Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Samankaltaiset tiedostot
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Metsäenergia Pohjanmaalla

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Terminaaleilla turvataan metsäenergian toimitusvarmuutta ja laatua

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Suomessa vuonna 2005

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Liikenteen biopolttoaineet

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, Jyrki Raitila, VTT

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle. Impola Risto Tiihonen Ismo

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

BIOENERGIAHANKE

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Wood- ja LogForcen tuomat muutokset urakoinnin toimintaympäristöön

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

KUIVAN LAATUHAKKEEN

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Energiapuun korjuutuet

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Energiapuun varastointitekniikat

Metsäenergiaa tarvitaan

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Bioenergiaterminaalin hankintaketjujen kannattavuus eri kuljetusetäisyyksillä ja -volyymeilla

Polttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

PUUENERGIATOIMISTOhanke

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien, kokemusten ja materiaalien avulla Toimintamallien kehittäminen uusia kuljetusmuotoja palveleville biopolttoaineterminaaleille Keski-Suomessa Terminaalikäsikirja Yhteistyö KS Laatuenergian, Vapon ja Jousan koneen kanssa Metsäenergian käyttö tuplaantuu Joensuussa terminaaleilla tehoa logistiikkaketjuihin Yhteistyö Fortumin ja Josekin kanssa FIBIC BEST hanke WP2 tulevaisuuden terminaaliratkaisut

Biopolttoaineterminaalin määritelmä Toimintamalleista riippuen seuraavia terminaalityyppejä Raaka-aineiden varastoterminaali Pääasiassa suoraan metsästä toimitettujen raaka-aineiden keskitetty varastopaikka (esim. kannot, hakkuutähteet, kokopuu ja rankapuu) Haketus ja murskaus esim. laitoksella hyvät kuljetusyhteydet Valmiin polttoaineen varastoterminaali Esim. hakkeet, murskeet, sivutuotteet ja seokset, jotka toimivat puskurivarastona joko yhdelle tai useammalle laitokselle käytännössä usein laitoksen pihassa Polttoaineiden tuotantoterminaali Raaka-aineiden käsittely ja valmiin pa:n tuotanto Tulevaisuuden terminaali Laadunhallinta ja automatisointi Useat biomassavirrat ei välttämättä vain polttoaine

Biopolttoaineterminaalin hyötyjä Mahdollistaa suurten puuvirtojen käsittelyn samalla alueella Energiapuun keräys laajemmalta alueelta suuren volyymin jatkokuljetus Tehokas haketus ja murskaus Toimii puskurivarastona tasaa kysyntähuippuja Voi toimia syöttöterminaalina suurelle laitokselle, jolla ei ole riittävästi varastotilaa Mahdollistaa paremman laadunhallinnan ja jatkokäsittelyn

Raaka-aineen saatavuus Metsähakkeen saatavuus ja käyttöesimerkki Joensuusta Vuoden 2020 saatavuusennusteen laatimiseksi arvioitiin metsähakkeen käyttö nykyisissä ja välillä 2011-2020 käynnistyvissä laitoksissa

Hankintaketjujen kustannukset Laskennalliset terminaalit sijaitsevat 10 km etäisyydellä käyttökohteesta lisäkustannukset 4 /m 3 (hakkeen kuormaus 0,9 ja kuljetus 3,1 /m 3 ) kannoilla lisäksi merkittävä 4,5 kustannuslisä terminaalimurskauksessa Lähde: Laitila, Metla 2010

Laitteet ja toiminnot Kiinteä sähkökäyttöinen kaksivaihemurskain Kiinteä sähkökäyttöinen murskain ja vastaanottokuljetin Lämpölaitoksen vastaanottorakennuksen kolakuljetin Mobiilihakkuri Mobiilimurskain Hakkeen siirtoruuvipurkain

Terminaalin kustannukset Terminaalin perustamiskustannukset suuret pitkän ajan investointi Esimerkkilaskelma n. 1 ha terminaalille, ei laitteita Terminaalin volyymilla on suuri vaikutus yksikkökustannuksiin Avustukset Keski-Suomessa (TEM): yksityiset 20 %, kunnat 35-40 %

Terminaali vs. muut toimitusketjut Pienpuusta tehdyn hakkeen kokonaiskustannusvertailu Murskaus käyttöpaikalla edullisin, jos kuljetusmatka alle 50 km Kiinteän keskikokoisen murskaimen investointi (n. 1 M ) on kannattavaa, jos tuotantomäärä on yli 170 GWh (85 000 m 3 ) Suuren murskaimen investointi (n. 2 M ) edellyttää yli 310 GWh (160 000 m 3 ) murskausta vuodessa Haketuskustannukset tien varressa 3,16-3,27 /MWh, terminaalilla 1,72-1,85 /MWh 50 km säteeltä pitäisi löytyä raakaainetta 150 GWh (80 000 m 3 ) Terminaalimurskaus kannattavaa yli 100 km autokuljetusmatkalla Lähde: Rinne 2010

Liiketoimintamallit - keskitetty Palvelujen tuottaminen sisäisesti Ulkoistetut palvelut Toimintaa pyörittää verkostoyhtiö tai yrittäjä tuottaa itse palvelut tai ostaa ne urakoitsijoilta Päätoimija vastaa kaikesta toiminnasta asiakkaan suuntaan Lähde: Kainuun Etu/Pöyry 2010

Liiketoimintamallit - hajautettu Hajautettu organisaatiomalli Hajautetussa verkostomallissa vastuuta on jaettu päätoimijoiden kesken Tyypillistä keskeytymätön toiminta ympäri vuoden ja suuret materiaalivirrat Lähde: Kainuun Etu/Pöyry 2010

Kustannusten kompensoiminen Energiasisällön parantaminen Kuivaus terminaalilla onko edullista/ilmaista lämpöä tarjolla Epäpuhtauksien poisto (esim. kannot) Nopea ja tehokas kuormaus - maksimikuormat Ympäristölupa sallii työskentelyn kahdessa tai jopa kolmessa vuorossa Muu liiketoiminta Turvetuotantoalueen lähellä voidaan valmistaa puu-turve mixejä Sivutuotteiden hyödyntäminen teollisuuslaitosten yhteydessä Kierrätyspuun käsittely Lämpöyrittäjyys

Tulevaisuuden terminaalit Teknisiä ratkaisuja seuraaviin: Raaka-aineen käsittely ja hakkeen kuormaus nopeammaksi Varastointiin tehokkuutta täyttö- ja purkujärjestelmiä kehittämällä Polttoaineen laadunhallinnan varmistus koko käsittelyketjussa Kosteuden ja palakoon mittaus sekä seuranta Konenäkösovellukset Lähde: Acuity Ltd.

Johtopäätöksiä Terminaaleilla on mahdollista saada tehoa ja kustannussäästöjä energiapuun haketukseen ja murskaukseen sekä pitkän matkan kuljetukseen riittävätkö nämä kustannussäästöt kattamaan terminaalin kustannukset? Terminaalien merkitys syöttö- ja puskurivarastoina kasvaa Etelä-Suomen suuret voimalaitosinvestoinnit edellyttävät terminaalien käyttöä kyse ei ole vain hinnasta vaan raaka-ainevirran toimivuudesta Terminaaleilla on mahdollista tasata yrittäjien ruuhkahuippuja Tulevaisuuden terminaaleja pitää kehittää monipuolisemmaksi ja automaatiota lisätä sekä löytää toimivat yritysmallit

Ratkaisuja metsäenergian koko tuotantokäyttöketjuun 7.10.2013 Jyrki Raitila, VTT 15