nro 13/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 171 KH 172 KH 173 KH 174 KH 175 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2014 talousarviosta Maapoliittisen ohjelman päivittäminen n Monitoimihalli Oy:n - Sjundeå Allaktivitetshall Ab:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus KH 176 Talousarvion täytäntöönpano-ohje vuodelle 2015 KH 177 KH 178 KH 179 KH 180 KH 181 KH 182 KH 183 KH 184 KH 185 KH 186 KH 187 KH 188 KH 189 KH 190 KH 191 KH 192 KH 193 KH 194 KH 195 Rasitetoimituksen hakeminen Bollstadissa rataseisakkeen läheisyydessä Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien suojatien rakentamista Jokitien ja ntien risteykseen Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien linja-autopysäkkien katoksia Valtuustoaloite koskien Pikkalanlahden kalatilannetta Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien aurinkosähkön käyttöä kunnan kiinteistöissä Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Janhunen) Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Rehnberg) Tarkastuslautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Rehnberg) Teknisen lautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Rehnberg) Tarkastuslautakunnan jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali (Varpio) Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta Kunnanhallituksen valinta Vanhusneuvoston valinta Edustajien valinta kuntajohtamisen ja kuntatalouden keskustelutilaisuuteen Kunnanjohtajan johtajasopimuksen täsmentäminen Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat
Sivu 2 Nro 13/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00 - Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Asiat 171-195 Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 1.12.2014 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja
Sivu 3 KH 171 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH 172 TALOUDEN SEURANTA on hyväksynyt 2.12.2013 226 kunnanvaltuuston 11.11.2013 98 hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano ohjeiden mukaan talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kunnanhallituksessa kuntatasolla ja lautakunnissa toimielintasolla. Lokakuun laskennallinen talousarvion toteumaprosentti on 83,33 %. Lokakuussa 2014 kunnan toimintatuottojen toteumaprosentti oli 79,7 %, toimintakulujen toteumaprosentti oli 83,8 % ja toimintakatteen toteumaprosentti oli 85,1 %. Verotulojen toteuma oli 87,7 % ja valtionosuuksien 84,1 %. Lainakanta/asukas 31.10. oli 3 476 euroa. Osastot ennustavat, että toimintakate vuoden 2014 osalta muodostuu noin 128 600 euroa talousarviota heikommaksi. Verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan 185 000 euroa talousarviota positiivisemmin. Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan -479 532 euroa, joka on 40 000 euroa talousarvion tulosta parempi. Talousseuranta sisältää vielä epävarmuutta talouden toteuman suhteen. Erikoissairaanhoidon ennuste on vielä epävarma sen osalta, että ennuste ei sisällä kalliin hoidon tasausta. Verotulojen kertymä on vielä epävarma, koska marraskuun verotilityksen tietoja ole vielä julkaistu. Verokertymän kannalta merkittäviä ovat marras- ja joulukuun tilitysten yhteydessä tehtävät oikaisut. Liitteet ja oheismateriaali - Oheismateriaalina talouden seuranta merkitsee tiedoksi talousseurannan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 KH:299 /2013 KH 173 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN POISTAMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA SIVLTK 8.10.2014 66 Vuoden 2014 talousarvioon on varattu 30 000 euroa Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten. Suunnittelua ei kuitenkaan ole aloitettu koska ennen sitä tulisi tehdä tarveselvitys joka pohjautuu väestöprojektioon. Tarveselvitystä ei saada valmiiksi vuoden 2014 aikana joten investointimääräraha tulee poistaa vuoden 2014 investoinneista. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n 30 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion ja talousarviomuutokset. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p. 050-3860826, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Sivistyslautakunta päättää: - ehdottaa tekniselle lautakunnalle, että tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja kunnanhallitus edelleen kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvion investoinneista poistetaan Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varatun 30 000 euron investointimäärärahan Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. = = = TEKNLTK 21.10.2014 100 Vuoden 2014 talousarvioon on varattu 30 000 euroa Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten. Suunnittelua ei kuitenkaan ole aloitettu koska ennen sitä tulisi tehdä tarveselvitys joka pohjautuu väestöprojektioon. Tarveselvitystä ei saada valmiiksi vuoden 2014 aikana joten investointimääräraha tulee poistaa vuoden 2014 investoinneista. n kunnan sivistyslautakunta (SIVLTK 8.10.2014 66) on ehdottanut tekniselle lautakunnalle, että tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja kunnanhallitus edelleen kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvi- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 on investoinneista poistetaan Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varatun 30 000 euron investointimääräraha. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh 040 713 0662, sähköposti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnan valtuustolle, - että vuoden 2014 talousarvion investoinneista poistetaan Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varatun 30 000 euron investointimäärärahan Päätös: Ehdotuksen mukaan. ==== KH 173 päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se poistaa vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmasta Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varattu 30 000 euron investointimäärärahan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 TEKNLTK:344 /2013 KH 174 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN PÄIVITTÄMINEN TEKNLTK 21.10.2014 101 Liite 1 Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa kunnanvaltuusto määrittelee kunnan maapoliittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Ohjelma antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta niin tontin hakijoille, maanomistajille, rakennusliikkeille kuin uusille päättäjillekin. Ohjelman keskeisimpiä päämääriä ovat maapoliittisten keinojen tehokkaan hyödyntämisen varmistaminen sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitouttaminen yhteisiin maapoliittisiin tavoitteisiin. Kunnan nykyinen maapoliittinen ohjelma on kunnanvaltuustossa hyväksytty 23.4.2006 eikä se ole enää kaikilta osin ajan tasalla. Maapolitiikan ja omaisuuden kehittäminen on määritelty yhdeksi kuluvan vuoden toiminnallisista tavoitteista. Maapoliittista ohjelmaa on laadittu elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan ohjauksessa. Sen mukaiset maapoliittiset tavoitteet ovat: 1. Kunnan harjoittama maapolitiikka tukee toimivan, viihtyisän ja kuntataloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä 2. Uusia asemakaavoja laaditaan pääasiassa kunnan omistamalle maalle 3. Kunta ylläpitää määrältään ja monipuolisuudeltaan riittävää raakamaavarantoa 4. Kaavoitusta koskevat sopimukset ovat kuntataloudellisesti perusteltuja ja noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta 5. Yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella saadulla arvonnousulla tasapainotetaan kunnan kokonaistaloutta, katetaan maanhankinnan, kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut sekä rahoitetaan kunnallisten palvelujen vaatimaa rakentamista 6. Kunnan tonttitarjonta on kohtuuhintaista ja vastaa erilaisten asumismuotojen sekä elinkeinoelämän tarpeita 7. Asemakaavojen toteutumista edistetään kaikin käytössä olevin keinoin. Liitteet ja oheismateriaali: -liitteenä ehdotus kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh 044 386 1286, sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen ehdotuksen kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 Päätös: KH 174 Liite 1 Ehdotuksen mukaan. ==== Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on ohjannut maapoliittista ohjelman valmistelua. Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on käsitellyt 17.9.2014 maapoliittista ohjelmaa ja päättänyt lähettää sen tekniselle lautakunnalle. Liitteet ja oheismateriaali: -liitteenä ehdotus kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen ehdotuksen kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 TEKNLTK:61 /2013 KH 175 Liite 2, 2a SIUNTION MONITOIMIHALLI OY:N - SJUNDEÅ ALLAKTIVITETSHALL AB:N JA SIUNTION KUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS n Monitoimihalli Oy Sjundeå Allaktivitetshall Ab suunnittelee monitoimihallin rakentamista on. Yhtiön on tarkoitus rakennuttaa, omistaa, käyttää ja vuokrata edelleen tiloja hallista paikallisille seuroille ja järjestöille ja muille mahdollisille asiakkaille. Osakeyhtiön omistaja on Sjundeås intresse förening n tukiyhdistys Ry. Kunta on aiemmin (KH 12.5.2014 78) päättänyt vuokrata osakeyhtiölle maa-alueen 30 vuodeksi monitoimihallin rakentamista varten. Maanvuokrasopimus raukeaa, jollei rakentamista ole aloitettu ennen vuotta 2018 tai jos jo ennen tätä voidaan todeta, ettei monitoimihallin rakentaminen etene siihen mennessä. Vuokrasopimus purkautuu myös, mikäli kaava ei saa lainvoimaa. Osakeyhtiö on lähestynyt kuntaa ehdottaen yhteistyösopimuksen tekemistä osakeyhtiön ja kunnan välille edistämään hankkeen etenemistä. Osakeyhtiö on ehdottanut, että kunta voi tukea hankkeen etenemistä maanvuokrasopimuksen lisäksi vuokraamalla päivävuoroja uudesta hallista kunnan sivistystoimen käyttöön tai muuhun tarvittavaan käyttöön, myöntämällä takaus osakeyhtiön lainaan, jonka lisäksi kunta korvaa yhtiölle parkkipaikkojen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset jälkikäteen. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,45 miljoonaa euroa. Hankeen rahoituksesta 0,75 miljoonaa on tarkoitus kattaa valtiolta saatavalla avustuksella ja 1,75 miljoonaa euroa lainarahalla. Loppuosan yhtiö rahoittaa muulla ulkopuolisella rahoituksella mm. avustuksilla. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Sivistyslautakunta on antanut asiasta lausunnon (SIVLTK 8.10.2014 70), jossa se on katsonut, että n kunnan tulisi tukea monitoimihallihanketta liikuntapaikkojen palvelutason parantamiseksi ja kuntalaisten monipuolisten liikuntahalli- ja tapahtumatilojen turvaamiseksi. Sivistyslautakunnan mukaan kunnan urheiluhallin käyttövuorojen jakaminen on tullut yhä haastavammaksi ja uusien lajien tuominen kuntaan on haasteellista koska käyttövuorojen lisääminen kunnan hallinnoimissa tiloissa ei ole mahdollista. Sivistyslautakunta samalla kuitenkin katsoi, että kunnan taloudellinen tilanne on haastava eikä sitoutuminen pääsalin vuokraamiseen yhtiön ehdottama 20 tunnin päivävuorojen vuokraaminen viikossa 50 euron tuntihintaan viideksi Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 vuodeksi ole sivistysosastolle mahdollista. Lisäksi sivistyslautakunta toteaa, ettei sillä ole tarvetta käyttää hallia 20 tuntia viikossa koko lukuvuoden ajan. n kunnassa toimii useita urheiluseuroja ja urheiluseurojen järjestämä toiminta on kuntalaisille erittäin tärkeää. ssa on yksi urheiluhalli kunnan omistuksessa. Käyttövuorot urheiluhalliin ja koulujen liikuntasaleihin jaetaan keväisin sivistyslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Vuosi vuodelta käyttövuorojen jakaminen on tullut yhä haastavammaksi. Päivisin urheiluhalli on Aleksis Kiven koulun käytössä, sillä koulun oma liikuntasali ei sovellu ylempien luokkien liikuntaan. Kunnassa on siis todettu tarve lisävuoroille sisäliikuntapaikossa. Yhtiön tekemien kartoitusten mukaan lisätarve sisäliikuntapaikkojen vuoroille on nykyisestä noin 70 %. Kunnan urheiluhallissa vuokrataan ulkopuolelle pääsääntöisesti arkisin vuorot 16.30-23.00 ja viikonloppuisin 9.00-21.00. Viikossa hallin vuoroista vuokrataan ulkopuolelle noin 56,5 tuntia viikossa. Lisätarve vuoroille olisi noin 40 tuntia viikossa. Kuten sivistyslautakunta on todennut, kunnalla ei ole tarvetta sitoutua vuokraamaan uudesta hallista päivävuoroja. Kunta voisi kuitenkin tarpeen tullen vuokrata hallista päivävuoroja ilman sitoutumista edellyttäen, että hallissa on vuoroja vapaana. Kuntien myöntämät takaukset nähdään yleensä kunnan tehtävään ja toimialaan liittyvänä kysymyksenä. Yleisesti on katsottu, että kuntien elinkeinopolitiikkaan ei sovellu varsinaisen yritysriskin ottaminen. Oikeuskirjallisuudessa katsotaan, että takauksen antamiseen liittyvän riskin on oltava järkevässä suhteessa kunnan kantokykyyn, eikä riski saa toteutuessaan vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. On katsottu, että takauksia tulisi myöntää ainoastaan kunnan määräämisvallassa oleville yrityksille tai joiden toiminta läheisesti liittyy kunnan omaan toimintaan. Takauksen myöntämisessä tulee myös arvioitavaksi Euroopan unionin valtiontukisäädökset. Valtiontukisäädökset sääntelevät kaikkea julkista tukea. Takauksen osalta tulee lähinnä sovellettavaksi ns. de minimis -tuki, jota valtiontukisäännökset eivät kiellä. De minimis -tuesta ei myöskään ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta komissiolle. Jotta de minimis -säädös tulee sovellettavaksi, tulee tuen olla kolmen vuoden aikana enintään 200 000 euroa. Takauksessa tuen määräksi katsotaan noin 13,3 prosenttia taattavan pääoman määrästä. Tällöin maksimi takaus voi olla enintään 1,5 milj. euroa. Kunnan takaus ei myöskään saa koskea koko lainapääomaa vaan se saa olla enintään 80 % lainan pääomasta. Takauksen myöntäminen yhtiölle voidaan nähdä hyväksyttävänä, koska yhtiö toteuttaa osaltaan kunnan vastuulle katsottavia liikuntalaissa määrättyjä tehtäviä. Lainan takauksessa tulee huomioida se, että takaus on deminimis -tuen mukainen. Lainan takauksessa tulee lisäksi huomioida se, että Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 riski on kunnan kannalta hyväksyttävän suuruinen. Yhteistyösopimuksessa ehdotetaan, että kunta sitoutuu myöntämään lainan yhtiölle ehdollisena ja varsinainen takauspäätös käsitellään vasta kun on selvinnyt koko rahoitus ja tarkemmat kustannukset sekä muut taattavan lainan ehdot, jolloin riski voidaan arvioida lopullisesti. Yhteistyösopimukseen kuuluu myös sopiminen noin 100 uuden parkkipaikan rakennuttamisesta monitoimihallin länsipuolelle. Yhteistyösopimuksen mukaan osakeyhtiö rakennuttaa parkkipaikat, jotka kunta myöhemmin korvaa yhtiölle toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kunnan teknisen osaston kustannusarvio parkkipaikkojen rakennuttamiselle on noin 200 000 euroa. Jotta kunnan sisäliikuntapaikosta saataisiin mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisuus, olisi tarpeen selvittää myös vaihtoehto, jossa kunta olisi omistajana osakeyhtiössä. Selvityksen yhteydessä on tarpeen kartoittaa myös onko hallien yhdistämisestä saman osakeyhtiön hallintaan etua kokonaisuuden kannalta. Liitteet ja oheismateriaali - Liitteenä luonnos yhteistyösopimukseksi ja sivistyslautakunnan lausunto 8.10.2014 päättää - käynnistää selvitystyön vaihtoehdosta, jossa kunta olisi omistajana n Monitoimihalli Oy:ssä Sjundeå Allaktivitetshall Ab:ssä ja osakeyhtiö hallinnoisi molempia halleja. Lisäksi kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen n Monitoimihalli Oy:n Sjundeå Allaktivitetshall Ab:n ja kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi, jonka mukaan: - kunta sitoutuu takaamaan myöhemmin investointiin tarkoitettavan lainan, mikäli se katsoo, että takauksen riski on järkevässä suhteessa kunnan kantokykyyn, eikä riski toteutuessaan vaaranna kunnan toiminnan jatkuvuutta ja laina ja takaus on muiden sopimuksen ehtojen mukainen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 KH:598 /2014 KH 176 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE VUODELLE 2015 Liite 3 Talousarvio on tärkein yksittäinen kunnan talouden ja toiminnan ohjauksen väline. Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on ennen vuoden loppua hyväksyttävä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten. n kunnanvaltuusto on 10.11.2014 62 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosille 2016 2018. Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta ja valtuuston päätösten valmistelusta sekä täytäntöönpanosta. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen on tarkoitus antaa konkreettisia ohjeita valtuuston talousarviossa hyväksymien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden täytäntöönpanossa ja seurannassa. Liitteet ja oheismateriaali - liitteenä talousarvion täytäntöönpano-ohje vuodelle 2015 hyväksyy liitteenä olevan vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 KH:597 /2014 KH 177 Liite 4 RASITETOIMITUKSEN HAKEMINEN BOLLSTADISSA RATASEISAKKEEN LÄHEISYYDESSÄ Haagan alueelta on tarpeen saada hyvä kevyen liikenteen väylä seisakkeelle ja edelleen kuntakeskukseen. Tässä tarkoituksessa on alueella voimassa olevassa asemakaavassa kevyenliikenteen väylä Bollstadintieltä Asematielle (oheismateriaali). Samaa aluetta koskee uusi yleiskaava, joka on hyväksytty, mutta ei vielä kuulutettu. Kevyen liikenteen itäpuolisen pään suhteen on uudessa hyväksytyssä yleiskaavassa tehty muutoksia (oheismateriaali 2a). Kevyenliikenteen yhteys ei kulje itään Asematielle vaan menee radan alikulun kohdalla suoraan etelään alikululle. Tämä muutos oli perusteena myös jo meneillään olevien lunastusten laajuudessa, ts. lunastustoimitus katsoi, että kunta tosiasiallisesti on jo päättänyt uudesta linjauksesta. Uuden yleiskaavan mukainen asemakaava on valmisteilla, mutta sen voimaantulon ajankohdasta ei ole tietoa. Läntinen osa kevyen liikenteen väylää on sama sekä voimassa olevassa asemakaavassa että uudessa yleiskaavassa. Tältä osin on väylä jo rakennettu. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti on meneillään lunastus noin 120 m2 osalla. Jotta suoraa yhteyttä nyt rakennetulta väylän osalta radan alikulkuun voidaan käyttää, on siihen saatava oikeus. Se voidaan tässä vaiheessa saada maanomistajan luvalla, ko. maa-alueen kaupalla tai hakemalla maamittaustoimituksella rasite. Maanomistajan kanssa ei ole päästy asiassa yksimielisyyteen luvasta tai kaupasta. Rasitteella tarkoitetaan kiinteistön oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn tarkoitukseen. Rasite perustetaan toimitusmenettelyssä, jonka suorittaa maanmittauslaitos. Rasiteoikeudesta säädetään kiinteistönmuodostuslaissa (554/1995). Kiinteistönmuodostamislain 154 mukaan: Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella. Saman lain 156 toisen momentin mukaan: Asemakaava-alueella saadaan perustaa tarkoitettu rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle. Liitteet ja oheismateriaalit Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 - liitteenä kiinteistörekisterin karttaote, jossa ehdotus haettavaksi rasitteeksi - oheismateriaalina kartta voimassa olevasta asemakaavasta sekä karttaote uudesta osayleiskaavasta, joka ei ole vielä lainvoimainen (oheismateriaali 2a) päättää - hakea rasitetoimituksella rasitetta Bollstadintien viereisen kevyen liikenteen väylän kohdalta radan alikulun kohdalle karttaliitteen mukaisesti. - valtuuttaa teknisen johtajan päätöksen toimeenpanoon ja tekemään pieniä teknisiä muutoksia karttaliitteessä esitettyyn linjaukseen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 KH:209 /2014 KH 178 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN SUOJATIEN RAKENTAMISTA JOKITIEN JA SIUNTIONTIEN RISTEYKSEEN TEKNLTK 23.9.2014 93 Oheismateriaali Valtuutetut Pesola ja Linnala ovat jättäneet 31.3.2014 valtuustoaloitteen koskien suojatien rakentamista Jokitien ja ntien risteykseen. päätti 28.4.2014 70 lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. ntie on maantie, jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii maantielain :n 4 mukaan. Maantielain :n 11 mukaan tienpitoviranomaisena toimii toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Asia on saatettu Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Päätös: KH 178 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Ehdotuksen mukaan. = = = Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 KH:206 /2014 KH 179 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LINJA- AUTOPYSÄKKIEN KATOKSIA TEKNLTK 23.9.2014 92 Oheismateriaali: Valtuutettu Kokkonen ja varavaltuutettu Johansson ovat jättäneet 31.3.2014 valtuustoaloitteen koskien nuorten palkkaamista kesätyöhön tai työharjoitteluun tehtävänään linja-autopysäkkien katoksien valmistaminen ja asentaminen. Maanteiden ylläpitämisestä huolehtii valtio maantielain :n 4 mukaan. Maantielain :n 5 mukaan maantiehen kuuluvat: 1) ajorata pientareineen ja muut liikenteen käyttöön tarkoitetut alueet, kuten jalkakäytävä ja pyörätie, erikoiskuljetustie, pysäköintipaikka ja -alue, joukkoliikennettä ja sen käyttöä palveleva alue sekä levähdys-, varasto- ja kuormausalue; 2) 1 kohdassa mainittujen alueiden säilymistä ja käyttämistä varten pysyvästi tarvittavat ja niihin välittömästi liittyvät rakenteet, rakennelmat ja laitteet. Edelleen maantielain mukaan ( 11) tienpitoviranomaisena toimii toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Edellä todetun perusteella maanteiden osalta linja-autopysäkkien katoksista vastaa ELY-keskus. ELY-keskuksen vastuulla olevien linja-autopysäkkien lisäksi ssa on muutama kunnan ylläpitämä linja-autopysäkki. Kunta ylläpitää muun muassa Päivärinteen koulun läheisyydessä sijaitsevaa linja-autopysäkkiä, jonka katokset ovat toistaiseksi hyväkuntoisia. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 Päätös: KH 179 Ehdotuksen mukaan. = = = Valtio huolehtii maanteiden ylläpidosta. Em. tehtävää hoitaa ELY-keskus. ELY-keskus vastaa siis maanteillä olevista linja-autopysäkeistä ja niillä olevista katoksista tai muusta varustuksesta. n kunnalla on teknisen lautakunnan mukaan muutama linjaautopysäkki kunnan ylläpidossa. Näitä pysäkkejä on koulujen läheisyydessä olevat pysäkit, jotka palvelevat koulukuljetuksia ja muuta kunnan järjestämää sisäistä julkista liikennettä. Kunnan nykyinen taloudellinen tilanne on kireä eikä kunnalla ole taloudellisia resursseja ottaa valtiolle kuuluvia tehtäviä entistä enempää hoidettavakseen. Toisaalta vuonna 2015 toiminnallisena tavoitteena on työllisyyden hoito, joka vaatii kaikkien kunnan hallinnon osastojen panosta. Teknisen lautakunnan tulisi selvittää kunnan omalla alueellaan ylläpitämät pysäkit ja niiden varustelutaso sekä onko varustelutasoa paranneltavissa esimerkiksi työllisyyden hoitamisen toiminnalliseen tavoitteen näkökulmasta tai valtuustoaloitteessa mainittuja nuoria työllistämällä. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite päättää että se - palauttaa asian teknisen lautakunnan valmisteltavaksi selostusosassa mainituin ohjeistuksin ja - edellyttää perusteellisemman vastauksen saamista em. valtuustoaloitteeseen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 KH:65 /2014 KH 180 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN PIKKALANLAHDEN KALATILANNETTA YMPJARAKLTK 8.10.2014 86 Valtuutetut Penttinen, Haanpää, Parviainen, Svanfeldt, Nordström, Pesonen ja Laaksonen sekä varavaltuutetut Koroma-Hintikka ja Johansson ovat jättäneet 3.2.2014 valtuustoaloitteen koskien Pikkalanlahden kalatilannetta. on 24.2.2014 päättänyt lähettää valtuustoaloitteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi ja edellyttää sen pyytämään lausuntoja asiasta tarpeen mukaan. Pikkalanlahden kalatilanne on herättänyt laajaa keskustelua ssa viime vuosina mm. ammattikalastukseen myönnettyjen lupien johdosta. Kunnanvaltuutettujen lisäksi paikalliset vapaa-ajankalastajat ja kalastusyrittäjät ovat huolestuneet Pikkalanlahden kuhakantojen tilasta ja poistopyynnin vaikutuksista kalakantoihin. Riista- ja kalatutkimuslaitos (RKTL) on antanut 31.1.2014 ammattikalastuslupien käsittelyn yhteydessä ELY-keskukselle lausunnon (683/401/2013), jossa se esittää, että tietoa rannikon kalakannoista ja niiden runsauteen vaikuttavista tekijöistä on riittävästi, jotta kaupallisen kalastuksen lupia voidaan myöntää. Samassa lausunnossaan RKTL kuitenkin toteaa, ettei se voi esittää yksityiskohtaisia saalis- tai kalastustietoja alueelta tietosuojasyistä, eikä käytössä olevien pyyntiruutukohtaisten tietojen perusteella voida tehdä erikseen Pikkalanlahtea koskevia päätelmiä. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tutkimustulosta Pikkalanlahden kuhasaaliiden vähentymisestä 500 g:sta 60 g:aan vuosina 2008 2011 RKTL pitää lähinnä suuntaa antavana. Pikkalan kalatilannetta koskevassa valtuustoaloitteessa esitetään, että kunnan tulisi vaikuttaa kalastuslupien myöntämiseen ja alueen valvontaa sekä ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin kalakannan riittävyyden varmistamiseksi Pikkalanlahdella ja sitä ympäröivillä vesialueilla. Ympäristövalvonta pyrkii vaikuttamaan mainittuihin asioihin, mutta toteaa, että Kirkkonummen-Porkkalan vesialueen omistajilla on kalastuslain mukainen oikeus määrätä kalastuksesta vesialueellaan (kalastuslaki 5 ) ja huomattavasti kuntaa suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kalastuslupien myöntämiseen, alueen valvontaan ja suunnitelmien laadintaan. Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle on palkattu oma kalastusvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa kalastusta koskevien säännösten ja määräysten noudattamista. Kalastusalue saa vuosittain ELY-keskukselta toimintarahaa. Kalastusalueen julkiset hallintotehtävät perustuvat kalastuslakiin. Kalastuslaissa kalastusalueelle annettuihin tehtäviin kuuluvat mm. kalastuksen val- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 vonta (kalastuslaki 96 ), yleiskalastusoikeuden kieltäminen ja rajoittaminen määräajaksi (kalastuslaki 11 ), vesialueen vuokrauskehotus ammattikalastusta varten (kalastuslaki 16 ), asetuksessa määritellystä solmuvälistä poikkeaminen (kalastuslaki 32 ), pyydysten käyttökielto ja rajoittaminen (kalastuslaki 32 ja 37 ), asetuksesta poikkeavan ja muun alamitan määrääminen (kalastuslaki 35 ) ja rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen (kalastuslaki 43 ja 46 ). Kalastusalueen on kalastuslain (286/1982) 79 :n mukaan otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä kalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat. ELY-keskus pitää kalastusaluetta sopivimpana tahona organisoimaan kalatilannetta koskevan tutkimuksen ja hakemaan avustusmäärärahoja tutkimusta varten. n kunnanhallitus, ympäristö- ja rakennuslautakunta ja ympäristötarkastaja ovat osaltaan pyrkineet vaikuttamaan Pikkalanlahden kalatilanteeseen seuraavasti: -n kunnanhallitus on 2.5.2011 tehnyt päätöksen olla myöntämättä lupaa hoitokalastukseen kunnan vesialueella Pikkalanlahdella. -Ympäristötarkastaja on ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 12.2.2014 esittänyt, että njoen vesistöä tulisi pitää lohi- ja siikapitoisena vesistönä uhanalaisten lohikalojen suojelun edistämiseksi. Lautakunta on muuttanut esityksen muotoon: Lautakunta kannattaa kohdistettuja suojelutoimia, mutta toimenpiteiden on oltava valvottavissa. Pienimuotoinen virkistyskalastus on sallittava. -n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on muistutuksellaan 9.4.2014 vastustanut uusien rysäkalastuslupien myöntämistä Pikkalanlahdelle, sillä kalastuksella saavutettavista hyödyistä ei ole riittävästi näyttöä. -Ympäristötarkastaja on neuvotellut kalakartoitusten tekemisestä ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Kirkkonummen-Porkkalan -kalastusalueen kanssa. ELY-keskus on ollut kalakartoituksen kannalla ja todennut, että se voi mahdollisesti osallistua hankkeeseen muutaman tuhannen euron suuruisella osuudella. ELY-keskuksen avustusmäärärahat jaetaan vuoden alussa. Kalakantojen yleinen tila voidaan kartoittaa koeverkkokalastuksen ja siihen liittyvän raportoinnin ja seurannan avulla, jolloin kustannukset ovat arviolta 10 000-15 000. Mikäli kuhakannoista halutaan tarkempaa tietoa ja niiden säilymistä on tarpeen edistää, on laadittava hoito-ohjelma, jonka kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja. Tutkimuksissa voidaan hyödyntää jon- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 kin verran aiempaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tuottamaa tietoa, kuten saaliskirjanpitoa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi vuoden 2015 tulo- ja menoarvion käsittelyssä 13.8.2014 esittelijänä toimineen teknisen johtajan muutetun päätösehdotuksen, jolla ympäristövalvonnan toimisto- ja asiantuntijapalveluihin (mm. tutkimuksiin) varatut määrärahat pudotettiin 22000 :sta 7200 :oon. Nykyisiä menoja ei voida kattaa mainitulla summalla, eikä lisätutkimuksia ole mahdollista tehdä. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien Pikkalanlahden kalatilannetta Käsittely: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle, - että kunnanvaltuusto palauttaa ympäristövalvonnan toimisto- ja asiantuntijapalveluihin (mm. tutkimuksiin) varatut määrärahat aiemmalle tasolleen ja myöntää lisämäärärahan Pikkalanlahden kalatilanteen tutkimuksia varten. - että kunnanvaltuusto ehdottaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle osallistumista kalakantojen tutkimusten rahoitukseen ja toimimista tutkimusten tilaajana ja avustusrahoituksen hakijana ELY-keskukselta. - että kunnanvaltuusto toimittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle tiedoksi valtuustoaloitteen käsittelyä koskevat pöytäkirjat. Puheenjohtaja ehdotti seuraavia muutoksia esittelijän päätösehdotukseen: - että kunnanvaltuusto suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen - että kunnanvaltuusto välittää tiedon Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että tutkimukseen on mahdollista saada rahoitusta ELYkeskukselta Koska tehtyä muutosehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: Ympäristö ja rakennuslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle, - että kunnanvaltuusto suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen. - että kunnanvaltuusto välittää tiedon Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että tutkimukseen on mahdollista saada rahoitusta ELYkeskukselta. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 KH 180 Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen; - välittää tiedon Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että tutkimukseen on mahdollista saada rahoitusta ELY-keskukselta; - toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 KH:269 /2014 KH 181 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN AURINKOSÄHKÖN KÄYTTÖÄ KUNNAN KIINTEISTÖISSÄ TEKNLTK 23.9.2014 91 Oheismateriaali Valtuutetut Johansson ja Kokkonen ovat 5.5.2014 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta selvittää mahdollisuutta aurinkosähkön käytön lisäämiseen kiinteistöissään. päätti 2.6.2014 lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. n kunta on HINKU (kohti hiilineutraalia kuntaa) -hankkeeseen liittymisen myötä sitoutunut vähentämään kunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoitteen saavuttamiseksi uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa on lisättävä. Kunta on teettänyt kevään 2014 aikana Gaia Consulting Oy:llä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, jossa selvitetään uusiutuvien energiamuotojen potentiaalia kunnan alueella. Katselmuksen tulosten mukaan kunnassa on mahdollista tuottaa sähköä ja lämpöä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Katselmuksen mukaan aurinkoenergian hyödyntämiselle ei ole teknisiä esteitä, mutta järjestelmäinvestointien takaisinmaksuajat muodostuvat toistaiseksi pitkiksi. Katselmuksessa esitetyn laskelman mukaan n kunnan omistamien kiinteistöjen vuotuisesta sähkönkulutuksesta (mukaan lukien lämmityssähkö) noin 3 % voitaisiin kattaa aurinkosähköllä, mikäli jokaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön (23 kpl) asennettaisiin 20 m 2 :n aurinkopaneelit. Pinta-alaltaan 20 m 2 :n aurinkosähköjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 4500 6500 euroa (alv. 0 %), joten kysymys olisi noin 103 500 149 500 investoinnista. Kyseiseen investointiin on mahdollista saada TEM:n myöntämää energiatukea noin 20-30 % investoinnin arvosta. Tyypilliseen pientaloon mitoitetun aurinkosähköjärjestelmän (pinta-ala 14 m 2) takaisinmaksuaika on noin 29 vuotta, jota kotitalousvähennyksen käyttö voi lyhentää kahdella vuodella. Kunnan kiinteistöjen kohdalla aurinkopaneelien pinta-ala voisi olla suurempi, mikä alentanee hieman kustannuksia. Katselmuksen mukaan nykyisellä hintatasolla aurinkosähkösovellusten korottomat takaisinmaksuajat nousevat ilman tukia käytännössä poikkeuksetta yli 10 vuoteen. Tehtyjen selvitysten perusteella kunnan omistamien kiinteistöjen varustaminen aurinkopaneeleilla ei tällä hetkellä ole taloudellisesti perusteltua. Aurinkoenergian hyödyntäminen tulevaisuudessa aurinkoenergiajärjestelmien kannattavuuden parantuessa on kuitenkin syytä huomioida. Energiankäyttö- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 23 ratkaisuja tehtäessä on myös syytä huomioida uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tulos, jonka mukaan ssa maa- ja ilmalämpöpumppujen sekä hake- ja pellettikattiloiden potentiaali on merkittävä. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite Esittelijä tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh 040 713 0662, sähköposti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Päätös: KH 181 Ehdotuksen mukaan. = = = Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 24 KH:435 /2014 KH 182 VALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (JANHUNEN) Valtuutettu Taina Janhunen on ilmoittanut 3.11.2014 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Vihreän Liiton (r.p.) ensimmäinen varavaltuutettu on Birgitta Johansson. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Birgitta Johanssonin tilalle. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää valtuutettu Taina Janhuselle eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Taina Janhusen luottamustoimen päättyneeksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 25 KH:435 /2014 KH 183 VALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (REHNBERG) Valtuutettu Raija Rehnberg on ilmoittanut 4.11.2014 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Ruotsalaisen kansanpuolueen (r.p.) ensimmäinen varavaltuutettu on Johan Holmberg. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Johan Holmbergin tilalle. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää valtuutettu Raija Rehnbergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Raija Rehnbergin luottamustoimen päättyneeksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 26 KH:435 /2014 KH 184 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (REHNBERG) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tarkastuslautakuntaan vaalikelpoinen ei kuitenkaan kuntalain 71 :n mukaan ole: 1. kunnanhallituksen jäsen; 2. apulaispormestari; 3. henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4. kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5. henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnanvaltuusto on 14.1.2013 4 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 2013-2016: Varsinainen jäsen Haanpää Harri, pj. Rehnberg Raija, varapj. Backman Bo Parkkisenniemi Johanna Varpio Arto Varajäsen Vanhanen Veli Bardy Ann-Marie Meling Karita Uusi-Eskola Minna Nummenmaa Rauli Tarkastuslautakunnan jäsen Raija Rehnberg on ilmoittanut 4.11.2014 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävistä kunnasta muuton takia. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää tarkastuslautakunnan jäsen Raija Rehnbergille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa luottamustoimen tarkastuslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 27 2. valitsee uuden jäsenen tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 3. valitsee tarkastuslautakunnan jäsenten joukosta uuden varapuheenjohtajan lautakunnalle. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 28 KH:435 /2014 KH 185 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (REHNBERG) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Kunnanvaltuusto on 14.1..2013 6 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet tekniseen lautakuntaan toimikaudelle 2013-2016: Varsinainen jäsen Dahlqvist Rabbe, pj Vierinen Kari, varapj. Hanhikorpi Jouko Holmlund Åke Kaisla Sirpa Niskanen Lasse Rosengren Heidi Rehnberg Raija Rahikainen Eljas Varajäsen Baarman Sebastian Uusi-Eskola Minna Toivonen Hilkka Nygård Marko Heikkilä Risto Ryynänen Tarja Holmberg Johan Nordenswan-Lindén Eva Linnala Marko Teknisen lautakunnan jäsen Raija Rehnberg on ilmoittanut 4.11.2014 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävistä kunnasta muuton takia. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää teknisen lautakunnan jäsen Raija Rehnbergille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa luottamustoimen teknisen lautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 29 KH:435 /2014 KH 186 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI (VARPIO) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tarkastuslautakuntaan vaalikelpoinen ei kuitenkaan kuntalain 71 :n mukaan ole: 1. kunnanhallituksen jäsen; 2. apulaispormestari; 3. henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4. kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5. henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Kunnanvaltuusto on 14.1.2013 4 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 2013-2016: Varsinainen jäsen Haanpää Harri, pj. Rehnberg Raija, varapj. Backman Bo Parkkisenniemi Johanna Varpio Arto Varajäsen Vanhanen Veli Bardy Ann-Marie Meling Karita Uusi-Eskola Minna Nummenmaa Rauli Tarkastuslautakunnan jäsen Arto Varpio anoo 21.10.2014 päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan tarkastuslautakunnan jäsenenä. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 30 1. myöntää tarkastuslautakunnan jäsen Arto Varpiolle eron luottamustoimestaan ja toteaa luottamustoimen tarkastuslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 31 KH:641 /2012 KH 187 KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VALINTA Kunnanvaltuusto valitsee kuntalain 12 :n mukaan keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittavan määrän varapuheenjohtajia valtuuston toimikaudeksi, mikäli valtuusto ei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 :n mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Kunnanvaltuusto voi myös päättää valita puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat lyhyemmäksi toimikaudeksi. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan varapuheenjohtajia on kaksi. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saanut, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi seuraavaksi eniten ääniä saanut ja toiseksi varapuheenjohtajaksi tämän jälkeen eniten ääniä saanut ehdokas. Mitä tässä on sanottu äänistä, koskee vertauslukuja, kun vaali toimitetaan suhteellisena. Vaali voidaan luonnollisesti toimittaa myös sopuvaalina. Kunnanvaltuusto on 14.1.2013 valinnut kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat vuosiksi 2013 2014. Kunnanvaltuuston tulee valita kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi 2015-2016. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee valtuustolle puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi 2015 2016. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 32 KH:643 /2012 KH 188 KUNNANHALLITUKSEN VALINTA Kunnanhallituksen johtosäännön 2 :n mukaan kunnanhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja ensimmäisen sekä toisen varapuheenjohtajan. Kunnanhallituksen toimiaika on kaksi vuotta. Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan 1. kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Valittaessa jäseniä kunnallisiin elimiin on voimassa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että varajäseniä. Sitä vastoin ei vaadita, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä on oltava samaa sukupuolta. Vaatimus ei koske myöskään erikseen puheenjohtajistoa. Kunnanvaltuuston on 14.1.2014 valinnut kunnanhallituksen jäsenet, varajäsenet ja heidän joukostaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vuosiksi 2013 2014. Kunnanvaltuuston tulee valita kun- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 33 nanhallitukseen 11 jäsentä ja 11 varajäsentä ja heidän joukostaan puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja vuosiksi 2015 2016. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee 1. yksitoista jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet kunnanhallitukseen vuosiksi 2015 2016 2. jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja toisen varapuheenjohtajan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 34 KH:653 /2012 KH 189 VANHUSNEUVOSTON VALINTA on 17.12.2012 279 valinnut kolme kunnanedustajaa ja heille varajäsenet seniorineuvostoon sekä kehottanut seuraavia tahoja valitsemaan kukin edustajansa seniorineuvostoon: Sjundeå krigsveteraner, Kirkkonummen-n rintamamiesveteraanit sekä yhdistykset Sjundeå pensionärer ja n seniorit kaudelle 2013-2014. Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen vanhuspalvelulain mukaan kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Aiempi nimitys seniorineuvosto on syytä vaihtaa laissa käytettyyn vanhusneuvostoon. Vanhuspalvelulain mukaan vanhusneuvosto on otettava mukaan valmistelemaan vanhuspalvelulain 5 :n mukaista suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä lain 6 :ssä tarkoitettuun palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Vanhusneuvosto on tarpeen asettaa vuosiksi 2015-2016. Vanhusneuvoston kokoonpanosta on syytä päättää, että vastaisuudessa neuvostoon valitaan kunnan edustajina kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi neuvostoon on oikeus vastaisuudessa nimetä järjestöjen edustajat ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet niistä järjestöistä, joista edustus katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajan nimeää kunnanhallitus kunnan edustajien joukosta. Nykytilanteessa tarkoituksenmukaiseksi katsotaan, että vanhusneuvostoon nimetään edustajat seuraavista järjestöistä: Sjundeå krigsveteraner, Kirkkonummen-n rintamamiesveteraanit sekä yhdistykset Sjundeå pensionärer ja n seniorit. Vanhusneuvoston sihteerinä toimii kunnan hoitopalvelupäällikkö. päättää 1. valita kolme kunnan edustajaa vanhusneuvostoon toimikaudeksi 2015-2016 ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan; 2. että vanhusneuvostoon voivat nimetä jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen seuraavat järjestöt: Sjundeå krigsveteraner, Kirkkonummen- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 35 n rintamamiesveteraanit sekä yhdistykset Sjundeå pensionärer ja n seniorit 3. kehottaa edellä mainittuja tahoja valitsemaan ja nimeämään edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen vanhusneuvostoon vuosiksi 2015-2016. Lautakunta Kunnanvaltuusto