PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6

SISÄLTÖ PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI 7 PARKANON LUKION OPISKELIJA-ARVIOINTI JA SUORITUSOHJEET 9 AINEIDEN JA OPPIMÄÄRIEN VALINNAT 10 KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN SUORITTAMINEN 10 PARKANON LUKION OPETUSSUUNNITELMA 13 MUSIIKKITEATTERILINJAN OPETUSSUUNNITELMA 38 MUSIIKKITEATTERILINJAN OPINNOT 43 OPINTOSOSIAALISET EDUT 44 AINEVALINTAOHJEITA LUKIOON AIKOVALLE 45 KURSSIEN SUOSITELTAVA SUORITUSJÄRJESTYS 46 PARKANON LUKION HAKU- JA VALINTAKORTTI 47 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEISEN LINJAN VALINTAKORTTI 48 OPPILASKUNTA 49 YHTEYSTIEDOT 49 1

PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA. Viihdy koulussa, jossa sinut tunnetaan. Parkanon lukion tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja valmiudet jatko-opintoihin tarjota turvallinen ja luova oppimisympäristö ohjata opiskelijan kasvua suvaitsevaisuuteen ja toisten huomioon ottamiseen tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehitystä ja kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi kasvattaa opiskelijoita kansainvälisyyteen ja kulttuurien kohtaamiseen kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen Parkanon lukion arvoperusta Parkanon lukion arvoperustassa keskeisiä arvoja ovat suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus sekä pyrkimys totuuteen. Tämä ilmenee mm. siten, että koulussamme pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja kyvyt. Parkanon lukiossa pyritään myös ylläpitämään opiskelijoiden tasa-arvoa ja hyvinvointia edistävää oppimisympäristöä. Kaikissa lukion arkeen liittyvissä asioissa halutaan painottaa myös rehellisyyttä. Parkanon lukion tavoitteena on kasvattaa opiskelijoista kriittisiä toimijoita, jotka kykenevät tekemään yksilöllisiä, mutta ei itsekkäitä, ratkaisuja ja kompromisseja. Vastuunotto omasta opiskelusta ja itsestä kouluyhteisön jäsenenä luo perustaa hyvälle työskentelyilmapiirille ja kasvattaa aktiiviseen, osallistuvaan kansalaisuuteen. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen - itsensä kehittämisen ja oppimisen - hyvän elämän perustana. MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA Parkanon lukio toimii alueellisena yleislukiona, mutta tarjoaa musiikista kiinnostuneille ja musiikkia harrastaville mahdollisuuden yhdistää lukio-opinnot ja musiikin harrastus (esim. opiskelu lukiossa ja musiikkiopistossa yhtä aikaa, musiikkiopistossa suoritettujen kurssien hyväksyminen lukio-opintoihin ja päinvastoin). Musiikkiteatteripainotteisuus Parkanon lukiossa tarkoittaa orkesteri- ja musiikkiteatteripainotusta. Musiikkiteatteripainotteisen linjan valinneelle opiskelijalle on tarjolla useita musiikki-, orkesteri- ja musiikkiteatteripainotteisia kursseja. Pakollisten kurssien määrä musiikkipainotteisen linjan opiskelijalla on sama kuin muillakin eli valtakunnallisen tuntijaon mukainen. 2

OPISKELU PARKANON LUKIOSSA Tuntijako ja oppiaineet Parkanon lukiossa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamaa lukion tuntijakoa, joka määrittelee eri aineiden vähimmäiskurssimäärän opiskelijan opinto-ohjelmassa. Koulun tulee tarjota opiskelijalle valittavaksi myös tuntijakoon merkitty määrä eri oppiaineiden syventäviä kursseja. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen tuntijako Opiskelijalle pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) Muut kielet 6 5 2 2 16 Matematiikka lyhyt / pitkä 6 / 10 2 / 3 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantieto Fysiikka Kemia 2 2 1 1 3 2 7 4 Uskonto / ET 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide 5, joista 2 1-2 1-2 Terveystieto 1 2 Oppilaanohjaus 1 1 PAKOLLISET KURSSIT 47 51 3 3 3 SYVENTÄVÄT KURSSIT 10 SOVELTAVAT KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 Lukion opetussuunnitelman oppiainekohtaisessa osassa määritellään kaikki oppiaineiden valtakunnalliset pakolliset kurssit, syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Syventävät valtakunnalliset kurssit sekä koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat opiskelijoille valinnaisia. Valtakunnallisia syventäviä kursseja opiskelijan on kuitenkin valittava vähintään kymmenen. 3

LUKIO-OPISKELU Lukio-opinnot koostuvat pakollisista kursseista valtakunnallisista syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joiden sisällöt on määritelty opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit kuuluvat ylioppilastutkinnossa hallittavaan oppimäärään, ja oppiaineen päättöarvosana lasketaan näiden kurssiarvosanojen keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja, joiden sisältö on laadittu omassa koulussa. Ne arvioidaan numeroilla, ja niiden arvosanat voivat vaikuttaa oppiaineen päättöarviointiin ainoastaan korottavasti. Soveltavat kurssit voivat sisältää aineksia eri oppiaineista tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Lukion oppimäärä Lukion oppimäärän suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava vähintään 75 kurssia: pakollisia kursseja 47-51 (lyhyt/pitkä matematiikka) valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään 10 taito- ja taideaineiden kursseja vähintään 5 (kuvataide 1-2, musiikki 1-2, liikunta 2) koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa soveltuvan lukion opetussuunnitelmaan. Opiskeluaika Opiskeluaika lukiossa on 2-4 vuotta, ellei rehtori perustellusta syystä myönnä suoritusajan pidennystä. Lukio suositellaan suoritettavaksi kolmessa vuodessa ( vähintään 30+30+15 kurssia/lukuvuosi). Lukion oppimäärä tulee suoritetuksi kolmessa vuodessa kun yhden jakson aikana suorittaa keskimäärin kuusi kurssia. Luokattomuus Lukio-opiskelu on kurssimuotoista ja jaksotettua. Parkanon lukiossa sovelletaan 5-jaksojärjestelmää. Lukio-opiskelu on myös luokatonta. Luokattomassa lukiossa opiskelija ei jää luokalle eikä siirry luokalta toiselle. Myöskään eri oppiaineiden kurssit eivät ole sidottuja vuosiluokkiin. Luokattomassa lukiossa opiskelijalla on mahdollisuus tehdä itsenäisiä ratkaisuja omasta opintoohjelmastaan. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon. 4

Kieliohjelma Parkanon lukiossa voi opiskella seuraavia kieliä: A1-kieli: englanti B1-kieli: ruotsi B2-kielet: ranska, saksa B3-kielet: ranska, saksa sekä esim. italia tai espanja Lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa: A-taso ja B-taso. A-kieli tarkoittaa perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkanutta kieltä ( A1 ja A2 ) ja B-kieli perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkanutta kieltä ( B1 ja B2 ) sekä B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä ja yhtä vähintään B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen kieli. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä myös valinnaisia kieliopintoja, jotka eivät välttämättä yllä B-tasolle asti. Lukiodiplomit Lukio-opiskelija voi suorittaa taito- ja taideaineissa erityisiä lukiodiplomeja, jotka täydentävät lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintotodistusta. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen sisällöt, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Parkanon lukiossa voi suorittaa seuraavat lukiodiplomit: liikunnan lukiodiplomi kuvataiteen lukiodiplomi teatterin lukiodiplomi Opiskelijat voivat hyödyntää suorittamiaan lukiodiplomeja pyrkiessään jatko-opintoihin tai työelämään. Kansainvälisyys Parkanon lukio on ollut mukana useissa Comenius-hankkeissa. Kansainvälisen toiminnan tavoitteita ovat mm. tutustuminen eri maiden kulttuureihin, ajatustenvaihto oman ikäisten nuorten kanssa, suvaitsevaisuuden edistäminen ja opiskeltujen kielten harjoittelu aidoissa tilanteissa. Osallistumalla aktiivisesti koulun kansainväliseen toimintaan opiskelija voi saada suoritusmerkintöjä, jotka luetaan osaksi lukion oppimäärää. 5

OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan koko kurssin aikana. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien ja työelämän tarpeisiin. Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Itsenäiset suoritukset Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijalle voidaan myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Arviointitavat Arviointi annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. 6

Arviointi erityistapauksissa Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin tai muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja tai opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Muualla suoritetut opinnot Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja vastaavuuksista päättää rehtori tai aineenopettaja. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista edellisiin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvosanana. Mitään suoritettua kurssia ei voida jälkikäteen poistaa. Opiskelijan opintosuunnitelman mukaisesti opiskelluista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti: Oppiaineen kurssien lkm Hylättyjen arvosanojen lkm 1-2 kurssia 0 3-5 kurssia 1 6-8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 7

Päättöarvosanan korottaminen Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä lukioasetuksen mukaan mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi opetussuunnitelmassa määriteltyjen syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä arvioitavat oppiaineet Suoritusmerkinnällä arvioidaan opinto-ohjaus opiskelijan pyynnöstä liikunta opiskelijan pyynnöstä oppiaineet, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin opiskelijan pyynnöstä valinnainen vieras kieli, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, aluehallintovirasto voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 8

PARKANON LUKION OPISKELIJA-ARVIOINTI JA SUORITUSOHJEET Yleiset ohjeet Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.: läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien, kirjallisten töiden ym. suorittaminen kurssikoe Parkanon lukion opiskelija-arviointi ja suoritusohjeet perustuvat lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Osallistuminen opetukseen ja poissaolot Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä. Luvasta päättää opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän määräämä viranhaltija tai toimielin. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Mikäli opiskelija on poissa koulusta, hän on velvollinen ilmoittamaan poissaolonsa syyn kansliaan jo ensimmäisenä poissaolopäivänä. Mikäli opiskelija ei ilmoita koululle poissaolonsa syytä, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan mahdollisimman pian. Poissaoloistaan opiskelijan tulee esittää hyväksyttävä syy kurssin pitäjälle kouluun palattuaan. Aiheettomat poissaolot heikentävät kurssiarvosanaa tai kurssi on käytävä uudelleen. Vain pitkäaikainen lääkärintodistuksella vahvistettu sairaus tai rehtorin myöntämä määräaikainen korkeintaan puolen kurssin vapautus opetuksesta voi antaa oikeuden kurssin suorittamiseen ilman sen uudelleen käymistä. Mikäli opiskelijalla on välttämätön meno oppituntien aikana, hänen on etukäteen anottava lupa poissaoloonsa asianomaisen aineen opettajalta tai ryhmänohjaajalta. Rehtori myöntää luvan yli 3 päivän poissaoloon. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen arvioinnissa Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta. Sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin. Lukion erityisopetuksen kurssit (LUE) ovat opiskelutekniikan soveltavia kursseja. Hyväksytysti suoritetut erityisopetuksen kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssikertymään. Lukion erityisopetuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Asianomaisen opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti myös etä- ja verkko-opiskeluna. Kurssin suorittamisesta tulee sopia oman opettajan kanssa. 9

Vaihto-opiskelijavuoden suoritusten hyväksi lukeminen Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä arvosanan määrittämiseksi. Hyväksi luettavien suoritusten tulee perustua oppilaitoksen antamaan arviointiin. Huoltajan allekirjoitukset jaksotodistuksiin Opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä jokaisen opiskellun jakson jälkeen jaksotodistuksessa. Alaikäiseltä opiskelijalta edellytetään jaksotodistukseen huoltajan allekirjoitusta. AINEIDEN JA OPPIMÄÄRIEN VALINNAT Opiskelijan oppimäärä Lukion koko oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden oppimääristä. Opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa sekä oppiaine- ja kurssivalintojaan. Kurssi katsotaan suoritetuksi, kun siitä on annettu arvosana tai suoritusmerkintä. Suoritettujen valintojen muuttaminen Valintojen muuttaminen on mahdollista vain koulun tuntijaon ja työjärjestyksen (peruslukujärjestyksen) sallimissa rajoissa. Muutoksista on aina sovittava opinto-ohjaajan tai aineenopettajan kanssa. Matematiikan opinto-ohjelman tarkistaminen Matematiikassa opiskelija voi valita pitkän tai lyhyen oppimäärän. Oppimäärät poikkeavat toisistaan tavoitteiltaan ja sisällöiltään. Opiskelija voi vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän opintonsa matematiikan lyhyen oppimäärän opintoihin. On suositeltavaa, että tämä tapahtuisi viimeistään matematiikan pitkän oppimäärän kurssin MAA 5 jälkeen. Opiskelija voi korvata pitkän matematiikan suorituksilla korkeintaan kolme lyhyen matematiikan kurssia. Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät sellaisenaan lyhyen matematiikan arvosanoiksi, kun ne korvaavat lyhyen matematiikan arvosanoja. Lyhyen matematiikan opetussuunnitelmassa määritetään tarkemmin, mitkä lyhyen matematiikan kurssit voidaan korvata milläkin pitkän matematiikan kurssilla. Nämä suoritukset arvosanoineen opiskelija voi lukea hyväkseen oppimäärää vaihtaessaan. Lisäksi hänellä on oikeus yrittää kyseisten kurssiarvosanojen korottamista kerran osallistumalla lyhyen matematiikan vastaavaan kurssikokeeseen tai, mikäli se ei ole lukuvuoden aikana mahdollista, uusintakuulusteluun. Opiskelijan on oppimäärää vaihdettuaan suoritettava vähintään puolet lyhyen matematiikan kuudesta pakollisesta kurssista, jotta lyhyen matematiikan oppimäärä tulisi suoritetuksi. Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit opiskelija voi suoritusmerkinnällä liittää opinto-ohjelmaansa lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN SUORITTAMINEN Oppimäärän suorittaminen - Oppiaineen oppimäärä on suoritettu, kun kaikki pakolliset ja opiskelijan valitsemat syventävät 10

kurssit on suoritettu ja kun suorituksista 2/3 on hyväksytty. - Lukion oppimäärä on suoritettu, kun opiskelijan kaikkien aineiden oppimäärät on suoritettu. - Niillä opiskelijoilla, jotka aikovat saada lukion päättötodistuksen kevätlukukauden päättyessä, täytyy olla lukion oppimäärä suoritettuna 5.5. mennessä. Kurssien suoritusjärjestys Kurssit on syytä pyrkiä suorittamaan oppiainekohtaisen opetussuunnitelman suosittamassa järjestyksessä. Järjestyksestä voi poiketa aineen opettajan luvalla. Kurssin suorittaminen Kurssi suoritetaan normaalisti osallistumalla oppitunneille ja kurssikokeeseen sekä tekemällä kurssin aikana annetut tehtävät. Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan itsenäisesti ( kts. itsenäinen opiskelu ). Jos opiskelija aikoo suorittaa yhden oppiaineen useita kursseja osallistumatta opetukseen, hänen on neuvoteltava asiasta aineen opettajan kanssa sekä tehtävä siitä merkintä opintosuunnitelmaan. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin saa uusia osallistumalla uudelleen kurssille tai kahden seuraavan uusintatilaisuuden aikana yhteen uusintakuulusteluun. Uusintakuulusteluja järjestetään viisi kertaa lukuvuodessa, kaksi syyslukukaudella ja kolme kevätlukukaudella. Opiskelija ilmoittautuu uusintakuulusteluun kirjallisesti vähintään viikkoa ennen kuulustelua. Ilmoittautuminen toimitetaan sille opettajalle, jolta hän on saanut hylätyn arvosanan. Mikäli uusintakuulusteluun tai kurssikokeeseen ilmoittautunut opiskelija jää pois ilman hyväksyttävää syytä, tulkitaan tämä suoritusyritykseksi. Hyväksytyn kurssin arvosanan korottaminen Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa osallistumalla uudelleen kurssille ja/tai osallistumalla uudelleen kurssikokeeseen saman lukuvuoden aikana. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kokeen voi uusia saman lukuvuoden viimeisessä uusintakuulustelussa tai seuraavan elokuun 2. kouluviikolla korotuskuulustelussa. Kevään kokeeseen tulee ilmoittautua kirjallisesti viikkoa ennen ja elokuun kokeeseen viimeistään 1. kouluviikon keskiviikkona. Kevään viimeisessä kuulustelussa voi suorittaa vain saman lukuvuoden kursseja ja elokuun kuulustelussa vain edeltävän lukuvuoden kursseja. Erillisenä korotuspäivänä voi osallistua korkeintaan kahden kurssin kuulusteluun. Koejärjestelyt Jakson viimeinen viikko on koeviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Opiskelijalla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei hänellä ole runsaiden tai aiheettomien poissaolojen aiheuttamaa estettä (ks. kohta Poissaolot ). Opiskelijan on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmänsä loppukokeeseen. Pakottavista syistä opiskelijalla on lupa osallistua toisen ryhmän vastaavaan loppukokeeseen sopimalla asiasta opettajan kanssa. Kahta koetta samanaikaisesti suorittavat ilmoittautuvat kirjallisesti molemmille opettajille viimeistään viikkoa ennen koepäivää. Kurssin keskeyttäminen Aloitettua kurssia ei voi keskeyttää muuten kuin painavasta syystä. Luvan keskeyttämisestä päättää kurssin opettaja yhdessä rehtorin kanssa. 11

Itsenäinen opiskelu Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin alkua. Luvan itsenäiseen opiskeluun myöntää rehtori. Itsenäisestä opiskelusta tulee keskustella ennen luvan myöntämistä sen oppiaineen opettajan kanssa, joka kurssin arvostelee. Itsenäisesti suoritettavaan kurssiin kuuluva koe on koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Opiskelijalla on oikeus suorittaa jakson aikana pääsääntöisesti vain yksi kurssi itsenäisesti. Mikäli opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kurssille, hänellä ei ole oikeutta suorittaa sitä itsenäisesti Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Mikäli aikataulua ei noudateta, suunnitelma raukeaa. Itsenäisen opiskelun tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetulla kurssilla. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavasta riippuen. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa on otettu huomioon kurssi- ja sisältökohtaiset itsenäisen opiskelun mahdollisuudet. Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa ei voi korottaa niin, että uusii kurssin itsenäisenä suorituksena. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Perustellusta syystä opiskelija voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti ko. aineiden opettajan luvalla. Tällöin sovitaan mm. mille tunneille opiskelija osallistuu sekä mitä asioita edellytetään kurssin suorittamiseksi. Opiskelijalle laaditaan kirjallinen opiskelusuunnitelma. Kurssikokeeseen opiskelija osallistuu muun opintoryhmän mukana. Kuunteluopiskelija Mikäli opetusryhmässä on tilaa, opiskelija voi seurata opetusta tietojensa ja taitojensa kartuttamiseksi tai säilyttämiseksi. Suoritukset muissa oppilaitoksissa Opiskelija voi sisällyttää lukio-opintoihinsa muissa oppilaitoksissa tai muutoin suorittamiaan kursseja, mikäli niiden kurssisisällöt vastaavat tavoitteiltaan ja keskeiseltä sisällöltään oman lukion kurssisisältöjä tai muuten ovat riittävän laajoja. Kurssien vastaavuuden arvioi rehtori yhdessä aineenopettajan kanssa tai rehtori, mikäli suoritetulle kurssille ei suoraan ole vastaavuutta oman lukion opetussuunnitelmassa. Hyväksi lukemista on pyydettävä ennen kyseisen kurssin alkamista rehtorilta. Poikkeusluvat Muunlaisiin järjestelyihin on aina anottava lupa rehtorilta. Suorituksen merkitseminen Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintokirjaa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Jokaisen jakson päätteeksi opiskelijalle annetaan opintokirjan ote (= jaksotodistus). 12

PARKANON LUKION OPETUSSUUNNITELMA ÄIDINKIELI Pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Kurssilla syvennetään tekstikäsitystä ja harjoitellaan monenlaisten tekstien tulkintaa. Kerrataan kirjoittamisen ja oikeakielisyyden perusasioita sekä harjoitellaan tekstien referointia. Opiskelija arvioi omia viestintätietojaan ja -taitojaan sekä harjoittelee ryhmäviestintää. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kurssilla opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä. Hän käy läpi kirjoittamisen prosessina ja tottuu muokkaamaan ja hiomaan omaa tekstiään palautteen pohjalta. Prosessikirjoittamiseen liittyy myös erilaisten tietolähteiden käyttö oman kirjoitelman pohjana. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan informatiivinen puheenvuoro. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Kurssilla syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta: tutustutaan kirjallisuuden lajeihin, proosaan, runouteen ja näytelmään, sekä kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan kannalta keskeisiin käsitteisiin. Harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omassa tekstissä. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija perehtyy kurssilla kielellä vaikuttamisen keinoihin, esimerkiksi suostutteluun ja manipulointiin, sekä mainonnan ja propagandan keinoihin. Hän osaa soveltaa keinoja erilaisia tekstejä tulkitessaan ja itse tuottaessaan. Vaikuttavan kielen keinoja harjoitellaan puheenvuoroissa, väittelyissä ja keskusteluissa. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kurssilla tutustutaan kaunokirjallisuuden aikakausiin ja tyylisuuntauksiin ja tarkastellaan tekstejä erityisesti kulttuurikontekstissaan. Opiskellaan tekstien tyyliaineksia ja harjoitellaan oman tyylin hiontaa ja huoltoa. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Kurssilla opiskelija perehtyy suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden historiaan ja kulttuurin merkitykseen yksilölle ja yhteiskunnalle. Hän laatii kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan esiintymis- ja keskustelutaitoja: harjoitellaan esimerkiksi puheen pitämistä, nonverbaalista viestintää, keskusteluja ja neuvotteluja. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kurssilla opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan tekstilajeja, tekstianalyysin käsitteitä, vastaustekstin rakentamisen vaiheita sekä kielenhuoltoa. Valmistaudutaan tekstitaidon yo-kokeeseen. 13

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy nykykirjallisuuteen ja median ajankohtaisiin aiheisiin sekä laatii niihin liittyviä kirjallisia ja suullisia tuotoksia. Kirjoittamista hiotaan vastaamaan lukion päättötason vaatimuksia. Valmistaudutaan esseekokeeseen. 12. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI 12) Kurssilla tutustutaan monipuolisesti luovan kirjoittamisen lajeihin ja tyyleihin sekä kokeillaan sanataiteen keinoja käytännössä. Opiskelijoiden toiveiden mukaisesti voidaan myös syventyä tiettyyn luovan kirjoittamisen lajiin. Tekstien työstämisen ohella harjoitellaan myös palautteen antamista. Kurssilla syntyneistä teksteistä kootaan esimerkiksi antologia tai ne julkaistaan blogissa. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Lehtityön kurssi (ÄI10) Opiskelijat perehtyvät monipuolisesti lehdentekoon ja toimittajan työhön. He opiskelevat hyvän lehtijutun tekemistä ja tekevät itse juttuja lukion lehteen. Tarvittaessa kursseja voi suorittaa myös suomi toisena kielenä -oppiaineen vaatimusten mukaisesti. RUOTSI (B1-kieli) Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 14

tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Kirjoituksiin valmentava kurssi (RUB 10) Parannetaan opiskelijan mahdollisuuksia menestyä yo- kokeessa. 11. Ruotsin niveltävä kurssi (RUB 11) Kurssin tavoitteena on perusasteella opittujen kielioppiasioiden kertaaminen, kielitaidon vahvistaminen ja viestintätilanteiden harjoittaminen. 15

ENGLANTI (A1-kieli) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA 1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA 2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ (ENA 3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA 4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 5. Kulttuuri (ENA 5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA 6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA 7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA 8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 16

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (ENA 10) Tavoitteena on parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä englannin yo-kokeessa. 11. Englannin niveltävä kurssi (ENA 11) Kurssin tavoitteena on perusasteella opittujen rakenneasioiden ja keskeisen sanaston kertaaminen. RANSKA JA SAKSA (B2 kieli) SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 2. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 5. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 6. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 17

7. Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 8. Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAKSA, RANSKA JA ITALIA ( lukiossa alkavat B3-kielet) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 18

7. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Suullisen kielitaidon kurssi Kurssillaan harjoitellaan keskeisiä suullisen viestinnän tilanteita. Kurssi soveltuu hyvin myös vieraiden kielten valtakunnallisiin suullisen kielitaidon kokeisiin osallistuville. Aihekokonaisuutena käsitellään viestintää 10. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kertauskurssi Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään kuullun- ja tekstinymmärtämistaitoja, harjoitellaan kirjallista viestintää ja kerrataan keskeistä kielioppia ylioppilastutkinnon tehtävätyyppien valossa MATEMATIIKKA (pitkä oppimäärä) Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Kurssilla vahvistetaan yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja, syvennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistä sekä totutaan käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä. Lisäksi syvennetään funktiokäsitteen ymmärtämistä tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita ja opitaan ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. 2. Polynomiyhtälöt (MAA2) Kurssilla harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita sekä opitaan ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan niiden ratkaisujen lukumäärää. Edelleen opitaan ratkaisemaan korkeamman asteen yhtälöitä samoin kuin yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. 3. Geometria (MAA3) Kurssilla harjaannutaan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa ja muotoa koskevaa tietoa kaksi- ja kolmiulotteisissa tilanteissa sekä muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita. Niin ikään opitaan ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttämällä hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. 19

4. Analyyttinen geometria (MAA4) Kurssin keskeisenä tavoitteena on ymmärtää, miten analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Samalla opitaan ymmärtämään pistejoukon määrittelevän yhtälön käsite ja tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleita. Lisäksi syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämistä ja opitaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä vahvistetaan yhtälöryhmän ratkaisemisen taitoja. 5. Vektorit (MAA5) Kurssilla perehdytään vektorikäsitteeseen ja vektorilaskennan perusteisiin. Niin ikään opitaan tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia sekä kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Kurssin yhtenä tavoitteena on oppia havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja. Lisäksi tavoitteena on perehtyä kombinatorisiin menetelmiin sekä todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyden laskusääntöihin. Niin ikään opitaan ymmärtämään diskreetin todennäköisyysjakauman käsite ja määrittämään jakauman odotusarvo ja soveltamaan sitä. Myös jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen perehdytään ja opitaan soveltamaan normaalijakaumaa. 7. Derivaatta (MAA7) Kurssilla opitaan määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Lisäksi kurssilla omaksutaan havainnollinen käsitys funktion raja-arvosta ja derivaatasta ja opitaan määrittämään yksinkertaisten funktioiden derivaatat. Niin ikään opitaan derivaatan avulla tutkimaan polynomifunktion kulkua ja määrittämään sen ääriarvot samoin kuin rationaalifunktion suurin ja pienin arvo sovellusongelmissa. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Kurssilla opitaan tuntemaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet tarkoituksena osata ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Samalla tutkitaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla sekä opitaan myös yhdistetyn funktion derivoiminen. Lisäksi tutkitaan aidosti monotonisen funktion käänteisfunktioita. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Kurssin tavoitteena on oppia tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla, tuntea trigonometristen funktioiden välisiä yhteyksiä ja osata ratkaista yksinkertaisia trigonometrisia yhtälöitä. Niin ikään tutkitaan trigonometrisiä funktioita derivaatan avulla. Kurssilla perehdytään myös lukujonon käsitteeseen ja opitaan määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla sekä ratkaisemaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. 10. Integraalilaskenta (MAA10) Kurssilla perehdytään integraalifunktion käsitteeseen ja opitaan määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Lisäksi tutustutaan määrätyn integraalin käsitteeseen ja ymmärretään sen yhteys pinta-alaan sekä opitaan määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla. Myös muihin integraalilaskennan sovelluksiin perehdytään. 20