Suomen hiipuva kilpailukyky on yhteydessä T&K:n suhteellisen vähäiseen muuttamiseen kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi.

Suomen hiipuva kilpailukyky on yhteydessä T&K:n suhteellisen vähäiseen muuttamiseen kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi. Huolimatta suurista T&K -investoinneista ja hyvin koulutetusta työvoimasta metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus muodostavat edelleen suuren osan yritysrakenteesta, ja nopeasti kasvavien yritysten määrä on edelleen pieni. Lähde: Euroopan komissio (2013). http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/nd/idr2013_finland_fi.pdf

Kaupungeista kaiken taustalle

Kilpailukyky ja kilpailuetu Kilpailukyky voidaan määritellä sellaisiksi toimijan ominaisuuksiksi, joiden avulla tämä pystyy osallistumaan kilpailuun Kilpailuetu syntyy, kun resurssit ovat... o arvokkaita mahdollistaen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja uhkien poistamisen, o harvinaisia nykyisten tai potentiaalisten kilpailijoiden keskuudessa, o kalliita jäljitellä ja resursseille ei ole olemassa niitä korvaavia resursseja Kilpailuidulla tarkoitetaan sellaisia resursseja tai asioita, jotka eivät vielä tuota kilpailuetua, mutta joilla on oikein hyödynnettynä ja/tai toimintaympäristön muuttuessa mahdollisuus kehittyä sellaisiksi Kilpailuhaitalla taas tarkoitetaan sellaisia asioita, jotka voivat estää resurssien riittävän hyödyntämisen tai muutoin heikentää kilpailukykyä ja siten haitata kilpailuedun saavuttamista. (Barney & Hesterly 1996; Linnamaa 1999)

VIRTAAVA MAAILMA www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT PÄÄOMA Beijing OPISKELIJAT Tampere MATKAILIJAT YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT Lontoo Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO Pietari KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

Kaupunkien kilpailukyvyn elementit Kaupunkien kilpailukyky on kokonaisuus sitä ei voi luoda kikkailemalla tai pelkällä imagolla o Kaupunkien kilpailukyky perustuu viereisen kuvan elementteihin, jotka ovat aina suhteessa haluttuihin virtoihin o Parhaimmillaan luova jännite on sekä kaupungin kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn ytimessä koko alueen uudistumiseen vaikuttavana voimana että yksittäisten elementtien kehitykseen vaikuttavana voimana.

Taloudellisen kehityksen prosessit

Uuden syntyminen (emergence of novelty) o Uusien toimialojen ja klustereiden synnyn mahdollistaminen ja alkuvaiheen kehityksen perustan tukeminen o Innovaatioalustat, kehitysympäristöt Sisäinen uudistuminen (renewal) o Olemassa olevien klustereiden ja toimialojen sisäisen uudistumisen mahdollistaminen ja sille edellytysten luominen Diversifikaatio (diversification) o Olemassa olevien klustereiden ja toimialojen strategioiden, kompetenssien ja teknologioiden uudistuminen siten, että uusille alueille hakeutuminen tulee mahdolliseksi Vanhan tuhoutuminen (destruction) o Vanhat klusterit ja toimialat kuihtuvat eikä niiden osaamisen varassa kasva mitään uutta tilalle.

www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta

Silicon Valley www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta

Silicon Valleyn salaisuus Epäonnistumisen sietäminen - konkurssi nähdään oppimisprosessina eikä niinkään yrittäjän tulevaisuutta leimaavana stigmana. Hyperkilpailullinen riskiä etsivä levottomuus monille toimijoille on tyypillistä pyrkimys tuottaa markkinoita muuttavia radikaaleja innovaatioita. Yhteisöllinen intressi monien toimijoiden halu ja valmius investoida omia varojaan uusiin yrittäjiin ja heidän radikaalien innovaatioiden etsintäänsä tavoitteena ensinnäkin rikastua ja toisaalta investoida omia voittojaan siihen klusteriin, joka teki rikastumisen mahdolliseksi.

Silicon Valleyn salaisuus Meritokratia alueella arvostetaan enemmän osaavia, idearikkaita ja innovatiivisia ihmisiä kuin muodollisia asemia. Uudistumisen pakkomielle monilla alueen avaintoimijoista on jonkinlainen pakkomielle etsiä jatkuvasti uudistuksia, jotka johtavat pysyviin innovaatioihin. Korkea petollisuuden sietokyky yhteistyösuhteet perustuvat monesti nk. nopeaan luottamukseen eli tämän päivän kumppani saattaa olla huomisen kilpailija ja päinvastoin. Yhteistyösuhteet muuttuvat nopeasti ja joustavasti.

Pikaesimerkit Akron Ohio o rengasteollisuus -> polymeetiteollisuus Rochester NY o kamera- ja kopiokoneteollisuus -> optoelektroniikka Suomen sellu- ja paperiteollisuus -> bioenergia

Detroit o Väkiluku nyt suunnilleen sama kuin 1910 ü 700.000 o Väkiluku korkeimmillaan 1.86 milj. o 40 % pudotus 1970-2006 o Rikollisuus USA:n suurten kaupunkien kärkeä o African-American osuus väestöstä 83 % o Ford, General Motors, Chrysler o Cadillacin pääkonttori siirtyy New Yorkiin imagosyistä

Klusteri

Klusteri Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta (Michael Porter 1998)

(Virtanen & Hernesniemi 2005)

Klusteri alueellisesta näkökulmasta

Klusterimallin ominaispiirteet Intensiivinen paikallinen oppiminen ja vuorovaikutus o Keskenään kilpailevien kaupunkien ja alueiden mosaiikki Suhteellisen vähäinen huomio globaaleissa verkostoissa Seuraavaksi Huomio globaaleihin verkostoihin Kumuloituvasta tiedon dynamiikasta kombinoivaan tiedon dynamiikkaan Intensiivinen oppiminen sekä kaupungeissa että kaupunkien välillä Uusi suunta - kehittyvistä maista kehittyneisiin?

Globaalit verkostot ovat muuttumassa tutkimuksen ja kehittämisen suuntaa www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta (Cristina Chaminade, Davide Castellani and Monica Plechero 2014)

(Ali-Yrkkö 2013)

Innovaatio ja innovaatiojärjestelmät

Innovaatio = uusi asia/idea + sovellus + lisäarvo Innovaatiot syntyvät dynaamisessa ympäristössä, jossa on o runsaasti luovia ja aktiivisia ihmisiä o riittävästi erilaista toisiaan tukevaa osaamista o helppo verkottua ja solmia yhteistyösuhteita o vahvat kannustimet yrittämiselle ja riskinotolle o nopeasti mobilisoitavat resurssit o toimiva infrastruktuuri o suuret toimintavapaudet o vahva innovaatiokulttuuri Innovaatioympäristössä syntyviä asioita ei voi ennakoida eikä kontrolloida, mutta innovaatioympäristöä voidaan tietoisesti rakentaa

Innovaatiot o ovat luonteeltaan paitsi teknisiä myös taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia o syntyvät sosiaalisen prosessin tuloksena Innovaatioprosesi on o Kumulatiivinen o Polkuriippuva o Kontekstisidonnainen o Interaktiivinen

Innovaatiojärjestelmä Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti (sosiaalisesti) käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Innovaatiojärjestelmä on olemukseltaan sosiaalinen järjestelmä ja se korostaa siten ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä (Freeman 1987; Lundvall 1992; Brazhyk ym. 1998 jne.)

Innovation sources ü ü STI (Science, Technology, Innova2on) high- tech / science push / supply driven DUI (Doing, Using, Interac2ng) competence building / organisahonal innovahons / social innovahons / market - demand - user driven ü (Lorenz & Lundvall 2006)

Kansalliset innovaatiojärjestelmät (Freeman) Alueelliset innovaatiojärjestelmät (Cooke) Paikalliset innovaatiojärjestelmät, erit. paikalliset klusterit (Porter) Sektoraaliset innovaatiojärjestelmät (Malerba) Suurten yritysten omat sisäiset innovaatiojärjestelmät (Granstrand)

Mistä yritykset saavat uusia ideoita? www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta University of Tampere (Source: International Evaluation of the Finnish NIS 2009)

Kuntien uudistamisen tärkeimmät tiedon lähteet ja yhteistyökumppanit Erittäin tärkeänä ja (tärkeänä) pitävien osuus vastaajista www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Tutkimuslaitokset 2% (10%) Ammattikorkeakoulut 4% (14%) Ministeriöt 5% (18%) Muut kunnat 24% (43%) Yliopistot 4% (18%) Palvelujen tarjoajat / alihankkijat 5% (25%) Kuntaorganisaation sisäinen tieto 23% (47%) Asiakkaat, palvelujen käyttäjät 37% (46%) Asiantuntijatieto 6% (22%) Kohdennettu kuntatieto 13% (34%) Tieteellinen tieto 4% (14%) Kouluttautuminen 6% (29%) Innovaatiotoiminnan yhteistyökumppanit Innovaatiotoiminnan tiedonlähteet

Kognitiivinen etäisyys (Nooteboom 2007) AbsorpHve capacity Novelty value Kyky uudistumiseen kasvaa kognihivisen etäisyyden kasvaessa Learning Kyky toteu.aa asioita laskee kognihivisen etäisyyden kasvaessa CogniHve distance Op#mal cogni#ve distance

Läheisyys (Boschma 2005) Ydinulottuvuus Liian vähän läheisyyttä Liikaa läheistyyttä Kognitiivinen Tieto Väärinymmärryksiä Ei uutta tukevia tietolähteitä Organisationaalinen Sosiaalinen Kontrolli Opportunismi Byrokratia Luottamukseen perustuvat sosiaaliset suhteet Institutionaalinen Luottamukseen perustuvat yhteiset instituutiot Opportunismi Opportunismi Ei taloudellista rationaliteettia Lukkiutuminen menneesee Maantieteellinen Etäisyys Ei ulkoishyötyjä Alueellisen avoimuuden puute

EcoLead Innova2on Ecosystem Model (Sotarauta 2014) Enables Varia2on genera2on sphere Knowledge dev. and diffusion Feeds Venture finances Fuels Entrepreneurship Calls for Guides Condi#ons Shapes SystemaHc produchon Delivers End- value LegiHmizaHon Condi#ons Market formahon Frames Selec2on sphere Reten2on sphere

Innovation policy Actions that promote the development, diffusion and efficient use of new knowledge Multi-actor innovation policy arenas (Kuhlmann 2001; Sotarauta & Kosonen 2013) ü Strategies are negotiated in multi-actor arenas and related networks (state-region-municipality-firmuniversity-polytechnic)

Shared lead thinking cross the programs Different clusters but shared lead thinking ü Policies are facilitative, system-oriented, network promoting and indirect in nature ü Customer and user orientation stressed side by side with science and technology

Let us not replicate Silicon Valley No one size fit for all formula for promoting innovativeness - not even among the Nordic countries (Asheim, Isaksen, Moodysson, Sotarauta 2011) Innovation policies and practices do not vary only between countries but also within them (Tödling & Trippl 2005; Sotarauta & Kosonen 2013) Unique regional advantages can be actively constructed and innovation policies customized

Localized / regionalized innovation policy Regionalized innovation policies have some advantages in solving specific issues. o National innovation policies have a regional impact - intended or not o Regional differences ü in the quantity and quality of innovation activity ü in the performance of the entire regional innovation system ü in the institutions/practices framing the action and choices made in the region o Differentiated strategies and instruments are needed both to serve the specific regions and to achieve national-level goals more effectively (Fritsch & Stephan, 2005)

Mul2- scalar and mul2- actor policy arenas Finnish national innovation policy o aims to draw partners from different policy levels, business and research spheres o aims to institutionalise dialogue between companies and research institutions by various schemes

Localized / regionalized innovation policy in Finland Regions are usually poorly, if at all, defined in the Finnish national innovation policies. Regional innovation policy is, more or less, seen as an extension of national policies (Suorsa 2007) Due to strong local government national and local policies have coevolved for some time (Sotarauta & Kautonen 2007)

Flagship programmes Strategic Centres of Excellence for Science, Technology and Innovation [2007 ->] The Centre of Expertise Programme [1994-2013] Innovative Cities Programme [2014 ->] National Idea for a policy programme Generic aims and rules Selection, seed money Local Proposals Implementation

Strategic Centres of Excellence for Science, Technology and Innovation Energy and the environment CLEEN Ltd Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Ltd Metal products and mechanical engineering FIMECC Ltd Built environment innovations RYM Ltd Health and wellbeing SalWe Ltd Information and communication industry and services DIGILE

The division of total financing of SHOKs Source: Licence to SHOK (Tekes)

Government s cataly2c basic funding 1999-2006 Centre of ExperHse Programme www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Total project funding: 525 million euros Basic funding: 52 million euros

The national Competence clusters and regional centres of expertise (->2013) (co-ordinating city with bold, cases in grey)

Four pathways of regional innovation-led growth Some cases I. Indigenous creation of new industry Silicon Valley (personal computers) Boston (systems biology) II. III. IV. Transplantation of new industry into region I-85 corridor (NC/SC) (automotive industry) Taipei-Hsinchu corridor, Taiwan (electronics industry) Diversification of existing industry Akron Ohio (tires -> advanced polymers) Rochester NY (cameras, copiers -> opto-electronics) Upgrading of existing industry Tampere, Finland (industrial machinery) Charlotte, NC (motor sports) (Lester & Sotarauta 2007)

DigiBusiness in Helsinki Metropolitan Area, restless diversification www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Rapid evolution and accumulation in many ways Constant search of new business ideas as well as new customer groups and novel forms of digital media Customized production for individual customers The minority of the digibusiness firms (32 %) have a separate R&D unit A wide set of professional and user communities involved

DigiBusiness in Helsinki Metropolitan Area, restless diversification www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Business opportunities are tested rapidly and incorporated into the existing service portfolio of a firm Branding the service or product and hosting visible references from various o Design, brands, trademarks, social media references etc. Extensive use of the Internet and other digital channels to stay in touch with a rapidly developing field

Local strategy to support restless diversification www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta 360 degree strategy Loose focus - universities indirectly connected Don t know what to focus on, experiment with everything interesting to find a new path Creation of awareness of a rapidly emerging industry, reduction of fragmentation Loosely defined strategies, space for experimentation and rapid reaction collective learning Real-life experimentation (living labs)

DigiBusiness in Helsinki Metropolitan Area, restless diversification www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Just as nature conducts many evolutionary experiments in order to have a successful species, so companies should fund many innovation projects and see which ones win out (Välikangas & Hamel 2003)

Upgrading of the mature industry, case heavy machinery in Tampere www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Adding intelligence to traditional machines Customized production for individual customers o Products are a mixture of solutions and industrial services New knowledge from on-the-site, face-to-face and hands on interactive processes with customers Solid and long-term innovation work The majority of the firms (81%) have a separate R&D unit

Local strategy to support upgrading of the mature industry www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Proactive hands on engagement Tampere University of Technology highly involved Policy aims to help firms to maintain and increase expertise in generic technology Main focus on applied basic research Local policy aims to help firms to tap into international knowledge hubs

Upgrading the system in South Ostrobothnia www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Agrotechnology in South Ostrobothnia Adding intelligence to traditional machines Customized production for individual customers New knowledge from on-the-site, faceto-face and hands on interactive processes with customers The minority of the firms (33 %) have a separate R&D unit

Local strategy to support learning for innovation www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta AgroTech catching up learning for innovation Proactive collaborative strategy Universities crucial in efforts to increase innovation capacity and culture learning to innovate Policy aims to link the region to national knowledge hubs Simultaneously very customized to serve the cluster and generic to serve regional development more broadly Usability and customer-orientation important applied research Distributed activity, experimentation (Agro Living Lab)

DigiBusiness (HMA) www.sotarauta.info / twi.er: @Sotarauta Main objective - Creation of awareness - Reduction of fragmentation - Coaching Mobile heavy machinery (Tampere Region) - Maintaining and increasing R&D intensity Agrotechnology (South Ostrobothnia) - Increasing local innovation capacity - learning to innovate Focus and customization - Focus on growth oriented SMEs and boosting interaction between SMEs and large firms - Customization is a continuous bottom-up process - projects stem out from firms needs - Generic technology focus for firm specific applications, applied research - Large firm dominated - Customization is a constant act of balancing - Focus on the local innovation system and capacity - Applied research and services for firms - Customization is a constant act of balancing

Conclusions Regional and local innovation activity in Finland is high but local/regional innovation policy is not officially defined Customization is done by the local/regional actors Regional development policy aims to support differentiation (specialization) of regions o Innovation dimension is strong in national regional development policy o Regional dimension is weak in national innovation policy Well developed local/regional innovation policy capacity called for