Uuden jätevoimalan vaikutukset arvioitiin Polttokelpoinen jäte tutkittiin Topinojalla 18 9 TSJ 2012 neuvonnan pääteema vuonna 2012: Pieni mutta vaarallinen
Turun Seudun jätehuolto Oy (TSj) on neljäntoista kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. TSJ vastaa kuntien lakisääteisten jätehuoltotehtävien ja jäteneuvonnan toteuttamisesta Turun seudulla. TSJ tuottaa monipuolisia jätehuolto- ja neuvontapalveluja seudun asukkaille, julkisille toimijoille ja muille jätelaissa kunnan jätehuoltovastuulle määrätyille toimijoille. Elinkeinoelämää TSJ palvelee lainsäädännössä määritellyn kunnan toissijaisen vastuun periaatteen mukaisesti. TSJ:n osakaskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Alueella asui vuoden 2012 lopulla noin 330 300 asukasta. TSJ Muodostetaan yhdessä kestävä ketju. [Yhteystiedot] Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuormakatu 17, 20380 Turku Puhelin 020 728 2100 Faksi 020 728 2109 www.tsj.fi [Toimitus] Turun Seudun Jätehuolto/Päivi Mikkola ja OS/G Viestintä Oy [Kuvat] Turun Seudun Jätehuolto [Taitto] OS/G Viestintä Oy/Pekka Eskelinen www.osgviestinta.fi [Painopaperi] Cocoon Silk, FSC-sertifioitu 100 % kierrätyspaperi [Paino] Jaakkoo-Taara Oy Palautetta tästä vuosikertomuksesta voitte antaa sähköpostilla paivi.mikkola@tsj.fi
Sisältö YHTIÖ JA JOHTAMINEN 4 Toimitusjohtajan katsaus 4 Seudun oma jäteyhtiö 5 Talous ja toiminta lyhyesti 6 Johto suuntaa ja luotsaa 7 Vastuullisesti asukkaiden ja ympäristön hyväksi 8 Kehitämme itse ja yhteistyössä 9 YHTIÖ JA JOHTAMINEN PALVELUT JA TUOTTEET 10 Jäte kodeista oikeaan käsittelyyn 10 Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita 11 Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn 12 Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla kattavat palvelut 13 Jätteiden hyötykäyttö kasvaa 14 Opastamme lajittelemaan ja ehkäisemään jätteiden syntymistä 15 SOSIAALINEN VASTUU 18 Viestintä ja vuorovaikutus 18 Henkilökunta 20 YMPÄRISTÖVASTUU 22 Merkittävimmät ympäristönäkökohdat 22 Topinojan jätekeskus suurin 23 TALOUDELLINEN VASTUU 28 Hallituksen toimintakertomus 28 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Rahoituslaskelma 32 Tilinpäätöksen liitetiedot 33 Tilintarkastuskertomus 38 Lyhenteet ja käsitteet 39 PALVELUT JA TUOTTEET SOSIAALINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU TALOUDELLINEN VASTUU
Molemmissa polttokelpoisen jätteen käsittelyvaihtoehdoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoehtojen kustannuksia ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen keväällä 2013. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Selvitysten ja muutosten vuosi uosi 2012 oli Turun Seudun Jätehuollon 9. toimintavuosi. Yh- V tiötä johtanut Markku Lehtokari toimi toimitusjohtajana toukokuun loppuun saakka. Hän jatkoi asiantuntijatehtävissä ennen eläkkeelle siirtymistään helmikuussa 2013. Minä aloitin TSJ:n toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Samaan aikaan Suomi sai uuden jätelain, jolla selkiytettiin entisestään jätehuollon tehtäväjakoja kuntien, tuottajien ja elinkeinoelämän kesken. TSJ:n yrityspalveluiden ulkoistaminen sai viimeisen silauksen, kun TSJ ja Ekokem Oy perustivat yhteisen yrityksen hoitamaan elinkeinoelämälle tarjottavia palveluja. Ekokem TSJ Yrityspalvelut Oy eli Ekopartnerit aloitti toimintansa 1.2.2012. Muut toimintojen ja jätehuollon kehityshankkeet jatkuivat pitkin vuotta ja myös vuoden 2013 puolelle. TSJ:n ja Salon seudulla toimivan Rouskis Oy:n fuusioitumisen edellytyksiä selvitettiin syksystä 2012 alkaen. Yhtiöiden hallitukset tekivät fuusiota puoltavan ehdotuksensa omistajakunnille keväällä 2013. Asukkaille fuusiolla tavoitellaan kustannustehokkaita ja monipuolisia jätehuoltopalveluja. Turun seudulla yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo noin 95 prosenttisesti. Energiatuotannossa käytetään 61 prosenttia ja materiaalina kierrätetään noin 34 prosenttia. Tehokas syntypaikkalajittelu on Turun seudun jätehuollon perusta. Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä. TSJ:n kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita. Biojätekeräys on käytössä suurkeittiöissä, ravintoloissa ja kaupoissa. Kierrätyksen valtakunnallinen tavoite vuodelle 2016 on kuitenkin haastavat 50 prosenttia. Esimerkiksi muovin kierrätys on edelleen haaste, kierrätysmahdollisuuksia selvitetään valtakunnallisesti. Turun seudun hyvän hyötykäyttötason varmistamiseksi on selvitetty kahta rinnakkaista kehityslinjaa, joko kierrätystä tai energiahyötykäyttöä painottaen. Vuonna 2011 yhteistyössä Ekokem Oy:n kanssa aloitettu Ekojalostamoselvitys edustaa voimakkaasti kierrätyspainotteista kehityslinjaa. Laitoksessa jätteestä eroteltaisiin kierrätykseen sopivat materiaalit, kuten metallia ja muoveja. Biojätteet saataisiin tehokkaasti erilleen ja puhdistuksen jälkeen hyödynnettäväksi biokaasuna sekä lopputuote maanparannusaineena. Tämä voisi olla kierrätyksen lisääntymisen ohessa tärkeänä osana Turun seudulla pohdinnassa olevaa liikennebiokaasutuotantoa. Jätevoimalaan päätyisi Ekojalostamosta enää alle puolet laitokseen tulevasta jätevirrasta. Asunkiinteistöille ei tässä vaihtoehdossa tarvittaisi biojätteiden eikä muovien erilliskeräystä. Jätteen energiahyötykäyttö tarkoittaa uutta jätevoimalaa. TSJ on koonnut kustannustehokkaan, noin 150 000 tonnia vuositasolla käyttävän jätevoimalan polttoaineet naapurijätelaitosten kanssa yhteen ja kilpailuttaa niiden hyötykäytön. Jätevoimalan toteutumista Turun seudulle edesauttaa TSJ:n toteuttama ympäristövaikutusten arviointi, joka valmistui alkuvuodesta 2013. Mikäli suuri jätevoimala toteutetaan, tullaan kierrätystä lisäämään edelleen syntypaikkalajittelulla. Biojätteen erilliskeräys kotitalouksissa olisi tässä vaihtoehdossa tärkeää. Molemmissa polttokelpoisen jätteen käsittelyvaihtoehdoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoehtojen kustannuksia ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen keväällä 2013. Ratkaisut on tarkoitus löytää yhdessä kuntien päättäjien, jätelautakuntien ja jätelaitosten kesken viimeistään syksyllä 2013. Jukka Heikkilän mielestä uusi jätelaki selkeytti jätehuollon tehtäväjakoa kuntien, tuottajien ja elinkeinoelämän kesken. Jukka Heikkilä Turku 17.4.2013 4 / Vuosikertomus 2011 TSJ
TSJ tekee vastuullisesti työtä seudun ympäristön, asukkaiden ja julkisten toimintojen hyväksi. Vuosi 2012 oli yhtiön 9. toimintavuosi. Seudun oma jäteyhtiö urun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) T on neljäntoista kunnan omistama jätehuolto- ja neuvontapalveluja tuottava yhtiö. TSJ tekee vastuullisesti työtä seudun ympäristön, asukkaiden ja julkisten toimintojen hyväksi. Vuosi 2012 oli yhtiön yhdeksäs toimintavuosi. TSJ organisoi ja järjestää seudun asukkaille ja julkisille toiminnoille jätteiden keräys- ja vastaanottopalveluja, vastaanottaa seudun yhdyskuntajätteet ja toimittaa ne hyötykäyttöön ja tarvittavaan käsittelyyn. Jäteneuvonta opastaa jätteiden vähentämisessä ja lajittelussa. Elinkeinoelämälle tarjottavat palvelut on hoidettu vuoden 2010 lopulta asti erillisessä osakeyhtiössä, ensin tytäryhtiö TSJ Yrityspalvelut Oy:ssä ja vuoden 2012 alusta osakkuusyhtiössä, Ekokem TSJ Yrityspalvelut Oy:ssä. TSJ konserni purkautui yritysjärjestelyn myötä. Yhtiön osakaskunnissa asui vuoden 2012 lopussa noin 330 300 asukasta. Kotitalouksia on noin 180 000. Toiminta-alueen maapinta-ala on 3 100 km² ja kokonaispinta-ala 8 000 km². TSJ:n toimisto muutti kesällä 2012 Turun Orikedon kaupunginosaan, osoitteeseen Kuormakatu 17, 20380 Turku. Jätehuollon miehitetyt palvelupisteet näkyvät oheisessa kartassa. Tommi Sisto (vas.), Päivi Mikkola ja Patrik Jalonen nostivat lipun salkoon TSJ:n uudessa toimipaikassa Kuormakadulla heinäkuussa. TSJ toimii 14:n osakaskunnan alueella. KUNTIEN ASUKKAAT JA OMISTUSSUHTEET Kunta Asukkaat 31.12.2010 Asukkaat 31.12.2011 Asukkaat 31.12.2012 Osakkeet osuus-% Aura 3 911 3 975 3 971 1 Kaarina 30 911 31 081 31 361 15 Lieto 16 260 16 690 17 015 4 Marttila 1 994 1 998 2 017 0,4 Masku 9 455 9 585 9 672 2 Mynämäki 8 041 8 044 7 974 2 Naantali 18 807 18 871 18 819 11 Nousiainen 4 865 4 814 4 844 1 Parainen 15 501 15 505 15 564 10 Pöytyä (arvio, ei Ylänettä) 6 380 6 360 6 448 1 Raisio 24 427 24 559 24 571 19 Rusko 5 816 5 870 5 907 1 Tarvasjoki 1 945 1 944 1 959 0,4 Turku 177 326 178 630 180 200 32 TSJ 325 639 327 926 330 322 100 lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus ja TSJ. TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2012 5
TUOTOT TULOLAJEITTAIN Jätteenkäsittelymaksut Hyötyjätetulot Jätteenkuljetusmaksut Muut myyntitulot Liiketoiminnan muut tuotot 4 % 7 % 6 % 3 % 80 % KULUT MENOLAJEITTAIN 16 % Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut 3 % Henkilöstökulut 6 % Poistot Jäteverot Liiketoiminnan muut kulut 13 % (jätevero vähennetty) 5 % 57 % Talous ja toiminta lyhyesti htiökokous vahvistaa yhtiön Y päämäärät ja tavoitteet talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Yhtiön päämäärät ovat toteutumisuralla ja vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Liiketoiminnan tulostavoite jäi jonkun verran tappiolliseksi, johtuen pääosin yrityksille myytyjen palveluiden, jätemäärien ja käyttömaksujen arvioitua pienemmästä tulokertymästä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on kuitenkin voitollinen. Vuoden 2012 liikevaihto on 18 597 288 euroa, liiketoiminnan muiden tuottojen kanssa yhteen laskettuna tuotot ovat yhteensä 19 050 318 euroa. Liiketoiminnan kulut olivat 19 032 501 euroa. Tilikauden 2012 tappio ennen tilinpäätössiirtoja on 20 538 euroa, mutta tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on voitollinen 97 890 euroa. Yhtiö ei ottanut tilikauden aikana ulkopuolista rahoitusta. Lainoja lyhennettiin 451 600 euroa. Merkittäviä investointihankkeita ei toteutettu, nettoinvestoinnit olivat yhteensä 547 096 euroa. Topinojan jätekeskuksessa aloitettiin pintarakenteiden rakennustyöt, jotka valmistuvat lopullisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke rahoitetaan Turun kaupungille vuosittain maksetusta jälkihoitomaksusta. Vuonna 2012 jälkihoitomaksua purettiin 192 524 euroa. Hallitus valitsi 31.1.2012 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Jukka Heikkilän. Heikkilä aloitti tehtävässä 1.6.2012. Edellinen toimitusjohtaja, Markku Lehtokari siirtyi asiantuntijatehtäviin ja jäi virallisesti eläkkeelle 1.3.2013. TAVOITTEET TÄYTTYVÄT TSJ:n toiminta ja jätehuollon kehittäminen pohjautuvat kuntien hyväksymän seudullisen jätepolitiikan periaatteisiin ja tavoitteisiin. Turun seudulla on korkea hyötykäyttöaste, yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo yli 95 prosenttisesti. Kaikilta asuinkiinteistöiltä kerättävä polttokelpoinen jäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan energiantuotannossa. Hyödyntäminen perustuu vielä suurelta osalta jätteen kuljetuksiin jätevoimaloihin Turun seudun ulkopuolelle. Jätteiden lajittelu kotitalouksissa on Turun seudulla hyvällä tasolla. Polttokelpoisen jätteen lajittelututkimuksessa, keväällä 2012 todettiin jätteen laadun parantuneen edelleen verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Vaarallisia jätteitä vastaanotetaan yhdentoista kiinteän palvelupisteen lisäksi kiertävällä Yrjö-autolla. Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä ja kierrätyspisteillä pientaloalueilta. Syksyllä 2011 aloitettiin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvaa jätevoimalaa varten ympäristövaikutusten arviointihanke. YVA-ohjelma valmistui vuoden 2012 alussa ja varsinainen arviointityö ja vuorovaikutus asukkaiden kanssa toteutettiin vuoden 2012 aikana. YVAselostus valmistui helmikuussa ja se esiteltiin yleisölle maaliskuussa 2013. Julkisille toimijoille räätälöity jäteneuvonta ja Petra-jätevertailutyökalun markkinointi aloitettiin keväällä. Ne on otettu kohderyhmässä vastaan hyödyllisinä ja tarpeellisina keinoina jätteen synnyn ehkäisyn, jätteiden hyötykäytön ja kiinteistöjen jätehuollon kehittämisessä. Vaaralliset jätteet olivat vuoden pääteema kotitalouksiin suuntautuvassa neuvonnassa. Turun kaupunkiseudun kuntien perustama jätehuoltolautakunta aloitti toimintansa kesäkuussa 2012. Uusi jätelaki edellytti kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamista alueilla, joissa jätehuoltopalvelut tuotetaan kuntien omistamassa yhtiössä. Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuoltomääräyksien hyväksyminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, seudullisesta jätehuollon palvelutasosta päättäminen, jätetaksan hyväksyminen ja kuljetusrekisterin ylläpito. Yhtiön tuotoista 80 prosenttia kertyi jätteenkäsittelymaksuista. Loppuosa koostui muun muassa hyötyjätteiden ja kaatopaikkakaasun myynnistä sekä kuljetusmaksuista. Yhtiön menoista yli puolet, 57 prosenttia, oli ulkopuolisten palvelujen ostoja. Liiketoiminnan muita kuluja oli 16 prosenttia, josta 3 prosenttia jäteveroa. Henkilöstökulut ovat 13 prosenttia yhtiön menoista. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT TSJ TSJ TSJ 2012 2011 2010 Liikevaihto 18 597 288 18 525 628 20 402 690 Liikevoitto 17 817 741 631 284 638 Liikevoiton osuus liikevaihdosta % 0,10 4,00 1,40 Voitto/tappio, euroa 97 890 2 027 701 204 654 Voiton osuus liikevaihdosta % 0,5 11,0 1,0 Oman pääoman tuotto % -0,8-0,2 1,3 Sijoitetetun pääoman tuotto % 0,5 8,2 3,6 Omavaraisuusaste % 55,4 53,0 48,5 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 52,4 49,5 53 TSJ:N TAVOITTEET 2012: Toiminnan sopeuttaminen kuntien jätepolitiikan ja jätelainsäädännön muutoksiin. Asumisen jätteen hyötykäyttöaste on yli 90%. Viedään loppuun jätevoimalan YVA. Otetaan käyttöön julkisten toimintojen materiaalitehokkuuden seurannan työkalu. 6 Vuosikertomus 2012 TSJ
TSJ:n hallituksessa on 13 jäsentä. Yhtiön hallitus kausi on 2-vuotinen. 4 VASTUUALUETTA: kodin jätepalvelut tekninen ylläpito ja kehitys viestintä ja jäteneuvonta talous ja henkilöstö Johto suuntaa ja luotsaa SJ:n omistajakunnat valvovat T yhtiötä yhtiökokoustyöskentelyn kautta. Yhtiökokous muun muassa valitsee omistajien ehdotuksesta hallituksen jäsenet ja vahvistaa yhtiön talousarvion. Hallitus ja toimitusjohtaja TSJ:N HALLITUS 5.4.2011 ALKAEN muodostavat yhtiön toimivan johdon. TSJ:n hallituksessa työskentelee 13 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Olli A. Manni, varapuheenjohtaja Jarmo Rosama ja sihteeri Ari-Pekka Korhonen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, 31.5.2012 saakka Mark- ku Lehtokari ja 1.6.2012 alkaen Jukka Heikkilä. Hallituksella oli vuoden 2012 aikana 8 kokousta ja yksi strategiapäivä. Yhtiön hallituskausi on kaksivuotinen, toimintavuonna ei tapahtunut muutoksia. Yhtiökokous vahvistaa yhtiön uuden hallituksen huhtikuussa 2013. YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ:n hallitus vasemmalta alkaen toimitusjohtaja (31.5.2012 asti) Markku Lehtokari, hallituksen varapuheenjohtaja Jarmo Rosama, hallituksen varajäsen Olli Vuorinen, hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni, hallituksen jäsenet Antero Jaskari ja Kjell Lundahn, hallituksen varajäsen Lassi Lehtinen sekä hallituksen sihteeri Ari-Pekka Korhonen. Istumassa vasemmalta hallituksen jäsenet Hannu Rautanen, Minna Arve, Mari Mikkola, Elina Rantanen ja Ilkka Laaksonen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Jörgen Hermansson, Mirja Hovirinta, Teija Leino ja Jonni Moislahti. PALVELUT JA TUOTTEET SOSIAALINEN VASTUU JOHTOTIIMI LUOTSAA TSJ:N OPERATIIVISTA TOIMINTAA TSJ:n toiminta on jaettu neljään vastuualueeseen: kodin jätepalvelut, tekninen ylläpito ja kehitys, viestintä ja jäteneuvonta ja talous ja henkilöstö. Eri vastuualueiden vetäjät osallistuivat yhtiön johtotiimityöskentelyyn yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Johtotiimi kokoontui pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. YMPÄRISTÖVASTUU TSJ:n johtotiimi keväällä 2013.Yhteyspäällikkö Päivi Mikkola (vas.), asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup, hallintopäällikkö Arja Tuokko ja kehityspäällikkö Kalle Karsten sekä toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. TALOUDELLINEN VASTUU TSJ Vuosikertomus 2012 7
JÄTELAITOSYHDISTYKSEN AUDITOINTIPÄIVILLÄ Turussa harjoiteltiin toiminnan arviointia käytännössä muun muassa Topinojan jätekeskuksessa. Kunnat ovat hyväksyneet seudullisen jätepolitiikan ohjaamaan jätehuollon kehittämistä sekä yleisiä ja kuntien omia toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Vastuullisesti asukkaiden ja ympäristön hyväksi urun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-ajatuksena on hoitaa jätehuolto- ja neuvontapalveluja asiantuntevasti, keskitetysti ja T tehokkaasti siten, että saavutetaan seudun asukkaita ja julkisia toimijoita hyödyttävää palvelutason ja tuottavuuden nousua. Samalla omistajakuntien kilpailukyky ja ympäristönsuojelun taso paranevat. Yhtiön visiona on jätehuollon huipputason osaamiskeskus, joka muodostetaan laajentamalla asiakaspohjaa ja yhteistyötä muiden alan osaajien kanssa. SEUDULLINEN JÄTEPOLITIIKKA OHJAA SUUNNITTELUA TSJ:n omistajakunnat ovat hyväksyneet seudullisen jätepolitiikan ohjaamaan jätehuollon kehittämistä sekä yleisiä ja kuntien omia toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Jätepolitiikassa on otettu huomioon uuden jätelain periaatteet sekä valtakunnallisen jätesuunnitelman ja Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tavoitteet, seudullisten tavoitteiden lisäksi. SERTIFIOITU JÄRJESTELMÄ OHJAA TOIMINTAA TSJ:llä on sertifioitu toiminnanohjausjärjestelmä, jossa on huomioitu laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusasiat ISO-standardien mukaisesti. Ulkoinen seuranta-arviointi tehdään vuosittain ja uudelleenarviointi 3-vuotisen sertifiointikauden päättyessä. Vuoden 2012 seuranta-arvioinnin aiheita olivat johtaminen ja toiminnan ohjaus, laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasioiden toteutuminen, osaamisen ja työhyvinvoinnin varmistaminen, jätteen aluekeräyspalvelut, jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Topinojan jätekeskuksessa sekä asiakaspalvelun toteutuminen. Sisäisiä arviointeja tehdään oman henkilökunnan toimesta vuosittain. TSJ sai toiminnan ohjaukseen myös vertaistukea muilta kuntien jätelaitoksilta ja -yhtiöiltä, kun Jätelaitosyhdistys järjesti auditointikoulutuspäivät Turussa syksyllä 2012. TSJ:N PÄÄMÄÄRÄT (2020) 1. On aikaansaatu kulutustottumuksien muutoksia jätteen synnyn vähentämiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi. 2. Kaatopaikalle loppusijoitetaan asumisen ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteestä enintään 5 % sen kokonaismäärästä. 3. Jätehuollon yhteistoiminta-alue on laajentunut. 4. TSJ on korkean palvelutason osaamiskeskus, joka tuottaa tehokkaita jätehuoltopalveluita. STRATEGIAN TARKASTELUN NÄKÖKULMAT: asiakas- ja sidosryhmänäkökulma taloudellinen näkökulma sisäisten prosessien näkökulma oppimisen ja kasvun näkökulma. YHTIÖN YHTEISET ARVOT OVAT: palveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys osaamisen kehittäminen esimerkillisyys ympäristöasioissa yhteiskuntavastuu. TSJ:llä on sertifioitu toiminnanohjausjärjestelmä, jossa on huomioitu laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusasiat ISO-standardien mukaisesti. 8 Vuosikertomus 2012 TSJ
YVA-menettely aloitettiin syksyllä 2011 ja VUODEN 2012 AIKANA TEHTIIN VARSINAINEN ARVIOINTITYÖ. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arvioinnista kesällä 2013. Voimalan sijoitusvaihtoehdot ovat Topinoja (kuvassa) ja Raision Palovuori. Kehitämme itse ja yhteistyössä hdyskuntajätteen hyötykäytön ja syntypaikkalajittelun edistäminen ovat TSJ:n tärkeimpiä Y tehtäviä. TSJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisellä vastuulla olevan jätteen eli asumisessa ja julkisessa sekä sitä vastaavassa toiminnassa syntyvän jätteen hyötykäytön ja käsittelyn. TSJ:n jäteneuvonnalla ohjataan ehkäisemään jätteen syntymistä ja lajittelemaan jätteet asianmukaisesti. Uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä turvataan polttokelpoisen jätteen energiahyötykäytön jatkumismahdollisuudet Turun seudulla. YVA-menettely aloitettiin syksyllä 2011 ja vuoden 2012 aikana tehtiin varsinainen arviointityö. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arvioinnin riittävyydestä kesällä 2013. Keväällä 2012 toteutetulla lajittelututkimuksella tarkasteltiin polttokelpoisen jätteen Kevään 2012 lajittelututkimuksessa tarkasteltiin polttokelpoisen jätteen laatua ja lajittelutehokkuuden edistymistä seudulla. Tutkimuksen otantajätteitä lajittelivat Turun laatua ja lajittelutehokkuuden edistymistä seudulla. ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat. Lajittelun todettiin edelleen parantuneen aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksessa oli mukana normaaleilta keräysreiteiltä TSJ ON OLLUT MUKANA SEURAAVISSA TUTKIMUS- JA SELVITYSHANKKEISSA Lounaisen Suomen jätevoimalahanke (TSJ ja alueen muut jätelaitokset) Ekojalostamo-selvitys (Ekokem Oy) Etanolilaitosselvitys (ST1) Kestävä paikallinen kuljetusratkaisu (Turun kaupunki, PBI Research Institute) LOURA- eli Lounais-Suomen materiaalitehokkuus hanke (Turun AMK) 20 jätekuormaa, joissa oli yhteensä 106 900 tonnia jätettä. Kuormat levitettiin Topinojan jätekeskuksessa ja niistä lapioitiin sattumanvaraisesti käsin lajiteltavaksi 53 otosta, yhteensä 2 621 kiloa. Jätteestä oli polttoon soveltuvaa 92,6 prosenttia. Palamattomia materiaaleja, kuten kissanhiekkaa ja posliinia oli 3,4 prosenttia, lasia ja metallia yhteensä 3,2 prosenttia, PVC-muovia 0,2 prosenttia, sähkölaitteita 0,5 prosenttia ja vaarallisia jätteitä alle 0,1 prosenttia. Kierrätykseen ohjattavan paperin osuus oli 5,1 prosenttia ja keräyskartongin osuus 8,1 prosenttia eli yhteensä 13,2 prosenttia kokonaismäärästä. teoriaosuudesta ja käytännön auditoinneista, tällä kertaa TSJ:n eri toiminnoissa. Tarkastelun kohteina olivat asiakaspalvelu jätekeskuksessa, jätteiden loppusijoitus, jätteiden välivarastointi ja jatkokäsittely sekä asukkaiden jäteneuvonta. TSJ sai hyviä palautteita ja kehitysideoita, joiden pohjalta on hyvä edelleen kehittää toimintoja. Biokaasuprosessin materiaalivirtojen tuotteistaminen (MMT) W-fuel (MMT) Uusien materiaalien kestävä kierrätys NeReMa (VTT) Materiaalitehokas jätehuolto/turun AUDITOINTI KEHITTÄÄ Jätelaitosyhdistys (JLY) järjestää vuosittain useita koulutustilaisuuksia yhteistyössä kuntien jätelaitosten ja -yhtiöiden kanssa. JLY:n Auditointipäivät 2012 järjestettiin Turussa syyskuussa. Tilaisuuteen osallistui yli 50 seudun Petra-jätevertailuhanke (HSY, PHJ) jätelaitosten työntekijää, jotka käytännössä TSJ:n järjestämän taidekilpailun voittaneen Ilkka Piiraisen Joutsenlaulu-teos TSJ:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys hoitavat jätelaitosten toimintajärjestelmien sisäisiä auditointeja. Auditointipäivät on esillä Topinojan jätekeskuksessa. koostuvat TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2012 9
Turun seudun vakituisista asukkaista noin 70 000 on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Ulkosaarten jätehuolto hoidetaan aluekeräyspisteiden avulla, joissa on polttokelpoisen jätteen ja kierrätettävien jätteiden keräykset. Jäte kodeista oikeaan käsittelyyn urun seudun kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla T asuinkiinteistöillä on oltava keräysastia polttokelpoiselle jätteelle. Lasin ja metallin sekä kaatopaikkajätteen erilliskeräykset on oltava kerrostaloissa ja rivitaloissa, kun kiinteistöllä on neljä huoneistoa tai enemmän. Kaupunkikunnissa on velvoite kerätä erilleen myös keräyskartonki, jos kiinteistöllä on kaksikymmentä huoneistoa tai enemmän. Keräyspaperin keräys on järjestetty käytännössä kaikissa rivitaloissa ja kerrostaloissa jätelainsäädännön pohjalta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on annettu suurkeittiöille ja kaupoille, joilla syntyy biojätettä yli 100 litraa viikossa. Asuinkiinteistöille biojätteen keräys on vapaaehtoista. JÄTTEIDEN KERÄYSJÄRJESTELMÄ Jätteiden keräysjärjestelmä voi olla joko kunnan järjestämä eli keskitetysti kilpailutettu järjestelmä tai kiinteistön haltijan järjestämä, jossa kukin kiinteistö kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksen. Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki ja Raisio ovat valinneet kuljetusjärjestelmäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen. Paraisten saaristo ja Ruskon Jätteiden erilliskeräys asuinkiinteistöillä Kiinteistön koko 1 3 as 4 as 20 as Jäteastiat Polttokelpoinen jäte Polttokelpoinen jäte Kaatopaikkajäte Polttokelpoinen jäte Kaatopaikkajäte Lasi Metalli Astiatyhjennysten määrät (kpl) 2012 2011 2010 polttokelpoinen jäte 400 300 395 400 393 500 kaatopaikkajäte 8 000 7 700 7 300 hyötyjätteet 21 600 21 300 19 500 kunnan Vahdon alue kuuluvat myös kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Seitsemässä kunnassa on pelkästään kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Uusi jätelaki edellyttää, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta tarkastellaan lain vaatimusten täyttymistä. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta pyysi kunnilta lausuntoja syksyllä 2012 ja tekee päätöksen asiasta keväällä 2013. TSJ hoitaa kuntien puolesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kuljetusurakoiden kilpailuttamisen ja jätteenkuljetuksen asiakaspalvelu- ja laskutustehtävät. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen urakoitsijoina toimivat vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oyj, SITA Suomi Oy, HFT Network Oy ja Turun Seudun Hyötykuljetus Oy. Paraisten saaristossa urakoitsijoina toimivat lisäksi Saarinen Gräv och Transport Ab, Stig Österman Kb, Transport Lindqvist Kb sekä siirtokuljetuksia saaristosta + kierrätettävät jätteet kierrätyspisteeseen + kaatopaikkajäte jätekeskukseen Keräyspaperi Lasi Metalli Keräyspaperi Keräyskartonki kompostointi suositeltavaa TSJ:n alueella lajittelujärjestelmät vaihtelevat asuntojen määrän mukaan. Polttokelpoisen jätteen astia on kaikissa kiinteistöissä. Vapaaehtoinen biojätteen erilliskeräys tai kompostointi Vaaralliset jätteet, SE -romut ja isokokoiset jätteet erilliskeräyksiin mantereelle hoitava BMA Miljö Öb. Merikuljetuksia Paraisten saariston jätepisteistä hoitivat lisäksi saariston yhteysalukset, Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus ja lukuisat paikalliset yritykset huoltoveneineen. Turun seudun vakituisista asukkaista noin 70 000 on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Ympärivuotisia asuinkiinteistöjä kuuluu järjestelmään noin 16 000 ja vapaa-ajan kiinteistöjä 9 000 kappaletta. TSJ:n asiakasrekisterin seurantaa ja kiinteistötietojen päivitystä on kehitetty vuodesta 2011 alkaen. Vuoden 2012 lopussa kiinteistöjen jätehuoltotilanne oli tarkistettu yli 90 prosenttisesti. TSJ hoitaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätehuollon asiakaspalvelun ja neuvonnan. Asiakaskirjeitä lähetettiin vuonna 2012 kiinteistöille jätelaskun mukana tai erillisinä kirjeinä yhteensä 12 eri aiheesta. Tammikuussa 2013 valmistunut asiakastyytyväisyystutkimus kertoi asiakkaiden olevan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. TSJ täydentää kiinteistökohtaista jätteenkeräystä saaristossa polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteillä. Pisteitä on tarkoitettu pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjen sekä vaikeiden yhteyksien päässä olevien vakituisten asuinkiinteistöjen käyttöön ja niitä on Naantalissa, Maskussa sekä Paraisilla. Paraisten saaristoalueella jätehuolto on perustunut 126 aluekeräyspisteen järjestelmään. TSJ on yhdessä Paraisten kaupungin kanssa valmistellut uudistusta, jonka tavoitteena on siirtyä polttokelpoisen jätteen osalta kiinteistökohtaiseen keräykseen alueilla, jossa se on mahdollista. Samalla keskitetään kierrätettävien jätteiden keräykset keskeisesti sijaitseviin kierrätyspisteisiin. Ulkosaarten jätehuolto hoidetaan edelleen aluekeräyspisteillä, joissa on polttokelpoisen jätteen ja kierrätettävien jätteiden keräykset. Näistä pisteistä 32 tyhjennetään huoltoaluksilla. 10 Vuosikertomus 2012 TSJ
Huoltopartio hoitaa suurten esineiden noutopalvelua kierrätyspisteiden huoltotyön ohessa. Noutopalvelua on käytetty kahden vuoden aikana yli 520 kertaa. Yhteensä KODEISTA ON HAETTU YLI 1 680 ESI- NETTÄ, jotka ovat pääosin päätyneet kierrätykseen. Eniten haetaan sähkölaitteita. Sohvat ja nojatuolit päätyvät myös usein partion kyydissä joko kierrätyskonttiin tai purettavaksi Topinojan jätekeskukseen. Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita htiön hoidossa on pientaloasukkaiden käyttöön tarkoitettuja Y kierrätyspisteitä 516 kappaletta. Näissä pisteissä kerätään pienmetallia, keräyslasia ja keräyspaperia. Kartonginkeräyspisteitä on 102 kappaletta. Kierrätyspisteitä on uudistettu vuodesta 2006 alkaen. Kehitystyön tavoitteena on ollut luoda pientaloasukkaille siisti, toimiva ja helposti saavutettava kierrätettävien jätteiden keräysverkosto. Vuoden 2012 loppuun mennessä kierrätyspisteitä on uudistettu 148 kappaletta. Pisteet on uudistettu Kaarinassa, Piikkiössä, Naantalissa, Vahdolla, Marttilassa, Aurassa, Tarvasjoella, Maskussa, Paraisilla ja Raisiossa. Osittain pisteitä on uudistettu Liedossa, Turussa, Ruskolla, Nousiaisissa ja Mynämäellä. Keväällä 2014 voimaan tuleva pakkausten tuottajavastuu tulee vaikuttamaan lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten kierrätykseen ja keräyskäytäntöihin. TSJ on tarjonnut ylläpitämiään kierrätyspisteitä osaksi tuottajien keräysverkostoa. YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ:N HOIDOSSA 14 KUNNAN KIERRÄTYSPISTEET: 516 kpl kierrätyspisteitä, joissa pienmetalli, keräyslasi ja -paperi lasia kerätty noin 1 360 t metallia kerätty noin 2 255 t 102 kpl kartonginkeräyspistettä KUSTANNUKSET: Keräysastioiden tyhjennyskustannukset 391 000 euroa eli noin 1 euro/seudun asukas. Siivous- ja huoltokustannukset noin 60 000 euroa eli noin 15 % kokonaiskustannuksista. PALVELUT JA TUOTTEET kartonkia kerätty noin 1 200 t SOSIAALINEN VASTUU Vikomin pysäkillä oli vilkasta elokuisena tiistai-iltana, kun saaristolaiset ja kesäasukkaat toivat jätteitä kontteihin. Autojonoa riitti Saaristotielle asti. YMPÄRISTÖVASTUU Mobiilin palvelu otettu hyvin vastaan auvossa aloitettiin vuonna 2011 N jätteiden keräys liikkuvaan Mobiiliautoon. Pyörillä liikkuva keräysasema tarkoittaa kuormaautoa, jonka lavalla on konttiin rakennettu lajitteluasema. Vuoden 2012 aikana palvelu tuli tutuksi niin vakituisille asukkaille kuin Entisestä Enemmän 2/12-lehdessä oli juttu, jossa kerrottiin asukkaiden olevan tyytyväisiä palveluun. Mobiilin mukana kulkee Yrjö-auto, johon voi tuoda vaarallisia jätteitä. Pyörillä liikkuva lajitteluasema ottaa vastaan henkilöauto-, peräkärry- ja pakettiautokuormina muuan muassa lajiteltua sii- huonekaluja. Nämä maksetaan paikanpäällä pankki- ja luottokortilla. Sähköromut ja vaaralliset jätteet voi tuoda Mobiili-keräykseen maksutta. Mobiili pysähtyy Nauvon Vikomissa Pyörillä liikkuva keräysauto aloitti toiminnan keväällä 2013 myös Mynämäessä, Nousiaisissa sekä Naantalin Rymättylässä ja TALOUDELLINEN VASTUU kesäasukkaillekin Nauvossa. vousjätettä, pieniä eriä remonttijätteitä sekä Merimaskussa. TSJ Vuosikertomus 2012 11
YRJÖ YMPÄRISTÖAUTO on kiertänyt kunnissa vuoden ympäri yli 15 vuoden ajan. Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn ngelmajätteitä kutsutaan nykyisin vaarallisiksi jätteiksi. Termi O muutettiin jätelain uudistuksen yhteydessä ja tuli virallisesti käyttöön jätelain voimaantullessa 1.5.2012. TSJ:llä on kotitalouksien vaarallisille jätteille yhteensä 11 kiinteää vastaanottopistettä ja kiertävä Yrjö Ympäristöauto -keräys. Seudun apteekkien kanssa on vastaanottosopimus lääkejätteiden ja kuumemittareiden vastaanotosta. Kotitalouksien ja maatalouden vaaralliset jätteet otetaan vastaan maksutta, lukuun ottamatta erityissijoitettavaa asbestijätettä. Isosuon, Topinojan ja Rauhalan jätekeskukset sekä lajitteluasemat vastaanottavat kaikkia vaarallisia jätteitä, lukuun ottamatta räjähtäviä jätteitä. Asbestia ja painekyllästettyä puuta vastaanotetaan vain jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. Kierrätyskeskusten yhteydessä olevissa vaarallisen jätteen konteissa ei vastaanoteta lääkkeitä, ne pyritään ohjaamaan apteekkien vastaanottoihin. Yrjö Ympäristöauto ottaa vastaan kaikkia kotitalouksien tavanomaisia vaarallisia jätteitä. Räjähtävät tuotteet, kuten hätäraketit ja ilotulitteet on vietävä poliisin järjestämään vastaanottoon. Paristot ja akut ovat tuottajavastuuseen kuuluvia jätteitä ja niitä kerätään kauppojen vastaanottolaatikoihin. Paristoja ja akkuja sekä loisteputkia ja energiasäästölamppuja otetaan vastaan edelleen myös TSJ:n vaarallisten jätteiden vastaanotoissa tuottajayhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA- LAITTEET TAKAISIN TUOTTAJILLE TSJ on sopinut tuottajayhteisöjen kanssa kuluttajien sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotosta. Vastaanottopaikkoja ovat jätekeskukset ja lajitteluasemat sekä kaksi yhteistyökumppania: Liedon Kisällikellari ja Turun Ekopaja. Tuottajayhteisöt noutavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteistä käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi. VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT: TSJ:n jätekeskukset 3 kpl, kaikki Apteekit 39 kpl, vain lääkkeet ja vaaralliset jätteet kuumemittarit TSJ:n lajitteluasemat 4 kpl, kaikki Terveyskeskus 1 kpl, vain lääkkeet vaaralliset jätteet ja kuumemittarit Ekotorit ja kierrätyskeskukset 4 kpl, Yrjö Ympäristöauto, vain kotitalouksien ei lääkkeitä pienet erät MYRKYLLINEN HAITALLINEN HAPETTAVA SYÖVYTTÄVÄ SYTTYVÄ YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOMÄÄRÄT: - ei sisällä asbestin, SE-romun, kyllästetyn puun määriä 2012 533 tonnia eli 1,6 kg/asukas 2011 633 tonnia eli 1,9 kg/asukas 2010 513 tonnia eli 1,6 kg/asukas. VAARALLISTEN JÄTTEIDEN JÄTEKUSTANNUKSET 2012 568 000 euroa eli 1,7 euroa/asukas 2011 528 000 euroa eli 1,6 euroa/asukas 2010 490 000 euroa eli 1,5 euroa/asukas. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA- LAITEROMUA VASTAANOTETTIIN: 2012 1 778 tonnia eli 5,4 kg/asukas 2011 2 016 tonnia eli 6,1 kg/asukas 2010 1 978 tonnia eli 6,1 kg/asukas. 12 Vuosikertomus 2012 TSJ
Keväällä 2012 aloitetulla puhtaan kipsilevyn vastaanotolla saatiin kierrätykseen 333 TONNIA KIPSILEVYÄ. Pienasiakasmäärät ovat kasvaneet jätekeskuksissa. Vuonna 2012 Topinojan jätekeskuksessa ASIOI NOIN 99 900 ASIAKASTA. Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla kattavat palvelut urun Seudun Jätehuollolla on kolme jätekeskusta, joissa on monipuolisten jätteiden vastaanottopalvelujen lisäksi jättei- T den käsittelytoimintoja. Keskukset ovat Isosuon jätekeskus Raisiossa, Rauhalan jätekeskus Paraisilla ja Topinojan jätekeskus Turussa. Suurasiakaspalvelut ja jätteiden loppusijoitus on keskitetty Topinojan jätekeskukseen. Kotitalouksia ja muita pienasiakkaita palvellaan jätekeskuksissa pienasiakkaille suunnitteluissa lajittelupisteissä. Topinojan jätekeskus on TSJ:n vilkkain palvelupiste. Pienasiakkaita keskuksessa kävi vuoden aikana lähes 99 900. Isosuolla asioi yli 25 500 ja Rauhalassa lähes 13 500 asiakasta. Pienasiakkaita palvellaan lisäksi erillisillä lajitteluasemilla. Tarvasjoelle avattiin elokuussa 2010 Auranmaan lajitteluasema. Paraisten saarissa, Houtskarissa, Korppoossa ja Utössä lajitteluasemat palvelevat sekä vakiasukkaita että runsaslukuisia loma-asukkaita. Nauvon lajitteluasema korvattiin sijoitusongelmien vuoksi vuoden 2011 alussa saaressa vierailevalla mobiilikeräyksellä. Jätteet vastaanotetaan keräysautoihin, joissa ne kuljetetaan suurempiin vastaanottokeskuksiin. TSJ hoitaa polttokelpoisen yhdyskuntajätteen vastaanottoa Orikedon jätteenpolttolaitoksen yhteydessä Turussa. Turun ulkopuolelle hyödynnettäväksi toimitettava polttokelpoinen jäte kulkee Topinojan jätekeskuksessa olevan terminaalin kautta. Kesäaikaan polttokelpoinen jäte paalataan odottamaan uuden energiankäyttökauden aloitusta. TOPINOJAN JÄTEKESKUS Topinojan jätekeskus sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin viiden kilometrin päässä Turun kaupungin keskustasta. Jätekeskuksen ympäristöasioihin voi tutustua vuosikertomuksen sivuilla 23 27. Topinojan jätekeskuksen kokonaispintaala on noin 59 hehtaaria. Jätteiden vastaanottopalvelut, -alueet ja -hallit sekä lajittelutoiminnot vievät alueesta noin 37 hehtaaria. Loppusijoitusta tehdään 5,4 hehtaarin alueella. Jätekeskuksessa on jätteensiirtoterminaali polttokelpoisen jätteen välivarastointia varten ja biohalli biojätteen vastaanottoa varten. TSJ:n osakkuusyhtiö Ekopartnerit on vuokrannut toiminnoilleen lajittelukenttätiloja noin 3 hehtaaria ja hoitaa biojätteen vastaanottohallin toiminnot. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Turun kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään talteen käytöstä poistetulta jätepenkalta. ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuon jätekeskus sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Etäisyys Raision keskustaan on linnuntietä 4 kilometriä ja maantietä 10 kilometriä. Isosuon jätekeskus toimii pienasiakkaiden palvelupisteenä. Viimeisin käytössä ollut loppusijoitusalue suljettiin vuoden 2007 aikana. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Raision jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään suljetuista jätepenkoista. RAUHALAN JÄTEKESKUS Rauhalan jätekeskus sijaitsee Paraisilla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Rauhalan jätekeskus toimii pääasiassa pienasiakkaiden palvelupisteenä. Yhdyskuntajätteen loppusijoitus on toistaiseksi keskeytetty, jätepenkkaan vastaanotetaan ainoastaan kivivillatehtaan teollisuusjätteitä. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Paraisten jätevedenpuhdistamoon. ORIKEDON VASTAANOTTOASEMA Orikedon vastaanottoasema sijaitsee jätteenpolttolaitoksen tontilla Turussa. TSJ:n hoitama asema palvelee suurasiakkaita. Orikedolle vastaanotetaan asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvää, syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Orikedon laitos tuottaa noin 6 prosenttia Turun seudun kaukolämpötarpeesta. Alun perin Turun kaupungin omistama jätteenpolttolaitos siirtyi 2011 alussa Turku Energia Oy:n ja vuonna 2012 TSME Oy:n omistukseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 30.9.2009 jätteenpolttolaitokselle määräaikaisen ympäristöluvan 31.12.2014 saakka. Turku Energia raportoi jätteenpolttolaitoksen toiminnasta. YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TOPINOJAN JÄTEKESKUS Pitkäsaarenkatu 7, Turku p. 020 728 2130 ma pe 6.30 21 ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuontie 137, Raisio p. 020 728 2150 ma 12 19, ti pe 10 17 RAUHALAN JÄTEKESKUS Sydmontie 173, Parainen p. 020 728 2160 ma 12 19, ti pe 10 17. TALOUDELLINEN VASTUU TSJ Vuosikertomus 2012 13
TSJ:n toimialueella on yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste noin 95 %. Loppusijoitukseen menee ainoastaan kaatopaikkajätettä, vuositasolla hiukan yli 5 000 tonnia. Jätteiden hyötykäyttö kasvaa SJ:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla vastaanotetaan T lajiteltuja hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä, sähkölaitteita sekä polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä. Materiaalikierrätykseen toimitetaan muun muassa metallit, pahvit ja kartongit, lasipakkaukset ja ikkunalasi, saniteettiposliini sekä puhtaat kipsilevyt. Puujätteet, vastaanotettu muovi ja polttokelpoinen jäte hyödynnetään energiantuotannossa. Kaatopaikkajäte sijoitetaan nimensä mukaisesti kaatopaikalle. Topinojan jätekeskus vastaanottaa kaatopaikkakelpoisia erityisjätteitä, hiekkapitoisia lietteitä ja asbestia. Biojätteitä vastaanotetaan terminaalissa, joka on vuokrattu TSJ Yrityspalvelut Oy:lle (nyk. Ekopartnerit). TSJ kerää hyötyjätteitä ja vaarallisia jätteitä kiinteiden vastaanottopisteiden lisäksi myös keräystempauksissa. Vuodesta 2007 alkaen metallia on kerätty useamman viikon ajan eri puolilla TSJ:n toimialuetta. Ulkosaaristossa keräykset hoidetaan yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Vuonna 2012 keräystempauksissa saatiin talteen akkuja lähes 8 200 kiloa, muita vaarallisia jätteitä lähes 4 700 kiloa, sähkölaitteita noin 52 900 kiloa ja metalliromua noin 103 400 kiloa. TSJ vastaanotti vuonna 2012 jätteitä palvelupisteissään yhteensä noin 190 000 tonnia. Vuoden aikana käsitellyistä jätteistä 90 prosenttia ohjattiin vuoden aikana hyötykäyttöön. Jos hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa huomioidaan mukaan, hyötykäyttöaste oli 95 prosenttia. Välivarastossa oli vuodenvaihteessa lähes 23 600 tonnia jätettä odottamassa hyötykäyttöön toimittamista. 200000 150000 100000 50000 0 200000 150000 100000 50000 0 30000 25000 20000 15000 JÄTTEIDEN VASTAANOTTO * * 2012 2011 2010 JÄTTEIDEN KÄSITTELY * * 2012 2011 2010 * * Rejektit REF:in valmistuslaitoksista Maamassat kaatopaikkarakenteisiin Yhdyskunta- ja erityislietteet Erityisjätteet Orikedon arinakuona Rakennus- ja saneerausjätteet (sis. asbesti) Sähkölaitteet (tuottajavastuukeräys) Vaaralliset jätteet Puujätteet Risut ja haravointijäte Lajitellut hyötyjätteet (pakkaukset ja muut metallit) Karkeajäte, huonekalut jne Kaatopaikkajäte (erilliskeräys ja asemien vastaanotto) Polttokelpoinen jäte Loppusijoitus, muut jätelajit Loppusijoitus, lajiteltu kaatopaikkajäte Erityissijoitus Käyttö kaatopaikkarakenteissa Energiahyötykäyttöön Materiaalihyötykäyttöön JÄTTEIDEN VARASTOTILANNE VUODEN VAIHTEESSA * * * * * Polttokelpoinen jäte (toimitetaan energiahyötykäyttöön) Muut, kuten kierrätettävät ja arinakuona 10000 * sis. osittain TSJ Yrityspalvelujen jätteitä. 5000 0 2012 2011 2010 Biojätteen vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen siirtyivät Ekopartnereille vuoden 2012 alussa. Tilastointi on poistettu TSJ:ltä, koska vertailtavuus on huono. 14 Vuosikertomus 2012 TSJ
Neuvontatilaisuuksiin osallistui vuonna 2012 yli 15 000 henkilöä, joista lapsia oli lähes 8 800. Opastamme lajittelemaan ja ehkäisemään jätteiden syntymistä T SJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisiä jäteneuvontatehtäviä. Vuonna 2012 neuvonnan pääteemana oli vaarallisen jätteen välttäminen ja turvallinen käsittely. Aihe tuotiin näkyville ja kuuluville niin radioaalloilla, internetissä, katukuvassa kuin lehtien palstoillakin. Tilaisuuksissa tehtävää jäteneuvontaa ostettiin oman työn lisäksi Turun Ekotorilta, Liedon Kisällikellarilta ja Vihreä Noita -toiminimeltä yhteensä 939 tuntia. Neuvontatilaisuuksissa vaarallisen jätteen teeman lisäksi yleinen lajitteluneuvonta oli tuttuun tapaan kysytty aihe, ja edellisenä vuonna lanseerattu kompostitohtori jatkoi kierroksiaan. Noin 31 prosenttia (312 h) kaikista tilaisuuksissa tehdyistä neuvontatunneista toteutettiin yksinomaan jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävillä menetelmillä ja sisällöillä. Näistä suosituimpia olivat alakouluissa vierailevat Loskatar-nukketeatterinäytelmä ja lastenkutsut sekä nuorille ja aikuisille suunnattu Shoppailusimulaattori. Keskeisiä kohderyhmiä olivat peruskoulut, ammattioppilaitokset ja erilaiset yhdistykset. Neuvojat olivat tavattavissa kuntien kesätapahtumissa ja markkinoilla. Neuvontatilaisuuksiin osallistui vuonna 2012 yli 15 000 henkilöä, joista lapsia lähes 8 800. Neuvontatilaisuuksiin osallistuneiden määrä lisääntyi noin viidelläsadalla henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaiden jäteneuvontaa koskeviin kysymyksiin vastataan palvelunumerossa. Lisäksi asiakkaat ottivat jäteneuvontaan yhteyttä sähköpostin ja internetsivujen sähköisten lomakkeiden avulla yhteensä 415 kertaa. Edellisten Vaarallinen jäte tutuksi T vuosien tapaan yleisimpiä aiheita olivat yksittäisten jätteiden lajitteluohjeet, omakotitalon jätehuollon järjestäminen sekä vastaanottopaikkojen hinnat ja lajitteluohjeet. Kiitosta annettiin muun muassa jätekeskusten hyvästä palvelusta, neuvontatilaisuuksista sekä Entisestä Enemmän -asiakaslehdestä. PIENI MUTTA VAARALLINEN Neuvonnan pääteemana vuonna 2012 olivat vaaralliset jätteet. Vaarallisen jätteen välttämisen ja turvallisen käsittelyn puolesta kampanjoitiin osana valtakunnallista viestinnän yhteistyöhanketta. Vaarallinen jäte 2012 -kampanjan toteuttajina olivat Vesilaitosyhdistys (VVY), Jätelaitosyhdistys (JLY) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) sekä useat yhteistyökumppanit. YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN Markkinatapahtumissa TSJ:n neuvontateltalla yleisö osallistui kesällä 2012 hauskaan tietovisailuun ja pohti vaarallisen jätteen synnyn ehkäisemistä esillä olleiden tuoteparien avulla. Jäteneuvojat Juha Pietilä ja Anne Myllyaho kertoivat Naantalissa Unikeonpäivänä, miten vaarallinen jäte kierrätetään ja miten sen syntymistä voi vähentää. Kuva myös vuosikertomuksen kannessa. TALOUDELLINEN VASTUU TSJ Vuosikertomus 2012 15
FACEBOOKIN ONNEAOSTA- MATTA-sivuilla jätejengi keskusteli Kierrätysviikon teemoista. TSJ käynnisti keväällä 2012 julkisten toimijoiden neuvonta- ja konsultointipalvelun. Kampanjan slogan Pieni mutta vaarallinen kertoo, että vaarallinen jäte voi olla varsin pieneltä vaikuttava juttu, mutta sen haitalliset vaikutukset voivat olla suuret. Kampanja suunnattiin erityisesti nuorille aikuisille. Tavoitteena oli saada vaaralliset jätteet talteen niin, ettei niitä päädy luontoon ja vesistöihin. Kampanjan tapahtumissa kerrottiin erilaisista tavoista välttää vaarallisen jätteen syntymistä. Samalla pyrittiin tekemään tutuksi jätejakeen nimen muuttuminen jätelain uudistuksen myötä, sekä kemikaaliasetuksella muuttuneet kemikaalien varoitusmerkinnät. Valtakunnallisen kampanjan materiaalipankista saatiin käyttöön muun muassa radiospotti sekä juliste-, tarra- ja ilmoituspohjia, joiden avulla tuotettiin materiaaleja omaan neuvontaan. Pieni mutta vaarallinen -teemalla osallistuttiin vuoden aikana 32 eri tapahtumaan, pääosassa olivat kuntien ja yhdistysten järjestämät markkinatapahtumat. Vaaralliset jätteet olivat lisäksi teemana koululaisten kiertoajeluilla, jotka tänä syksynä järjestettiin Kaarinan, Liedon, Auran, Pöytyän ja Tarvasjoen yläkoulujen oppilaille. NEUVONNAN KUSTANNUKSET jäteneuvonnan kustannukset yhteensä, euroa/vuosi NÄKYVYYTTÄ JA KUULUVUUTTA KIERRÄTYSVIIKOLLA Perinteistä kierrätysviikkoa vietettiin lokakuussa. Pieni mutta vaarallinen -kampanjan infoteltta päivysti Turun kauppatorilla ensin viikonloppuna Heikin markkinoilla, ja sen jälkeen teemaviikon jokaisena arkipäivänä. Lehtiilmoitusten lisäksi samaan aikaan toteutettu mainoskampanja paikallisliikenteen bussien kyljissä toi laajasti näkyvyyttä aiheelle. Myös City Turku ja Iskelmä Varsinais-Suomen kanavilla radiokampanja pyöri Kierrätysviikon aikoihin, 10. 23.9. Radiomainontaan 2012 2011 2010 266 700 192 000 214 000 neuvonnan kustannukset, euroa/asukas 0,80 0,59 0,66 neuvonnan ostopalvelut, euroa 125 000 79 300 82 000 Asiakaslehdet ja jätehuoltopalveluihin liittyvä tiedotus ovat viestinnän kustannuksissa ja puhelinneuvonta asiakaspalvelun kustannuksissa. Julkisten toimijoiden palveluiden kehittäminen keväästä 2012 alkaen kasvatti neuvonnan kustannuksia edellisvuosiin verrattuna. liittyi alueellinen nettimainoskampanja kanavien sivustoilla. TSJ:n omalla OnneaOstamatta Facebook-sivulla jätejengi kävi keskustelua kampanjan aiheista ja tapahtumista. Facebookissa oli loka-marraskuussa esillä myös mainoskampanja, jossa linkki ohjasi TSJ:n vaarallinen jäte -sivulle. Aihetta käsiteltiin syksyllä myös muun muassa Takaisin luontoon -radioohjelmassa ja useiden lehtien julkaisemana Ekovinkki-artikkelina. Vahvimman kampanjoinnin aikaan loka-marraskuussa yhtiön vaarallisen jätteen vastaanottopaikkojen sivulla oli vierailtu yhteensä 980 kertaa. Sopivan kokoinen kinkku Vähemmän ruokajätettä oulun alla kampanjoitiin marraskuussa järjestettävälle Euroopan jätteen vähentämisen viikolle. Tee- J ruokajätteen vähentämisen puolesta. Humoristisilla ja jouluteeman vuoksi sähköpostitiedotuksena monille alueen maan liittyvää neuvontaa markkinoitiin ajankohtaisilla materiaaleilla pyrittiin yhdistyksille ja esimerkiksi seurakuntien perhekerhoille. Infopisteen lisäksi saamaan yleisö tutustumaan kampanjan sisältöön, esimerkiksi vierailemaan muutamilla joulumarkkinoilla ja muissa tapahtumissa esitettiin Tiernapojat nettisivuilla tai keskustelemaan neuvojien kanssa tilaisuuksissa. Tavoitteena oli näytelmästä versioitua Jätejengin nukketeatteriesitystä. Omien lehdistötiedot- saada osallistujat ja lukijat pohtimaan aihetta omakohtaisesti ja miettimään jätemääriä ja niihin vaikuttamisen keinoja myös JLY:n valtakunnallisessa tiedotteiden lisäksi kampanja nostettiin esille omassa taloudessa. Kampanja suunnattiin erityisesti kodin ruokahuollosta vas- Facebook-mainonnan avulla. Kampanjan teessa. Nettisivujen näkyvyyttä nostettiin taaville, perheellisille aikuisille. katuvaisen näköinen possu pääsi kurkistelemaan myös TSJ osallistui kampanjalla samalla joulukorttiin. J 16 Vuosikertomus 2012 TSJ
Hilkka Hillopurkki ja muut Jätejengiin kuuluvat käsinuket NUKKETEATTERINÄYTELMINEEN OVAT YKSI NEUVONNAN SUOSITUIMMISTA menetelmistä. Loskatar ja sen seitsemän sortin tavarat -esityksessä katsojat herätetään pohtimaan kestävää kuluttamista. Toisessa tarinassa Roope Roskiksen vatsavaivoja parannetaan oikeaa lajittelua opettelemalla, ja joulun alla Jengi on kiertänyt tapahtumia oman tiernapoikaesityksen kanssa. Jätejengi seikkailee myös Facebookissa OnneaOstamatta-sivulla. TILAAJAT TYYTYVÄISIÄ NEUVONTAAN Neuvontatilaisuuksista kerätään palautetta tilaajille jätettävien palautekorttien sekä TSJ:n verkkosivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen avulla. Palautteita annettiin vuoden aikana 95 kappaletta. Vastauksissa tilaisuuksiin oltiin varsin tyytyväisiä. Neuvonnan sisältö vastasi odotuksia useimpien mielestä hyvin (ka 4,7, max 5). Tilaisuuksissa koettiin myös saadun uutta tietoa (ka 4,3). Neuvonta oli myös motivoinut vastaajia lajitteluun ja kestäviin kulutusvalintoihin keskimäärin oikein hyvin (ka 4,5). Koululaisille järjestetyiltä kiertoajeluilta saaduissa palautteissa useampi kiitti tilaisuutta hyödylliseksi ja opastusta hyväksi ja kohderyhmälle sopivaksi. Jollakin kierroksella oli kuitenkin koettu kiireen tuntua ja toisella taas tyhjäkäyntiä ja odottelua. Lisäksi kommentoitiin muun muassa seuraavaa: Oppilaat innoissaan kahmarin luona uonna 2011 käynnistyneen V projektin tarkoituksena on tuoda Petra-jätevertailu käyttöön Turun seudulle. Maksuttoman Petra-jätevertailun avulla organisaatio voi verrata tuottamiaan jätemääriä muihin saman toimialan toimijoihin ja muihin samantyyppisiin kiinteistöihin. Seuranta auttaa toimijoita suunnittelemaan kiinteistöjensä jätehuoltoa ja kannustaa jätteen synnyn ehkäisyyn. Petra-jätevertailu on pääkaupunkiseudulla kehitetty, internetissä toimiva jätevertailu- ja tilastointiohjelma. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) tarjoaa ohjelmaa alueensa kuntien ja yritysten käyttöön. Turun seudulla Petran ylläpidosta vastaa TSJ. Petra-ohjelmaa tarjotaan avuksi julkisen sektorin toimijoille sekä pk-yrityksille, jotka tuottavat palveluita kunnille. Olisi ollut kiva nähdä lisää työntekijöitä ja kuvia polttouunista Tällainen pakkotilaisuus pitäisi saada myös kaikille aikuisille. Monet ns. aikuiset ovat käsittämättömän välinpitämättömiä Kiva, että jäteneuvonta järjestettiin TSJ:n aloitteesta eikä tarvinnut itse soitella minnekään. JULKISTEN TOIMIJOIDEN JÄTEHUOLTOA KEHITETTIIN TSJ käynnisti keväällä 2012 julkisten toimijoiden neuvonta- ja konsultointipalvelun. Palvelua tarjotaan kunnille, seurakunnille ja valtion toiminnoille sekä jätelain mukaisesti myös yksityisille sosiaali-, terveys- ja koulutusaloille. Palvelukonsepti sisältää asiakkaan jätehuollon nykytilanteen kartoituksen, sen perusteella annettavat kehittämissuositukset sekä kohteeseen tarjottavat opasmateriaalit ja henkilökunnan koulutuksen. Koulutus ja konsultointi ovat asiakkaalle maksuttomia. Petra-jätevertailun ensimmäinen vuosi Petra-ohjelma on räätälöity seudun tarpeisiin sopivaksi. Keväällä 2012 Petra saatiin räätälöityä seudun tarpeisiin sopivaksi. Syksyn aikana ohjelmaa esiteltiin useassa alueen kunnassa, seurakunnissa ja muun muassa Turun Vuoden 2012 aikana kartoitettiin ja kehitettiin useiden kymmenien julkisten kiinteistöjen, muun muassa koulujen, päiväkotien, vanhainkotien, terveyskeskusten ja sairaaloiden jätehuoltoa. Esimerkiksi vanhainkodeissa lisättiin jätteiden lajittelumahdollisuuksia ja uudistettiin jätteiden keräysvälineistöä käyttäjäystävällisemmiksi. Jätteiden kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia vähennettiin keräyskalustoa järkeistämällä. Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n kanssa toteutettiin JÄRKKÄ-hanke, jolla parannettiin Turun kaupungin palvelukiinteistöjen jätehuollon toimivuutta kustannustehokkuuden, työturvallisuuden ja käyttäjäystävällisyyden näkökulmista. Kehitystyö koski esimerkiksi jäteastioiden täyttöasteen seuraamista, käytettäviä keräysvälineitä ja kiinteistönhoidollisia toimenpiteitä. Erityisesti hankkeessa tavoiteltiin henkilökuntalähtöistä ideointia ja toimintatapojen kehittämistä. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan jäteasioissa. kaupungin eri yksiköissä. Ensimmäiset osallistujat kirjasivat jo jätemäärätietonsa ohjelmaan ja lähtivät näin petraamaan toimintaansa. TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2012 17
M ÅBONEJDENS AVFALLSSERVICE INFORMERAR 1/2012 T TA PÄ P K KA AT TA Tärkeimmät uutiset liittyivät jätevoimalan YVA:aan ja polttokelpoisen jätteen hyötykäyttöhankkeisiin. Turun seudun ympäristö- ja tekniset viranhaltijat pohtivat yhdessä TSJ:n edustajien kanssa JÄTEHUOLLON KEHITTÄMISTÄ JA UUDEN JÄ- TELAIN TULKINTOJA seminaarissa joulukuussa 2012. Viestintä ja vuorovaikutus VI GER MER IGEN BILEN YRJÖS TIDTA www.tsj.fi BELL YMPÄ Information about waste disposal in English is available at www.tsj.fi Gemensam avfallsnämnd förbereds MKB-möten i Reso och Åbo ENTISESTÄ ENEMMÄN TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO TIEDOTTAA 2/2012 Byggavfall i ordning Familjen Teräntö sorterar metallavfall RISTÖAUTO YRJÖN AIKA ATA YMPÄRISTÖAUTO YRJÖN AIKATAULUT 27.3.2013 asti. www.tsj.fi ULUT 27.3.2013 asti. Jätevoimalan YVA-hanke etenee Vaarallinen jäte tutuksi www.tsj.fi uudistui Heikkilät lajittelevat lasin uusiokäyttöön ENTISESTÄ ENEMMÄN Information about waste disposal in English is available at www.tsj.fi TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO TIEDOTTAA KESÄ 2012 kesälläkin Ota talteen lajitteluopas Terännön perhe lajittelee metallit Mökin siivousjätteet Isosuolle uosi 2012 asetti tiedotukselle V haasteita ja oli edellisvuosien tapaan vilkas. TSJ:n toiminta oli viime vuonna jo pitkälle sopeutettu uuteen jätelakiin ja sen tuomiin tehtäviin. Yhtiön kannalta tärkeimmät uutiset vuonna 2012 liittyivät alkaviin fuusioselvityksiin sekä jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiin ja seudulliseen yhteishankkeeseen jätteen energiahyötykäytössä. Jukka Heikkilä astui toimitusjohtajan saappaisiin kesäkuun alussa. Asukkaiden kannalta nähtynä tärkein uutinen oli kuitenkin toukokuussa alkanut puutarhajätteen maksuton vastaanotto. Verkkosivujen kävijämääräennätys rikottiin haravointijätekeräyksestä johtuen. Kiinnostusta tiedotusvälineissä herätti myös polttokelpoisen jätteen lajittelututkimus. Tiedotteita lähti vuoden 2012 aikana reilut 35 kappaletta ja niistä uutiskynnyksen ylitti yli puolet. www.tsj.fi kokeilemaan, miten esimerkiksi sosiaalista mediaa voisi hyödyntää viestinnässä. NOPEAA TIETOA MOBIILISTA Vuoden aikana käyttöön otettiin myös omat mobiililaitteille, eli älypuhelimille ja taulutietokoneille, suunnitellut kätevät verkkosivut. Navigaatioltaan nykyaikaisilta mobiilisivuilta on nopeasti löydettävissä ne tiedot, joita TSJ:n verkkopalvelusta kävijäseurannan mukaan eniten haetaan. Kärjessä ovat Yrjön aikataulut, palvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat sekä kierrätyspisteiden yhteystiedot ja sijainnit, jotka löytyvät nopeasti ja kätevästi karttalinkkien kautta. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 130 asiakasta kuukaudessa ja kävijämäärä on kasvanut koko ajan. Mobiilisivuja kehitetään myös jatkuvasti. Ilmoittelua sosiaalisessa mediassa kokeiltiin muun muassa Sopivan kokoinen kinkku kampanjan yhteydessä, jolloin Facebookin tehoilmoitus oli käytössä syksyn aikana. Keskustelua TSJ:tä koskevista aiheista käytiin myös Facebookin keskusteluryhmissä ja TSJ on itse pystynyt osallistumaan niihin muun muassa koskien saariston jätehuoltoa ja sen tulevaisuutta. TSJ:n peruspalveluista tiedottaessa suosittiin entistä enemmän kuntien omia tiedotteita maksullisten ilmoitusten sijaan. On ilmennyt että sähköisen viestinnän parina toimii suora tiedotus kotiin, koska asukkaat eivät itse hae tietoa kovinkaan aktiivisesti esimerkiksi sanomalehdistä. Ilmoittelussa TSJ suosii myös muussa tiedotuksessa paikallislehtiä, aluelehtiä ja ilmaisjakelulehtiä. Suuri osa ilmoitusbudjetista meni vielä viime vuonna Yrjö-auton kierroksista kertoviin ilmoituksiin koska kyselyiden mukaan asukkaat toivovat lisää tietoa vaarallisen jätteen vastaanotosta. WWW.TSJ.FI TAVOITTEENA SELKEYS JA JAOTTELU TSJ:n verkkopalvelun kasvojenkohotus saa- Maastokävelyillä tietoa asukkailta UUDET TIEDOTUSKANAVAT NOUSUSSA Sähköisen median merkitys kasvaa jatkuvasti. Muutos on selkeästi näkyvissä myös verkossa. Sivustolla tsj.fi vieraili vuoden 2012 aikana yhteensä noin 80 000 kävijää, mikä on noin jälleen 10 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Puutarhajätteen keräyksen aikana toukokuussa sivuilla kävi kuukaudessa yli 11 000 kävijää. Myös oma henkilökunta käytti palvelua ahkerasti. TSJ on rohkeasti lähtenyt Raison Palovuoressa ja Turun Topinojalla järjestettiin keväällä 2012 alueen asukkaille YVAaan liittyvät maastokävelyt, joiden avulla saatiin lisää tietoa asukasnäkökulmasta. Topinojan jätekeskusta esitteli TSJ:n kehityspäällikkö Kalle Karsten. 18 Vuosikertomus 2012 TSJ
TSJ:n UUSIA MOBIILISIVUJA KÄYTTÄÄ 130 asiakasta kuukaudessa ja määrä kasvaa koko ajan. Sivustolla tsj.fi vieraili yhteensä noin 80 000 kävijää, mikä on noin 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. VIESTINNÄN JA NEUVONNAN KUSTANNUKSET 2012 2011 2010 Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/vuosi 657 400 663 200 643 300 Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/asukas 2,0 2,0 2,0 Viestinnän kustannukset eriteltynä, euroa/vuosi 390 700 471 200 429 300 tiin valmiiksi elokuussa. Uudistustarve lähti tarpeesta hallinnoida yhä suurempaa tiedon määrää. Myös visuaalisesti toivottiin sivuille kevennystä. Uudistuksen myötä navigointi etusivulta syvemmälle rakenteeseen parantui ja eri asiakokonaisuudet saatiin etusivulla selkeästi eriteltyä eri osiin. Etusivulla on omat osiot uutisille, TSJ:n peruspalveluille, neuvonnan tapahtumille ja tapahtumabannereille. Navigointia sivuilla parannettiin lisäämällä muun muassa niin kutsuttu murupolku sekä ylälinkkipalkkiin sisältöä selvittäviä avainsanoja. Uudistuksen myötä käyttöön otettiin myös uusi ja parempi julkaisujärjestelmä. Suosituimmat sivut verkkopalvelussa olivat Topinojan jätekeskuksen sivut sekä pienten jätekuormien hinnasto. Verkkosivuja kehitetään jatkuvasti. SISÄISEN VIESTINNÄN HAASTEET Yrityksen sisäinen viestintä perustuu, hyvän kommunikaatiokulttuurin lisäksi, toimivaan intranettiin. TSJ:n Share Point -ohjelmalla luodun intran kautta hallitaan myös asiakaspalautteita ja sektorien tiedotusvastaavat lisäävät sinne ajankohtaisia tietoja. Intrasta löytyy myös viestinnän ajankohtainen kalenteri. Intra avautuu kaikille automaattisesti kun selain avataan. Sisäinen viestintä on TSJ:n tärkeimpiä kehityskohteita, mutta uuden intran myötä tiedon jakaminen on helpottunut huomattavasti. ENTISESTÄ ENEMMÄN -LEHDESSÄ ASIAA TSJ:n asiakaslehdestä ilmestyi vuonna 2012 kaksi eri versiota: mantereella jaettava päälehti Entisestä Enemmän sekä Paraisilla jaettava Entisestä Enemmän Parainen. Paraisilla lehti jaettiin kotiin kaksikielisenä. Päälehti jaettiin suomenkielisinä toimialueen muihin koteihin. Ruotsinkieliset saivat lisäksi oman kieliversion osoitteellisena. Lehtiä jaetaan toimialueelle ja postitetaan muun muassa kesäasukkaille yhteensä yli 200 000 kappaletta. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kesäasukkaille Tärkeimmät tiedotuksen aiheet vuonna 2012 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU postitettiin maaliskuussa Entisestä Enemmän kesälläkin -lehti, jonka sisältö oli räätälöity vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin. Alkuvuoden asiakaslehdessä pääaiheeksi nousi uuden jätevoimalan YVA ja sen tiimoilta järjestetyt yleisötilaisuudet Turussa ja Raisiossa. Syksyn lehdessä esiteltiin YVA:n ajankohtaisia asioita sekä lajittelututkimusta ja sen ensimmäisiä tuloksia. Saaristolehdessä pyrittiin avaamaan Paraisten saariston vuoden 2014 jätehuoltomuutosta mahdollisimman hyvin. Uudet aukioloajat jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. Lumi hankaloitti kierrätyspisteiden käyttöä ja jäteastioiden tyhjennyksiä. Asiakaslehti Entisestä Enemmän jaettiin kaikkiin Turun seudun koteihin. Lisäksi kevään ja alkukesän keräystempauksista tiedo tettiin laajasti. Haravointijätteen maksuton keräystempaus jätekeskuksissa alkoi ryminällä. TSJ:n lajittelututkimus Topinojan jätekeskuksessa alkoi. TSJ osallistui Turun Piha & Puutarha messuille. Perinteisen romunkeräyksen lavat kiersivät kunnissa. Saariston uuden jätehuoltojärjestelmän tiedotustapahtumat alkoivat ja aihe herätti keskustelua. Neuvonnan vaarallisen jätteen kampanja alkoi. Lisäksi Petra-hanke Turun seudulla sai vauhtia. Jätevoimalan seudullisesta yhteishankkeesta tiedotettiin. Jukka Heikkilä aloitti TSJ:n toimitusjohtajana. Saariston romunkeräys laivalla alkoi ja Mobiili keräys palveli kesäasukkaita Nauvossa. TSJ:n toimisto muutti uusiin toimitiloihin Orikedolle. Jätevoimalan YVA:n esittelytilaisuudet pidettiin Turussa ja Raisiossa. TSJ ja Rouskis ilmoittivat harkitsevansa ja selvittävänsä fuusion mahdollisuutta. Myös uudesta Ekojalostamohankkeesta tiedotettiin. TSJ:n uudet nettisivut avattiin. Asukkailta kysyttiin mielipiteitä jätevoimalan YVA:sta. Sopivan kokoinen kinkku-kampanja, eli ruokajätteiden vähentämiseen tähtäävä joulukampanja sai alkunsa. Lajittelututkimuksen tulokset valmistuivat. Uuden vuoden jätetaksasta ja aukioloajoista tiedotettiin mahdollisimman laajasti. KOMPOSTITOHTORIT PUUTARHAMESSUILLA TSJ osallistui huhtikuussa Puutarha & Piha -messuille Turun messukeskuksessa. Tällä kertaa teemoina oli omakotitalon pihalla tapahtuva kompostointi johon TSJ kannustaa ja omakotitalojen jätteiden lajittelu. TSJ:n kompostitohtorit ja kysely herättivät huomiota ja TSJ tavoitti messuilla monta sataa kävijää. TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2012 19
Työtereyshuollon kanssa järjestettiin henkilöstölle UKK-KÄVELYTESTI. HYVI-tiimi toimii aktiivisesti. Henkilökunta T SJ:n palveluksessa työskenteli vuoden 2012 aikana keskimäärin 52,4 työntekijää. Pysyvässä työsuhteessa oli 43 henkilöä, naisia 22 ja miehiä 21. Henkilökunnan keski-ikä oli 46,9 vuotta. Määräaikaisia työntekijöitä oli yhteensä 11. Henkilöstötietojen raportointiin ja henkilöstötietojen hallintaan hankittiin vuonna 2011 sähköinen Sympa-henkilöstöjärjestelmä. Sympa yhdistää henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin prosessit johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2012 aikana pohjustettiin järjestelmän käyttöönottoa tietojen kokoamisella ja rekistereiden luomisella. Henkilöstöjärjestelmä saadaan aktiivikäyttöön vuoden 2013 aikana. HENKILÖKUNNAN KOULUTTAMINEN JA OSAAMISEN LAAJENTAMINEN 2012 Osaamisen kehittäminen on yksi TSJ:n yhteisistä arvoista. Yhtiö tukee vahvasti henkilökunnan kouluttautumista ja osaamisen laajentamista. Ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittaminen on tärkeä osa osaamisen kehittämistä. Vuonna 2012 tutkinnon suoritti 7 henkilöä. Tutkinnon suorittaneita on yhteensä jo 17 henkilöä. Myös sisäisen koulutuksen määrää on edelleen lisätty. Kouluttajina ovat toimineet vaihtelevasti joko ulkopuoliset asiantuntijat tai talon omat asiantuntijat. Esimiehet ovat saaneet kehityskeskustelukoulutusta ja lähiesimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivat saivat koulutusta työsuhdetaitoihin, muutostilanteen johtamisen hallitsemiseen ja onnistumiseen. Asiakaspalvelutehtävissä toimivat saivat ruotsin kielen koulutusta. Vuoden aikana järjestettiin myös useita sektorikohtaisia sekä koko henkilökunnalle tarkoitettuja koulutus- ja infotilaisuuksia, kuten kenttähenkilökunnan koulutuspäivät, henkilöstöasioiden infotilaisuuksia, talousasioiden koulutusta sekä toimitusjohtajan tilannekatsaus. Henkilökunta on osallistunut vilkkaasti myös Jätelaitosyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin: jätelaitospäiville sekä kenttähenkilökunnan-, asiakaspalvelun-, viestinnän-, taloushallinnon- ja johdon päiville. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua vuoden aikana erilaisille oman ammattitaidon ylläpitämiseen liittyville kursseille, seminaareihin ja koulutusohjelmiin. HENKILÖSTÖOHJAUS JA SISÄINEN TIEDONKULKU Yhtiön henkilöstöohjauksen ja toimintatapaperiaatteiden ohjeistus on ajan tasalla ja niiden sisältö on käyty läpi sekä esimiesten että koko henkilökunnan kanssa. Yhtiön sisäiset henkilöstöohjeet ovat sisäisen Intra-sivuston kautta koko henkilökunnan saatavilla ja osa uuden henkilöstön perehdyttämistä. Kehityskeskustelut käydään vähintään vuosittain koko henkilökunnan kanssa. Intra ja sähköpostiviestintä ovat yleisimmät sisäisen viestinnän väylät. Yhtiön ja henkilökunnan yhteisenä toimielimenä ja tiedonkulkukanavana toimii yhtiön yt-kokous. Kokoukseen osallistuvat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu, jotka osaltaan huolehtivat vuorovaikutuksesta henkilöstön ja johdon kesken. Kokouksessa käsitellyistä asioista laaditaan pöytäkirja, joka on henkilökunnan nähtävänä. Yhtiön johtotiimi, johon kuuluu toimitusjohtaja ja vastuualueiden päälliköt, kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Johtotiimissä käsitellyistä asioista tiedotetaan Intran ajankohtaisten asioiden palstalla. Yhtiön vastuualueet kokoontuvat säännöllisin väliajoin tiimeissään lähimmän esimiehen johdolla. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA VIRKISTYS TSJ tukee työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön viiden euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Yhtiöllä ei ole omaa työpaikkaruokalaa, joten lounasruokailuun on mahdollista hankkia lounasseteleitä. Henkilökunnan virkistys- ja hyvinvointitoimintaan käytettävät varat on annettu yhtiön HYVI-tiimin käyttöön. HYVI-tiimi on henkilökunnan keskuudestaan, kahdeksi vuodeksi valitsema tiimi, joka laatii vuosittain toimintasuunnitelman henkilöstön fyysiseen ja henkiseen virkistystoimintaan. HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 alle 25 25 29 30 35 36 40 41 45 46 50 51 55 56 60 61 Juhlan aika. Yhteensä 17 henkilöä on suorittanut ympäristöhuollon ammattitutkinnon. 20 Vuosikertomus 2012 TSJ