2013 KYLÄSUUNNITELMA 2014-2020 UUSIKYLÄ & SAVIKKO
2 Sisällys Sisällys... 2 1 Mikä on kyläsuunnitelma... 3 1.1 Kyläsuunnitelman tekijät... 3 2 Historia... 4 2.1 2.2 2.1.1 2.1.2 2.1.3 Uudenkylän historia... 4 Yhdistystoiminta... 4 Käsityöläisiä ja muita ammattilaisia... 4 Erityisiä rakennelmia... 4 Savikon historia... 5 3 Kylän erityispiirteet... 7 3.1 3.2 3.3 3.4 Sijainti... 7 Väestö... 7 Elinkeinot ja palvelut... 9 Yhdistykset... 10 4 Kylän visiot... 11 4.1 4.1.1 4.1.2 4.1.3 4.1.4 SWOT-analyysi... 11 Vahvuudet... 11 Heikkoudet... 11 Mahdollisuudet... 11 Uhkat... 11 5 Kyläkyselyn kooste... 11 6 Seuranta ja kyläsuunnitelman päivitys... 12 Kannen kuva Raija Vähätupa
3 1 Mikä on kyläsuunnitelma Kyläsuunnitelma on asukkaiden laatima kirjallinen dokumentti siitä, millainen tulevaisuus omalle kylälle tahdotaan ja millaisin keinoin tuohon tulevaisuuteen voitaisiin päästä. Kyläsuunnitelmien teossa ovat kyläläisten lisäksi mukana asiantuntijatahoina Nurmijärven kunta, Maaseudun kehittämisyhdistys Eteläisen maaseudun osaaja EMO ry sekä Uudenmaan maakunnallinen kylien yhteenliittymä Länsi-Uudenmaan kylät ry. 1.1 Kyläsuunnitelman tekijät Kyläsuunnitelmaa alettiin tehdä tammikuussa 2013. Uudenkylän maatalousnaiset Uuma ry kyseli kiinnostuneita mukaan työryhmään soittelemalla erilaisille tahoille kylässä tavoitteenaan saada työryhmästä mahdollisimman laaja-alainen ja kylän eri tahoja kattavasti edustava. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin, sillä työryhmässä on edustettuna eri ikäpolvet ja sukupuolet, syntyperäiset uusikyläläiset ja savikkolaiset ja alueella vähemmän aikaa asuneet sekä työssä käyviä että eläkeläisiä. Lisäksi työryhmässä on edustajia yhdistyksistä, yrityksistä, maanviljelijöistä, eläintilallisista ja omakotitaloasukkaista. Työryhmä: Eija Thorwall Raija Vähätupa Kari Wallenius Arja Mämmelä Lasse Salmi Emma Komulainen Marja Hemmilä Sirpa Granholm Maisemointitalkoot Jormalaisen mutkassa Savikolla 26.4.2003. Kuva Eija Thorwallin arkisto.
4 2 Historia 2.1 Uudenkylän historia Päiviö Tommilan kirjoittamassa Nurmijärven pitäjän historia I-II (1958 1959) ei mainitse varsinaista Uuttakylää ollenkaan. Kylä onkin muodostunut Kirkonkylän tilojen torpista, ja myöhemmin sitä on alettu nimittää Uudeksikyläksi. Ylösjoki on ollut kantatila, josta sittemmin on muodostettu useita perintötorppia esim. Mikkola, Solbacka, Haapala, Verho ja Latomäki. Kylän muita torppia ovat esimerkiksi Mäkelä, Mattila, Korvenoja, Mäntymäki (Tallbacka), Uusitalo, Leppäkorpi, Koskela, Jokela, Lounamäki, Metistö, Valkela, Ylija Ali-Santapohja, Santamäki (Sandberg), Valkeakallio ja Forsbacka (Koskimäki). Vanhimmat torpat on erotettu jo isonjaon aikana 1700-luvulla. Vuonna 1929 Uudessakylässä on laskettu olleen itsenäisiä tiloja 173 kpl. Tilakoko oli 6 9 ha, pikkutilat 2 6 ha. Savikon alueella olevat maat on jaettu kylän tilojen kesken. 1940-luvulla alueelle ja varsinkin Pirttimäentien varrelle muutti Karjalasta evakoita. Heitä asettui Pellonsyrjään Paajaset, Korvensyrjään Toikat, Kuusistoon Muuroset, Tuulensuuhun Heleniukset, Vähäkallioon Väistöt, Löppöseen Pyrhöset ja Ruokolaan Eerikäiset. Osa tiloista on edelleen saman suvun omistuksessa. 2.1.1 Yhdistystoiminta Vuonna 1924 Uudessakylässä perustettiin pienviljelijäyhdistys. Opettaja Greta Siirilän aloitteesta Uuteenkylään perustettiin Martta-yhdistys jo 1920-luvulla, koska kylän nuorille tytöille piti saada jotain kehittävää toimintaa. Pitkään yhdistys toimi nimellä Rajamäen-Uudenkylän Martat, nykyisin se toimii nimellä Rajamäen Martat. Uudenkylän maatalousnaiset perustettiin vuonna 1948 ja se kuuluu Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnalliseen neuvontajärjestöön. Se rekisteröityi vuonna 2002 nimellä Uudenkylän maatalousnaiset Uuma ry. Vuonna 1920 maanviljelijä Oskari Juslin perusti kylään Uudenkylän vapaapalokunnan. Toiminta alkoi, koska kylällä oli palanut lyhyen ajan sisällä kolme riihtä. Kylälle ostettiin käsin täytettävä paloruisku, jolle tehtiin talkoilla suojarakennus Solbackan tilan maille. Toiminta VPK:ssa hiipui vähitellen 1950-luvulle tultaessa. Kylässä toimi myös puimaosuuskunta, jolloin höyrykäyttöiset puimakoneet kiersivät talosta toiseen. 2.1.2 Käsityöläisiä ja muita ammattilaisia Kylältä löytyi monenlaisia ammatinharjoittajia, kuten räätäli, kaksi suutaria, kuokkijoita, puuseppä ja nuohooja. Lihat palvattiin Ylisjoen, Santamäen ja Heikkilän savusaunoissa ja viljat jauhettiin Koiransuolenojassa toimivassa vesimyllyssä 1950-luvulle saakka. Posti kulki pari kertaa viikossa kirkolta vanhoja teitä pitkin Lounamäen kautta Santapohjaan. Kylän alueella vieraili myös kaikenlaisia kulkumiehiä ja -kauppiaita; posetiivari, tinuri, veitsenteroittaja ja teurastaja sekä käsitöiden, essujen, tulitikkujen, kankaiden ja rihkaman myyjiä. 2.1.3 Erityisiä rakennelmia Koiransuolenojassa oli vesimylly, jossa kyläläisten viljat jauhettiin 1960-luvulle saakka. Oskar Juslinin perustamalle Uudenkylän VPK:lle rakennettiin ruiskukoppi 1920. Koppi entisöitiin talkoilla 12.8.1995. Samalla molemmat ruiskut toimitettiin entisöitäväksi Lasse Pöystille ja Väinö Vallille. Koppi on kokenut ajoittain ilkivaltaa, mutta on saatu korjattua entiselleen. Viimeksi koppia on korjattu kesällä 2013, kun kyläläiset kunnostivat sen katon.
5 Uudenkylän metsänhoitokurssilaisia 19.4.1928 Mäntymäen tuvan raunioilla. Tuvassa perustettiin pienviljelijäyhdistys 1924. Kuva Paula Kallion arkisto. 2.2 Savikon historia Savikon alueella on ollut asutusta jo pitkään. Vanhimmat rakennukset ovat jopa 1700-luvulta. Lisäksi alueella on vanha mökki vuodelta 1804 ja aitta 1836. Nykyinen Keikkumäentie erkani 1930-luvulla Raalantiestä vasemmalle Maikkalan portin kohdalta ennen Tuulentupoa ja surullisen kuuluisaa Murhamäkeä. Tie oli hyvin kapea, mutkainen ja vaarallinen. 1940- luvulla nykyistä Keikkumäkeä alas laskettaessa, nykyisen Raiskion pellon kohdalla oli muutamia puuveräjiä ja tiessä oli puuarkkuinen puusilta ilman kaiteita. Pellonpirtin talon kohdalla oli vanha kuusikko, jonka suojassa oli pirtukätköjä. Tästä eteenpäin Keikkumäentie jatkoi kulkuaan kohti Savikkoa. Talot seurasivat toisiaan: Ahtola, Ali- Santapohja, Yli-Santapohja, seurakunnan metsät, Savikon aukea, Savikko, Suomi, Saarinen, Sjöholm, Hipari, Blommendahl, Koiransuolen joki ja Leppäkorpi. Tässä olivat Keikkumäentien talot 1940 1950-luvulla. Sähköt saatiin tälle alueelle vuonna 1938.
6 Yläkuvassa Keikkumäki (kuva Eija Thorwall). Ahtolan Jussi harjoitti paja- ja verstastoimintaa ja sai aikaan Jussinkehätien, suoran yhteyden Keikkumäentieltä nykyiselle 130-tielle (alla, kuva Raija Vähätupa )..
7 3 Kylän erityispiirteet Kylät sijaitsevat nauhamaisesti teiden varsille. Rakennuskanta edustaa pääosin perinteistä agraariyhteiskunnan rakennustyyliä päärakennuksineen, navetoineen, aittoineen ja pihapiireineen. Osa vanhemmasta rakennuskannasta on hoitamatonta. Alueelle on rakennettu myös uudempia omakotitaloja. Kulomäentien metsätie on rauhaisa yksityistie, jonka varteen on rakennettu parikymmentä uudehkoa taloa. 3.1 Sijainti Työryhmä yhdisti suunnitelmaa tehdessään kaksi kylää yhteen, sillä kylät sijaitsevat nauhamaisesti Keikkumäentien ja Uudenkyläntien (yht. 9 012m) varrella sekä näistä teistä lähtevien sivuteiden varsilla. Sivuteitä ovat Uudenkylänpolku, Haapalantie, Korvenojantie, Mikkolantien Uudenkylänpuoleinen pää, Lounamäentie, Metistöntie Metistönmäen eteläpuolelta, Pirttimäentie, Suomelanpolku, Nummenniityntien Savikon puoleinen pää, Kulomäentie sekä Raiskionkujan alkupää. Kyläaluetta rajaa idässä vanha Helsinki- Hämeenlinnatie (kantatie 130), etelässä Kirkonkylään kuuluva Raalantie, luoteessa Rajamäentie. Pohjoisessa kylä rajautuu Rajamäen kyläkeskuksen eteläpuolelle. Uudenkylän ja Savikon alueilla sijaitsee runsaasti laajoja peltoaukeita. Kuvassa yllä Uudenkyläntie ennen Lounamäentien risteystä. Kuva Raija Vähätupa. 3.2 Väestö Kunnalta saatujen tietojen mukaan kyläalueella on 98 kotitaloutta ja asukkaita on 261, joista naisia 122 ja miehiä 139. Suunnittelutyöryhmä kuitenkin jakaa tiedotteita alueella noin 125 postilaatikkoon, joten herää epäily ilmoitetun kotitalous- ja asukasmäärän todenperäisyydestä. Kunnalta saatujen tietojen mukaan alueen asukasmäärä jakautuu seuraavasti: alle 18-vuotiaat työikäiset 19 64-vuotiaat eläkeikäiset yli 65-vuotiaat 72 hlöä 141 hlöä 49 hlöä
8
9 3.3 Elinkeinot ja palvelut Maaseutumaisesta ympäristöstä huolimatta Uudenkylän ja Savikon alueella on vilkasta yritystoimintaa. Kuten muuallakin Nurmijärven alueella, maaseudun eläintiloilla on tapahtunut lähimenneisyydessä suuri muutos. Vielä 20 vuotta sitten alueella toimi useita lypsykarjatiloja sekä lihakarja-, lammas-, hevos- ja strutsitiloja. Nykyään alueella toimii kaksi lypsykarjatilaa, lihakarjatila, strutsitila sekä yhdeksän hevostilaa, joissa ravihevosia, ratsuhevosia, harrastehevosia ja kuntoutettavia hevosia. Alueella on yhteensä hevosia talvisin noin 60 ja kesäisin laidunkaudella 70 80 hevosta. Nykyisin alueella toimivat seuraavat yritykset: TKM-palvelut, Haapalantie 25, hälytys- ja valvontajärjestelmät Mattilan Luomumansikkatila/ Telen Marja Riitta Hannele tmi, Uudenkylänpolku 1 Agrocenter Oy, Korvenojantie 17, siipikarjatalous RD-center Oy, Korvenojantie 17, kananmunien tuotanto Easy-Data Oy, Korvenojantie 17, tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa VUOVE-Insinöörit Oy, Korvenojantie 44, maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu Rakennus, kiinteistö ja lastenhoito Ylinen, Korvenojantie 89, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Ratites/Marjut Lumme, Uudenkyläntie 120, yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Maat.yht. Lumme Marjut ja Lindqvist Jari, Uudenkyläntie 120, luonnon tuotteiden keruu Jouni Kuortti, Uudenkyläntie 126, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Emman verhoilu ja sisustus, Uudenkyläntie 209, verhoilutyöt Kuljetuspalvelu Matti Heikkilä Oy, Mikkolantie 27, tieliikenteen tavarankuljetus Kuljetusliike Matti Heikkilä Ky, Mikkolantie 27, tieliikenteen tavarankuljetus Kuljetusliike Lasse Pöysti Ky, Mikkolantie 72, tieliikenteen tavarankuljetus Pöysti-Trans Oy, Mikkolantie 72, tieliikenteen tavarankuljetus Parkun Kuljetus Oy, Luonamäentie 41, tieliikenteen tavarankuljetus T Alanne Ky, Lounamäentie 31, siivous- ja remonttipalvelut Partanen Racing, Lounamäentie 35, varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Pia Pharma Oy, Lounamäentie 35, muualla luokittelematon tukkukauppa TTK Team, Metistöntie 82, rakennuspaikan valmistelutyöt Tmi Kari Nylander, Pirttimäentie 1, puun sahaus, höyläys ja kyllästys Pirttimäen talli Oy, Pirttimäentie 8, hevosvalmennus ym. Factus Oy, Pirttimäentie 37 39, muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut Kuljetus A. Eerikäinen Oy, Pirttimäentie 72, tieliikenteen tavarankuljetus Hairak Oy, Pirttimäentie 200, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Veli-Matti Sinisalo, Pirttimäentie 233, yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Korjauspalvelu Heinänen Oy, Keikkumäentie 360, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Reea Maria Salomaa, Keikkumäentie 360, eläinlääkintäpalvelut Nurmijärven Puutekniikka, Keikkumäentie 153, rakennuspuusepän asennustyöt Walleniuksen vadelmatila, Keikkumäentie 153, vadelmaviljely ja -myynti Fin Trotters Ay, Keikkumäentie 261, hevosenhoito, hevoskuntoutus ja -valmennus Kaltiokumpu Rauni Tellervo, Keikkumäentie 412, energetix-korujen myynti
10 3.4 Yhdistykset Alueella toimii aktiivinen maatalousnaisyhdistys Uudenkylän maatalousnaiset Uuma ry sekä useita metsästysseuroja, kuten Erä-80 sekä Karhunkorven ja Kyläjoen metsästysseurat. Yhdistysten yhteystiedot ovat: Uuma ry: Eija Thorwall, (040) 840 5774 Erä-80 ry: Kaskentie 4 F 42, 05840 HYVINKÄÄ Karhunkorven metsästysseura ry: Jussi Heikkilä,(0400) 811 139 Kyläjoen metsästysseura ry: Jukka Kumpulainen, (040) 574 2877 www.kylajoenms.nettisivu.org/esimerikkisivu/ Palokunta saapuu Uuman Huumaan Ketolan strutsitilalle esittämään paloruiskunäytöstä Uudenkylän VPK:n ruiskuilla. Kuva Eija Thorwallin arkisto.
11 4 Kylän visiot 4.1 SWOT-analyysi SWOT-analyysissa on tarkoitus koota Uudenkylän ja Savikon kyläalueen tilannetta neljältä kantilta, mitkä ovat tämän päivän vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhkat. 4.1.1 4.1.2 4.1.3 4.1.4 Vahvuudet sijainti o keskeinen sijainti ja helpot kulkuyhteydet pohjois-eteläsuunnalla Helsinki-Hämeenlinna sekä itä-länsisuunnassa Mäntsälä-Lohja o keskeinen sijainti kunnan palveluihin niin kunnan kuin Hyvinkään suunnalla o Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys maaseutumaisuus ja sen rauha Heikkoudet liikenneturvallisuus palveluiden saavutettavuus ilman autoa lentomelu, joka aiheutuu lentokoneiden laskeutumisesta Nurmijärven yllä Helsinki-Vantaan kentälle sekä pienlentokenttämelu Mahdollisuudet tarjota ulkoilumahdollisuuksia kylätalossa mahdollisuus harrastusten ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen Uhkat Jääminen kahden kehittyvän kuntakeskuksen, Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen väliin menettäen ominaispiirteensä ja kadoten vähitellen kokonaan 5 Kyläkyselyn kooste Uudenkylän-Savikon kyläkysely toteutettiin osana Nurmijärven kylille tehtyä kyläkyselyä helmi-maaliskuun 2013 aikana. Kyselylomakkeita jaettiin kylässä talkoovoimin kaikkiin talouksiin. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko sähköisesti tai palauttamalla vastauslomake johonkin saatekirjeessä mainituista jättöpaikoista Vastauksia tuli yhteensä 26 kpl, joista sähköisiä oli kahdeksan kpl ja paperisia 18 kpl. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Uudenkylän-Savikon kyläsuunnitelman tekemisessä. Kylän yleisarvosana asteikolla 1 10 (1=huonoin, 10=paras) (n=26). Kylän keskiarvo 7,0. Kylän arvosanaa nostavista tekijöistä eniten mainintoja saivat yhteisen toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, teiden kunnossapidon parantaminen ja tievalaistuksen lisääminen. Mainintoja saivat myös kunnallisen viemäriverkoston laajentaminen, pienkonelentokentän poistuminen, Karhunkorven ala-asteen peruskorjaus, meluvallien rakentaminen moottoritien suuntaan, kylätalon saaminen, rakennuslupien helpompi saaminen, palveluiden lisääntyminen, liikenneyhteyksien paraneminen, kaukolämpöverkon laajentuminen sekä liikenneturvallisuuden parantuminen. Vastaajien mielestä kylän arvosanaa laskisi asutuksen tiivistyminen, pienkonekentän toiminnan laajentuminen ja siitä syntyvät meluhaitat, kerrostalojen tai teollisuusalueiden rakentaminen kylään,
12 liikennemäärien lisääntyminen, Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoteiden uudelleen järjesteleminen, maatalouden häviäminen, Karhunkorven koulun alasajo, palveluiden väheneminen, riitely ja välinpitämättömyys asioista. Parasta Uudenkylän-Savikon alueella on vastaajien mielestä alueen rauhallisuus ja maalaisidylli maisemineen. Myös luonnonläheisyyttä, asumisen väljyyttä, naapureita, alueen turvallisuutta, koulua ja liikuntaharrastusmahdollisuuksia arvostettiin. Ehdottomasti säilytettäviä maisemia, rakennuksia, paikkoja ja alueita vastaajien mielestä ovat erityisesti kylän vanhat talot ja tilat pihapiireineen, Uudenkyläntien varren maisemat sekä maisemat yleensä peltoineen, metsineen ja rakennuksineen. Kylän kehittämiskohteista eniten mainintoja sai teiden kunnossapidon parantaminen. Mainintoja saivat myös tievalaistuksen lisääminen, vesihuollon järjestäminen, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, yhteisöllisyyden lisääminen, lentokentän lopettaminen, tiedotuksen saaminen julkisen liikenteen vuoroista, Nummenniityntien nimen vaihtaminen Jussinkehätieksi, palveluiden parantaminen, nettiyhteyksien parantaminen, lasten harrastusmahdollisuuksien lisääminen, kyläläisten kokoontumispaikan järjestäminen, ilmoitustaulun saaminen, Karhunkorven koulun remontointi, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä vanhan palokopin katon uusinta. Muita Uudenkylän-Savikon kehittämistarpeita ja -ideoita olivat jäte- ja kierrätyspisteen saaminen kylälle, kunnan järjestämä jätevesijärjestelmä sekä kiinteistöjen numerointi selvästi esille. Kuvassa esimerkki Metistöntien huonosta kunnosta kesällä 2013. Kuva Ilkka Hemmilä. Vastaajilta kysyttiin, mitä he voisivat tai haluaisivat tehdä kylänsä hyväksi. Vastaajat kertoivat olevansa valmiita osallistumaan mm. tapahtumiin ja niiden järjestämiseen, talkoisiin, yhdistysten toimintaan sekä tarjoamaan kokoontumispaikan kyläläisille. Vastaajat olivat valmiita käyttämään projekti- ja viestintäosaamistaan sekä koneurakoinnin ja rakennusalan osaamistaan kylänsä hyväksi. 6 Seuranta ja kyläsuunnitelman päivitys Suunnitelmaa seurataan aktiivisesti ja se päivitetään vuoden 2019 aikana kyläyhdistyksen toimesta.
13 TAVOITE NYKYTILA TOIMENPITEET TOTEUTUS JA AIKATAULU Liikenneturvallisuus Yksityisteiden kunto erittäin huono (erityisesti Metistöntie, Pirttimäentie, Mikkolantie) Teiden perusparannus ja tienpenkkojen leventäminen 2013 2016. Jalankulku ja pyöräily turvatonta teiden kuoppaisuuden, kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi. Keikkumäentie ja Uudenkyläntie ovat valtion teitä. Korkeat tilannenopeudet (tiet rallireittejä) Tievalaistus Keikkumäentie->kantatie 130 välinen tieosuus, Nummenniityntien loppupää Kiinteistöt vaikeasti löydettävissä Julkinen liikenne Teiden leventäminen, pintareiden rakentaminen, vaarallisten mutkien suoristaminen ja kallistusten korjaaminen Nopeusrajoitusten tarkempi seuranta ja valvonta Valaistus vaarallisimpiin paikkoihin: risteyksiin ja Keikkumäkeen Palautettava tien nimi Jussinkehätieksi; epäselvyys kiinteistöjen numeroinnissa, turvallisuustekijä pelastuslaitokselle Kiinteistöjen numerointi selkeästi esiin, myös numeroviitoitus risteyksiin Tehostettava tiedotusta olemassa olevasta julkisesta liikenteestä Tiehoitokunta herätetään henkiin ja haetaan valtion avustus, Selvitetään eri tahojen mahdollisuus toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi, 2014. 2014, Yhteydenotto tarvittaessa kyläpoliisiin kyläyhdistyksen perustamisen jälkeen. Keskustelua jatketaan. Kyläyhdistys jatkaa neuvottelua kunnan kanssa, 2015. Yhteishankinta yhteistyössä muiden kunnan kyläyhdistysten kanssa, 2014 2015. Ilmoitustauluilla tieto yhteystiedoista, 2014. Yhteisöllisyys Ei yhteisiä kokoontumistiloja Kylätalo tms. kokoontumispaikan saaminen Ei kylän yhteisiä tapahtumia Tiedonjakokanavat olemattomat. Uumalla Facebook-sivut, joiden käyttö vähäistä Kylätapahtumien järjestäminen Ilmoitustaulu pystytettävä ja/tai nettisivut perustettava Jaakko ja Taina Löfgrenin pihalla Jokelan talo Lounamäentiellä. Talo peruskorjattava. Museoviraston suojelukohde. 2014 2016. Perustetaan kyläyhdistys. Perustava kokous 2013. Ilmoitustauluja 1 3kpl pystytetään 2014.
14 Maisema ja ympäristö Omakotitalotontin koko iso Harrastustoiminta eriikäisille Kyläläiset arvostavat maaseutumaista ja rauhallista ympäristöä Pienkonekenttämelun pelätään lisääntyvän Vanha historiallinen palokoppi Tonttien koon kohtuullistaminen Harrastustoimintojen lisääminen esim. latuverkosto, koululaisten iltapäiväkerhotoiminta, kangaspuille ym. käsityötarvikkeille tila Pyritään säilyttämään Lentokentän toiminnan pitäminen nykyisellä tasolla tai vähentäminen Palokopin entisöinti talkoilla Yhteistyössä muiden kyläyhdistysten kanssa neuvotellaan kunnan edustajien kanssa, 2015 2020. Kylällä järjestetään toimintaa 2014 alkaen kyläyhdistyksen toimesta. Neuvotellaan kunnan ja maanomistajien kanssa 7-veljeksen reitin laduttamiseksi. Jatketaan säilyttämistä. Kyläyhdistyksen yhteisellä voimalla mietitään ratkaisuja, 2014. On aloitettu, jatketaan 2014. Moottoritie- ja teollisuusalueen melu Meluvalli moottoritien suuntaan teollisuusalueen kohdalle Viestintäyhteydet Tietoliikenneyhteydet Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Palvelut Karhunkorven koulu Karhunkorven koulun säilyttäminen ja remontoiminen ajanmukaiseksi esim. ruokasalin rakentaminen Lasten iltapäiväkerhotoiminta Toimintaa omalla asuinalueella Keskustelua jatketaan. Yhteistyössä kyläläisten kanssa kilpailutetaan palveluntarjoajat, 2015. Yhteistyössä Karhunkorven kyläyhdistyksen kanssa, 2014 alkaen. Halukkaita ja kiinnostuneita selvitetään.
15 (kuva Raija Vähätupa) Uudenkylän vapaapalokunnan paloruiskukoppi on yhteisöllisyyden symboli melkein sadan vuoden takaa. Se yhdistää kylää yhä. Katto on yhteisvoimin juuri korjattu.