Opas Tampereen kaupungin museopalveluiden vapaaehtoiselle

Opas Tampereen kaupungin museopalveluiden vapaaehtoiselle

.... Oppaan sisalto: Tervetuloa vapaaehtoiseksi museoon!...4 Mitä vapaaehtoistoiminta on?...6 Tampereen kaupungin museopalvelut...8 Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE...9 Museot ja vapaaehtoistoiminta...10 Museopalveluiden vapaaehtoistoiminta minkälaisia osallistumismahdollisuuksia?...11 Vapaaehtoistoiminnan säännöt...14 Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet...16 Yleisiä käytännön ohjeita...17 Ohjeita museokavereille...18 Lisätietoja mukana olevista museoista ja Vapriikin kuva-arkistosta...19 Omia muistiinpanoja...25 Yhteystietoja...30 Oppaan tekstit ja toimitus: Pilvi Tuomainen Graafinen suunnittelu, taitto ja kuvitus: Vilja Heinonen, Kraffa Paino: Eräsalon Kirjapaino Oy, 2013 Valokuvat: Vapriikin kuva-arkisto Sukset Hämeen museon kokoelmasta, 1964. Kuvaaja Esko Sarasmo. Kannen kuvat: Julkujärvellä, 1951. Kuvaaja tuntematon. Esineitä Hämeen museon kokoelmasta, 1900-luvun alku. Kuvaaja tuntematon. Vapriikin kuva-arkistoon saapunut kuvalahjoitus Kymmenenmiehen talon vintiltä, 2006. Kuvaaja Reetta Tervakangas. 3

Tervetuloa vapaaehtoiseksi museoon! Hienoa, että olet lähtenyt Tampereen kaupungin museopalveluihin vapaaehtoiseksi! Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua vapaaehtoistyössä. Olen kerännyt oppaaseen tärkeää tietoa vapaaehtoisena toimimisesta ja siitä mitä sinä voit vapaaehtoisena kaupungin museopalveluissa tehdä. Oppaaseen on koottu lisäksi tietoa vapaaehtoistoimintaan liittyvistä käytännön asioista ja säännöistä sekä kohteista, joissa museopalveluiden vapaaehtoiset toimivat. Oppaan lopussa on tilaa omille muistiinpanoille. Voit kirjata sinne esimerkiksi muistettavia ja sinua mietityttäviä asioita. Voit käyttää sivuja myös päiväkirjana kirjaamalla sinne milloin ja missä olet osallistunut vapaaehtoistoimintaan ja mitä olet vapaaehtoisena tehnyt. Lisäksi voit kirjoittaa sivuille mitä asioita olet vapaaehtoistoiminnassa kohdannut ja mitä tunteita nämä tapahtumat ovat sinussa herättäneet. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli kaupungin museopalveluissa. Vapaaehtoistoiminnan myötä museoista on mahdollista tehdä avoimempia ja yhteisöllisempiä paikkoja. Lisäksi vapaaehtoiset tekevät museoista saavutettavampia laskemalla kynnystä museon ja museovieraan välillä. Vapaaehtoistoiminnan avulla museot voivat myös syventää suhdettaan museonkäyttäjiin sekä saada vapaaehtoisilta uusia näkökulmia ja arvokasta asiantuntemusta museotyöhön. Olet meille arvokas. Kiitos vielä, että olet lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan! Lämpimin terveisin Pilvi Tuomainen Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 4 5. Tampereen pursiseuran talkoot Naistenlahdella, 1951. Kuvaaja E. M. Staf.

.. mita vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminta voidaan määritellä seuraavanlaisesti:? Mieti miksi sinä olet halunnut lähteä vapaaehtoiseksi? Mitä odotuksia sinulla on vapaaehtoistoimintaa kohtaan? Voit kirjoittaa tähän Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää, palkatonta toimintaa, jota tehdään omia arvoja vastaavan yhteisön hyväksi. Se on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. (Laimio & Välimäki, 2011: 10) Vapaaehtoistoimintaan liittyy lisäksi elinikäinen oppiminen, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys sekä kansalaisvaikuttaminen. Vapaaehtoistoiminnan keskiössä on auttaminen, mikä ilmenee esimerkiksi vertaistukena toimimisena tai osallistumisena yhteisön tai järjestön toimintaan. Vapaaehtoistoiminnalla ja toisten ihmisten auttamisella on pitkä historia, sillä auttamista on ollut olemassa koko ihmiskunnan historian ajan. Tämän päivän organisoidun vapaaehtoistoiminnan juuret ovat Suomessa lähtöisin köyhäinavusta, talkootyöstä ja hyväntekeväisyydestä. Vapaaehtoistyötä tehdään oman motivaation perusteella eikä ansaitsemistarkoituksessa. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen antaa vapaaehtoisille paljon. Monet vapaaehtoiset kertovat lähteneensä vapaaehtoiseksi siksi, että he haluavat auttaa muita ja solmia vapaaehtoistoiminnan myötä uusia sosiaalisia suhteita. Vapaaehtoistoiminnassa halutaan myös oppia ja kokeilla uutta. Vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtevän on hyvä miettiä etukäteen, miksi hän haluaa vapaaehtoiseksi ja mitä odotuksia hänellä on vapaaehtoistoimintaa kohtaan. Samoja kysymyksiä on hyvä pohtia säännöllisin väliajoin vapaaehtoisena toimiessaan. Se, minkä takia haluaa toimia vapaaehtoisena, on yksilöllistä. Mukana olon motiiveja ei ole kuitenkaan tarkoitus arvottaa, vaan tunnistaa ja nimetä, minkä on nähty auttavan ja edistävän sitoutumista vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys paitsi vapaaehtoisille itselleen myös niille, joita vapaaehtoiset auttavat. Heille vapaaehtoisten tarjoamat palvelut näyttäytyvät esimerkiksi vaihteluna arjessa. Monet ovat kertoneet saaneensa vapaaehtoisten palveluista uutta ja merkittävää sisältöä elämäänsä. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys myös sitä organisoivalle taholle. Vapaaehtoistoiminnan avulla organisaatioissa ja yhteisöissä voidaan esimerkiksi toteuttaa sellaisia tehtäviä ja projekteja, joita ei muuten voitaisi tehdä. Vapaaehtoiset vahvistavat lisäksi yhteisöllisyyttä ja tuovat uusia näkökulmia. Vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa, sillä vapaaehtoistoiminnan on nähty lisäävän solidaarisuutta ja tasa-arvoa sekä edistävän yhteiskunnallisten erojen kaventumista. Vapaaehtoistoiminta luo myös kansalaisille toiminnan ja osallistumisen paikkoja.! Vapaaehtoistyöllä on nyky-yhteiskunnassamme suuri merkitys: lähes 40 % kansalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja yhä useammat ovat nykyään kiinnostuneita vapaaehtoisena toimimisesta! 6 7

Tampereen kaupungin museopalvelut Tampereen kaupungin museopalvelut koostuvat museoista sekä niille kuuluvista kuva- ja esinekokoelmista. Museopalveluiden tehtävänä on hoitaa museoille kuuluvien kokoelmien sisältämää kulttuuriperintöä*, kartuttaa sitä ja tehdä sitä tutuksi yleisölle. Kaupungin museopalveluihin kuuluvat Amurin työläismuseokortteli, Tampereen taidemuseo, Muumilaakso, TR1 Taidehalli, Mediamuseo Rupriikki, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo ja Vapriikki. Museopalveluiden esinekokoelmiin kuuluu yhteensä noin 370 000 esinettä, joita hoidetaan Kokoelmakeskuksessa Ruskossa. Vapriikin kuva-arkiston kokoelmiin kuuluu puolestaan yli 1,2 miljoonaa valokuvaa. Lisätietoa vapaaehtoistoiminnassa mukana olevista museopalveluiden museoista, Vapriikin kuva-arkistosta sekä Työväenmuseo Werstaasta löydät sivulta 19.! *Mitä kulttuuriperintö on? Jyväskylän yliopiston museologian professorin Janne Vilkunan mukaan kulttuuriperintö-käsitteellä viitataan usein joukkoon menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja aineettomia resursseja, jotka ihmiset tunnistavat jatkuvasti kehittyvien arvojensa, uskomustensa, tietonsa ja perinteidensä heijastumaksi ja ilmaisuksi niiden omistuksesta riippumatta. Kulttuuriperintöön kuuluvat kaikki ne ympäristön ominaisuudet, jotka johtuvat ihmisten ja paikkojen historiallisesta vuorovaikutuksesta.? Mieti, mitä kulttuuriperintö sinulle tarkoittaa? Minkälaisia aineettomia ja aineellisia kulttuuriperinnön esimerkkejä sinä haluaisit säilyttää menneisyydestä ja tästä päivästä tuleville sukupolville? Voit kirjoittaa tähän.. Kulttuurikasvatusyksikko TAITE Kaupungin museopalveluihin kuuluvan kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn tehtävänä on tuottaa laadukkaita kulttuurikasvatuspalveluja eri-ikäisille tamperelaisille. Yksi TAITEn suurimmista yksittäisistä tehtävistä on tuottaa Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmaa, jonka avulla tamperelaiset lapset ja nuoret tutustuvat vuosittain koulupäivän aikana eri taiteen lajeihin. Tämän lisäksi TAITE järjestää vauvojen värikylpyjä ja tuottaa museopalveluja aikuisille ja seniori-ikäisille. TAITEn tuottamat museopalvelut pitävät sisällään esimerkiksi museoissa pidettäviä opastuksia, työpajoja, luentoja ja tapahtumia. Museoissa tapahtuva vapaaehtoistoiminta on yksi uusimmista TAITEn toimintamalleista. Lisätietoa TAITEn toiminnasta saa TAITEn kotisivuilta osoitteesta: www.tampere.fi/taite.? Minkälaisia yleisölle suunnattuja palveluja tai tapahtumia sinä haluaisit järjestettävän museoissa? Voit kirjoittaa tähän 8 9

museopalveluiden vapaaehtoistoiminta minkälaisia osallistumismahdollisuuksia? Tampereen kaupungin museopalveluissa alkavaan vapaaehtoistoimintaan voivat osallistua 60 vuotta täyttäneet henkilöt. Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tarjota uutta sisältöä erityisesti niiden henkilöiden elämään, jotka ovat jäämässä tai jääneet työelämästä pois ja miettivät, mitä he lisääntyneellä vapaa-ajallaan tekisivät. Vapaaehtoiseksi voi lähteä kuka tahansa, eikä ennakkotietoja tai taitoja tarvita. Toimintaan mukaan lähteville järjestetään koulutus, jonka aikana perehdytään vapaaehtoisena toimimiseen sekä tutustutaan mukana oleviin kaupungin museopalveluiden museoihin, Vapriikin kuva-arkistoon sekä Työväenmuseo Werstaaseen. Hyönteisiä Luonnontieteellisen museon kokoelmasta, 2009. Kuvaaja Marika Tamminen. museot ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoiset voivat oman mielenkiintonsa mukaan osallistua Vapriikin kuvaarkistossa tehtävään kokoelmatyöhön tai toimia henkilöinä, jotka rohkaisevat ja vievät toisia henkilöitä kulttuurin pariin. Vapaaehtoiset voivat myös osallistua Tampellan alueella tehtävään kulttuuriseen työhön. Se, mihin työhön vapaaehtoiset milloinkin osallistuvat, sovitaan yhdessä vapaaehtoisten ja museon työntekijöiden kanssa. Museoissa tapahtuva vapaaehtoistoiminta ei ole uusi ilmiö. Useat museot ovat saaneet alkunsa vapaaehtoistoiminnan myötä, minkä lisäksi yhä edelleen osa museoista hoidetaan vapaaehtoisten voimin. Monilla museoilla on aktiivisia ystäväyhdistyksiä, joiden jäsenet tukevat museon toimintaa eri tavoin. Vapaaehtoiset auttavat museoita myös erityisosaamisellaan. Esimerkiksi luonnontieteellisissä museoissa vapaaehtoiset osallistuvat seurantatutkimuksiin. Aina vapaaehtoisten museoille antama apu ei välttämättä näy yleisölle. Viime vuosien aikana useissa suomalaisissa museoissa on aloitettu vapaaehtoistoiminnan ohjelmia, joihin voi osallistua kuka tahansa eikä osallistujilta vaadita ennakkotietoja tai erityistaitoja. Ohjelmissa museot perehdyttävät vapaaehtoiset osallistumaan esimerkiksi museon kokoelma-, näyttely- ja yleisötyöhön. Vapaaehtoistoiminnan taustalla on usein ajatus museon muuttamisesta yhteisöllisemmäksi paikaksi. Vapaaehtoistoiminnan myötä museot avaavat ovensa yleisölle ja toivottavat asiakkaat tervetulleiksi osallistumaan museon toimintaan. Seuraavaksi joitakin esimerkkejä siitä, mitä vapaaehtoiset voivat museopalveluissa tehdä. Museokaverina toimivat vapaaehtoiset: Museokaverina toimivat vapaaehtoiset rohkaisevat museoon henkilöitä, joiden ei muutoin tulisi lähdettyä kulttuurin pariin. Museokaveria voi pyytää mukaansa kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö Vapriikkiin, Sara Hildénin taidemuseoon, Tampereen taidemuseoon, Muumilaaksoon, TR1 Taidehalliin, Mediamuseo Rupriikkiin sekä Työväenmuseo Werstaaseen. Vapaaehtoiset eivät toimi museo-oppaina vaan vertaistukena ja keskustelukavereina, joille riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Vapriikin kuva-arkiston vapaaehtoiset: Vapriikin kuva-arkistossa vapaaehtoiset voivat osallistua monenlaiseen kuvaarkistotyöhön. Vapaaehtoiset voivat koota erilaisia valokuvanäyttelyitä kuvaarkiston kuvista. He voivat myös antaa lisätietoa kuvista, tunnistaa kuvien henkilöitä tai kerätä kuviin liittyvää tietoa muita henkilöitä haastattelemalla. Tällä 10 11

Työskentelen kokoelmapäällikkönä Tampereen museoissa, jossa huolehdin kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin liittyvistä asioista. Mielenkiintoisinta työssäni on miettiä erilaisia keinoja, joilla museokokoelmat saadaan asiakkaiden käyttöön. Viime vuosina se on tarkoittanut varsinkin Tampereen museoiden Siiri-verkkopalvelun http://siiri.tampere.fi kehittämistä. Mielestäni museotyön ydin on siinä, kun museon kokoelmien vanhat valokuvat ja monenlaiset esineet kohtaavat museokävijän. Ja vielä mielekkäämmäksi työni tekee se, että saan liittää kokoelmiin tietoa ja tarinoita, jotka avaavat aineistot museokävijälle. Museokävijä taas voi olla näyttelyvieras, tutkija, verkkoaineistojen selaaja, sukututkija tai muu harrastaja tai vaikkapa aktiivinen vapaaehtoinen. Odotan siis tapaavani vapaaehtoisia kuva-arkistossa valokuvakokoelmien parissa. Uskon, että yhdessä löydämme uudenlaisia merkityksiä valokuville. Tervetuloa Vapriikin kuva-arkistoon! Tampereen museoiden kokoelmapäällikkö Riitta Kela Vapriikin kuva-arkistoon saapunut kuvalahjoitus Kymmenenmiehen talon vintiltä, 2006. Kuvaaja Reetta Tervakangas. tavoin vapaaehtoisille tulevat tutuksi monet kuva-arkistotyön vaiheet kuvien puhdistuksesta ja pussituksesta tietojen viemiseen Siiri-kokoelmahallintajärjestelmään. Tampellan vapaaehtoiset: Tampellan alueella vapaaehtoiset pääsevät osallistumaan alueella tehtävään kulttuuriperintötyöhön. Mukana vapaaehtoistoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä on Pirkanmaan maakuntamuseo, jonka vastuulla on Pirkanmaan ja sitä myötä myös Tampellan alueen kulttuuriympäristön vaaliminen. Tampellan alueen kulttuurikaverit voivat tutkia esimerkiksi alueen historiaa ja nykypäivää, dokumentoida sitä valokuvaamalla ja haastattelemalla alueen asukkaita. Vapaaehtoiset voivat myös kerätä alueelta muistoja ja tarinoita. Kerätyn materiaalin avulla alueella voidaan järjestää kävelykierroksia tai koota näyttely. Lisäksi vapaaehtoiset voivat olla mukana järjestämässä tapahtumia alueelle. Työskentelen Pirkanmaan maakuntamuseossa rakennustutkijana. Museotyössä pääsen paneutumaan ympäristömme historiaan ja sen näkymiseen nykyympäristössä. Oman työni tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön suojelua Pirkanmaalla. Se tarkoittaa mm. tiedon välittämistä paikkojen menneisyydestä ja arvosta, mikä parhaimmillaan johtaa kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen esimerkiksi rakennus- ja kunnostustöissä. Museotyössä on mahdollista päästä vaikuttamaan kulttuuriympäristöä koskevan tiedon keräämiseen, välittämiseen ja käyttämiseen. Parhaassa tapauksessa työnsä jäljen näkee hyvässä ympäristössä, jossa eri aikakausien elämä kohtaa ymmärrettävällä ja tasa-arvoisella tavalla. Ja vaikka pääosa työstä tapahtuukin toimistotuolin ja tietokoneen ruudun välissä, työ vie tasaisesti myös kohteiden ja ihmisten luokse kentälle. Oman lähiympäristön kuvaaminen ja historian tutkiminen voivat olla myös elämää rikastuttava harrastus. Toivotan teidät tervetulleiksi kartuttamaan yhteisiä tietojamme kulttuuriympäristöstä sekä miettimään uusia keinoja tietojen välittämiseksi muille kyseisillä alueilla liikkujille! Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Miinu Mäkelä 12 13

Tehtäväni kulttuurikasvatusyksikkö TAITEssa on ollut monipuolinen vuosien varrella. Tällä hetkellä johdan yksikköämme ja minulle on suuri ilo olla mukana vapaaehtoistoiminnan startissa! Olen opiskeluajoista lähtien halunnut tehdä museotyötä nimenomaan asiakkaiden parissa, tutkijaa minusta tuskin olisi tullutkaan. Se historia ja taide, mitä kaupungilla kulkiessaan kohtaa, on mielestäni mielenkiintoista ja elävää kulttuuria ja miksi ei myös elävää museotoimintaa. Sellaiseen kuuluu aina ympärillä olevat ihmiset ja heidän tulkintansa ympäristöstään. Vapaaehtoiset avaavat museoille monia uusia näkemyksiä ja antavat museoille mahdollisuuksia jalkautua entistä paremmin museorakennuksen ulkopuolelle. Teille vapaaehtoisille toiminta tuo toivottavasti uusia ystäviä ja miellyttäviä kokemuksia sekä jokaiselle sopivasti uutta virkeyttä arkeen. Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn vs. johtava museolehtori Jaana Ylänen..... Vapaaehtoistoiminnan saannot Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat henkilöt sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Museopalveluissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan säännöt ovat seuraavat: Vapaaehtoistoiminnassa noudatetaan kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn arvoja, joita ovat tasavertaisuus, suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen, ennakkoluulottomuus sekä kulttuurin ja taiteen saavutettavuuden edistäminen. Vapaaehtoiset noudattavat museotyötä koskevia yleisiä käytäntöjä ja sääntöjä, jotka liittyvät muun muassa kokoelmien hoitoon. Vapaaehtoiset eivät saa esimerkiksi koskea museoesineisiin tai valokuviin paljain käsin. Vapaaehtoiset sopivat etukäteen joko vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tai sen yksikön vastuuhenkilön kanssa, mihin hän on menossa työskentelemään, milloin yksikköön voi tulla työskentelemään ja mitä työtehtäviä vapaaehtoinen voi tehdä. Vapaaehtoistoiminta voi pitää sisällään ns. luovaa työtä, kuten tekstien kirjoittamista tai valokuvaamista. Vapaaehtoisten museopalveluille tekemän työn tekijänoikeudet kuuluvat kaupungin museopalveluille kuten museopalveluihin palkattujen työntekijöidenkin. Vapaaehtoiset pitävät kirjaa tekemästään vapaaehtoistyöstä. Tehdyt tunnit ja museokaverikäynnit ilmoitetaan kolme kertaa vuodessa (huhti-, elo- ja joulukuussa) vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille. Vapaaehtoiset, jotka vievät toisia henkilöitä museoon, ilmoittavat etukäteen tekstiviestillä tai sähköpostilla vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille museovierailusta, mikäli he ovat itse sopineet museokäynnistä. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien henkilöiden ja museokaverin itselleen tilaavien henkilöiden tulee olla täysi-ikäisiä.? Tuleeko sinulle mieleen jokin sääntö, jonka haluaisit lisättävän yhteisiin sääntöihin? Voit kirjoittaa puuttuvan ja sinulle tärkeän säännön tähän: Vapaaehtoiset noudattavat yleisiä vapaaehtoistyön periaatteita, joihin kuuluvat TAITEn arvojen lisäksi luottamuksellisuus ja luotettavuus, palkattomuus sekä päihteettömyys. Vapaaehtoiset eivät kerro ilman lupaa sivullisille toiminnassa kuultua tai muuten luottamuksellisesti saatua tietoa. Vapaaehtoiset sitoutuvat tekemään niin kuin ovat luvanneet ja sopineet. Mahdollisista äkillisistä muutoksista tai esteistä on ilmoitettava välittömästi koordinaattorille tai sille henkilölle, jonka kanssa on sopinut jostakin tehtävästä. 14 15

Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet Vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtevällä henkilöllä on oikeus perehdytykseen ja henkilökohtaiseen keskusteluun vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Vapaaehtoisella on oikeus osallistua museopalveluiden järjestämiin lisäkoulutuksiin ja saada työnohjausta ja tukea. Vapaaehtoisella on oikeus kieltäytyä vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoisen velvollisuus on tarkkailla omaa jaksamistaan: vapaaehtoistoimintaan osallistutaan oman jaksamisen ja elämäntilanteen mukaan sen verran kuin pystyy ja haluaa. Vapaaehtoisella on oikeus lopettaa määräajaksi tai kokonaan vapaaehtoisena toimiminen, mutta siitä tulee ilmoittaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille. Vapaaehtoiset, jotka osallistuvat 4 tuntia vapaaehtoistyöhön yhden päivän aikana ovat oikeutettuja lounaaseen työpistettä lähellä olevassa lounasravintolassa. Vapriikissa toimii esimerkiksi Museoravintola Valssi. Kysy tarkemmat ohjeet lounaslipun saamiseen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta. Vapaaehtoisella on oikeus sanoa, minkälaiseen vapaaehtoistoimintaan hän haluaa osallistua. Vapaaehtoistehtävät määräytyvät kuitenkin aina myös sen mukaan minkälaiselle vapaaehtoistoiminnalle museopalveluissa on tarvetta. Lumpeenlehtiä, 1938. Kuvaaja Teuvo Mäkinen. Tanssikengät Hämeen museon kokoelmasta, 1963. Kuvaaja tuntematon......... yleisia Kaytannon ohjeita Vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin. Hän osaa kertoa minkälaista vapaaehtoistoimintaa museopalveluissa on tarjolla ja milloin seuraava vapaaehtoisten perehdytyskurssi järjestetään. Vapaaehtoinen osallistuu museon toimintaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoinen ei toimi kenenkään hoitajana tai terapeuttina. Vapaaehtoinen ei myöskään korvaa museoammattilaista, eikä toimi museo-oppaana, vaan hän täydentää museopalveluiden henkilökunnan työtä omalla osallistumisellaan. Vapaaehtoiset kuuluvat Tampereen kaupungin vastuuvakuuden piiriin tehdessään vapaaehtoistyötä. Tampereen kaupunki ei kuitenkaan vastaa vapaaehtoisen aiheuttamista esinevahingoista, jotka johtuvat siitä, että vapaaehtoinen toimii vastoin museopalveluiden henkilökunnan ohjeita tai muutoin laiminlyö ohjeiden noudattamista. Tällöin vapaaehtoinen on itse korvausvelvollinen. Vapaaehtoiset ovat itse vastuussa siitä, että heillä on voimassa oleva vapaa-ajan tapaturmavakuutus, joka kattaa vapaaehtoistoiminnan aikana itselle aiheutuneet henkilövahingot. Kaikkien toimintaan mukaan lähtevien henkilöiden tulee osallistua vapaaehtoisten perehdytyskurssille. Tämän lisäksi vapaaehtoiset käyvät vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa henkilökohtaisen keskustelun, haastattelun, jonka tarkoitus on selvittää miksi vapaaehtoinen haluaa mukaan toimintaan ja mitä toiveita henkilöllä on vapaaehtoistoimintaan liittyen. Haastattelussa selvitetään mitä vahvuuksia, taitoja ja mielenkiinnon kohteita vapaaehtoisella on, jotta vapaaehtoiselle löydetään parhaiten hänen taitojaan ja kiinnostustaan vastaavaa toimintaa. Haastattelussa käydään läpi lisäksi se, kuinka usein ja milloin vapaaehtoinen voi osallistua toimintaan. Ennen kuin henkilö voi alkaa toimia vapaaehtoisena museopalveluissa, tulee hänen allekirjoittaa sopimus, jossa hän sitoutuu noudattamaan yhteisiä sääntöjä. 16 17

.. Lisatietoja mukana olevista museoista ja Vapriikin kuva-arkistosta Seuraaville sivuille on koottu tietoa vapaaehtoistoiminnassa mukana olevista museoista sekä kuva-arkistosta. Ajankohtaiset tiedot kuten aukioloajat ja näyttelyt kannattaa kuitenkin aina selvittää joko kohteen omilta internetsivuilta tai soittamalla kohteeseen. Pyykkipäivä Raholassa 1940 50-luvulla. Kuvaaja Eino Hirvonen. Kukkia ikkunalla, 1974. Kuvaaja Aarne Männistö. ohjeita museokavereille Henkilöt, jotka haluavat vapaaehtoisesta kaverin museokäynnille, ovat yhteydessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, joka puolestaan välittää kaveripyynnöt eteenpäin sopivalle vapaaehtoiselle. Vapaaehtoisen ei tarvitse antaa omia henkilötietojaan autettavalle, vaan museokaveritoiminta hoidetaan koordinaattorin kautta. Samalla kun vapaaehtoinen saa tiedon museokaveripyynnöstä, saa hän myös koordinaattorilta tiedon, mikäli museokaveria pyytänyt henkilö tarvitsee jotakin erityisapua. Vapaaehtoiset voivat toimia museokavereina myös pareittain. Museokaverikäynnille voi lähteä vapaaehtoisen kanssa kerrallaan 1-5 henkilöä. Vapaaehtoinen ja hänen kanssaan museoon lähtevä henkilö tapaavat museokohteessa. Vapaaehtoinen käy ilmoittautumassa museon aulassa, josta hän myös saa sisäänpääsyyn tarvittavat liput itselleen ja seuralaiselleen.! Muistathan, että aina kun mieltäsi askarruttaa jokin asia, voit kääntyä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin puoleen. Vapriikki Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Puh. 03 5656 6966 www.vapriikki.fi Avoinna ti-su klo 10-18, ma suljettu Vapriikissa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä, jotka esittelevät muun muassa Tampereen ja Pirkanmaan historiaa. Vapriikissa on näyttelytilat myös Luonnontieteellisellä museolla, Suomen Jääkiekkomuseolla, Kenkämuseolla ja Nukkemuseolla. Vuoden 2014 aikana Vapriikissa avautuvat lisäksi Postimuseon ja Tampereen Kivimuseon näyttelyt. Näyttelytilojen lisäksi Vapriikissa on kuva-arkisto, museokauppa ja Museoravintola Valssi sekä työtiloja museopalveluiden henkilökunnalle. Vapriikissa on runsas tapahtumatarjonta, jota kannattaa seurata Vapriikin nettisivuilta osoitteesta www.tampere.fi/vapriikki/tapahtumat. Vapriikin kuva-arkisto Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Puh. 03 5656 5232 www.vapriikki.fi/kuvaarkisto Avoinna ti-pe 9-15.30 Vapriikin kuva-arkistossa on yli miljoonan valokuvan kokoelma. Se koostuu ammatti- ja harrastajakuvaajien valokuvista etupäässä Tampereelta ja Pirkanmaalta. Kuvia on arkistoituna 1860-luvulta aina nykypäivään saakka. Kuvakokonaisuuksista laajimmat ovat Finlaysonin ja Tampellan kokoelmat sekä Aamulehden kokoelma 1927 1974. Kuviin voi tutustua ja niitä voi tilata internetin Siiri-kuvapalvelun kautta, http://siiri.tampere.fi, tai vierailemalla arkistossa. Kuva-arkiston henkilökunta osallistuu Vapriikin näyttelyprojekteihin, minkä lisäksi kuvaarkisto tuottaa aineistojensa pohjalta lainattavia näyttelyitä. Näitä näyttelyitä voivat lainata esimerkiksi kirjastot, palvelukeskukset ja kahvilat. 18 19

Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, 33230 Tampere Puh. 03 5656 6577 www.tampere.fi/taidemuseo Avoinna ti-pe 9-17, la-su 10-18, ma suljettu Tampereen taidemuseo esittelee taidehistoriallisia teemoja sekä nykytaiteen ilmiöitä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin kuvataiteessa. Taidemuseo tunnetaan erityisesti vireästä näyttelytoiminnasta, Vuoden nuori taiteilija -tapahtumasta ja laajasta julkaisutoiminnasta. Tampereen taidemuseo toimii myös Pirkanmaan maakuntamuseona, jonka tehtävänä on edistää ja ohjata taidemuseotoimintaa koko Pirkanmaan alueella. Muumilaaksossa, 2006. Kuvaaja Reetta Tervakangas. Tampereen taidemuseo, 1964. Kuvaaja Ensio Kauppila. Pirkanmaan maakuntamuseo Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Puh. 03 5656 5140 www.tampere.fi/vapriikki/maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo sijaitsee Vapriikissa. Museolla ei ole Vapriikissa omia näyttelytiloja, mutta se osallistuu Vapriikin näyttelyprojekteihin. Pirkanmaan maakuntamuseon keskeisenä tehtävänä on vaalia kulttuuriympäristöä* Pirkanmaan alueella. Museo antaa asiantuntija-apua niin arkeologiaan, rakennuskulttuuriin ja -korjaukseen, kulttuurimaisemiin, paikalliskulttuurityöhön kuin suojelukysymyksiin liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi restaurointi- ja korjausneuvontaa sekä erilaisten lausuntojen antamista maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Museo tekee myös tarkastuksia sekä tiedottaa kulttuuriympäristöön liittyvissä asioissa.! *Mitä kulttuuriympäristö on? Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa ympäristöä, jonka piirteet ilmentävät kulttuurin eri vaiheita sekä luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöä ovat esimerkiksi vanhat pellot, tiet ja sillat, teollisuusrakennukset, esihistorialliset kalmistot, kaupunkien keskustat, lähiöt ja maaseudun pihapiirit. Kulttuuriympäristön ei tarvitse olla kaunista kulttuuriympäristö voi olla muisto menneisyydestä, joka halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Museon hallinnoimissa kokoelmissa on n. 14 000 teosta, pääasiassa suomalaista taidetta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Nykytaidetta edustaa Vuoden nuoriksi taiteilijoiksi valittujen teoskokonaisuus ja Tampereen Nykytaiteen museon kokoelma. Kansainvälisesti tunnetuin osa on Muumilaakson kokoelma, joka sisältää Tove Janssonin alkuperäiskuvituksia ja muumikuvaelmia. Taidemuseolla on myös talletuksia useilta eri tallettajilta, kuten Suomen Mitalitaiteen Killalta. Tampereen taidemuseo on perustettu vuonna 1931. Se on toiminut koko olemassaolonsa ajan Pyynikintorin reunalla C.L. Engelin suunnittelemassa rakennuksessa, joka alun perin valmistui viljamakasiiniksi vuonna 1838. Muumilaakso Puutarhakatu 34, 33230 Tampere Puh. 03 5656 6577 www.muumilaakso.tampere.fi Avoinna ti-pe 9-17, la-su 10-18, ma suljettu Muumilaakso on kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin (1914 2001) alkuperäistä taidegrafiikkaa ja muumikirjojen kuvituksia esittelevä taidemuseo. Museon ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu noin 2 000 teosta, joihin lukeutuu myös kolmiulotteisia kuvaelmia muumiaiheista. Taidekokoelman lahjoittivat Tampereen kaupungille ja Tampereen taidemuseolle Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola vuonna 1986. Yleisölle Muumilaakso avattiin 1987. Muumilaakson uusi näyttely kertoo tarinan seikkailusta, matkasta ja kotiin paluusta. Esillä on lukuisia ennennäkemättömiä teoksia, joista hauraimmat ovat esillä valolta suojatussa huoneessa. Osa teoksista on lainauskiellossa, eikä niitä voi nähdä missään muualla kuin Muumilaaksossa. Elämänviisaus, huumori, reipas seikkailumieli ja lämmin ystävällisyys puhuttelevat muumikirjoissa yli kielirajojen. Myös museossa voi aistia tuon tunnelman. 20 21

Näyttely TR1 Taidehallissa, 2008. Kuvaaja Marika Tamminen. Väinö Linnan aukio, 2010. Kuvaaja Reetta Tervakangas. TR1 Taidehalli Väinö Linnan aukio 13, 33210 Tampere Puh. 03 5656 6411 www.tr1.tampere.fi Avoinna ti pe klo 9 17, la su klo 11 18, ma suljettu, pe vapaa pääsy TR1 Taidehalli on visuaalisten taiteiden näyttelykeskus, joka sijaitsee Finlaysonin alueella samassa rakennuksessa Mediamuseo Rupriikin kanssa. Näyttelytiloissa esitellään monipuolisesti kuva- ja mediataidetta, muotoilua, taidekäsityötä ja valokuvataidetta. Näyttelyt vaihtuvat nopeasti, joten esillä olevat näyttelyt kannattaa tarkistaa esimerkiksi TR1 Taidehallin internetsivuilta. Mediamuseo Rupriikki Väinö Linnan aukio 13, 33210 Tampere Puh. 03 5656 6411 www.rupriikki.tampere.fi Avoinna ti pe klo 9 17, la su klo 11 18, ma suljettu, pe vapaa pääsy Mediamuseo Rupriikki on perustettu vuonna 2001 ja sen näyttelyt avattiin yleisölle Finlaysonin alueella vuonna 2003. Vuonna 2005 museo muutti peruskorjattuun Kuusvooninkiseen, joka oli valmistuessaan vuonna 1873 Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus. Mediamuseo Rupriikki esittelee viestinnän historiaa aina kirjoitustaidon kehittymisestä tekniikan uusimpiin saavutuksiin saakka ja johdattaa kävijän kiehtovalle matkalle median historiaan. Museon mittava näyttelyuudistus valmistui lokakuussa 2012, jolloin avattiin moniaistinen Jokapäiväinen mediamme näyttely. Näyttelyssä on runsaasti kuulokuvia ja erilaisia kokeilupisteitä, minkä lisäksi näyttelyssä voi tutustua mm. valokuvan historiaan. Museon tavoitteena on tukea mediaan liittyvien ilmiöiden hahmottamista. Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere Puh. 010 420 9220 www.werstas.fi Avoinna ti-su 11-18, ma suljettu Työväenmuseo Werstas on valtakunnallinen erikoismuseo, joka on keskittynyt esittelemään sosiaalihistoriaa sekä työväenelämää ja -kulttuuria. Werstaan päähenkilöinä ovat tavalliset ihmiset, joiden arkea esitellään näyttelyissä tarinoiden avulla. Museotoiminnan tavoitteena on tukea tasa-arvoista ja solidaarista yhteiskuntaa, kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista. Werstaan pysyviä näyttelyitä ovat Meirän kaupunki, Tekstiiliteollisuusmuseo ja Höyrykonemuseo, joiden lisäksi Werstaalla on vaihtuvia näyttelyitä. 22 23

Omia muistiinpanoja Kuoreveden museolla, 1968. Kuvaaja Mauno Karjalainen. Amurin työläismuseokortteli Satakunnankatu 49, 33100 Tampere Puh. 03 5656 6690 http://www.tampere.fi/amuri/ Avoinna touko-syyskuussa ti-su 10-18, ma suljettu Amurin työläismuseokortteli on nimensä mukaisesti yhden korttelin suuruinen kokonaisuus. Museo kertoo tavallisten tamperelaisten asumisesta ja elämästä 1880-luvulta aina 1970-luvulle asti. Korttelissa on viisi yksikerroksista, hirsirunkoista asuinrakennusta ja neljä ulkorakennusta. Rakennuksissa on kotien lisäksi leipomo, kauppoja, että suutarinverstas. Korttelin rakentaminen museoksi aloitettiin vuonna 1975, jolloin myös ensimmäinen rakennus, osuuskauppa, avattiin yleisölle. Kokonaisuudessaan Amurin työläismuseokortteli valmistui vuoden 1995 aikana. Museossa järjestetään kesäisin tapahtumia, yleisöopastuksia, muistelukierroksia sekä lapsille suunnattuja opastuksia. Museokorttelin alueella on ympäri vuoden auki oleva kahvio, Amurin Helmi. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13, 33230 Tampere Puh. 03 5654 3500 www.tampere.fi/sarahilden Avoinna ti-su 10-18, ma suljettu Sara Hildénin taidemuseon tehtävänä on hoitaa ja pitää esillä Sara Hildénin säätiön omistamaa taidekokoelmaa, johon kuuluu kotimaista ja kansainvälistä modernia ja nykytaidetta. Yhteensä kokoelmassa on teoksia noin 4 500. Taidemuseo järjestää myös vaihtuvia näyttelyitä, jotka esittelevät suomalaista nykytaidetta sekä kansainvälistä modernia taidetta ja nykytaidetta. Sara Hildénin taidemuseo sijaitsee Särkänniemessä ja se avattiin yleisölle vuonna 1979. Museon alakerrassa toimii kahvila Sara. 24 25

Museokaveri Päivämäärä Museokaveri Päivämäärä Kenen kanssa olin Kenen kanssa olin Missä kohteessa kävimme Missä kohteessa kävimme Miten meni Miten meni Omia muistiinpanoja /huomioita Omia muistiinpanoja /huomioita 26 27

Päivämäärä Kuinka monta tuntia Kuinka monta tuntia Missä olin ja mitä tein Missä olin ja mitä tein Miten meni Miten meni Omia muistiinpanoja /huomioita Vapaaehtoistoiminta Omia muistiinpanoja /huomioita 28 29 Vapaaehtoistoiminta Päivämäärä

Yhteystietoja Hätätilanteessa Yleinen hätänumero Puh. 112 Sairaankuljetus Puh. 112 Poliisin palvelupäivystys Puh. 071 874 0131 Terveyteen liittyviä huolia Yleinen terveyspalvelujen neuvonta Puh. 03 10023 Äkilliset haaverit ja sairastumiset: TAYS Ensiapu Acuta Puh. 03 311 611 Teiskontie 35, K-rakennus Tutkimustyötä esinekokoelmien parissa, 2010. Kuvaaja Reetta Tervakangas. Muita huolia Tampereen kaupungin sosiaalipalvelujen neuvonta Puh. 03 5657 0200 Opastaa ja auttaa siinä minne ottaa yhteyttä esimerkiksi taloudellisissa vaikeuksissa, elämän kriiseissä tai vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa. Kotitori Puh. 03 5656 5700 Tamperelaisten ikäihmisten palvelu- ja neuvontapiste, josta saa tietoa ikäihmisten palveluista, etuuksista ja muista tärkeistä asioista. Pisteessä voi asioida ilman ajanvarausta. Kiinnostavia nettisivuja www.museokompassi.fi Opastaa museoihin Pirkanmaan alueella. Sivuilta voit etsitä museoita esimerkiksi kunnan tai museon aihepiirin mukaan. siiri.tampere.fi/ Siiri on Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteinen tietokanta, josta löytyy noin 80 000 valokuvaa ja 30 000 esinettä pääasiassa Tampereen museoiden kokoelmista. Senioripysäkki Puh. 03 223 7622 Tampereen Kaupunkilähetys ry:n tukipiste, joka tarjoaa 60 vuotta täyttäneille keskusteluapua yksinäisyyteen, alavireisyyteen ja elämänmuutoksiin. Vanhusneuvosto Seuraa tamperelaisia ikäihmisiä koskevia asioita. Mikäli huomaamasi epäkohtaan on syytä puuttua, ota yhteys vanhusneuvostoon. Yhteystiedot netistä osoitteesta: www.tampere.fi/vanhusneuvosto Vanhusasiamies ja valvontakoordinaattori Vastaavat yhteistyössä ikäihmisille suunnattujen palvelujen laadun valvonnasta. Vanhusasiamiehen tavoittaa puhelinnumerosta 040 806 2250 tai sähköpostiosoitteesta vanhusasiamies@tampere.fi www.adoptoimonumentti.fi Kiinnostavatko muinaisjäännökset tai vanhat rakennukset? Haluaisitko tehdä jotakin konkreettista niiden hyväksi? Adoptoi monumentti -toiminta antaa kaikille mahdollisuuden aloittaa uuden mielenkiintoisen harrastuksen kulttuuriympäristön hoidon parissa. www.tampere.fi/kulttuurijamuseot/ikaryhmittain/ikaihmiset Tampereen kaupungin kulttuuripalveluita ikäihmisille. Lähteet Anna kulttuurin kuljettaa Kulttuurikaveriopas vapaaehtoiselle. Helsingin kulttuurikeskus ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto. Laimio, Anne & Välimäki, Sari, 2011: Vapaaehtoistoiminta kehittyy. Jyväskylä, Kopijyvä Oy. 30 31

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi Tuomainen Puh. 040 806 3910 pilvi.tuomainen@tampere.fi www.tampere.fi/taite