Sopimus vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Viime viikon perjantaina hyväksyttiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken neuvottelutulos tuleviksi työeläkkeiksi. Vaikka Akava ei toiseksi suurimpana palkansaajakeskusjärjestönä hyväksynyt neuvottelutulosta, uusi työeläkkeiden karttumismalli etenee eduskunnan valmisteluun uudeksi eläkelainsäädännöksi. Keskeisimmät muutokset uudessa eläkeratkaisussa ovat: eläkettä kertyy kaikille palkansaajilla 1,5 % vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista 17 ikävuodesta alkaen jos työntekijä ei käytä oikeuttaa jäädä vanhuuseläkkeelle, karttunutta eläkettä tarkistetaan 0,4 % lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti työuraeläkkeelle voi hakeutua tehtyään 38 v pitkän työuran jälkeen, jos hakijan fyysinen ja psykososiaalinen työkyky on heikentynyt osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, johon työntekijällä on oikeus 61 v täytettyään vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 1.1.2017 alkaen vuonna 1955 syntyneistä alkaen 3 kk jokaista syntymävuotta kohti, kunnes vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta työeläke kertyy työntekijän TyEL-maksusta, jota peritään 24 % vuonna 2016 ja vuosina 2017-2019 se on 24,4 %. Lähde: Helsingin Sanomat Tämä edellä kuvattu eläkeratkaisu ei koske niitä henkilöitä, joilla on sovittu henkilökohtaiseksi eläkeiäksi 60 vuotta erityisellä eläkesopimuksella. Tämä oikeus oli kirkossa muutamilla ammattinimikkeillä, joita oli mm. nuorisotyönohjaajilla, jotka olivat toistaiseksi voimassaolevassa virkasuhteessa 30.6.1999. Säilyttääkseen valitun erityisen ammatillisen eläkeikänsä henkilön on oltava kirkossa töissä eläkeikään saakka, tehtävänimikkeellä ei ole merkitystä.
Nyt se on loppu! Mikäkö? KNT puheenjohtajuus. Enää on jäljellä muutama päivä ennen kuin peräsimeen tarttuu tuoretta voimaa. Meillähän kausi loppuu syyskuun loppuun mennessä. Mitä jäi käteen 4,9 vuoden puheenjohtajuudesta? Puheenjohtajuus avarsi omaa ammatillista näkemystäni monella tavoin. Se opetti rohkeasti käymään käsiksi vaikeisiinkin asioihin. Puheenjohtajan paikka on näköalapaikka, josta voi katsella laajasti moneen suuntaan. Näin, että monessa seurakunnassa henkilöstöasiat hoidetaan mallikkaasti, mutta että vielä on useita seurakuntia, joissa asioita hoidetaan vasemmalla kädellä. Valitettavasti myös on seurakuntia, joissa johtajuus on kadoksissa. Johtajiksi valitaan henkilöitä, jotka osaavat laulaa hyvin messussa tai hymyilevät nätisti. Muut ominaisuudet ovat sitten sivuseikka. Toivon kuitenkin, että olemme menossa parempaan suuntaan. Minulle jäi hyvä maku loistavasta yhteistyöstä meidän toimistomme väen kanssa. Meillä on pieni, mutta pippurinen ja ammattitaitoinen toimistohenkilöstö, joka auttaa meitä jäseniä. Olen sitä mieltä, että järjestömuutos oli oikea ratkaisu, vaikka se ei ollut helppo tie. Oli hienoa olla rakentamassa innokkaitten ja osaavien ihmisten kanssa uutta toimivaa järjestöä, joka keskittää voimavaransa jäsentensä parhaaksi. Koin, että meillä on uskollinen jäsenkunta. Juuri sinä omalla mukanaolollasi olet mahdollistanut sen, että meillä on KNT, joka on erikoistunut juuri meidän kysymyksiimme. Lopuksi uskallan myöntää itselleni, että minulle jäi hyvä sekä tyytyväinen mieli. Olen omalta osaltani tehnyt sen mitä osasin. Tässä vaiheessa on hyvä hypätä kyydistä pois ja antaa muitten jatkaa matkaa. Värikästä syksyä sinulle! Risto Nuorisotyönohjaajien virkapaidasta vilkas keskustelu Kirjoitin uusimmassa Dinossa nuorisotyönohjaajien virkapaidan historiasta ja käyttöönotosta. Artikkeli käynnisti vilkkaan keskustelun fb:ssa Kirkon ohjukset ryhmässä. Keskustelu lähti liikkeelle ihmettelyllä, ettei lukija ollut koskaan nähnyt kenelläkään nuorisotyönohjaajalla sinistä virkapaitaa. Pian kuitenkin kävi selville, että sinistä virkapaitaa käytetään kaikissa hiippakunnissa. Käyttöön on vaikuttanut sen kirkkoherran linjaus missä työskennellään tai sen piispan kanta, jonka hiippakunnassa työskennellään. Suhtautuminen virantunnuksiin on jakanut nuorisotyönohjaajia koko sen olemassaolon 15-vuotisen historian ajan. On niitä, jotka eivät halua, että nuorisotyönohjaajilla on koskaan minkäänlaista virkapaitaa ja niitä, jotka ovat kokeneet sen luontevana osana seurakuntaviran hoitamista. Sitten on niitä, jotka kyselevät aralla mielellä, että voisikohan sitä käyttää tai käyttäisivät, jos siitä olisi selkeä linja kirkossa. Kirkon hengellisen työn virkojen virkavaatetus on ollut vuosikymmenien ajan monenkirjavaa. Sen jälkeen kun pappien kaftaani-puvusta luovuttiin ainoana papin viran tunnuksena, papiston pukeutumisessa virkatehtäviin on nähty monenlaisia asukokonaisuuksia. Viimeisin yllättävä tulkinta papiston virka-asu suosituksesta lienee Rauman kirkkoherran, joka alkoi käyttää kirkkaan punaista pantapaitaa. Diakoniatyöntekijät ovat puolestaan alkaneet kaikki käyttää vihreää pantapaitaa. Harvoin enää näkee diakonissan juhlapukua, vaikka se oli aikanaan ainut virallinen diakonissa virkapuku 1990-luvun puoleen väliin saakka, nyt enää juhla-asu. Lastenohjaajille Sacrum tuotti epävirallisen työasun tänä syksynä. KNT:ssa lähdetään siitä, että vuosikokouksen 1999 tekemä päätös sinisestä virkapaidasta on voimassa. Tuo päätös on lähetty ja merkitty piispainkokouksessa tiedoksi. Piispainkokouksen päätös mietinnöstä Viran tunnukset ja virkapukeutumisen ohjeet vuodelta 2001 ei ota kantaa nuorisotyönohjaajien viran tunnukseen. Piispainkokous päätti palata hengellisen työn virkojen tunnuksia ja virkapukeutumista koskevaan ohjeistuksen laatimiseen, kun kysymys kirkon virkarakenteesta (diakonaatti) on ratkennut. Tuosta päätöksestä on kulunut 13 vuotta eikä diakonaattiratkaisusta ole nähtävissä ratkaisua lähitulevaisuudessa.
Liitto on tänä syksynä kampanjoinut nuorisotyönohjaajan työn näkyväksi tekemisen puolesta. Virkapaita on näkyvä tunnus. Pitämällä virkapaitaa sen kantaja muistuttaa siitä, että diakonaatti-kysymys on ratkaisematta. Se muistuttaa siitä, että kirkossa on edelleen ratkaisematta teologinen dilemma mikä on ero vihkimyksen ja siunaamisen välillä. Onko virkaan siunattu nuorisotyönohjaaja vähemmän kirkon hengellisen työntekijä kuin diakonivihkimyksen ammattiin valmistumisen yhteydessä saanut diakonissa, joka ei ole kirkon palveluksessa? Poissa silmistä poissa mielestä palvelee hyvin sitä, että nuorisotyönohjaajille tärkeistä asioista ei tarvitse tehdä päätöstä. Jos nuorisotyönohjaajat käyttävät virkapaitaa, he viestivät sitoutumista kirkon työhön ja haluaisivat olla osa kirkon hengellistä virkaa. Virkapaidan käyttäminen on suositeltavaa, mutta ei pakollista. Se ei ole virka-asu siinä merkityksessä kuin poliisin tai sotilaan virka-asu, että aina virantoimituksessa sen tulisi olla päällä. Arja Lusa Mistä sinisen virkapaidan voi hankkia KNT:lla ei ole sopimusta minkään paitatoimittajan kanssa. Kukin voi ostaa, tilata tai teettää virkapaidan mistä haluaa. Muoti ja trendit vaihtelee kaikissa vaatteissa. Siksi KNT ei ole halunnut tehdä tarkkaa värimäärittelyä siitä, mikä tietty sininen on oikea sininen. Seuraavat ohjeet ovat suuntaa-antavia. Oikeaa sävyä voi hakea seuraavien näkökulmien kautta. Jeesuksen äidin Marian värinä käytetään useimmiten puhdasta vesiväripaletissakin olevaa sinistä. Liturginen väri on sininen, mutta tämä paastonajan väri vaihtelee seurakunnittain. Taivaan sininen oli yksi valmisteluvaiheen pohjaväri, mutta jokainen tietää, että taivaan värisävy vaihtelee auringon valonmäärästä ja vuodenajasta johtuen. Siksi paidan toimittajille on annettu vapaus määrittää kankaan sininen väri, joka joustaa tarvittaessa ajan trendien mukaan. Sinistä virkapaitaa myy ja toimittaa Suomessa ainakin kaksi firmaa: Crosspine Seinäjoen Ylistarossa www.crosspine.com/?kom=12 Joensuun Kirkkotarvike www.kirkkotarvike.fi/catalog/virkapaidat-ja-tarvikkeet Yksin mahdollisuus on tilata sininen virkapaita mittatilaustyönä. Toholammin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva kokosi ensimmäisen kimppatilauksen vajaa kaksi vuotta sitten. Nyt hän on kokoamassa uutta tilausta. Jos olet kiinnostunut hankkimaan virkapaidan tätä kautta, tilausaikaa on lokakuun loppuun. Tilauksesta on tietoa seuraavissa fb-ryhmissä: Kirkon ohjukset, Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto ja Suomen ev.lut.kirkon työntekijät. Janille voi lähettää tiedusteluita asiasta osoitteella virkapaidat@gmail.com.
Ammattisormus Ammattiin valmistunut sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaaja ja yhteisöpedagogi-kirkon nuorisotyönohjaaja voi käyttää ammattisormusta. Nuorisotyönohjaajan ammattisormusta on saatavana kultaisena 170 ja hopeisena 80. Sormus toimitetaan postiennakolla. Tilauslomake löytyy liiton nettisivuilta www.knt.fi/jasenyys/ammattisormus/ Vuorotteluvapaan ehtoihin muutoksia Vuorotteluvapaalain muutokset tulivat voimaan 1. syyskuuta 2014. Vuorotteluvapaajärjestelmän tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä. Pidempi työhistoriaehto ja uusi yläikäraja Vuorotteluvapaalle voi päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen aiemman 10 vuoden sijasta. Työssäoloaikaan lasketaan myös sellainen työssäoloaika tai työhön rinnastettava aika, jonka henkilö on ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle, sillä vuorotteluvapaalle jäävälle asetettiin yläikäraja, joka on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Se vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella, joten yläikäraja on nyt 60 vuotta. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. Kuitenkin työntekijä, jonka eläkeikä on ammatillisen eläkejärjestelmän tai lisäeläkejärjestelmän ehtojen mukaan alempi kuin työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja, voi edelleen jäädä vanhuuseläkkeelle suoraan vuorotteluvapaalta. Työttömyysehto tiukentui Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan Vuorotteluvapaa voi kestää100 360 kalenteripäivää. Aiemmin vähimmäiskesto oli 99 ja enimmäiskesto 359 päivää. Vapaan saa edelleen käyttää haluamallaan tavalla. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä. Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Korvaus määräytyy työhistorian pituuden mukaan ja on joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa Vuorotteluvapaa voidaan pitää enintään kolmessa jaksossa. Kunkin jakson vähimmäispituus on uudessa järjestelmässä 100 kalenteripäivään (aiemmin 90 kalenteripäivää). Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta, eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaajakson ajankohdan muuttaminen on mahdollista, jos uudesta ajankohdasta sovitaan ennen jakson alkamista.
Ennen syyskuuta 2014 sovitut vapaat aiemmilla säännöillä Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vuorotteluvapaasta on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua ja jos vuorotteluvapaa alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Näissä tapauksissa vuorotteluvapaan ehdot määräytyvät sopimuksen tekohetken lainsäädännön mukaisesti. Lainmuutosten vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Sijaisen työsopimus toimitettava viipymättä TE-toimistoon Uudet määräykset sijaisen työsopimuksen toimittamisesta ovat lievemmät kuin aiemmin, jolloin se tuli toimittaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Nyt sijaisen työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle. Siltä vuorotteluvapaan ajalta, jota vastaavalle ajalle ei ole palkattu sijaista, ei makseta vuorottelukorvausta. Jos sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä, palvelussuhteen päättymistä ei ole pidetä vuorottelusopimuksen vastaisena, jos työnantaja viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa sijaisen palvelussuhteen päättymisestä palkkaa tilalle lain 9 :ssä tarkoitetun sijaisen tai työvoimatoimisto ei voi osoittaa sijaiseksi soveltuvaa henkilöä aikaisemman tilalle