KOOSTE Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta hanke 2011-2014 2.12.2014 Kohti energiaomavaraisuutta hankkeen päätösseminaari Projektipäällikkö PIKES Oy Niina Huikuri
Hankkeen tiedot Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta hanke Kesto 1.11.2011 31.12.2014 Budjetti 399 950 Päätoteutus PIKES Oy Osatoteutus Karelia AMK Rahoittajana PIKES Oy ja Karelia AMK 15% Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto 85 % Henkilöstö: Niina Huikuri, projektipäällikkö PIKES Oy Lasse Okkonen, biotalouskoordinaattori Karelia-amk
Tavoitteet Hanke perustettiin edistämään bioenergia-alan kehittymistä Pielisen Karjalassa. Tavoitteena luoda seutukunnalle uutta bioenergia alan liiketoimintaa, edistää tuotantoa ja käyttöä => Painopisteenä hajautettu bioenergian tuotanto ja maatilojen energiaomavaraisuus Edistää Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöjen ja biojätemäärien merkittävää vähentämistä sekä alueen energiaomavaraisuuden nostoa Luoda liiketoimintamalleja liittyen bioenergian tuotantoon, keruuseen, jalostamiseen ja kuljetuslogistiikkaan Tärkein toimintamuoto jalkauttaa Pohjois-Karjalan bioenergiatoimijoiden ja verkostojen osaamista Pielisen Karjalan maaseutuyritysten käyttöön ja käytäntöön
Kolin bioenergia toimenpiteet 2011-2014 Lämpöyrittäjyys kohteiden selvitys ja lämpöyrittäjyys liiketoiminta (Kolin kylä, Koli Lotus Spa Oy) Tulos: Lämpöyritystoiminta kannattavaa. Sopii sivutoimeksi tai päätoimiselle lämpöyrittäjälle, jos Kolin kylpylän ja kylän lämmityksen lisäksi lämmityskohteita saadaan lisää 1-2 kpl. Koli Lotus Spa Oy:n kylpylän energiaselvitys Tuloksena: Alueelle rakennetaan pellettilämpölaitos Kuva. Koli Spa Lotus kylpylä rakennusvaiheessa (Kuva Anssi Kokkonen)
Biokaasu selvitykset ja neuvonta 2011-2014 Tehty yhteensä 4 kpl: 1 keskitetty laitos ja 3 maatilamittakaavan laitosta Alueet: Valtimo, Lieksa, Nurmes Tarkasteltu kahdella eri skenaariolla: CHP ja liikennebiokaasun tuotanto CHP tuotanto kannattavaa, kun investointi mahdollisimman pieni ja kun kaikki sähkö ja lämpö saadaan hyödynnettyä. Verkkoon myynti nykyisillä sähkönhinnoilla ei kannattavaa. Liikennebiokaasun tuotannolla ja 35 % investointituella kaikki selvitetyt laitokset saatiin kannattaviksi. Kuitenkin: Suuri tankkausasema investointi yhdelle tuottajalle voi viedä kannattavuuden Ensimmäiset tankkausasemat riskialteimpia (asiakaskunnan saaminen vie aikaa, kalliita 0,5-1 M ) Pohjois-Karjalan ensimmäiset kolme demoasemaa suunnitteilla Valtimolle, Joensuu/Kontiolahti, Kiteelle) Demokohteille haetaan suurempaa investointitukea 70-75.
Kuittila Power Oy: Sähkön ja lämmöntuotanto metsähakkeella Selvitys julkaistu nimellä Energiaomavarainen maatila Nurmeksessa puun kaasutuksella sähköä ja lämpöä; vuoden 2012 vuosiraportissa Bioenergiaa Pielisen Karjalaan. Kuittila Power Oy:n puunkaasutuksella toimiva 140 kw pien CHP laitos sekä hakekuivaamo toteutettiin 2012 Sähköä 40 kw ja lämpöä 100 kw kahden lypsyrobotin tilalle, korjaamolle, 2 omakotitalolle ja viljankuivaamolle Sähköä 340 MWh ja lämpöä 700 MWh Hakkeen käyttö n. 1400 i-m3 (kosteuspitoisuus alle 18%) Toimii verkkoon kytkettynä ja irti verkosta (off grid) Investointi 402 000 ja takaisinmaksu aika 10 v. @secre/jussi Ratilainen
Biojalostamohankkeet 2 sijoittumisselvitystä (Lieksan ja Nurmeksen alueelle) Sijoittumiset: Biohiiltämö Nurmeksen Känkkäälän teollisuusalueelle sekä pyrolyysiöljylaitos Lieksan Kevätniemen teollisuusalueelle Puuraaka-aineen kartoitus (puuteollisuuden sivuvirrat, energiapuu), logistiikka, sijainti ja alueen kuvaukset => puuraaka-aineet riittävät kahdelle laitokselle Känkkäälän alueelle suunnitteilla oleva Biohiiltämö tuottaisi 100 000 tonnia biohiiltä ja 90 000 tonnia biseliä (bioöljyä) ja käyttäisi puuta 600 000 km3 Kevätniemen suunnitteilla oleva laitos tuottaisi 100 000 tonnia bioöljyä ja käyttäisi puuraakaainetta 350 000 km3 (pääasiassa sahojen sivuvirtoja). @ yle / Daniel Rodriguez Kuva: FSO Oy:n menetelmällä valmistettua Biohiiltä ja bioöljyä (Biseliä). Kuva: Fortumin pyrolyysiöljylaitos Joensuussa
Bioenergiateknologian valmistuksen edistäminen metalliyrityksissä Pyritty edistämään bioenergiateknologian valmistusta Pielisen Karjalan metalliyrityksissä Järjestetty aiheeseen liittyviä palavereita, kontaktoinnit ja opintomatkat Hankkeen kautta tehtiin aiheeseen liittyvä opinnäytetyö: Nurmeksen Metallinyrkin markkinointistrategiat ja alihankinnat bioenergia-alalla, 2013, Kemppainen Mika, Karelia AMK Pääasiassa yritykset olleet kiinnostuneita Bioenergiateknologian valmistuksesta @ Jussi Nukari
Bioenergian aluetalousvaikutusten mallinnus Pielisen Karjalassa 2013-2014 Tehty Lieksan ja Nurmeksen meneillään olevien bioenergia liiketoimintasuunnitelmien pohjalta Tekijät Lasse Okkonen Karelia AMK ja Olli Lehtonen Itä Suomen yliopisto Yksikin suuri biojalostamo investointi muuttaisi seutukunnan aluetalouden kasvuun. Taulukot: Pielisen Karjalan ja Nurmeksen työllisten määrän kehitystrendit 1994 2016. (Bioenergia osana elinkeinostrategiaa Aluetaloudellisten vaikutusten mallinnus Pielisen Karjalan bioenergiahankkeista, Okkonen L. & Lehtonen O. 2013)
Valtimon ammattiopiston pien CHP laitoksen toteutettavuus selvitys 2014 Valtimon ammattiopistolle selvitetään puuhakkeella toimivan pien CHP laitoksen toteuttamista opiston yhteyteen CHP laitos voisi tuottaa sähköä ja lämpöä ammattiopiston tarpeisiin, sekä mahdollisesti lämpöä Valtimon kaukolämpöverkostoon Mahdolliset synergiaedut uuden Valtimon kaukolämpölaitoksen kanssa CHP laitoksen yhteydessä olisi mahdollista järjestää bioenergiantuotantoon liittyvää uudenlaista koulutusta Pöyryltä tilattu selvitys valmistuu 20.12.2014. Selvitys tulee löytymään osoitteesta: bioenergia.pikes.fi Lähde. www.pkky.fi
Alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän (REMS) askeleet Pielisen Karjalan alueelle selvitys 2013 Seutukunnan alueella selvitettiin Grow Green Nurmes -hankkeen kanssa yhteistyössä alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän mahdollisuuksia. Tehtiin haastatteluja 10 Lieksan teollisuuskylän yritykseen REMS voi olla yhteinen ympäristöhallintajärjestelmä tai yhteistyöjärjestelmä, jossa energiaalan yhteistyö on keskeinen osa. Tulevaisuudessa asia voi edetä Karelia-ammattikorkeakoulun ympäristöjohtamisen koulutustarjontana, jota suunnataan pääasiassa ympäristöasioista vastaaville. REMS:in liittyvä selvitys: Alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän (REMS) askeleet Pielisen Karjalan alueelle, Kolehmainen T. & Okkonen L. 2013. Selvitys osoitteessa: bioenergia.pikes.fi Lisäksi aiheesta on valmistunut Teemu Kolehmaisen opinnäytetyö loppuvuodesta 2014
Energiaomavarainen talo -selvitykset Selvityksiä tehtiin yhteensä 2 kohteelle Kolin energiaomavarainen talo -selvitys Kolin Takametsä - energiaratkaisun esiselvitys, Ville Väinämöinen, Villeco Oy 2013. Mikro CHP laitteistot, puupohjaiset lämmitysratkaisut, aurinkosähkö Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasulaitoksesta, Erkki Kalmari & Juha Luostarinen, Metener Oy 2013. Tarkasteltu kotitaloudessa syntyvien biojätteiden biokaasutusta sekä kaasun hyödyntämistä Kynsiniemen energiaomavarainen talo selvitys Energiaomavarainen talo Selvitys energiaomavaraisen talon lämmön- ja sähköntuottojärjestelmästä, Ville Väinämö, Villeco 2012 Selvitys uudesta puulämmitysteknologiasta sekä aurinkosähköstä Kuva. Kohteelle toteutettu ulkoa lämmitettävä vesikiertoinen kiuas. (www.kainiemenhuvilat.fi)
Tulokset Hankkeessa tehtiin useita bioenergian liiketoimintaan liittyviä selvityksiä (tuotanto, käyttö, keruu, raaka-aineen saatavuus, jalostus, logistiikka ja markkinat) => yhteensä 17 kpl Selvitykset perustuivat aina todellisiin caseihin ja todellisiin tarpeisiin. Energiaomavaraisen maatilan ja talon mallin luominen. => Toteutui: 3 kpl Biokaasuliiketoimintaan liittyvät selvitykset/neuvonta (Valtimo, Nurmes, Lieksa) 4 kpl Bioenergia tietoisuuden ja osaamisen parantaminen seutukunnalla: Järjestettiin tiedotustilaisuuksia (8 kpl), seminaareja (3 kpl), työpajoja (1 kpl), koulutusta (1 kpl), sekä opintomatkoja kotimaassa (5 kpl) sekä yksi ulkomaille. Muut kehittämistoimenpiteet: Työryhmätyöskentely, lausuntoja lakiesityksiin ja strategia suunnitelmiin, uusiutuvan energian lakialoitteessa mukana olo, seminaari kuntapäättäjille, hyvän käytännön tiedottaminen. Biomassojen kartoitus (orgaaniset teollisuuden sivuvirrat, biojätteet, lanta, peltokasvit ja puu) 3kpl Bioenergian aluetalousvaikutusten mallinnus Pielisen Karjalan alueella. Kaksi julkaisua: Bioenergiaa Pielisen Karjalaan PKBEV hankkeen vuosiraportti 2012, Huikuri, Niina & Okkonen, Lasse Bioenergialla työtä ja toimeentuloa Pielisen Karjalaan. PKBEV hankkeen vuosiraportti 2013-2014. Okkonen, Lasse. Huikuri, Niina & Tanskanen Heidi
Hankkeen budjetti ja arvio toteutuvista kustannuksista 2011-2014 Arvio toteumasta Arvio budjetti vs. käyttö 9/2011- Budjetti 9/2011-12/2014 12/2014 PIKES KARELIA YHTEENSÄ PIKES KARELIA YHTEENSÄ PIKES KARELIA YHTEENSÄ Palkat 199 100 90 900 290000 194 206 91 242 285 448 4 894-341 4 552 Ostopalvelut 18 000 17 700 35700 26 886 20 070 46 956-8 886-2370 -12 444 Vuokrat 5 109 2 891 8000 5 162 4 309 9 471-53 -1 418-1 498 Kotimaan matkakulut 16 000 9 000 25000 15 529 6 010 21 539 471 2 990 3 460 Ulkomaan matkakulut 8 400 3 000 11400 9 000 3 126 12 126-600 -126-726 Muut kustannukset 22 915 6 940 29855 19 008 5 279 24 287 3 907 1 661 5 140 Kok.kustannukset yhteensä 269 524 130 431 399955 269 791 130 036 399 827-266 395 128
Jatkotoimenpiteet Hankkeen työn jatkaminen olisi tärkeää, jotta saavutetut tulokset jäisivät pysyviksi ja alan kehittyminen seutukunnalla jatkuisi Jatkohanke tulisi olla kansainvälisempi, jotta saadaan tiedonsiirtoa maista joissa ollaan pidemmällä bioenergia-alan/uusiutuvan energian kehityksessä Uudessa hankkeessa bioenergian kehittäminen laajennetaan käsittämään uusiutuvaa energiaa. => aurinkoenergia, tuulienergia yhä enemmän kilpailukykyisempiä Teolliset symbioosit hanke sekä yritysneuvonta antavat tuki- ja neuvontapalveluita PKBEV: in asiakkaille hankkeen päätyttyä
Bioenergia yrittäjyys! Tuotanto! rahoitus! Liiketoimintamallit! Uudet teknologiat! Energiaomavaraisuus! Kannattavuus! Kiitos mielenkiinnosta! Niina Huikuri projektipäällikkö PIKES Oy niina.huikuri@pikes.fi, p.0406898166