LIITE 119.9.2012 TE-ASIAKASPALVELUKESKUKSEN TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN KÄSIKIRJA TYÖLINJA Käsikirjan on laatinut Juulia Lätti Työlinjan venäjänkielinen puhelinpalvelu 2013/ päivitetty 05/2014
JOHDANTO Tämä on työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen venäjänkielisen palvelun käsikirja. Käsikirjassa on kuvattu Työlinjan venäjänkielisen palvelusisällöt sekä käytännön ohjeet asiakaslähtöiseen puhelinpalvelutyöhön. Yleiset ohjeet työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta löytyvät työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen oppaasta. Käsikirja on tehty ja tarkoitettu venäjänkielisessä puhelinpalvelussa työskenteleville virkailijoille käytännön työn tukemiseksi sekä uusien vastaajien perehdyttämisaineistoksi. Myös muut TE-asiakaspalvelukeskuksessa työskentelevät vastaajat voivat tarvittaessa tutustua venäjänkielisen palvelun käsikirjaan. Käsikirjan sisältöjä päivitetään tarpeen mukaan kehittämistyön edetessä. 2
07.05.2014 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 1. TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELINEN PALVELU... 5 1.1 VENÄJÄNKIELINEN VÄESTÖ SUOMESSA... 5 1.2 TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN TAVOITE... 5 1.3 PALVELUN KOHDERYHMÄ... 6 1.4 PALVELUN SISÄLTÖ... 6 1.5 ASIAKASHYÖDYT... 6 1.6 TE-TOIMISTON HYÖDYT... 6 TIETOPAKETTI PALVELUN VASTAAJILLE... 7 2. TERMEJÄ... 7 3. MAAHANMUUTTAJA TE-TOIMISTON ASIAKKAANA... 8 3.1 MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAAN LAUSUNTOJA... 8 3.2 MAAHANMUUTTAJAN ALKUKARTOITUS... 9 3.3 MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAAN SUOMEN KIELEN TESTIT... 9 3.4 KOTOUTUMISKOULUTUS... 10 3.5 MAAHANMUUTTAJAN OMAEHTOINEN KOULUTUS KOTOUTUMISTUELLA... 10 3.6 VALMISTAVA KOULUTUS (MAVA/VALMA)... 11 3.7 ABC- TAI EK-KOULUTUS/LUKIOKOULUTUS TAI MUU VASTAAVA... 11 4. MAAHANMUUTTAJAN KIELITAITO... 11 4.1 YLEINEN KIELITUTKINTO... 12 5. TUTKINNON RINNASTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 13 5.1 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN AMMATTIPÄTEVYYDEN HANKINTA... 13 6 OLESKELULUVAT... 14 6.1 OLESKELULUPIEN TYYPIT... 14 6.1.1 Jatkuva oleskelulupa (A)... 14 6.1.2 Oleskelulupa sisältää rajoituksia (A)... 15 6.1.3 Tilapäinen oleskelulupa (B)... 15 6.1.4 Pysyvä oleskelulupa (P)... 15 6.1.5 Pitkään EU:ssa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen oleskelulupa... 15 6.2 TYÖNTEKIJÄN OLESKELULUPA... 15 6.2.1 Ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa, poikkeukset... 17 6.3 OPISKELIJAN OLESKELULUPA... 18 6.4 AU PAIR... 18 6.5 OLESKELULUPA PERHESITEEN PERUSTEELLA... 18 6.6 YRITTÄJÄN OLESKELULUPA... 19 7. EU/ETA-KANSALAINEN... 19 7.1 EU-KANSALAISTEN REKISTERÖITYMINEN POLIISILLA... 20 7.1.1 Oleskeluoikeus... 20 7.1.2 Rekisteröityminen poliisilla... 20 7.1.3 Selvitykset rekisteröinnille... 21 7.2 EU-KANSALAISTEN REKISTERÖITYMINEN MAISTRAATISSA... 22 3
7.3 EU-KANSALAISTEN ASIOINTI TE-TOIMISTOSSA... 23 7.4 EU-KANSALAISTEN SOSIAALIPALVELUT JA TOIMEENTULOTURVA... 23 8 MAAHANMUUTTAJAN SOSIAALITURVA... 25 8.1 ASUMISPERUSTEINEN SOSIAALITURVA... 25 8.2 TYÖSKENTELYPERUSTEINEN SOSIAALITURVA... 25 9 MAAHANMUUTTAJAN JA ULKOMAALAISEN VEROTUS... 27 9.1 VERONUMERO... 27 9.1.1 Suomalaiset rakennusalan työntekijät... 28 9.1.2 Ulkomaalaiset rakennusalan työntekijät... 28 9.1.2.1 Tilapäisesti Suomeen töihin... 28 9.1.2.2 Vähintään vuoden ajaksi Suomeen... 29 10 MAASTAMUUTTAJAN MUISTILISTA... 29 11 YRITTÄJYYS... 31 12 TIETOA MAAHANMUUTTAJA-ASIOISTA JA MUITA TÄRKEITÄ WWW-SIVUJA... 32 12.1 MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTEET YMPÄRI SUOMEA... 32 12.2 TÄRKEITÄ WWW-SIVUJA... 36 13 SANASTO (SUOMI-VENÄJÄ)... 36 LIITE 1 TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN ESITE... 39 LIITE 2 YRITYKSEN PERUSTAJAN MUISTILISTA... 43 4
1. TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELINEN PALVELU Työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskukseen Työlinjaan (nykyinen TEasiakaspalvelukeskus) on avautunut 1.7.2009 uusi venäjänkielinen palvelulinja. Contact Center- palvelu (jatkossa cc-palvelu) on palvellut venäjänkielisiä työnhakijoita sekä työnantajia ja viranomaisia. Neuvonta on tapahtunut puhelimen ja sähköpostin välityksellä. CC-palvelulle on myös rakennettu Internet-sivusto, joka toimii puhelin ja sähköpostineuvonnan tukena (tietoa työnhakijoille, työnantajille, viranomaisille suomeksi ja venäjäksi www.trud.fi). Työlinjan venäjänkielinen neuvontapalvelu on Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) hallinnoiman ESR-rahoittaman Itä- Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi hankkeen (myöhemmin M14-hanke) pilottikokeiluna syntynyt palvelu, joka tarjoaa toimintamallin työ- ja elinkeinoministeriön vieraskielisten cc-palvelujen toteuttamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on rahoittanut palvelua hankkeen päättymisen jälkeen, joten venäjänkielinen palvelu on jatkanut toimintaansa osana Työlinjaa. 1.1 Venäjänkielinen väestö Suomessa Venäjänkielinen väestö on keskittynyt Itä-Suomeen sekä etelän suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Määrällisesti eniten venäjänkielisiä asuu Helsingissä (n. 13 000 hlö) ja Vantaalla (n. 4 000). Uudenmaan ulkopuolella eniten venäjänkielisiä asui Turussa (n. 2500) ja Tampereella (n. 2 300). Venäjänkielistä vähemmistöä luonnehtii korkea koulutus. Venäjänkielisiä työllistyy paljon esimerkiksi sosiaalialalle, terveydenhoitoon ja rakennustyöhön. Yrittäjinä venäjänkieliset ovat edustettuina erityisesti kuljetusalalla ja ulkomaankauppaa harjoittavissa yrityksissä. Venäjänkielisten suurimmat lähtömaat ovat Venäjä ja Viro. (Vähemmistövaltuutettu 2010, 11 12.) Työllistymisen kannalta olennainen ero on niiden maahanmuuttajien, jotka tulevat Suomeen jo valmiiksi tiedossa olevaan työhön, ja muiden välillä. Venäjänkielisistä voidaan esim. maahanmuuton syyn perusteella karkeasti erotella tiettyjä ryhmiä, jotka tosin voivat sisäisesti olla hyvin heterogeenisiä. Tyypillisimmät Suomeen muuttamisen syyt ovat avioituminen Suomen kansalaisen kanssa sekä inkerinsuomalaisten paluumuutto. Inkerinsuomalaisten paluumuutto on laskenut lähivuosina. Ulkomaalaislakiin on tullut muutos, jolla poistetaan paluumuutooikeus muilta inkerinsuomalaisilta kuin sodassa palvelleilta ja siirtoväeltä. Tämä vähentänee oletettavasti paluumuuttoa edelleen. (Vähemmistövaltuutettu 2010, 11 12.) 1.2 Työlinjan venäjänkielisen palvelun tavoite Palvelun tavoitteena on antaa tietoa TE-palveluista, tietoa Suomen työmarkkinoista ja kotoutumista sekä oleskelu- ja viisumiasioista, koulutusneuvontaa, opastus sähköisten palvelujen käyttöön suomen ja venäjän kielellä. Työlinjan ve- 5
näjänkielinen palvelu on asiakasta neuvova ja tiedottava sekä tarvittaessa eteenpäin ohjaava, ei päätöksiä tekevä palvelu. 1.3 Palvelun kohderyhmä Työlinjan venäjänkielinen palvelun asiakkaita ovat venäjänkielentaustaiset TEtoimiston henkilöasiakkaat sekä toimiston palveluista kiinnostuneet venäjänkieliset henkilöt, Suomeen muuttoa suunnittelevat venäjänkielentaustaiset ulkomaalaiset ja viranomaiset. Työlinjan venäjänkielinen palvelu tekee yhteistyötä YritysSuomen kanssa ja tarvittaessa palvelee yrittäjyydestä kiinnostuneita venäjänkielisiä henkilöitä sekä ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoivia työnantajia. 1.4 Palvelun sisältö neuvonta palveluista (varsinkin maahanmuuttajataustaisille asiakkaille), asioinnista sekä sähköisistä palveluista neuvonta kotoutumiseen liittyvistä palveluista työttömyysturvaneuvonta koulutusneuvonta neuvonta oleskelu- ja viisumiasioista yhteistyö YritysSuomen kanssa; yleisneuvonta yrittäjyydestä kiinnostuneille venäjänkielentaustaisille asiakkaille sovitut URA-merkinnät asiakassoittojen perusteella tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen TE-toimistoon ja toiselle taholle, kuten Maahanmuuttajavirastoon, poliisiin, työlupayksikköihin, Kelalle, Verohallintoon, 3.sektorin hankkeisiin. 1.5 Asiakashyödyt asiakas saa paremmat valmiudet yhteiskuntaan kotoutumiseen ja työllistymiseen kielellinen ymmärtäminen parantaa asioinnin sujuvuutta TE-toimistossa asiakkaat saavat laajaa yleisneuvontaa Suomessa asumiseen, TE-toimistossa asiointiin, koulutusmahdollisuuksiin ym. liittyen. 1.6 TE-toimiston hyödyt kielellinen ymmärtäminen parantaa asiakkaan asioinnin sujuvuutta TEtoimistossa ja helpottaa TE-toimiston virkailijoiden kuormitusta ajansäästöä TE-toimistojen asiakaspalvelutyössä: asiakas saa neuvontaa Suomen työmarkkinoista, kotoutumisesta, TE-toimistossa asioinnista Työlinjalta yhteinen asiakastietojärjestelmä (URA) on Työlinjan ja TE-toimiston virkailijoiden työkalu, jota kautta tuetaan asiakkaiden asiointia TE-toimistossa Työlinjan venäjänkielisen palvelun asiantuntijuutta maahanmuuttajakysymyksissä voi hyödyntää tarvittaessa laajemmin työhallinnon asiakaspalvelutyön kehittämisessä. 6
TIETOPAKETTI PALVELUN VASTAAJILLE 2. TERMEJÄ Maahanmuuttaja Maahanmuuttaja termi on yleisin, jota käytetään sellaisesta henkilöstä, joka on syntynyt Suomen ulkopuolella ja muuttanut Suomeen. Muita termejä, joita maahanmuuttajasta käytetään, ovat mm. ulkomaalainen, vieraskielinen, siirtolainen, maahanmuuttajataustainen, ulkomaalaistaustainen, uussuomalainen. Pakolainen Geneven vuonna 1951 solmitun YK:n pakolaissopimuksen mukaan turvapaikka on annettava pakolaisille. Pakolaisia ovat ne muuttajat, joilla on: "perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen käsityksensä takia tai sen takia, että he kuuluvat tiettyyn yhteiskuntaryhmään, ja jotka oleskelevat sen maan ulkopuolella, jonka kansalaisia he ovat, ja jotka mainitun uhan vuoksi eivät voi tai halua palata takaisin." Kiintiöpakolainen Suomeen tulee joka vuosi kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joilla on pakolaisen asema. Pakolaisen aseman myöntää UNHCR, YK:n pakolaisasiain virasto. Suomen eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön määrän, joka on viime aikoina ollut 750 henkilöä vuodessa. Turvapaikanhakija/turvapaikan saanut Turvapaikanhakija pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta sen vuoksi, että hän on joutunut vainotuksi kotimaassaan. Vainon syy voi olla uskonto, rotu, kansallisuus tai poliittinen mielipide tai se, että henkilö kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään. Turvapaikanhakija ei ole vielä pakolainen. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikkamenettelyjen yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös se, voiko turvapaikanhakija saada oleskeluluvan jollain muulla perusteella. Oleskeluluvan voi saada myös suojelun tarpeen tai jonkin muun syyn perusteella (esimerkiksi yksilöllinen inhimillinen syy). Turvapaikan hakijan työnteko-oikeudesta kohdassa OLESKELULUPA/EI TAR- VITSE TYÖNTEKIJÄN OLESKELULUPAA, POIKKEUKSET. Kotoutuminen Kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena jäsenenä. Kototutumisesta säädetään Laissa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Ensimmäinen kotoutumislaki tuli voimaan v. 1999 ja sen jälkeen sitä on muutet- 7
tu v. 2002, v. 2005 ja nyt 1.9.2011. Kotoutumisaika uuden lain mukaan (1.9.2011 jälkeen) on 3 (-5) vuotta siitä, kun ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on allekirjoitettu. Kotosuunnitelma tulee tehdä kolmen vuoden sisällä ensimmäisestä oleskeluluvasta/rekisteröinnistä laskien. Ensimmäinen suunnitelma tehdään korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Voi kestää nyt vähemmän kuin 3 vuotta, jos ei ole tarvetta enää kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma kotoutumislaissa tarkoitetuista toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajan perheen kotoutumista edistävät ja tukevat toimenpiteet ja palvelut. Kotoutumissuunnitelma voi sisältää myös perusopintoja ja ammatillisia opintoja, lukio-opintoja, korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta. Työttömälle työnhakijalle kotoutumissuunnitelma tehdään TE-toimistossa, joskus yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Kotoutumistuki on samansuuruinen kuin työmarkkinatuki ja maksetaan maahanmuuttajalle samoin perustein kuin työmarkkinatukikin. Mikäli työssäoloehto täyttyy, hakijalle kirjoitetaan normaalit päivärahalausunnot. (Huom.! Jos työssäoloehto täyttyy, hakijalla ei ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan). 3. MAAHANMUUTTAJA TE-TOIMISTON ASIAKKAANA 3.1 Maahanmuuttaja-asiakkaan lausuntoja Koodit 1.9.2011 alkaen 0G-alkuisia (alkuun tulee aina 0A1-lausunto sekä muut tarvittavat lausunnot työttömyysturvasta (esim. odotusaika ja pitkähkö poissaolo) niin kuin muillekin asiakkaille) - 0G1 = tiedote kotoutumissuunnitelman laatimisesta - 0G2 = hakija on aloittanut kotoutumissuunnitelmassa sovitun omaehtoisen opiskelun - 0G3 = omaehtoinen opiskelu kotoutumistuella keskeytyy tilapäisesti pätevästä syystä - 0G4 = hakijalla ei oikeutta omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan kotoutumistukeen - 0G9 = omaehtoinen opiskelu kotoutumistuella on päättynyt - koodit 31.8.2011 asti 0H-alkuisia, myös siirtymäaika (jota ei ole tarkkaan määritelty) 8
- 0H2 = kotoutumissuunnitelmaa ei ole vielä tehty (ts. ei ole oikeutta kotoutumistukeen ennen kuin kotoutumissuunnitelma on laadittu ja allekirjoitettu) - 0H1 = kotoutumissuunnitelma on laadittu ja allekirjoitettu, hakijalla on oikeus kotoutumistukeen - 0H3 = hakija on rinnasteisessa koulutuksessa - 0H5 = hakija on työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen rinnastettavassa toimenpiteessä - 0H9 = rinnasteinen toimenpide on keskeytynyt - 0S1 = asiantuntijalausunto, esteetön lausunto - 0S2 = asiantuntijalausunto, määräaika 3.2 Maahanmuuttajan alkukartoitus Maahanmuuttajien alkukartoitus määriteltiin uudessa kotoutumislaissa (1.9.2011) ja se poikkeaa jonkin verran työnhakijan alkukartoituksesta. Kunnan asiakkaana olevan kotoutujan alkukartoituksen tekemisestä vastaa kunta. Alkukartoituksessa selvitetään muun muassa maahanmuuttajan kielitaito sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet. Alkukartoituksella pyritään siihen, että kaikki maahanmuuttajat saavat perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta ja aiempaa useampi maahanmuuttaja pääsee kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Palvelut aloitetaan mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen ja toteutetaan yksilöllisen alkukartoituksen perusteella. 3.3 Maahanmuuttaja-asiakkaan suomen kielen testit Koulutusportti koulutuksen tiedonvälitysjärjestelmä (Tilanne v. 2013: mukana Uudenmaan (Helsinki, Espoo ja Vantaa), Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen TE-toimistoissa ja Vaasan toimipisteessä) Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen hallinnointiprosessi Koulutusportti-järjestelmässä: 1. Suomen kielen testaaja julkaisee kielitaidon alkutestipäivän Koulutusportissa. 2. TE-toimiston asiantuntija varaa asiakkaalle ajan suomen kielen alkutestiin. TE-toimiston asiantuntija tulostaa asiakkaalle ilmoituksen testiajasta ja paikasta. 3. Testaaja lähettää asiakkaan testituloksen Koulutusportin kautta TEtoimistoon. Testaaja suosittelee asiakkaalle tiettyjä koto-koulutuksen lähtötasoa ja etenemisnopeutta. 4. Kouluttaja julkaisee työvoimakoulutuksena järjestettävän koto-koulutuksen Koulutusportissa. 5. TE-toimisto varaa Koulutusportissa asiakkaalle paikan testitulosta vastaavaan koulutukseen sekä tulostaa asiakkaalle koulutuspaikan tiedot. Mikäli ei 9
ole sopivaa kurssipaikkaa, TE-toimisto voi liittää asiakkaan testituloksen mukaiseen koto-koulutukseen odottavien jonoon. 6. Koulutuksen alkaessa kouluttaja ilmoittaa TE-toimistoon, ketkä asiakkaat ovat aloittaneet kurssin. Omaehtoisen, koto-tuella tuettavan koulutuksen prosessi Koulutusporttijärjestelmässä: 1. Omaehtoisia koulutuksia järjestävä oppilaitos lähettää Koulutusportin kautta koulutuksen tiedot TE-toimistoon. 2. Te-toimisto tarkistaa, täyttääkö koulutus koto-tuella tukemisen kriteerit. 3. Koulutus julkaistaan Koulutusportissa, ja TE-toimisto voi tiedottaa siitä asiakkaille. 4. TE-toimiston asiakas hakee koulutukseen. 5. Oppilaitos valitsee asiakkaan koulutukseen. 6. TE-toimisto sopii asiakkaalle soveltuvan omaehtoisen koulutuksen tukemisesta asiakkaan koto-suunnitelmassa ja liittää asiakkaan Koulutusportissa koulutukseen. Tietoa omaehtoisista suomen ja ruotsin kielen kursseista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) Finnishcourses.fi-verkkopalvelusta löydät tietoa suomen kielen kursseista, joita järjestetään Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Palvelussa ei ole tietoa TE-toimistojen kursseista. Finnishcourses.fi-palvelussa on tietoa myös ruotsin kielen kursseista. Finnishcourses.fi-palvelua voit käyttää seuraavilla kielillä: suomi englanti venäjä 3.4 Kotoutumiskoulutus Suomen (tai ruotsin) kielen ja yhteiskunta- ja työelämätietoutta sisältävä koulutus ja se on yleensä työvoimapoliittista koulutusta. Kesto on 10 12 kk ja se sisältää myös työssäoppimisjakson. Nykyisin kotoutumiskoulutus järjestetään moduuleittain (1-4 moduulia). Koulutus on uusille maahanmuuttajille. Kotoutumiskoulutus on yleensä työvoimapoliittista koulutusta, mutta se voi olla myös omaehtoista koulutusta. 3.5 Maahanmuuttajan omaehtoinen koulutus kotoutumistuella Opintojen tulee olla suomen tai ruotsin kielen opintoja tai opinnot tapahtuvat pääosin suomen tai ruotsin kielellä. Opintoja voivat olla mm. valmentavat opinnot, ammatilliset tai suomen kielen opiskelu. Koulutuksesta sovitaan kotoutumissuunnitelmassa. Painavasta syystä (17-vuotias, oleskelulupaa odottanut, TEtoimiston jonot tms.) voidaan hyväksyä jo aiemmin aloitetut opinnot kotoutumistuella tuettaviksi opinnoiksi. 10
3.6 Valmistava koulutus (MAVA/VALMA) Maahanmuuttajien valmentava koulutus voi olla peruskouluopintoihin tai ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksissa on paljon myös suomen kielen opetusta sekä esim. peruskouluaineita. Koulutus kestää lukuvuoden ja järjestetään omaehtoisena koulutuksena, jota rahoittaa Opetushallitus. Henkilöllä on oikeus osallistua esim. ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen vain kerran. Tavoitteena on, että ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen maahanmuuttajan kielitaito ja opiskeluvalmiudet ovat riittävät ammatillisiin opintoihin. Koulutus lyhennetään usein nimellä valma tai mava. MAVA-koulutukset löytyvät www.opintopolku.fi sivuilta. 3.7 ABC- tai EK-koulutus/lukiokoulutus tai muu vastaava ABC/Ek-koulutukseksi kutsutaan koulutusta, joka on tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille. Koulutuksessa opiskellaan aluksi kirjoittamaan ja lukemaan latinalaisilla aakkosilla. 4. MAAHANMUUTTAJAN KIELITAITO Eurooppalaisen viitekehyksen mukainen arviointiasteikko, joka on sovellettu Suomeen. Nyt koodit voi merkitä myös Uraan. Koulutuksessa suomen kielen opettaja arvioi maahanmuuttajan kielitaidon asteikon mukaisesti ja arviointi kirjataan todistukseen. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen tavoitteena on, että hakijan kielitaito on tasoa A2.2.-B1.1. Peruskielitaito A1 Opiskelija selviytyy kaikkein yksinkertaisimmissa arkielämän tilanteissa. Osaa antaa perustiedot itsestään ja vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin. Ymmärtää yksinkertaistettua puhetta tutusta aiheesta ja osaa etsiä tietoja erittäin lyhyestä tekstistä. Tuntee omaan elämään ja arkipäivään liittyvää sanastoa. Kirjallinen ilmaisu on niukkaa. A2.1 Opiskelija selviytyy tavallisimmissa asiointitilanteissa sekä ymmärtää odotuksenmukaista ja selkeää toistettua puhetta. Osaa esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Ymmärtää pääajatukset parin kappaleen pituisesta selkeästä tekstistä. Osaa kuvata asioita konkreettisella tasolla, esimerkiksi täyttää yksinkertaisen lomakkeen ja kirjoittaa lyhyen viestin. A2.2. Opiskelija ymmärtää melko paljon aihepiiriltään tutusta normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta. Suullinen kielitaito riittää käytännönläheisissä keskusteluissa ja omaan elämään liittyvissä, ennakoitavissa arki- ja työelämän tilanteissa. Osaa pyytää selvennystä. Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia lyhyehköstä asiatekstistä, esimerkiksi selkeistä ohjeista ja ilmoituksista. Osaa kirjoittaa yksinkertaisen tekstin, esimerkiksi lyhyen hakemuksen, luettelomaisen toimintaohjeen tai tehtäväkuvauksen. 11
Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito B1.1 Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa kohtalaisesti sekä työssä että vapaa-aikana. Opiskelijan kielitaito riittää käytännönläheiseen työhön ja ammatillisiin opintoihin, jos hän saa tukea. Ymmärtää pääasiat yleiskielisestä tekstistä. Kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti, esimerkiksi vastaamaan suppeasti mutta ymmärrettävästi tiedusteluihin ja laatimaan sähköpostitiedotteen. B1.2 Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa melko luontevasti sekä työssä että vapaa-aikana. Havaitsee eroja muodollisen ja epämuodollisen tekstin ja puheen välillä. Ymmärtää monenlaisia yleiskielisiä tekstejä pääosin. Pystyy tuottamaan jäsentynyttä tekstiä, esimerkiksi lyhyen esseevastauksen, ja perustelemaan mielipidettään. B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso. B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito C1.1. Taitavan kielitaidon perustaso. C1.2. Toimiva taitava kielitaito. C2.1 Äidinkielisen kaltainen kielitaito. C2.2 Taitavan äidinkielisen kielitaito. 4.1 Yleinen kielitutkinto Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Maahanmuuttaja suorittaa yleisen kielitutkinnon suomen tai ruotsin kielessä. Usein tutkinnon voi suorittaa esim. kotoutumiskoulutuksen aikana. Opetushallitus määrittelee vuoden tutkintopäivät, jotka ovat samat koko Suomessa. Tietyillä oppilaitoksilla on oikeus järjestää yleinen kielitutkinto. Yleisestä kielitutkinnosta käytetään usein lyhennettä yki. Sen voi merkitä myös Uraan toimiston hakusanana. Yleisen kielitutkinnon tasot ovat perustaso, keskitaso ja ylin taso. Maahanmuuttaja suorittaa yleensä keskitason testin (taso 3-4). Verrattuna eurooppalaisen viitekehyksen mukaiseen arviointiin tasot ovat: A1-A2 = YKI 1-2 (perustaso) B1-B2 = YKI 3-4 (keskitaso) C1-C2 = YKI 5-6 (ylin taso) 12
Yle.fi-sivuilla olevan YkiTreenit-ohjelman avulla (http://www.yle.fi/java/yki/index.nvl) avulla maahanmuuttaja voi itse harjoitella kieltä juuri hänelle sopivalla taitotasolla, samalla voi testata kielitaitoa. YKI-tutkintopaikkojen hakupalvelu: http://www03.oph.fi/kielitutkinnot/ 5. TUTKINNON RINNASTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa työtä tai opiskelupaikkaa haettaessa. Tutkintojen tunnustaminen jaetaan yleensä ammatilliseen ja akateemiseen tunnustamiseen. Prosessi on erilainen EU/ETA maissa tai niiden ulkopuolella suoritetuissa opinnoissa (riippuu myös kansalaisuudesta, EU/ETA maiden kansalainen vai niiden ulkopuolinen). Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Opetushallitus toimii myös tutkintojen kansainvälisen vertailun tiedotuskeskuksena. Tutkinnon ammatillinen tunnustaminen: Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon antamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Alakohtaiset viranomaiset päättävät ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä. Yksityisen sektorin työnantajat arvioivat yleensä itse ulkomaisen tutkinnon antamaa pätevyyttä päättäessään työntekijöidensä valinnasta. Tutkinnon akateemisesta tunnustamisesta päättävät korkeakoulut ja oppilaitokset: ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Ajantasainen tieto löytyy sivulta www.oph.fi. Suomessa Opetushallitus voi rinnastaa ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon esimerkiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Rinnastaminen on maksullista. Opetushallituksen sivuilla on tarkat ohjeet asiakirjojen käännättämisestä ym. (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen) 5.1 Terveydenhuollon ammattilaisten ammattipätevyyden hankinta Valvira on Suomessa viranomainen, joka myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa (esim. lääkärit ja sairaanhoitajat). Tiedot sivuilla www.valvira.fi. Koskee myös ulkomailla koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Täältä löytyvät myös ohjeet siitä, miten EU:n ulkopuolella kouluttautunut lääkäri voi hankkia ammattipätevyyden Suomessa. Prosessi on erilainen EU/ETA maissa tai niiden ulkopuolella suoritetuissa opinnoissa (riippuu myös kansalaisuudesta EU/ETA maat tai niiden ulkopuolinen). 13
(http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/tutkintojen_tunnustaminen) Lääkäriksi Suomeen opas: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952- 61-0459-1/urn_isbn_978-952-61-0459-1.pdf 6 OLESKELULUVAT Ulkomaalainen tarvitsee oleskeluluvan voidakseen oleskella ja/tai tehdä työtä tai opiskella pidemmän aikaa Suomessa. Poikkeuksena ovat muiden Pohjoismaiden kansalaiset sekä EU- ja ETA-jäsenvaltioiden kansalaiset. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen. Lupa myönnetään enintään vuodeksi tai siksi ajaksi, jonka työnteko tai opiskelu kestää. Oleskeluluvan (määräaikaisen tai pysyvän) voi myös menettää, jos on esimerkiksi oleskellut pitkään ulkomailla. Sellaisessa tilanteessa oleskeluluvan voimassaolo pitää tarkistaa poliisin ulkomaalaisasioiden osastolta. Lisätietoja oleskeluluvista sivulta www.migri.fi Lupien hinnat (v. 2013): Ensimmäinen oleskelulupa työntekoa tai elinkeinon harjoittamista varten 500 Ensimmäinen oleskelulupa opiskelua varten 300 Ensimmäinen oleskelulupa, hakija alaikäinen 200 Poliisilta Migrin (ent. UVI) ratkaistavaksi siirretty oleskelulupa tai oleskeluluvan jatkaminen 156 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty opiskelijan tai alaikäisen oleskeluluvan jatkaminen 116 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty oleskelupa työnhakua varten 156 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty pysyvä oleskelulupa 156 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty oleskeluoikeuden rekisteröinti 50 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty oleskeluoikeuden oleskelukortti 114 6.1 Oleskelulupien tyypit 6.1.1 Jatkuva oleskelulupa (A) Ensimmäinen oleskelulupa on määräaikainen. Jatkuva oleskelulupa on myös määräaikainen. Oleskelulupakortissa koodi on A. Lisäksi siinä on merkintä, millä perusteella hakija on saanut oleskeluluvan (Ulkomaalaislaki 79 ja ko. momentti). Oleskelulupakortissa on päivämäärä, mihin asti lupa on voimassa. Uutta lupaa pitää hakea poliisilta ennen kuin vanha on mennyt umpeen, muutoin esim. ei voi saada työttömyysturvaa. Hakija toimittaa TE-toimistoon oleskelulupahakemuk- 14
sen vireilläolotodistuksen, jonka hän saa poliisilta hakiessaan uutta lupaa. Mikäli lupaa ei ole haettu ajoissa tai se on vanhentunut, hakijalla ei ole oikeutta työttömyysturvaan ja on tehtävä työttömyysturvan katkaisulausunto. Oleskelulupatiedot merkitään Urassa maahanmuuttajatietoihin. 6.1.2 Oleskelulupa sisältää rajoituksia (A) Henkilöllä voi olla oikeus tehdä vain tietyn alan työtä tai vain tietyn työnantajan palveluksessa. Oleskelulupakortissa on koodi A ja siihen on kirjattu työntekooikeuden laajuus. Jos henkilöllä on alakohtainen lupa, työttömällä on oikeus TEtoimiston palveluihin ja mahdollisesti oikeus työttömyysturvaan. Mikäli lupa on työnantajakohtainen, ei voi olla työnhakijana TE-toimistossa. 6.1.3 Tilapäinen oleskelulupa (B) Oleskelulupakortissa koodi on B. Luvassa voi olla esim. työnantajaa koskevia rajoituksia tai lupa on myönnetty muulla perusteella (opiskelija, puoliso jne.). Voi olla asiakkaina TE-toimistossa, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, työssäoloehdon täyttyessä on oikeus perus/ansiopäivärahaan. 6.1.4 Pysyvä oleskelulupa (P) Pysyvän oleskeluluvan voi saada, kun henkilö on asunut yhtäjaksoisesti neljä vuotta Suomessa ja oleskelu on ollut pysyväisluonteista. Jos uutta lupaa on hakenut myöhässä, pysyvän oleskeluluvan saaminen viivästyy. Passissa on tarra (oleskelulupakortissa), jossa lukee P (=pysyvä oleskelulupa). Voi olla asiakkaana TE-toimistossa, on oikeus työttömyysturvaan. 6.1.5 Pitkään EU:ssa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen oleskelulupa Passissa on koodi P-EY. Tämä lupa on myös pysyvä. 6.2 Työntekijän oleskelulupa Työntekijän itse on jätettävä hakemus ulkomailla Suomen edustustoon (ensisijaisesti) tai Suomessa poliisille. Ei voi panna hakemusta vireille suoraan Maahanmuuttovirastossa. Jatko-oleskelulupahakemus jätetään pääsääntöisesti poliisilaitokselle. Hakemuksen mukana on oltava seuraavat lomakkeet ja liitteet: oleskelulupahakemus OLE_TY1 Hakemuksen liitteeksi täytyy liittää aina TEM054-liitelomake, jonka työnantaja täyttää. Työnantaja allekirjoittaa sen ja vakuuttaa siinä olevat tiedot oi- 15
keiksi. Jos hakijalla on useita työnantajia, jokaisen heistä täytyy täyttää oma TEM054-lomake liitettäväksi hakemukseen. Hakijan on ilmoitettava hakemuksessa tarkat yhteystietonsa. Lomake täytetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Myös liitteiden on oltava jollakin edellä mainitulla kielellä. Asiakirjat on käännätettävä virallisella kielenkääntäjällä. Suomen edustusto tai poliisin toimipiste lähettää hakemuksesi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyyn kuuluu kaksi vaihetta: 1. Työ- ja elinkeinotoimiston työlupayksikkö tekee hakemukseen osapäätöksen. 2. Kun osapäätös on valmis, Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee siihen päätöksen. Joissakin tapauksissa ennen päätöksentekoa hakijaa voidaan kuulla joko kirjallisesti tai haastattelussa. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä eli vanhimmat hakemukset ratkaistaan ensin. Hakija saa oleskelulupakortin, jos Maahanmuuttovirasto on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan. Jos hakija on ulkomailla, hän ei voi tulla kesken hakemuksen käsittelyä Suomeen odottamaan päätöstä ja saada oleskelulupakorttia täällä. Jos hakija tulee Suomeen kesken asian käsittelyn ja haluaa jäädä tänne odottamaan päätöstä, hänen on peruutettava Suomen ulkopuolella tekemänsä hakemus ja haettava uudestaan oleskelulupaa Suomessa. Suomessa jätetystä hakemuksesta peritään uusi käsittelymaksu. Huom.! TE-toimiston suorittama harkinta (ulkomaalaislaki 72 ja 73 /74 ): 1. Työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa olemassa olevilta työmarkkinoilta (Suomi ja EU) Työnantajan on avattava työpaikka työhallinnon järjestelmään tai muulla tavoin selvitettävä rekrytointihistoria. Ei saa estää työnhakijoiden (tulevienkaan) työllistymistä (ks. ELY-keskusten alueelliset linjaukset). 2. Ulkomaalaisen toimeentulo on oltava turvattu Suomessa oleskeluluvan voimassaoloaikana ansiotyöllä (ks. tulovaatimukset). 16
Maahanmuuttoviraston tulovaatimukset* 1 aikuinen 1000 puoliso ym. 700 1.lapsi 500 2.lapsi 400 3.lapsi 300 4.lapsi 200 5.lapsi 100 6.lapsesta > 0 nettoansiot /kk * Yllä mainittuja suuntaa-antavia toimeentulotasoja sovelletaan ensimmäisen oleskeluluvan, jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan sekä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan myöntämistä harkittaessa. Suuntaa-antavasta toimeentulotasosta voidaan poiketa yksittäistapauksessa kokonaisharkinnan perusteella. (Maahanmuuttoviraston ohje toimeentuloedellytyksen soveltamisesta. MIGDno/2012/1348. Voimassaoloaika 6.2.2013 31.12.2014.) 3. Työnantajavelvoitteista huolehtiminen Työehdot työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaiset (huom.! työtä on oltava vähintään 18 tuntia viikossa!) Palkkaus on oltava Suomessa voimassa olevien säädösten mukainen * Lisäselvitykset: kaupparekisteriote, verovelkatodistus, TyELvakuutusmaksutodistus, tuloslaskelma ja tase, liiketoimintasuunnitelma jne. * Jatkolupien kohdalla ei suoriteta työmarkkinaharkintaa, mutta työantajavelvoitteiden hoitaminen kuten maksetut palkat ja lakisääteiset työnantajamaksut tarkistetaan. 6.2.1 Ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa, poikkeukset Tietyissä tilanteissa ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Hänellä on oltava voimassa oleva viisumi, mikäli hän on viisumivelvollinen. Työntekijän oleskelulupaa eivät tarvitse: Tulkit, opettajat, asiantuntijat tai urheilutuomarit, jotka tekevät työtä kutsun tai sopimuksen nojalla enintään 3 kk. Ammattitaiteilijat tai urheilijat tai näiden avustajat, jotka toimivat kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta. Merimiehet, jotka toimivat kauppaalusluetteloon ulkomaanliikenteessä toimivaksi merkityllä tai pääasiassa ulkomaisten satamien välillä liikennöivällä aluksella. Marjojen tai hedelmien poimijat, jotka ovat töissä enintään kolme kuukautta. 17
Toisessa EU/ETA -maassa toimivan yrityksen vakituiset työntekijät, jotka suorittavat Suomessa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä (ns. lähetyt työntekijät). Edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on toisessa maassa voimassaolevat asianmukaiset oleskelu- ja työluvat. Kansainvälistä suojelua hakeneet, joilla on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja, ja jotka ovat hakemuksen jätettyään oleskelleet Suomessa 3 kk. Ei rekisteröidä asiakkaaksi TEtoimistossa. 6.3 Opiskelijan oleskelulupa Opiskelijoiden suuntaa-antava toimeentulotaso on 560 kuukaudessa ja 6.720 vuodessa. Ulkomaalisen opiskelijan, joka tulee Suomeen opiskelemaan EU/ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot kestävät yli kolme kuukautta. Opiskelijalle myönnetään aina määräaikainen oleskelulupa vuodeksi kerrallaan (B-lupa). Valmistumisen jälkeen opiskelijalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa (A) puoleksi vuodeksi työnhakua varten. Opiskelija voi tehdä kokoaikatyötä aikana, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta, käytännössä yleensä kesä- ja joululomilla. Lukukauden aikana opiskelija voi työskennellä enintään keskimäärin 25 tuntia viikossa. Jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä, tuntirajoitusta ei ole. Opiskelijan täysi-ikäinen tai alaikäinen perheenjäsen Suuntaa-antava toimeentulotaso on 700 kuukaudessa ja 8.400 vuodessa, kun on kyse opiskelijan aikuisesta perheenjäsenestä, joka ei itse ole opiskelija, ja 500 kuukaudessa ja 6.000 vuodessa, kun on kyse ensimmäisestä lapsesta, 400 kuukaudessa ja 4.800 vuodessa toisesta lapsesta, 300 kuukaudessa ja 3.600 vuodessa kolmannesta lapsesta. Lisää tietoa: http://www.migri.fi/opiskelu_suomessa 6.4 Au pair Au pairin on oleskelulupaa hakiessaan esitettävä vastaanottavan perheen kanssa tehty sopimus, josta käyvät ilmi au pairin vastaanottavalta perheeltä saamat etuudet. Au pairin toimeentulon katsotaan olevan turvattu, jos vastaanottava perhe tarjoaa hänelle ilmaisen asumisen sekä ateriat ja maksaa vähintään 280 nettokorvauksen kuukaudessa. 6.5 Oleskelulupa perhesiteen perusteella Jos ulkomaalainen henkilö haluaa tulla Suomeen asumaan yhdessä täällä maassa jo olevan perheenjäsenensä kanssa, hän tarvitsee oleskeluluvan. Lupa voidaan myöntää perhesiteen perusteella. Suomessa asuvaa perheenjäsentä, jonka kanssa perhe-elämää on tarkoitus viettää, kutsutaan perheenkokoajaksi. 18
Suomen kansalaisten ja muiden kuin EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien perheenjäseniä ovat: - aviopuoliso - rekisteröity parisuhdekumppani - avopuoliso - alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja - lapsi. EU-kansalaisten perheenjäseniin sovelletaan perheenjäsenen laajempaa määritelmää. EU-kansalaisen perheenjäseneksi lasketaan hänen: - avio- tai avopuoliso - alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat - huollettavat vanhemmat - avio/avopuolison alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat sekä - avio/avopuolison huollettavat vanhemmat. Perheenjäsenen määritelmän osalta Suomen kansalaisen perheenjäsenet ovat samassa asemassa kuin muunmaalaisten perheenjäsenet. Heihin ei sovelleta EUkansalaisen perheenjäsenen laajempaa määritelmää. Lisää tietoa: http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen 6.6 Yrittäjän oleskelulupa Ulkomaalainen henkilö tarvitsee elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan harjoittaakseen elinkeinoa Suomessa. Henkilö on elinkeinonharjoittaja, jos hän harjoittaa elinkeinoa tai ammattia omissa nimissään (ammatinharjoittaja) tai on yritysvastuun kannalta tällaiseen henkilöön rinnastettava. Yleisimmin elinkeinonharjoittajat toimivat toiminimellä (tmi), avoimessa yhtiössä (ay) tai vastuunalaisena yhtiömiehenä kommandiittiyhtiössä (ky). Jos ulkomaalainen henkilö toimii kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä ja työskentelee omassa yrityksessään, hän tarvitsee työntekijän oleskeluluvan. Jos ulkomaalaisella henkilöllä on osakeyhtiö (oy tai oyj), jonka osakkeita hän omistaa ja jossa hän työskentelee, ulkomaalainen tarvitsee työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Oleskelulupaa ei myönnetä vain sillä perusteella, että henkilö omistaa osakkeita, vaan hänen pitää myös työskennellä yhtiössä ja työn tulee tapahtua Suomessa. Lisää tietoa: http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/elinkeinonharjoittaja 7. EU/ETA-KANSALAINEN Muiden Pohjoismaiden (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) kansalaiset voivat vapaasti tulla Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa. 19
EU:n jäsenmaiden kansalaisilta ja heihin rinnastettavilta, Islannin, Liechtensteinin, Norjan sekä Sveitsin kansalaisilta ei vaadita oleskelulupaa. He voivat ilman lupaa saapua maahan, oleskella, opiskella, etsiä työtä tai aloittaa ammatinharjoittamisen Suomessa. Oleskelu tulee kuitenkin rekisteröidä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua poliisilaitoksella. Pohjoismaiden kansalaiset käyvät vain Maistraatissa hankkimassa henkilötunnuksen. Ohje koskee EU tai ETA-maista sekä Sveitsistä ja Liechtensteinista tulevien henkilöiden asiointia eri viranomaistahojen luona. 7.1 EU-kansalaisten rekisteröityminen poliisilla 7.1.1 Oleskeluoikeus Alle 3 kk Suomessa oleskelulle ei ole EU- ja ETA kansalaisen kohdalla muita vaatimuksia kuin voimassaoleva matkustusasiakirja (passi tai henkilökortti). Uusi 3 kuukauden oleskeluvapaa jakso alkaa aina maahan saavuttaessa. Pääperiaate on kuitenkin, että EU kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä on tultava toimeen omilla tai työllä hankituilla varoilla. Vastaanottavan maan toimeentulotukeen tai vastaavaan etuuteen ei tule tukeutua, ja se voi olla käännytysperuste, jos se tapahtuu alle 3 kk maahantulon jälkeen. 7.1.2 Rekisteröityminen poliisilla Yli 3kk yhtäjaksoinen oleskelu Suomessa on rekisteröitävä asuinpaikkakunnan poliisilaitokselle. Kuitenkin työnhakijat, joilla on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä, voivat oleskella Suomessa 36 kk rekisteröitymättä. Rekisteröitymisestä saa todistuksen, jonka nimi on Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. Rekisteröintiperusteita ovat: - työnteko tai ammatinharjoittaminen, - riittävät varat, - opiskelu tai - henkilö on edellä mainitut edellytykset täyttävä unionin kansalaisen perheenjäsen. Unionin kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään oleskelukortti. Jos perheenjäsen on viisumivelvollinen Suomeen, tulee viisumi jo olla maahan tullessa. EU kansalaisen perheenjäseneksi lasketaan hänen: - avio- tai avopuoliso - alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat - huollettavat vanhemmat - avio/avopuolison alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat sekä - avio/avopuolison huollettavat vanhemmat. Avioliittoon rinnastetaan rekisteröity parisuhde, yli kaksi vuotta kestänyt avoliitto tai parisuhde, jossa puolisoilla on yhteinen lapsi. 20
Opiskelijan kohdalla menetellään samoin, tosin hänen huollettavia vanhempiaan tai avio-/avopuolison huollettavia vanhempia ei lasketa kuuluvan perheenjäseniksi. Rekisteröinti tai oleskelukortti on osoitus oleskeluoikeudesta. Oleskeluoikeus tarkoittaa työntekijöillä rajoittamatonta oikeutta tehdä ansiotyötä ilman työntekijän oleskelulupaa tai elinkeinoa harjoitettaessa elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa. Oleskelukortti myönnetään arvioidun oleskelun kestoksi, kuitenkin enintään 5 vuodeksi. Unionin kansalaiselle, jonka oleskeluoikeutta ei voida rekisteröidä, voidaan poikkeuksellisesti myöntää oleskelulupa maahanmuuttovirastosta. Unionin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei itse ole EU-kansalainen voidaan myös myöntää oleskelulupa, jos vaaditut ehdot eivät täyty. Tällöin ratkaisuvalta on paikallispoliisilla. Toisesta EU-maasta muuttava kolmannen maan kansalainen, joka ei ole EUkansalaisen perheenjäsen, voi oleskella Suomessa vapaasti 3 kuukautta, minkä jälkeen hänen tulee hankkia lupa oleskeluun samoin ehdoin kuin muiden EU:n ulkopuolelta tulevien. Häntä ei siis pidetä EU-kansalaisena. Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla tilanne tulkitaan toisin. 7.1.3 Selvitykset rekisteröinnille Kaikki hakijat: - Voimassaoleva matkustusasiakirja (passi tai henkilökortti) - Suomessa voimassaoleva osoite (poste restante ei riitä) - Perustietolomake - Vapaamuotoinen selvitys hakijan toimeentulosta Rekisteröintiperusteena työnteko, elinkeinotoiminta tai ammatinharjoittaminen: - Selvitys elinkeinotoiminnasta / ammatinharjoittamisesta TAI - Vahvistus palvelusuhteesta / todistus työssäolosta - Rekisteröintiperusteena opiskelu: - Selvitys hakijan opiskelusta - Läsnäolotodistus oppilaitoksesta Varallisuuden perusteella rekisteröityvät: - Selvitys riittävästä varallisuudesta. Saldotodistuksia tai oman kotimaan pankin todistuksia ei tarvita. Henkilö ei saa kuitenkaan kuulua esimerkiksi sosiaaliturvan piiriin. Perheenjäsen: - perheselvitys - todistus perhesuhteesta - vihkitodistus - lapsen syntymätodistus - selvitys huoltajuudesta, tarvittaessa toisen huoltajan suostumus - avoliitossa selvitys yhdessä asumisesta (kesto vähintään 2 vuotta) 21
- tarvittaessa selvitys huollettavuudesta / terveydentilasta / täydestä riippuvuudesta - 2 valokuvaa, jos perheenjäsen ei ole Unionin kansalainen, Unionin jäseneltä ei vaadita kuvia Vaaditut dokumentit pitää esittää suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Mikäli asiakkaalla on esittää tarvittavat dokumentit, rekisteröinti tehdään välittömästi, mutta viimeistään viikon sisällä. Oleskelukorttiin tehtävä päätös saadaan usein myös noin viikon sisällä, mutta viimeistään 6kk määräajassa. 7.2 EU-kansalaisten rekisteröityminen maistraatissa Maistraatit ylläpitävät yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa väestötietojärjestelmää (VTJ), johon rekisteröidään tietoja (esim. henkilön nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite). Maistraatti antaa jokaiselle VTJ:ään otettavalle henkilölle henkilötunnuksen, kun hänet ensi kertaa rekisteröidään. Suomeen muuttava henkilö rekisteröidään joko vakinaisesti tai tilapäisesti Suomessa asuvaksi. Vakinainen asuminen tarkoittaa yli vuoden kestävää asumista Suomessa, jolloin henkilö voi kotikuntalain edellytysten täyttyessä saada kotikunnan. Suomessa kotikunnan omaava on oikeutettu mm. julkiseen terveydenhoitoon. Tilapäinen asuminen tarkoittaa lyhytaikaista, alle vuoden kestävää asumista esimerkiksi työn tai opiskelun takia. Tilapäinen asuminen ei oikeuta kotikuntaan. Mikäli on epäselvää, täyttyvätkö henkilön kotikunnan saamisen edellytykset, henkilö voi tarkistaa asian oleskelupaikkakuntansa maistraatista. Rekisteröityminen edellyttää aina voimassaolevaa osoitetta (poste restante ei riitä). Kun ulkomaalainen muuttaa Suomeen, hänen tulee käydä maistraatissa henkilökohtaisesti rekisteröitymässä. Ulkomaalaisen on syytä varata aika etukäteen maistraatista. Varauksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteesta www.maistraatti.fi (> Sähköinen ajanvaraus > Ulkomaalaisen rekisteröinti). Maistraatissa henkilö täyttää ulkomaalaisen rekisteröinti ilmoituslomakkeen sekä muuttoilmoituksen. Tietojen rekisteröimisen edellytyksenä on, että niistä on saatu luotettava selvitys. Väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista tulee esittää mm. seuraavat asiakirjat: - passi tai muu matkustusasiakirja, - Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus tai ei-unionin kansalaisen oleskelulupa - selvitys vähintään yhden vuoden kestävälle oleskelulle Suomessa (työ- tai opiskelutodistus) - tarvittaessa, jos ulkomaalainen haluaa ao. tietojen rekisteröimistä: o syntymätodistus (vanhempien henkilötiedot) o todistukset perhesuhteiden muutoksesta (vihkimis- ja avioerotodistus, todistus puolison kuolemasta, nimenmuutospäätös, lapsen syntymätodistus) Asiakirjojen on oltava alkuperäisiä ja laillistettuja (esimerkiksi ns. Apostille todistuksella). Mikäli asiakirjat on laadittu jollakin muulla kielellä kuin suomeksi, 22
ruotsiksi tai englanniksi, asiakirjat tulee käännättää virallisella kielenkääntäjällä suomeksi. Myös lyhytaikaisesti Suomessa oleskeleva Unionin kansalainen voi saada maistraatissa henkilötunnuksen, mikäli hän tarvitsee tunnuksen esimerkiksi työn tekemistä tai opiskelua varten. Henkilötunnusta haettaessa hänen on esitettävä seuraavat asiakirjat: passi, muu matkustusasiakirja tai virallinen henkilötodistus sekä työ- tai opiskelutodistus. Huom! Pohjoismaalainen ei tarvitse Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä, vaan hän voi mennä suoraan maistraattiin hakemaan kotikuntamerkintää. Huom! Maistraattien tekemä kotikuntaratkaisu ei oikeudellisesti sido muiden hallinnon alojen viranomaisia. Kotikuntalaissa ei säädetä henkilöiden oikeudesta julkisiin eikä kunnallisiin palveluihin, vaan palvelujen saamisen edellytykset määräytyvät erityislainsäädännön mukaan ja mm. kunnan viranomaiset ovat palvelujen ja muiden etuuksien myöntämisen arvioinnissa velvollisia soveltamaan itsenäisesti kotikuntalain säännöksiä. Tosin käytännössä maistraatin merkinnällä on huomattava tosiasiallinen merkitys. 7.3 EU-kansalaisten asiointi TE-toimistossa Vaihtoehto 1: Jos työnhakijalla on ilmoittautuessaan mukanaan vain henkilötodistus tai passi, josta voidaan todeta hänen kansalaisuutensa, niin hänet voidaan kirjata työnhakijaksi ilman poliisin antamaa rekisteröintitodistustakin. Tällöin hakijalla ei ole oikeutta ei kotoutumissuunnitelmaan. Vaihtoehto 2: Jos työnhakijalla on henkilötodistuksen/passin lisäksi Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus, hänellä on oikeus palveluihin seuraavasti: - Jos rekisteröitymisestä on alle 3 vuotta ja hakijan työssäoloehto ei täyty, niin hän on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan. - Jos rekisteröitymisestä on alle 3 vuotta ja hakijan työssäoloehto täyttyy, niin hän on oikeutettu työllistymissuunnitelman laadintaan, ei kotoutumissuunnitelmaan. - Jos rekisteröitymisestä on kulunut yli 3 vuotta, hän on oikeutettu työllistymissuunnitelmaan, ei kotoutumissuunnitelmaan. * U1-lomake (E 301) - työhistoria maasta toiseen siirretään lomakkeella U1 (ETA-maissa E301), jonka saa kotimaassa työttömyysturvan maksajalta. 7.4 EU-kansalaisten sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva Sosiaalipalvelujen neuvonta auttaa sekä puhelimitse että palvelupisteessä, kun tarvitaan palveluohjausta ja asiointitukea tai tietoa kaupungin palveluista ja etuuksista. Sosiaalineuvoja neuvoo ja palvelee asiakkaita, mutta ei tee heitä koskevia viranomaispäätöksiä. Opastusta saa mm. päivähoidossa, vanhustenhuollos- 23
sa, perheen taloudellisissa vaikeuksissa, päihdeongelmissa, lastensuojelukysymyksissä tai muissa elämän kriiseissä. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Ulkomaalaislaki edellyttää, että ulkomaalaisen on maahantulon yhteydessä tarvittaessa osoitettava, että hänellä on riittävät varat huolehtia itsestään. Toimeentulotukihakemukset käsittelee sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä asiakkaan kanssa tälle varatulla ajalla tai kirjallisen hakemuksen perusteella. Alle 3 kk Suomessa oleskeleva EU/ETA-kansalainen (turisti): EU- ja ETA-maista tulevilla henkilöillä on oikeus hakea 3 kk ajan työtä toisesta EU- tai ETA-maasta. Tänä aikana he kuuluvat oman maansa työttömyys- ja sosiaaliturvan piiriin. Työnhakijan toimeentulon katsotaan tulevan turvatuksi lähtömaan työttömyyskorvauksella. Työnhakija rinnastetaan turistiin, ja oikeus toimeentulotukeen katsotaan tapauskohtaisesti. Rahavaikeuksissa henkilö ohjataan ensisijaisesti hoitamaan itse asiansa esimerkiksi matkavakuutuksen, pankkipalveluiden, oman lähetystön tai edustajiston puoleen kääntymällä. Harkinnan mukaan toimeentuloturvaa hakevasta voidaan myös tehdä ilmoitus poliisille käännyttämistä varten. Toimeentuloturva tulee kyseeseen vain kotimatkakustannusten tai niiden ruokailuja muiden välttämättömien kustannusten kattamiseen, jotka syntyvät ennen kuin turisti/työnhakija kohtuudella ehtii palata kotimaahansa. Yli 3kk Suomessa oleskeleva EU/ETA-kansalainen: 1. Työntekijä tai ammatinharjoittaja Työntekijät ja ammatinharjoittajat ovat erityisasemassa muihin EU-kansalaisiin nähden. Heillä on oikeus samoihin sosiaalisiin etuihin kuin kotimaan työntekijöillä, jolloin he saavat hakea myös toimeentulotukea. Oletuksena on kuitenkin, että varat saadaan työtä tekemällä tai ammattia harjoittamalla, mutta varallisuutta ei tarvitse erikseen osoittaa. Työntekijää tai itsenäistä ammatinharjoittajaa ei saa myöskään karkottaa maasta, vaikka hän hakisi (toistuvasti) toimeentulotukea tai muita etuuksia. 2. Muut Periaatteena on, että EU/ETA-kansalaisten ei tule kuormittaa oleskelumaan sosiaalihuoltojärjestelmää. Yksittäistä turvautumista sosiaalihuollon järjestelmään ei voida kuitenkaan pitää kuormittamisena. Mikäli ei-työskentelevä tai työttömäksi jäänyt EU-kansalainen turvautuu kuitenkin jatkuvasti normaalien elinkustannusten kattamiseksi toimeentulotukeen, voidaan tulkita, että oleskelun edellytyksenä oleva turvattu toimeentulo ei enää täyty. Pidempään Suomessa oleskelleen tilannetta arvioidaan myös sen mukaan, katsotaanko henkilön asuvan Suomessa vakituisesti. Toimeentulotukihakemus käsitellään aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. 24
8 MAAHANMUUTTAJAN SOSIAALITURVA Sosiaaliturvan soveltaminen voi perustua Suomessa asumiseen tai Suomessa työskentelyyn. Myös työntekijän ja eläkkeensaajan perheenjäsenillä on tiettyjä johdettuja, EY asetukseen 883 (voimaan 1.5.2010), perustuvia oikeuksia. 8.1 Asumisperusteinen sosiaaliturva Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin on pääsääntöisesti oikeus Suomessa vakinaisesti asuvilla. Tämä perustuu soveltamisalalakiin eli lakiin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Vakinaisesti Suomessa asuvaksi katsotaan henkilö, jolla on varsinainen asunto ja koti, ja joka oleskelee pääsääntöisesti Suomessa. Pääasiallisella oleskelulla tarkoitetaan Suomessa asumista vähintään puolet vuodesta. Vakituiseksi Suomeen muuttajaksi katsotaan henkilö, joka on - Paluumuuttaja - Pakolainen tai turvapaikan saanut - Suomessa asuvan/suomeen muuttaneen henkilön perheenjäsen: avio-puoliso ja alle 18-vuotias lapsi, rekisteröity parisuhde, avopuoliso (avoliitto kestänyt vähintään 6 kk) - Työntekijä: vakinainen tai vähintään kahden vuoden työsuhde Muut siteet: - Suomessa oleskelu on jatkunut kaksi vuotta - kokonaisharkinta Suomeen muuttoa ei katsota vakinaiseksi seuraavilla perusteilla: - Opiskelu - Turvapaikanhaku - Oleskelulupa on myönnetty tilapäisen suojelun tarpeen perusteella 8.2 Työskentelyperusteinen sosiaaliturva Henkilö sairasvakuutetaan kansalaisuudesta ja tulovaltiosta riippumatta, mikäli - hänellä on vähintään neljän kuukauden mittainen työsopimus, - palkka on työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1134 /kk (v. 2013) ja - työaika on vähintään 18 tuntia viikossa. Sairasvakuutuslain mukainen vakuuttaminen oikeuttaa: - sairasvakuutuslain mukaisiin korvauksiin mm. lääkärinpalkkiosta, - KELA korvauksiin lääkeostoista, - sairauspäivärahaan ja - erityishoitorahaan. 25