LUPAPÄÄTÖS Nro 7/05/1 Dnro PSY-2003-Y-191 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2005 1 ASIA Varisjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo LUVAN HAKIJA Varisjoen Lohi Oy Hannu Pesonen Nuottatie 16-18 C14 93600 KUUSAMO
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Rakentaminen...5 Veden johtaminen... 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Ruokintatapa ja rehun käyttö... 6 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 6 Polttoaineet... 6 Veden käyttö laitoksella... 6 Jäteveden puhdistus... 7 Kaatopaikka ja varastointi... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu ja tärinä... 8 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö... 9 Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 9 Kalatalous... 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 10 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 10 Vaikutus pintavesiin... 10 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 10 Melun ja tärinän vaikutukset... 10 Vesilain mukainen intressivertailu... 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 11 Käyttötarkkailu... 11 Päästötarkkailu... 11 Vaikutustarkkailu... 11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 11 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 12 Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet... 12 Kalataloudelliset velvoitteet... 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Lupahakemuksen täydennykset... 12 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 12 Muistutukset ja mielipiteet... 12 Hakijan kuuleminen ja selitys... 14 Neuvottelut ja tarkastukset... 15 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 15 VESITALOUSLUPARATKAISU... 15 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 15 LUPAMÄÄRÄYKSET... 16 Vesitalousluvan määräykset... 16
3 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 16 Päästöt pintavesiin... 16 Päästöt ilmaan... 17 Melu ja tärinä... 17 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 17 Varastointi... 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 17 Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen... 17 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 17 Toiminnan lopettaminen... 18 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Lupaharkinnan perusteet... 18 Luvan myöntämisen edellytykset... 18 Vesitalouslupa... 18 Ympäristölupa... 18 Lupamääräysten perustelut... 19 Vesitalousluvan määräykset... 19 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 19 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 20 Toiminnan lopettaminen... 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 20 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 21 Päätöksen voimassaolo... 21 Lupamääräysten tarkistaminen... 21 Korvattavat päätökset... 21 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 22 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 22 KÄSITTELYMAKSU... 22 Ratkaisu... 22 Perustelut... 22 Oikeusohje... 22 MUUTOKSENHAKU... 23
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Varisjoen Lohi Oy on ympäristölupavirastoon 30.12.2003 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Varisjoen kalankasvatuslaitoksella siten, että -laitokselle johdettava vesimäärä on 0,8 m 3 /s (voimassa olevassa luvassa 0,7 m 3 /s) -käytettävä kuivarehumäärä on enintään 70 000 kg vuodessa -kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna 70 000 kg vuodessa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuusamon kaupungin Suiningin kylässä Varisjoen varressa. Laitos sijaitsee tilalta Niemelä RN:o 38:42 (entinen RN:o 38:24) vuokratulla 2,0 ha:n suuruisella maa-alueella. Vuokrasopimus on tehty 30.12.1974. Niemelän tila kuuluu kalalaitoksen omistajille. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Milloin vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.
5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 14.5.1998 antaman päätöksen (nro 15/98/2) nojalla lukuun ottamatta laitoksen rakenteita, joita koskevat määräykset ovat 13.5.1991 annetun Pohjois-Suomen vesioikeuden lopputarkastuspäätöksen (nro 33/91/2) lupaehdossa A1. Vesiylioikeus ei 22.10.1993 antamallaan päätöksellä (nro 203/1993) muuttanut lopputarkastuspäätöstä lupaehdon A1 osalta. Vesiylioikeus ei muuttanut 8.10.1998 antamallaan päätöksellä (nro 118/1998) vesioikeuden 14.5.1998 antamaa päätöstä (nro 15/98/2). Muut kalankasvatusta koskevat aiemmat päätökset on kumottu. Voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen (nro 15/98/2) mukaan luvan haltijan on tehtävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2003 loppuun mennessä, mikäli kalankasvatusta on tarkoitus jatkaa mainitun vuoden jälkeen. Kuusamon kaupungin kaavaviranomaisen 27.5.2004 päivätyn lausunnon mukaan alueella ei ole vahvistettua kaavaa. Suininkijärven ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaavaluonnos 1990-luvun puolivälissä. Kaavan laadinta keskeytyi kunnan resurssien puutteeseen. Kala-allasalue ei laajene, joten hanke ei ole ristiriidassa em. kaavaluonnoksen aluevarausten kanssa. Kalalaitoksen alavirranpuolella vesistön varressa on Syvälammen rantakaava-alue ja alempana Iso-Kuukasjärven rantakaava-alue. Syvälammelle on matkaa kalalaitokselta n. 3 km ja Iso-Kuukkaalle n. 6 km. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta tehdasvalmisteisella kuivarehulla ruokakalaksi ja istukaspoikasia. Kaloja pidetään laitoksessa talven yli. Kalat ruokitaan alkukesän jälkeen automaateilla. Teuraskalat kuljetetaan elävinä Kuusamon keskustassa olevaan perkaushalliin. Vesilain mukainen toiminta Rakentaminen Laitos on rakennettu valmiiksi vuosia sitten. Varisjoen laitos koostuu kahdesta osasta, joista vanhempi on kahden altaan muodostama yksikkö. Myöhemmin rakennetussa osassa on kolme kasvatusallasta. Molempiin yksiköihin otetaan vesi omasta tulokanavasta ja käytetty vesi johdetaan omilla purkuputkilla Varisjokeen. Kasvatusaltaiden ylä- ja alapäässä on kalojen karkaamisen estävät sihtirakenteet. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan selkeytysaltaiden alaosan ja Varisjoen väliseen penkereeseen asennetuilla virtaamanmittauslaitteilla. Suininkijärvestä laitokselle johtavan kanavan yläpäässä on oma virtaamanmittaus. Tietokone laskee Suininkijärvestä ja Varisjoesta johdetun veden määrän. Kasvatusaltaiden pinta-ala on yhteensä 3 010 m 2 ja tilavuus 2 550 m 3. Lisäksi on kaksi selkeytysallas-
6 ta, pinta-alaltaan yhteensä 1 520 m 2 ja tilavuudeltaan 1 000 m 3. Rakenteita on uusittu vuosien varrella tarpeen mukaan. Laitoksella on altaista pumpattua lietettä varten lieteallas (420 m 2 ja 370 m 3 ) ja kuolleiden kalojen komposti. Lietealtaasta selkeytynyt vesi pumpataan suolle ja kuivunut liete levitetään läheisille pelloille. Veden johtaminen Varisjoen laitokselle saadaan johtaa voimassa olevan luvan mukaan vettä Varisjoesta ja Suininkijärvestä enintään 700 litraa sekunnissa, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Varisjoen kokonaisvirtaamasta. Suininkijärvestä johdettavan veden määrä saa olla korkeintaan 1/3 laitokselle johdettavasta vesimäärästä. Kasvatuksessa käytetty vesi johdetaan selkeytysaltaiden sekä virtaamamittauksen jälkeen Varisjokeen. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Ruokintatapa ja rehun käyttö Voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaan laitoksella saadaan käyttää kuivarehua enintään 70 000 kg vuodessa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,9 %, joka on tarvittaessa selvitettävä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Rehukerroin saa olla enintään 1,2. Yliruokintaa ei saa tapahtua, ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Kalat ruokitaan alkukesän jälkeen automaateilla. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitoksella kasvatetaan kirjolohta tehdasvalmisteisella kuivarehulla ruokakalaksi noin 28 000 kg ja kirjolohen istukaspoikasia noin 42 000 kg maavaraisissa altaissa. Kalat ovat laitoksessa talven yli. Vuosina 1998 2002 kasvatuksessa käytettiin rehua 12 200-70 020 kg, keskimäärin 43 678 kg. Vuosina 1998 2002 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna 9 900-69 130 kg, keskimäärin 44 190 kg. Rehukerroin on ollut 0.92-1,36, keskimäärin 1,09. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforikuormitus saa olla enintään 300 kg vuodessa ja 2,5 kg vuorokaudessa kasvukaudella 1.6. 30.9. kuukausikeskiarvona laskettuna. Polttoaineet Toiminnassa ei muodostu mineraaliöljypohjaisten tuotteiden jätteitä. Veden käyttö laitoksella Vesi otetaan kolmen säätöpadon ja sihtirakenteiden kautta Varisjoesta ja säätöpadon kautta kanavaa pitkin Suininkijärvestä. Kasvatusaltaista (5 kpl) vesi johdetaan sihtirakenteiden läpi kahden lietetaskuilla varustetun rinnakkain olevan selkeytysaltaan kautta Varisjokeen. Laitoksella käytetyn
7 veden määrä mitataan kummankin selkeytysaltaan alapäässä olevalla mittapadolla. Jäteveden puhdistus Kalojen ulosteita ja rehua sisältävä kiintoaine laskeutuu laitoksen alapäässä oleviin lietetaskuin varustettuihin selkeytysaltaisiin, joista laskeutunut liete poistetaan imuroimalla kasvatuskaudella lupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa viikossa. Lietettä ei kerätä kasvatusaltaista, koska pumppaaminen häiritsee kaloja, eikä kasvatusaltaissa ole lietetaskuja. Niiden kaivaminen on kallioisesta pohjasta johtuen vaikeaa. Liete pumpataan lietealtaaseen, jossa se laskeutuu ja selkeytynyt vesi pumpataan muutaman sadan metrin päähän metsään. Liete, jota muodostuu kasvukaudessa kuivuneena noin 700-1 000 kg, ajetaan kynnöspellolle kerran vuodessa. Kaatopaikka ja varastointi Laitoksella ei ole omaa kaatopaikkaa. Kuivarehu varastoidaan katetussa varastossa. Liikennejärjestelyt Laitos sijaitsee Määttälänvaaralta lähtevän Lehdon paikallistien varressa ja liikenne laitokselle tapahtuu tämän tien kautta. Raskaampi liikenne liittyy kalojen tuontiin keväällä, rehun tuontiin kesällä ja syksyllä sekä kalojen kuljetukseen markkinoille. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää päästöjä veteen. Laitoksella on saavutettu erittäin hyviä tuloksia rehun hyötykäyttöastetta mittaavissa tutkimuksissa. Soijaproteiinista valmistetut rehut on todettu tutkimuksissa ympäristön kannalta edullisemmiksi kuin kalajauhopohjaiset rehut. Päästöjen pienentämisen tavoite on täysin yhteensopiva yrityksen taloudellisten tavoitteiden kanssa, koska rehu on ylivoimaisesti suurin kustannustekijä. Valittu ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää kalalle optimaalisia kasvuolosuhteita, jotka edellyttävät mm. riittävää puhdasta ja hapekasta vettä ja tämän vuoksi käytettävissä olevaa vesimäärää tulisi lisätä. Kalan kasvuolosuhteet määräävät suuren osan saavutettavasta tuotannon rehukertoimesta. Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Kirjolohen kasvatuslaitosten ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edelleen rehun koostumusta ja ruokintamenetelmiä. Kasvatuksesta tulevat uloste- ja rehujäämät otetaan lupaehtojen mukaan talteen selkeytysaltaista lietteenpoistolla vähintään kaksi kertaa viikossa kasvatuskauden aikana.
YMPÄRISTÖKUORMITUS 8 Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska kaloja ei ruokita. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Näitä ravinteita saadaan talteen lietteenpoistolla. Varisjoen laitoksella on kasvatettu kalaa vuosina 1998 1999 noin 10 tn vuodessa ja vuosina 2000 2002 noin 62 69 tn vuodessa. Laitoksen mitattu fosforikuormitus oli vuonna 2000 284 kg, 2001 231 kg ja 2002 143 kg eli alle luparajan. Kasvukauden aikainen keskimääräinen fosforikuormitus on ollut vastaavana aikana 1,21-1,86 kg fosforia vuorokaudessa. Kuukausikeskiarvona kasvukaudella 1.6. 30.9. kuormitus on vaihdellut vuosina 2001 2002 0,76 kg/vrk 2,47 kg/vrk eli alle luparajan. Päästöt ilmaan Toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia kaasujen, hajun tai pölyn leviämisenä. Melu ja tärinä Kalalaitoksen toiminnasta aiheutuu melua vain lietteenpoistossa käytettävien koneiden toimiessa. Vähäistä melua aiheutuu laitosalueen liikenteestä. Tärinää ei aiheudu. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Perattavaksi toimitettavien kalojen laitoksella käsittelystä ei synny jätettä, eikä kaloja verestetä laitoksella, vaan Kuusamon keskustassa sijaitsevassa perkaushallissa. Kuolleet kalat kompostoidaan turpeeseen lietealtaan vieressä olevaan kompostiin. Komposti vaihdetaan kolmen vuoden välein. Käytetyt rehusäkit (280 kg/v) menevät uusiokäyttöön halkopusseiksi Hallamaan Huoltopalvelu Oy:lle Suomussalmelle. Laitoksella ei varastoida ongelmajätteitä. Vähäinen ongelmajätemäärä toimitetaan Kuusamon kaupungin osoittamaan paikkaan. Tavanomainen talousjäte toimitetaan kiinteistön jäteastiaan. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Varisjoen Lohen laitos sijaitsee Kuusamon kunnan itäosassa Kuusinkijoen vesistöalueella (73.04) Suininkijärvestä laskevan Varisjoen varressa. Laitos on omistajien tilalla Niemelä RN:o 38:42 Suininkijärven pohjoisrannalla. Laitoksen kohdalla valuma-alueen pinta-ala on 542 km 2 ja järvisyys
9 15,6 %. Varisjoen keskivirtaaman on arvioitu olevan laitospaikalla 7,8 m 3 /s. Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Kalalaitoksen omistajat asuvat laitoksen tontilla. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys alle 200 metriä. Laitokselta 300 metrin etäisyydellä on viisi rakennettua tilaa. Varisjoen rannalla on noin 1,5 km matkalla laitokselta 5 kesämökkiä. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus Hakemussuunnitelman mukaan laitokselta johdetut vedet ovat selvästi lisänneet fosforin ja typen määrää Varisjoen vedessä, mutta vesistö on edelleenkin vain lievästi rehevöitynyt. Laitos ei vaikuttanut vesistön happitalouteen, sähkönjohtavuuteen, happamuuteen, väriin tai rautapitoisuuteen mitattavasti ja vesistön hygieeninen laatu oli pääosin hyvä. Ala- Vuotunkijärven alusvedessä mitattiin vuoden 2002 kevättalvella happikatoa ja epäorgaanisen typpiyhdisteiden liukenemista sedimentistä. Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on hyvä. Havaskokeissa verkkojen limoittuminen voimistui kesinä 2001 ja 2002 kalalaitoksen alapuolella. Levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet eivät olleet Rahkonlammessa ja Alavuotunkijärvessä kasvaneet aikaisempiin tuloksiin nähden ja osoittavat vesistön olevan edelleen vain lievästi mesotrofinen. Kalatalous Varisjoen vesialue on muodostettu koskitiloiksi, jotka omistaa Fortum Oyj. Kalastusasioiden hoidosta ovat vesialueen omistaja ja Suiningin ja Vuotungin osakaskunta tehneet sopimuksen. Laitoksen vaikutuksia kalatalouteen on seurattu vuoden 2001 alusta kahden kirjanpitokalastajan voimin. He ovat pitäneet kirjaa kalastuksestaan, saaliistaan sekä kalastus-, maku- ja muista haitoista. Kalastajat ovat keskittyneet pääasiassa siian ja muikun kalastukseen noin 4 km pituisella jokialueella laitokselta alavirtaan eli Jyrkkäkoskelle saakka. Kirjanpitäjät kalastivat verkoilla, katiskoilla ja vapakalastusvälineillä. Tärkein kalastuskuukausi oli heinäkuu. Tärkeimmät saalislajit vuosina 2001 2003 olivat kilomääräisesti siika (49 % saaliista), muikku (19 % ), ahven (15 %), hauki (14 %), harjus, taimen, kirjolohi (1 % kutakin). Kiisken ja särjen osuus saaliista oli yhteensä 1 %. Kirjanpitokalastajien saama kokonaissaalis oli vuosina 2001 2003 yhteensä 1 120 kg.
10 Kalastajien kirjaamat kalastushaitat olivat lieviä. Verkkojen limoittuminen oli vuonna 2001 vähäistä ja saaliskaloissa ei ollut makuvirheitä. Vuonna 2002 verkoissa oli ajoittain vihreää limaa ja Rahkonlammen kaloissa oli vähäistä mudan makua heinäkuun lopulta syyskuun alkuun. Verkkojen limoittuminen oli edellisvuotta voimakkaampaa. Vuonna 2003 verkot likaantuivat toukokuussa hieman. Saaliskaloissa ei ilmennyt minkäänlaisia makuhaittoja. Tarkkailujaksolla Varisjoen virtaamat olivat kalastajien mukaan normaalia pienemmät, mikä yleensä voimistaa pyydysten limoittumista ja saaliin makuhaittoja. Kalataloustarkkailuaineiston ja verkkohavaskokeiden perusteella Varisjoen laitoksen toiminta ei ole haitannut alapuolisen vesistön kalastusta eikä vaikuttanut negatiivisesti kalakantoihin. Laitoksella ei ole velvoitetta tehdä kalanhoitotoimia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Varisjoen Lohen laitoksen vaikutusalueella ei ole suojelualueita. Laitoksen jätevesikuormituksella ei ole luonnonarvoja alentavaa vaikutusta. Vaikutus pintavesiin Laitoksen alapuolisessa Varisjoessa ja Rahkonlammessa sekä Syvälammessa, Saunalammessa ja Iso-Kuukasjärvessä voi ilmetä laitoksen fosforija typpipäästöistä johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa levänkasvua ja verkko- ja katiskapyydysten limoittumista. Kirjanpitokalastuksen ja kalastushaastattelun perusteella kalanviljelylaitoksen vaikutus alapuoliseen kalastoon ja kalastukseen on vähäinen. Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on hyvä. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Vähäistä pölyhaittaa voi muodostua liikenteen aiheuttamasta teiden pölyämisestä. Laitosalueella ei aiheudu haitallisia vaikutuksia kaasujen, hajun tai pölyn leviämisenä. Kuolleet kalat kerätään päivittäin ja kompostoidaan eikä laitoksella perata kaloja. Melun ja tärinän vaikutukset Kalalaitoksen toiminnasta aiheutuu melua vain lietteenpoistossa käytettävien koneiden toimiessa. Vähäistä melua aiheutuu laitosalueen liikenteestä. Tärinää ei aiheudu. Vesilain mukainen intressivertailu Hankkeen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toiminnasta työllistyviin henkilöihin (3 henkilöä) ja heidän talouksiinsa elinolosuh-
11 teiden parantumisena. Kalalaitosta on hoidettu siististi ja varastoitavia tavaroita varten on riittävät tilat, joten toiminta ei aiheuta maisemallista haittaa. Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitos pitää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, veden lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot. Virtaama mitataan selkeytysaltaiden ja Varisjoen väliseen penkereeseen asennetuilla virtaamanmittauslaitteilla. Päästötarkkailu Nykyiseen laitoksen jätevesien kuormitustarkkailuun kuuluu 11 näytekertaa (2 x kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa, 1 x huhti-, loka- ja joulukuussa). Näytteet otetaan vuorokauden kokoomanäytteinä automaatilla ja näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori ja lämpötila. Virtaamat mitataan näytteenottoajankohtana laitoksen alapäässä olevilla virtaamanmittauslaitteilla. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailuohjelman mukaan näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, heinä- ja elokuu) laitoksen ylä- ja alapuolisesta Varisjoesta, Rahkolammesta, Hepojoesta ja Ala-Vuotunkijärvestä. Vesistötarkkailun näytteistä analysoidaan näkösyvyys, lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, väri, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, rauta ja lämpökestoiset kolibakteerit. Kesällä määritetään lisäksi fosfaattifosfori, nitraattityppi ja kloryfylli-a (järvipisteiltä). Limoittumishaittojen selvittämiseksi tehdään verkkohavasten inkubointikokeita neljällä alueella eli Varisjoessa laitoksen ylä- ja alapuolella, Rahkolammessa ja Ala-Vuotunkijärvessä. Havaksista määritetään kiintoaine ja klorofylli-a. Laitoksella on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, jonka ohjelman on Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksynyt 18.1.2001. Tarkkailu on toteutettu kirjanpitokalastuksena. Hakemussuunnitelmassa esitetään, että kalataloustarkkailua voidaan jatkaa tähän asti toteutetulla tavalla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeustilanteita, joissa vakavampia ympäristöhaittoja olisi aiheutunut, ei laitoksella ole sattunut. Rakenteet ja toimintatapa on turvannut ympäristövahingoilta, eikä ole odotettavissa, että sellaisia sattuisikaan.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET 12 Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Meneillään olevalla lupakaudella laitoksen kuormituksessa ei ole tapahtunut kasvua. Hankkeesta ei vesistötarkkailun ja kalatalous- ja rannankäyttöselvityksen tietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita. Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus-, tai muita toimenpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 5.4.2004 laitosalueen kartalla, voimassa olevilla oikeuden päätöksillä, selvityksellä mm. vedenoton lisäämisen tarpeesta ja vaikutuksista, puhdistustekniikkakokeilusta, laitoksen kuormituksesta, kalojen käsittelystä laitoksella syntyvistä jätteistä, kuolleiden kalojen kompostoinnista, pumpatun lietteen käsittelystä, lähietäisyydellä olevien tilojen sijainnista ja omistajista yhteystietoineen sekä laitoksen alapuolisen Varisjoen rantatilojen ja vesialueen omistajista yhteystietoineen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kuusamon kaupungissa 5.5. 4.6.2004 sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungille, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 5.5.2004 Koillissanomatlehdessä. Muistutukset ja mielipiteet 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus katsoo, että toiminnan jatkaminen hakemusasiakirjojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Laitos on jo neljän vuoden ajan vuodesta 2000 alkaen päässyt uusille maalaitoksille asetettuihin tavoitteisiin fosforin ja typen ominaiskuormituk-
13 sen osalta tuotettua kalakiloa kohden. Pienentyneen kuormituksen vuoksi hakijan esittämää vedenoton lisäämistä voidaan puoltaa. Hakemusasiakirjoista ja esitetystä tarkkailusuunnitelmasta ei ympäristökeskuksella ole huomautettavaa. Ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Lupamääräykset tulisi tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua. 2. Kainuun TE-keskus, kalatalousyksikkö Varisjoen laitosta hoidetaan hakemuksesta saatavien tietojen perusteella hyvin, ja kasvatuksessa on päästy poikkeuksellisen alhaiseen rehukertoimeen. Toiminnalla on kuitenkin selvä vaikutus alapuolisen vesistön ravinnepitoisuuksiin. Vaikka alapuolinen vesistö on edelleen vain lievästi rehevä, on muutos suhteellisen suuri: vuosien 2000 2002 heinä-elokuun näytteissä kokonaisfosforipitoisuus kasvoi laitoksen ylä- ja alapuolisen näytepisteen välillä keskimäärin 68 %. Rehevyystason nousu näkyy myös havaskokeissa, joissa ainekertymät ovat yleensä olleet laitoksen alapuolella suurempia kuin yläpuolella. Kirjanpitokalastajat ovat ilmoittaneet "tavanomaisista" kalastushaitoista, mikä raportin laatijan mukaan tarkoittaa sitä, ettei kuormituksesta ole aiheutunut haittaa kalastukselle. Havaskokeiden ja vesistötarkkailun perusteella voi kuitenkin päätellä pyydysten limoittumisen olevan laitoksen alapuolella selvästi yläpuolta voimakkaampaa. Kirjanpitokalastajien kommentit tarkoittanevatkin haitan pysyneen viime vuosina entisen tasoisena, eikä sitä, ettei haittaa lainkaan olisi. Hakemuksessa ei ole selvitetty kalastuksen määrää alapuolisessa vesistössä. Koska haittoja kuitenkin selvästi aiheutuu, on alueen kalastusta tarpeen selvittää tarkemmin osana tulevan lupakauden tarkkailua. Tietoja voidaan käyttää arvioitaessa toimenpidevelvoitteen tarpeellisuutta seuraavan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä. Kainuun TE-keskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Lupa myönnetään toistaiseksi. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Tarkkailua on täydennettävä lupakauden loppupuolella tehtävällä kalastustiedustelulla tai muulla selvityksellä, jolla selvitetään kalastushaitat sekä kalastuksen määrä ja laatu laitoksen alapuolisella alueella. Laitokseen saadaan johtaa vettä enintään 0,8 m3/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Varisjoen kulloisestakin virtaamasta. 3. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Varisjoen ja sen alapuolisten vesistöjen ravinnekuormitus on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, samoin vesistön tila on kohentunut jossain määrin. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Varisjoen laitoksen kuormitusta tai vedenottoa ei tule ainakaan kasvattaa nykyisestä. Näkemystään lautakunta perustelee sillä, että vastaanottava vesistö on edelleenkin lievästi rehevöitynyt. 4. Kuusamon kaupunki, kaavoitusviranomainen Hanke sijoittuu Varisjoen varrelle yläjuoksulle Suininkijärven puoleiseen päähän. Alueella ei ole vahvistettua kaavaa. Suininkijärven ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä helmimaaliskuussa 1996. Kaavan laadinta keskeytyi kunnan resurssien puut-
14 teeseen. Kala-allasalue on merkitty luonnokseen. Kala-allasalueen lounaispuolelle on osoitettu pysyvälle asumiselle tai matkailulle 2 rakennuspaikkaa, kaakkoispuolelle niemeen loma-asumiselle 3 rakennuspaikkaa ja joen vastakkaiselle rannalle on osoitettu pysyvälle asumiselle 2 rakennuspaikkaa. Rantaosayleiskaavaluonnoksen mukaiset edellä luetellut rakennuspaikat on rakennettu. Kala-allasalue ei laajene, joten hanke ei ole ristiriidassa rantaosayleiskaavaluonnoksen aluevarausten kanssa. 5. Kuusamon kalastusalue Laitokselle ei tule myöntää enempää veden käyttöoikeutta kuin sillä nykyisen luvan perusteella on. Jo nykyisen toiminnan seurauksena mm. fosforikuormitus alapuoliseen vesialueeseen on erittäin suuri ja aiheutuneista haitoista on kokemuksia pitkältä ajalta. Hakemuksessa esitetty merkittävä veden käytön lisääminen mahdollistaisi myös tuotannon lisäämisen, jonka kuormitusvaikutus erittäin todennäköisesti suurentaisi nykyisiä haittoja veden laatuun ja sitä kautta kalastukseenkin. Mikäli vedenkäytön/tuotannon lisäämislupa myönnetään, vaatii kalastusalue määrättäväksi nykyistä tehokkaamman kuormitus- ja kalataloustarkkailun alapuolisen vesistön osalle sekä aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen korvaamisen joko kalaistutustai kalatalousmaksuvelvoitteena. 6. Suiningin kalastuskunnan osakaskunta Hoitokunta yhtyy Kuusamon kaupungin ympäristölautakunnan kannanottoon. 7. AA(Tammi RN:o 7:6, Kuusamo Vuotungin kylä) Tila on n. 40 ha:n suuruinen metsätila, joka on hankittu perheen virkistyskäyttöä varten vuonna 1976. Tila rajoittuu n. 1,5 km:n matkalta Iso-Kuukas ja Pikku-Kuukas nimisiin järviin, joiden kautta virtaavat lohikasvattamon poisto- ja valumavedet. Nämä järvet sijaitsevat noin 4 km Varisjoen niskalta ja muodostavat ensimmäiset laajemmat altaat, joissa veden virtaus hidastuu. Järvet ovat siten jonkinlaisia "saostusaltaita", ja on oletettavaa, että ne keräävät ravinteita ja saasteita, ja aiheuttavat näin järvien veden laadun huononemisen. Esitämme, että ympäristölupavirasto ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin edellä mainittujen haittojen poistamiseksi. Kalankasvatus sopii mielestämme huonosti Koillismaan herkkään luontoon, ja siitä olisi pyrittävä vähitellen luopumaan. Luonnonvarojen tuhoaminen ei ole rahalla korvattavissa. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on 14.7.2004 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakija on katsonut, että ympäristökeskus on puoltanut kaikkia edellisen luvan lupaehtoihin haettuja muutoksia. Koska ympäristökeskuksella ei ole tarkkailusuunnitelmasta huomauttamista, pyytää hakija sen vahvistamista esitetyssä muodossa. 2. Kainuun TE-keskus, kalatalousyksikkö Hakijan mielestä toiminta on ollut luotettavaa eikä odottamatonta vaikutusten lisääntymistä ilmeisesti tapahdu ja sen vuoksi lupa olisi myönnettävä
15 10 vuodeksi eikä vain vuoden 2010 loppuun. Myös nykyinen kalataloustarkkailu on katsottava riittäväksi ja vesistövaikutuksiin oikein suhteutetuksi. 3. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta Hakijan tarkoituksena on edelleen pienentää kuormitusta ja sen varmistamiseksi tarvitaan suhteellisen pieni vedenoton lisäys. Riittävä vesimäärä tuotannossa pienentää vesistökuormitusta rehunkäytön paremman hyötysuhteen kautta ja puhdistuslaitteiden paremman toiminnan ansiosta. Tämän vuoksi, ja viranomaisen tuen nojalla, hakijan esittämät lupaehtojen muutokset tulisi hyväksyä. 5. Kuusamon kalastusalue Näyttöä väitetyistä haitoista ei kuitenkaan ole ja myös viranomaisten tuen nojalla hakijan esittämät lupaehtojen muutokset tulisi hyväksyä. Hakijan tarkoituksena ei ole lisätä vesistökuormitusta, vaan vähentää sitä jatkuvasti. Tarkkailun laajentaminen ei ole perusteltua. 6. Suiningin kalastuskunnan osakaskunta Hakijan vastine on sama kuin edellä Kuusamon kaupungille. 7. AA Tutkimusten mukaan Varisjoen Lohen kuormitus ei ole muuttanut järvien veden laatua huonommaksi. Lupaehtojen rajoitukset toiminnalle riittävät turvaamaan alueen virkistyskäyttöarvot. Neuvottelut ja tarkastukset Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen laitoksella 2.9.2004. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Varisjoen Lohi Oy:lle luvan veden johtamiseen Varisjoesta ja Suininkijärvestä Varisjoen laitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Varisjoen Lohi Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen maaaltaissa Varisjoen varrella sijaitsevassa Varisjoen kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen selkeytysaltaiden kautta Varis-
16 jokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 70 000 kg. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä enintään 0,7 m 3 /s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Varisjoen kokonaisvirtaamasta. Suininkijärvestä johdettavan veden määrä saa olla korkeintaan 1/3 laitokselle johdettavasta määrästä. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle 30.12.2003 toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan 12.4.1994 päivätyn pääpiirustuksen (MK 1:500) mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 70 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 300 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 2,5 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Selkeytysaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana vähintään kaksi kertaa viikossa.
Päästöt ilmaan 17 4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät biojätteet on kompostoitava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Lietteen poistosta ja käsittelystä on laadittava suunnitelma, josta käy selville lietteen poistotapa, aikataulu ja lietteen sijoitus. Suunnitelma on toimitettava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen 9. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua havaintoaikojen ja -paikkojen sekä määritysten ja raportoinnin osalta. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
18 Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 11. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristölupa Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Varisjokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla ja Varisjoen suvantoosuuksilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.
19 Laitoksen tuotantomäärää ja rehunkäyttöä ei lisätä nykyisestä, eikä kuormitus lisäänny nykyisestä. Toimintaa voidaan jatkaa nykyisen päätöksen sallimassa laajuudessa, koska laitoksen jätevesien vaikutukset Varisjoessa toiminta-aikana ovat olleet verrattain vähäisiä. Vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 14.5.1998 myönnetyn vesioikeuden luvan antamisen jälkeen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vettä 700 l/s. Se on riittävä määrä hakemuksen mukaiselle kalojen lisäkasvulle. Perusteita vesimäärän lisäämiselle ei ole. Nykyisestä vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus harkitsee sopivat Varisjoen virtaamien mittausajankohdat. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on laskettu hakemuksen mukaisella rehukertoimella 1,0. Kasvatukseen käytettävän rehun enimmäismäärä on aikaisemman luvan mukainen. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa.
20 Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttötarkkailun, sekä jätevesien päästö- ja vaikutustarkkailun. Käyttötarkkailuun kuuluu hoitopäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päätöksen liitteenä oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vaikutustarkkailun vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevat ohjelmat ovat voimassa, kunnes uudet ohjelmat tulevat voimaan. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on tärkeä kalastuksellisesti ja kalojen lisääntymisalueena ja kuormituksen vaikutukset ovat edelleen nähtävissä pohjan ja pyydysten limoittumisena. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä niistä merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo nyt riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannanoton kasvatuksessa käytettävän kuivarehun laadusta, tarkkailuohjelmasta ja käytettävästä vesimäärästä sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon kalatalousyksikön vaatimukset kalastustiedustelun tekemisestä ja lupamääräysten tarkistamisajankohdasta sekä kannanoton otettavan vesimäärän lisäämisestä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 3. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta 5. Suiningin kalastuskunnan osakaskunta
21 Lupamääräysten mukaan vedenottoa laitokselle ja rehun käyttöä ei lisätä, joten kuormitus alapuoliseen vesistöön ei kasva nykyisestään. 4. Kuusamon kalastusalue 6. AA Lupamääräysten mukaan vedenottoa laitokselle ja rehunkäyttöä ei lisätä, joten kuormitus alapuoliseen vesistöön ei kasva nykyisestään. Lupamääräyksissä on kalastustiedusteluvelvoite. Nykyisestä toiminnasta ei ole aiheutunut korvattavaa tai toimenpitein poistettavaa vahinkoa tai haittaa. Uuden luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2012 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen vesioikeuden 14.5.1998 antama päätös nro 15/98/2 ja vesiylioikeuden 8.10.1998 antama päätös nro 118/1998. Voimaan jää edelleen vesioikeuden 13.5.1991 antama lopputarkastuspäätös nro 33/91/2 rakenteita koskevan lupaehdon A.1) toisen ja kolmannen kappaleen osalta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 22 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 15/98/2. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti (1300/2004), 52 1 momentti, 55 2 momentti (1300/2004) Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 1700 euroa. Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu yli 50 000 kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 1700 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m 3 /d) koskevan asian käsittelymaksu on 840 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä). MK/lk Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 529 Liitteet 1.Valitusosoitus 2.Tarkkailuohjelma
Liite 1 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 21.2.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.