilevän naaman paperiin. Jos joku paikka rikkoutuu asumisen aikana, siitä kannattaa ilmoittaa meille heti. Näin osaamme varautua siihen, että asunto pitää korjata ennen seuraavan asukkaan muuttoa. Täällä näyttäisi olevan kaikki kunnossa. Koti kuntoon ennen muuttoa Jaana Koskimäki tekee TYSsin asunnoissa poismuuttotarkastuksia. Joskus ulko-oven takana odottavat useamman vuoden aikana kertyneet ilmaisjakelulehdet, mutta yleensä kodit sentään ovat siistissä kunnossa. Jaana on tehnyt huoneistotarkastuksia kymmenen vuoden ajan ja hän sanoo jo ulko-ovella aavistavansa, onko tiedossa ongelmia vai ei. Joskus oven takana odottaa valtava vuori ilmaisjakelulehtiä tai pizzalaatikkopino. Ilmeisesti niitä on kiva kerätä pinoon ja katsoa, koska se kaatuu, Jaana ihmettelee. Toisaalta hän korostaa, että suurin osa opiskelijoista huolehtii asunnoistaan hyvin. Heikkoja lenkkejä ovat yleensä kylpyhuoneet. Opiskelijat saattavat vaikka ihmetellä, kun suihkutilan kaakeleiden väliin ilmestyy mustaa. He luulevat, että kaakeli on homehtumassa, vaikka se pitäisi vain jynssätä säännöllisesti puhtaaksi. Ilmoita lemmikeistä Kun asukas irtisanoo asuntonsa, Jaanalle välittyy tieto automaattisesti. Hän tekee tarkastukset yleensä irtisanomiskuukauden aikana, kun asukas vielä asuu asunnossa. Jaana ei ilmoita etukäteen tulostaan. Siksi onkin tärkeä, että asukas informoi, jos hänen luokseen ei saa tulla yllättäen tai asunnossa on lemmikkieläin. Kerran olen mennyt Ylioppilaskylään niin, että turhan touhukas koira hyökkäsi minun ja kesätyöntekijäni lahkeisiin ja nappasi repustani roikkuneen pehmolelun. Saimme lopulta koiran irti meistä, kun heitimme pehmon huoneistoon ja nakkasimme oven kiinni. Jaana on myös kerran laskenut pienen koiran karkuun, kun se äkkiarvaamatta syöksähti avoimesta ovesta pihamaalle. Eläimistä on ilmoitettava etukäteen. Emme mene asuntoon, jossa koira on yksin ilman omistajaa. Ei ole kiva, jos päästämme vahingossa koiran karkuun ja se juoksee auton alle. Jos taas tekee esimerkiksi vuorotyötä, eikä halua, että asuntoon tullaan aamupäivästä ilmoittamatta, sekin pitää kertoa. Minä soitan aina ensin ovikelloa, mutta jos kukaan ei tule avaamaan, menen sisään yleisavaimilla. Joskus asunnossa odottaa hölmistynyt asukas, joka on luullut minua tvlupatarkastajaksi. 18 ilmestys
Kuluneet asunnot korjataan Asunnot pysyvät hyvässä kunnossa kuutisen vuotta. Sen jälkeen joudutaan yleensä tekemään jotain pintaremonttia, vähintään maalaamaan seiniä. Kun näen papereista, että asunnossa on asuttu todella pitkään, laitan sen yleensä automaattisesti sivuun remonttia varten. Asunto remontoidaan ja laitetaan vasta sen jälkeen uudelleen vuokralle. On meidän kaikkien etu, että asunnot ovat vuokrasuhteen alussa mahdollisimman hyvässä kunnossa. Jaana ei asunnossa kauan viivy. Harjaantunut silmä näkee muutamassa minuutissa, onko jotain korjattavaa. En availe kaappeja tai mitään sellaista, vaan lähinnä katson, että seinät, kaakelit, kiinteät- ja saniteettikalusteet, listat ja ovet ovat hyvässä kunnossa. Jos huomaan, että on jotain korjattavaa, laitan palvelupyynnön eteenpäin ja vika korjataan ennen seuraavan asukkaan sisään muuttoa. Jaanan pahin vihollinen on Ikean lack-hylly, joka jättää seinään valtavat reiät. Niitä on nykyään melkein joka asunnossa. Melkein olisi parempi, jos hyllyt jätettäisiin paikalleen, kun muutetaan pois. Jaana ei suosittele myöskään muovisia taulukoukkuja, sillä niistäkin jää ikävät jäljet pois otettaessa. Paras tapa kiinnittää tauluja on porata pieni reikä ja laittaa siihen naula. Ja jos asunnossa on ripustusta varten rimat, niitä pitäisi käyttää. Tosi harvat opiskelijat hankkivat palo-varoittimen, vaikka sellainen pitäisi olla asunnossa. Uusimpiin asuntoihimme ne on asennettu automaattisesti, mutta vanhoihin sellainen pitäisi muistaa itse hankkia ja muistaa aika-ajoin tarkistaa sen toimivuus. Täytä huoneistokortti huolella En voi kyllin painottaa sitä, että uuden asukkaan kannattaa täyttää netissä oleva huoneistokortti mahdollisimman huolellisesti. Siihen tulee merkitä kaikki asunnossa olevat rakenteelliset viat ja puutteet, kuten esimerkiksi repsottavat kaakelit, lavuaarin halkeamat ja seinämaalauksen kulumiset. Vian kirjaaminen huoneistokorttiin ei vielä tarkoita sitä, että vika tullaan korjaamaan. Korjauspyyntö on tehtävä erillisenä palvelupyyntönä. Moni ihmettelee, että vaikka on merkinnyt vian huoneistokorttiin, korjaajaa ei kuulu. Asukkaan on tehtävä erikseen palvelupyyntö, Jaana muistuttaa. Kun asukas muuttaa pois, voidaan joutua syynäämään huoneistokorttia, jonka hän aikoinaan täytti sisään muuttaessaan. Jos siihen ei ole merkitty vaikkapa lavuaarin halkeamaa, TYS olettaa, että halkeama on syntynyt asumisen aikana. Joskus olemme käyneet pitkiäkin keskusteluja siitä, kuka on korvausvelvollinen. Vakuusmaksu peritään juuri siksi, että siitä maksetaan mahdolliset korjaus- ja siivouskulut. Joskus vakuusmaksu ei edes riitä kattamaan kuluja, vaan niitä peritään erikseen. Muista loppusiivous Asunto on siivottava ennen poismuuttoa sellaiseen kuntoon, että se kelpaa vaativallekin uudelle asukkaalle. Jaana ei pysty valvomaan loppusiivouksia, koska asunto tarkastetaan reilusti ennen poismuuttoa. Jos asunto on tosi siivottomassa kunnossa, annan siitä kyllä huomautuksen ja kehotan siivoamaan ennen muuttoa. Jos uusi asukas huomaa, että asunnon loppusiivous on lyöty laimin, hän voi ottaa yhteyttä TYSsiin. Paikalle voidaan lähettää siivoojat, joiden siivouslasku veloitetaan poismuuttaneen asukkaan vakuusmaksusta. ASUKASNEUVOJA VASTAA kun olet lähdössä Tiina Immonen Asukasneuvoja Tiina Immosen tavoitat numerosta 02 2750 240 ja sähköpostilla tiina.immonen@tys.fi MILLAISIA ASUMISEN JÄLKIÄ ASUNTOON SAA JÄÄDÄ? On luonnollista, että asunnon pinnat, kalusteet ja kodinkoneet kuluvat asumisen aikana. Asuntoa on kuitenkin hoidettava huolellisesti niin, että vaurioiden mahdollisuus minimoituu. Jos jäljet johtuvat asukkaan huolimattomuudesta, ne voi joutua korvaamaan. Huonekalujen aiheuttamia painaumia sallitaan lattioissa, mutta naarmuihin suhtaudutaan ankarammin, koska huopapalat huonekalujen jaloissa vähentävät niitä, eikä huonekaluja saa siirtää vetämällä pitkin lattiaa. Eteismatto pysäyttää hiekan ja lumen jo eteisessä, jolloin lattiat kestävät pidempään hyväkuntoisina. Kylpyhuoneessa pitää käyttää suihkuverhoa, eikä ikkunaa pidä jättää auki niin, että sisään satava vesi vaurioittaa maalipintoja. Keittiön työtasoa ei pidä käyttää leikkuulautana viiltojen jäljet eivät ole tavallista kulumista. Pitkän asumisen jälkeen sallitaan enemmän jälkiä kuin lyhyen. SAAKO SEINIIN JÄÄDÄ KIINNITYSJÄLKIÄ? Tavallisia asumisen jälkiä saa jäädä asuntoon, mutta huolimaton ei saa olla. Peilin, taulun tai vaikka kukka-amppelin kiinnityksen jälkiä ei tarvitse lähtiessään kitata tai maalata umpeen. Järeitä kiinnityksiä ei kuitenkaan saa tehdä ilman isännöitsijän lupaa. Jos huoneistossa on taulukiskot, kiinnitykset on tehtävä niiden avulla. PURKKI PUTOSI, ALLAS HALKESI. MITÄ NYT? Jos kylpyhuoneen käsienpesualtaaseen tulee halkeama, koska sen päälle on pudonnut tavara, kyse ei ole tavanomaisesta kulumisesta, vaan sen voi joutua korvaamaan. Myöskin lattialaatan halkeama, reikä parketissa tai kolo sisäovessa kuuluu korvattavien piiriin. Lapsiperheeltä hyväksytään enemmän asumisen jälkiä kuin sinkulta, mutta esimerkiksi tapetteihin tai seiniin piirtely ei ole tavanomaista kulumista. Sama pätee revittyihin tapetteihin. MITEN TARKKAAN ASUNTO ON SIIVOTTAVA LÄHTIESSÄÄN? Koko asunnon kaappien, lattioiden ja pintojen pitää olla pyyhityt ja roskat viety. Lieden ja uunipeltien on oltava siistejä, samoin jääkaapin ja pakastimen. Kylpyhuoneissa on pestävä pesualtaat ja wc-istuin sekä saunassa lauteet. Varastotilat on tyhjennettävä. Jos olet huolehtinut säännöllisesti ikkunoiden pesusta, uunin ja lieden puhtaanapidosta sekä jääkaapin ja pakastimen sulatuksesta ja puhdistamisesta (myös laitteiden takaa), korvausilmaventtiilien ja liesituulettimen suodattimen puhdistamisesta sekä lattiakaivon puhdistamisesta, näitä ei välttämättä tarvitse tehdä uudestaan muuttosiivouksessa. ilmestys 19
SELVITYS teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen Mitä ostit kaupasta? Kysäisimme neljältä Kylänvalinnassa asioineelta opiskelijalta, mitä tuli ostettua? Tekevätkö opiskelijat itse ruokaa? Mikä juttu nappasi? Mistä haluaisit lukea? LAURI SALMINEN Nyt kävin ostamassa sitruunaleivoksia ja jaffaa, meinataan herkutella tyttöystävän kanssa. Teemme aika paljon ruokaa itse, minun bravuureitani ovat jälkiruoat. Arkisin syödään kyllä opiskelijaruokaloissa, Macchiavelli on suosikki. REETTA KLEMI Käyn aika usein kaupassa, sillä tähän on helppo piipahtaa, jos jotain on unohtunut. Nyt kävin hakemassa kananmunia. Silloin tällöin käyn sitten isommissa kaupoissa täydentämässä varastoa. Arkisin tulee syötä Educariumissa, siellä on hyvä salaattipöytä ja kasvisruoat. Ilmestys toivoo lukijoiden palautetta lehdestä. Palautetta antaneiden kesken arvomme viisi ASUKASNEUVOJA VASTAA Tuuli Hypénin Nanna-sarjakuvakirjaa. ilmestys Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti KEVÄT 2012 ASUKAS- TOIMIKUNNAT STARTTASIVAT Unelmointia viherhuoneessa Lapsuuteni TYSsillä NAAPURISOPU, ONKO SITÄ? Anna hetki aikaasi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin netissä tys.fi: 1. Minkä yleisarvosanan antaisit lehdelle (kouluarvosanoilla 4 10)? 2. Mikä juttu oli lehden kiinnostavin? 3. Miltä lehti näyttää? 4. Mistä haluaisit lukea lisää? 5. Mikä ärsytti? Lähetä mielipiteesi ja yhteystietosi 15.2.2012 mennessä. Voit vastata kyselyyn nettisivuillamme tys.fi ajankohtaista-osion alla tai lähettää vastaukset sähköpostilla info@tys.fi. YLLÄTYSVIERAS ISKI ilmestys 1 Julkaisija: Turun Ylioppilaskyläsäätiö Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku, tel. +358 2 275 0200, www.tys.fi JUHO OKSANEN Käyn kaupassa ehkä pari kertaa viikossa, sillä en juurikaan tee itse ruokaa. Syön yleensä opiskelijaruokaloissa, niissä on hyvä hintalaatusuhde. Nyt kävin ostamassa neljä maitoa, eivät lopu ihan heti kesken. VADIM SINILNIKOV Käyn kaupassa noin joka kolmas päivä. Syön päivittäin opiskelijaruokaloissa, sillä niissä on hyvää ja halpaa ruokaa. Teen kyllä itse melkein joka päivä päivällisen. Toimituskunta: Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS Toni Perez, OS/G Viestintä Pirkko Soininen, OS/G Viestintä Ulkoasu ja taitto: Pekka Eskelinen, OS/G Viestintä Toimitus: OS/G Viestintä puh. 0207 806 839 www.osgviestinta.fi Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 6 000 kpl Kannen kuva: Mikael Soininen 20 ilmestys