Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin kuvaus



Samankaltaiset tiedostot
INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

Infra 2010 / Kuusamon pilotti Toteutusvaihe

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

PANK ry Tiemerkintäpäivät Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

- VERKOSTOPÄIVÄT , Oulu

Infra pilotti:

VARUSTE- JA LAITEINVENTOINTIOHJE HARJA-KÄYTTÄJILLE

LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU

Julkaisun saate 3/2019 kesäkuu 2019

KAISTAT. Ensimmäinen numero määräytyy seuraavasti: 1X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaan 2X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaa vastaan

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Tiemerkintäpäivät Kuopio. HARJA järjestelmän vaikutukset tiemerkintöihin ja tierekisteriuudistus Keijo Pulkkinen

XXX kaupunki / kunta SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 9. Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 10

Digiroadylläpitosovelluskoulutus

Digiroad-ylläpitosovelluksen uudet toiminnallisuudet

Hoidon alueurakoiden tiestötietopalvelu

Hoidon ja ylläpidon yhteisalueurakka Ranua , erityispiirteet

Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat Kaupalliset asiat

HARJA. Vesiväyläpäivä

LIITE Digiroad-julkaisuun 2014/1. Digiroad. Laaturaportti 2014/1

Liikenneviraston ja ELYkeskuksen. sekä arvonmuutosperusteet. PANK menetelmäpäivä Katri Eskola

KUNTIEN ALUEURAKAT VIHERALUENÄKÖKULMASTA HELSINKI PERINTEINEN ALUEURAKKAMALLI

Tie ja katutietojärjestelmä - kohti laadukasta reittiaineistoa. Kuntamarkkinat,

Laaturaportti 2012/3

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Paikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa. LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE ( )

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

ym -suunnittelu oy Teerikorventie Mänttä

Tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ KATUJEN JA KEVYENLIIKENTEEN VÄYLIEN TALVIHOIDOSTA SILKKIPERÄNTIEN, KESKUSTIEN JA JÄÄJOENTIEN OSALTA

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito

HUMPPA. Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

SÄHKÖINEN HANKINNAN JA TUOTANNON TOIMINTAMALLI. Infra 2010 iltapäiväseminaari Markku Teppo, Tiehallinto

HOIDON JA YLLÄPIDON ALUEURAKAN TIETOPALVELU. Tuotekuvauksen tiivistelmä

Digiroad metsätietiedon jakelualustana. Marko Keisala, Suomen metsäkeskus

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

T&M Autori Versio Series 60 -puhelimiin

Maanteiden pysäkkitietojen ylläpito-ohje Ely-keskuksille

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Osaamisklusteri - Competence Cluster

Ohje Maanteiden pysäkkitietojen ylläpito-ohje ELY-keskuksille

1 SUOMEN SILLAT SILLANTARKASTUSTOIMINTA KORJAUSSUUNNITTELU LAADUNVALVONTAMITTAUKSET YKSITYISTEIDEN SILLAT...

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

TARJOUSHINTA (alv 0 %) TARJOUSHINTA (alv 23 %) URAKKAHINTA YHTEENSÄ (sis. alv 23%) JYVÄSKYLÄN ETELÄINEN ALUEURAKKA HINTATARJOUSLOMAKE, YHTEENVETO

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

Infra 2010 / Kuusamon pilotti

Joukkoliikenteen pysäkki

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

1. Tuo web selaimella toimiminen ilman asennuksia ei oikein onnistu. Onko tuo välttämätön ominaisuus Simulandiassa?

Käytiin läpi aikaisempien työpajojen pohjalta tunnistettuja tarpeita, sekä tällä hetkellä käynnissä olevia aiheita.

Innovatiiviset hankinnat - HKL

VARASTOINTI / INVENTOINTI

Mobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

SOPIMUS(luonnos) KÄSIN ASENNETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET.

/ Kristiina Laakso. Tiehallinnon tietopalvelujen kehittäminen

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita.

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt

Aluevastaava Sakari Häyhä. Imatran alueurakka

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan

JOUTSAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1.2

DIGILOIKAT VUOSINA IIN ALUEURAKKA

Ajankohtaista tiemerkintöjen palvelusopimusten hankinnasta

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin

Transkriptio:

Matti Pikkarainen Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin Case Pudasjärvi-Taivalkoski alueurakka Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2007

Matti Pikkarainen Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin Case Pudasjärvi-Taivalkoski alueurakka Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2007 Tiehallinto Helsinki2007

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000595-v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Matti Pikkarainen: Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin. Helsinki 2007. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2007, 25 s. + liitt. 2 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000595-v. Asiasanat: hoito, alueet, kunnat, maantiet, kadut, kevyen liikenteen väylät, kilpailuttaminen, urakoitsijat, urakat, konsultit, toimintalinjat Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ja kuntien tai kuntaryhmien kanssa yhteisesti muodostettavat hoitoalueet ovat yleistymässä. Yhteisalueella maanteiden, katujen, kevyen liikenteen väylien ja yksityisten teiden hoidon palvelusopimus kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena. Yhteistyö Tiehallinnon ja kuntien sekä urakoiden muodostamiseen osallistuvien konsulttien kesken kaipaa toimintamallin ta, jolla kerrotaan urakan kilpailuttamisen edellyttämät tehtävät ja lähtötiedot. Tämän raportin tavoitteena oli kuvata Pudasjärvi-Taivalkoski alueen katujen ja yksityisteiden lähtötietojen hankinnan toimintamalli. Pudasjärvi-Taivalkoski alueen palvelusopimuksen kilpailuttamisen valmistelussa kehitettiin sähköistä yhteistyön toimintamallia ja testattiin sitä käytännössä. Käytännössä tämä tarkoitti mobiilin tiedonhallinnan, Digiroad aineiston, tietoverkkojen kautta käytettävien kanssakäymisportaalin palvelusivustojen ja Infra RYL -nimikkeistön hyödyntämistä sopimuksen valmistelussa. Toimintamallin kehittämisellä tähdättiin henkilöresurssein ja kustannusten säästämiseen. Palvelusopimuksen valmistelussa laadittiin osoitejärjestelmä kilpailutettavan alueen katuverkon, yksityistieverkon ja kevyenliikenteenväylien osalta käyttäen Digiroad aineistoa. Sopimusalueen suunnittelussa hyödynnettiin internet verkkoa ja selaimella käytettävää karttaohjelmistoa yhteistyön tehostamiseksi. Maastossa tapahtuva tietojen keräys tehtiin nopeasti käyttäen GPS paikannusta, valota, reaaliaikaista väyläosoitteen laskentaa ja mobiilia tiedonhallintaa. Tiestötietojen inventointi ja koostaminen tarjouspyyntöaineistoksi tehtiin eri osapuolien yhteistyönä käyttäen internet selaimella tehtävään erikoistuneita ohjelmistoja. Infra RYL nimikkeistöä käytettiin palvelusopimuksen lähtötietojen inventoinnissa. Urakan lähtötietojen hankinta tehtiin uudella toimintamallilla hyödyntäen uusinta teknologiaa ja tehtävään soveltuvia ohjelmistoja. Toimintamalli nopeutti lähtötietojen hankintaa ja teki eri osapuolien välisen yhteistyön sujuvaksi. Tuloksena työstä oli toimintamallin kehittämiseen liittyvät innovaatiot joita voidaan hyödyntää toiminnan edelleen kehittämiseksi.

ESIPUHE Tiehallinto voi tehdä kuntien ja kuntaryhmien kanssa yhteisiä hoitoalueita, joiden palvelusopimukseen sisältyy maanteiden lisäksi myös kunnan katujen, kevyen liikenteen väylien ja yksityisten teiden hoitoa. Palvelusopimus kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena. Voittaneen paleluntuottajan kanssa tilaajaorganisaatiot tekevät erilliset sopimukset. Yhteisalueurakassa katuverkon ja yksityistieverkon aineiston hankinta aiheuttaa urakan muodostamiselle uusia haasteita. Yhteistyö Tiehallinnon ja kuntien sekä urakoiden muodostamiseen osallistuvien konsulttien kesken kaipaa toimintamallin ta, jolla kerrotaan urakan kilpailuttamisen edellyttämät tehtävät ja lähtötiedot. Tämän raportin tavoitteena oli kuvata Pudasjärvi-Taivalkoski alueen katujen ja yksityisteiden lähtötietojen hankinnan toimintamalli. Lähtötietojen hankinnan tilaajina olivat Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta. Työssä tavoitteena oli kehittää sähköistä yhteistyön toimintamallia ja testata sitä käytännössä. Saatuja kokemuksia voidaan siten hyödyntää toimintamallin edelleen kehittämiseksi. Tämän raportin tavoitteena on kuvata toimintamalli sillä tarkkuudella, että kunnan päättäjille voidaan tulevien yhteisalueurakoiden yhteydessä kertoa sopimusten valmistelun ja sähköisen kilpailuttamisen vaatimat tehtävät. Pudasjärvi-Taivalkoski alueen katuverkon ja yksityisteiden lähtötietojen inventoinnin suoritti ja tämän raportin laati Tietomekka Oy. Inventointityö tehtiin kesällä 2007. Yhteisalueurakka tulee kilpailuun keväällä 2008 ja palvelusopimus alkaa 1.10.2008. Oulussa lokakuussa 2007 Tiehallinto Oulun tiepiiri

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin 5 Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 SÄHKÖINEN HOIDON HANKINTAMENETTELY TIEHALLINNOSSA 8 3 TOIMINTAMALLI 10 3.1 Palvelusopimuksen valmistelu 10 3.2 Tarjouspyynnön valmistelu 11 3.2.1 Osoitejärjestelmän laadinta 11 3.2.2 Sopimusalueen muodostaminen 12 3.2.3 Lähtötietojen maastoinventointi 13 3.2.4 Tiestötietojen valokuvainventointi tietokantaan 16 3.3 Tarjouspyynnön lähtöaineiston vieminen sähköiselle kauppapaikalle 18 4 VÄYLÄVERKOLTA INVENTOITAVAT TIEDOT 19 4.1 Tiehallinnon maanteiden palvelusopimusten tarjouspyynnön lähtötiedot. 19 4.2 Katuverkolta talvihoidon tarjouspyynnön yhteydessä tarvittavat lähtötiedot. 21 4.3 Katuverkolta liikenneympäristön kesähoidon tarjouspyynnön yhteydessä lisäksi tarvittavat tietolajit. 21 5 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN KOKEMUKSIA 23

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin JOHDANTO 7 1 JOHDANTO Tiehallinnon hankintastrategian mukaan hoidon alueurakat kehitetään monipuolisiksi palvelusopimuksiksi. Hoidon palvelusopimusten kestoa pidennetään nykyisestä 5 ja 7 vuodesta mahdollisesti aina 10 vuoteen saakka. Kuntien ja kuntaryhmien kanssa voidaan yhdessä muodostaa laajempia hoitoalueita, jolloin palvelusopimukseen sisällyttää maanteiden lisäksi myös katujen ja yksityisteiden hoitoa. Vastaavasti kuntien urakoihin voidaan sisällyttää Tiehallinnon vastuulla olevien kevyen liikenteen väylien hoitoa. Tiehallinnossa on otettu käyttöön sähköinen hankintatoiminta kilpailutettaessa tiepitoon liittyviä urakoita ja palvelusopimuksia. Kuntien kanssa yhteisalueurakoina tapahtuva kilpailutus on yleistymässä. Yhteisalueurakassa katuverkon ja yksityistieverkon mukaantulo aiheuttaa urakan muodostamiselle uusia haasteita. Yhteistyö Tiehallinnon ja kuntien sekä urakoiden muodostamiseen osallistuvien konsulttien kesken kaipaa toimintamallin ta, jolla kerrotaan urakan kilpailuttamisessa tarvittavien tietojen hankintaprosessi. Pudasjärvi-Taivalkoski yhteisalueurakan kilpailuttamisen yhteydessä tavoitteena oli myös kehittää sähköistä yhteistyön toimintamallia ja testata sitä käytännössä. Saatuja kokemuksia hyödynnettiin toimintamallin edelleen kehittämiseksi. Tämän raportin tavoitteena on kuvata toimintamalli, jota on käytännössä kokeiltu Pudasjärven ja Taivalkosken hoidon yhteisalueurakoiden kilpailuttamisen valmistelussa. Raporttia voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla kerrotaan kunnan päättäjille yhteisalueurakoiden tarjouspyynnön lähtötietojen hankinnan vaatimat tehtävät ja toimintamalli.

8 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin SÄHKÖINEN HOIDON HANKINTAMENETTELY TIEHALLINNOSSA 2 SÄHKÖINEN HOIDON HANKINTAMENETTELY TIEHALLINNOSSA Hoidon palvelusopimuksissa otetaan käyttöön sähköinen tiedon hallinta. Tavoitteena on tehostaa tarjoustoimintaa ja laadunhallintaa sekä automatisoida tietojen keruuta, käsittelyä ja jakelua. Pääosin verkossa tapahtuvalle sähköiselle hankintamenettelylle ovat tunnusomaisia seuraavat asiat ja toiminnot: Sähköiset tienpidon suunnitelmat ja hankintaohjelmat Kaikki hankkeiden lähtö-, oheis- ja taustamateriaali sähköistä Sähköiset tarjouspyynnöt ja -asiakirjat Tarjousten tekeminen ja jättäminen sähköistä ja dokumentoitua Sähköinen verkossa tapahtuva tarjousten arviointi ja analysointi Sopimusten hallinta ja yhteistyö sähköistä verkossa tapahtuvaa Sähköinen maksuliikenne Automatisoitu laadunosoitus ja raportointi Automatisoitu laadunvalvonta ja sitä koskeva tiedonkeruu, jalostus ja jakelu Sähköinen tiestötiedon ylläpito (mobiilit toimintamallit). Sähköinen hankintamenettely otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäiset uuden toimintamallin kehitysaskeleet on Tiehallinnossa jo otettu. Tiehallinnon urakoissa palveluntuottajat ovat mm. saaneet tarjouslaskennan lähtötiedot internet verkon välityksellä sähköisestä kauppapaikasta. Tavoitteena Tiehallinnossa on, että sähköinen hankintamenettely on käytössä täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä, jolloin se on kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista Tiehallinnon ja palveluntuottajien välillä. Sähköiseen hankintaan ja kaupankäyntiin siirtyminen edellyttää, että kaikki suunnitelmat ja asiakirjat ovat sähköisessä muodossa. Täysi taloudellinen hyöty sähköisestä hankintamenettelystä saadaan, kun koko prosessi suunnittelusta hankintaan toimii sähköisesti. Kilpailuttamisportaalit tarjouspyyntöprosessissa ja kanssakäymisportaalit palvelusopimuksen toteutuksen seurannassa ovat käytössä osana sähköistä hankintamenettelyä. Portaaleissa tieto liikkuu kaksisuuntaisesti. Kilpailuttamisen osalta tarvittava sähköinen kauppapaikka kuuluu tilaajalle ja palvelun tuottamiseen liittyvä kanssakäymisportaali palveluntuottajalle. Tiehallinto edellyttää, että jokaisessa vuonna 2008 alkavassa hoidon palvelusopimuksessa käytetään palveluntuottajan toimesta tarjottavaa kanssakäymisportaalia tiedonvälitykseen tilaajan ja palveluntuottajien välillä. Hoidon ja ylläpidon hankinnoissa siirrytään koko Tiehallinnossa yhteisen tietoperustan käyttöön. InfraRYL -nimikkeistö otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta ja käyttöä laajennetaan vaiheittain. Vuonna 2010 sisällytetään 3D - suunnitteluvaatimukset myös hoidon ja ylläpidon palvelusopimuksiin, joihin sisältyy kohteiden (tiet, sillat, rakenteet, varusteet ja laitteet) teknistä suunnittelua. Palvelusopimuksilla siirretään uusia tehtäviä ja vastuuta markkinoille. Palvelusopimukset merkitsevät uutta toimintamallia ja uusia osaamisvaatimuksia sekä tilaajalle että palveluntuottajalle. Hoidon palvelusopimusten kehittämi-

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin SÄHKÖINEN HOIDON HANKINTAMENETTELY TIEHALLINNOSSA 9 sen askelluksiin kuuluvat markkinoiden kehittäminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen, tiedon hallinnan kehittäminen, tilaajan hoito- ja ylläpitosuunnitelman sekä ylläpidon ohjausvälineistön kehittäminen.

10 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI 3 TOIMINTAMALLI 3.1 Palvelusopimuksen valmistelu Tiehallinnolla on vuosien kuluessa muodostunut yhtenäinen rakenne hoidon palvelusopimuksien asiakirjoille ja tarjouspyynnön yhteydessä annettaville lähtötiedoille. Sisällytettäessä kuntien katuverkkoa, kevyenliikenteenväyliä ja yksityisteitä mukaan maanteiden palvelusopimuksien kilpailuttamiseen, kannattaa tarjouspyyntöasiakirjat ja toimintamallit yhtenäistää mahdollisimman hyvin Tiehallinnon käyttämien sopimusmallien kanssa. Yhteisalueurakassa Tiehallinnolla ja kunnalla on yksi yhteinen tarjouspyyntö. Palveluntuottaja tekee tarjouksen, jossa molemmille organisaatioille on määritelty erillinen hinta. Tiehallinto ja kunta tekevät erilliset sopimukset kilpailun voittaneen palveluntuottajan kanssa. Palvelusopimuksen suunnittelu alkaa yleensä Tiehallinnon ja kunnan yhteisellä palaverilla. Siinä todetaan Tiehallinnon palvelusopimuksen kilpailuttamisen aikataulu ja informoidaan molempia osapuolia yhteisalueurakan vaatimista tehtävistä ja toimintamallista. Taustalla kunnassa on yleensä teknisen lautakunnan päätös, jolla on oikeutettu tekninen toimi aloittamaan yhteisalueurakan valmistelutyöt ja asiasta on myös tiedotettu kaupunginhallitusta ja valtuustoa. Ensimmäinen tehtävä kunnassa on miettiä alustava suunnitelma urakkaalueen laajuuden ja palvelusopimukseen kuuluvien tehtävien osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa päätöstä siitä, mitkä kadut, kevyenliikenteenväylät ja yksityistiet otetaan mukaan palvelusopimukseen ja missä laajuudessa talvihoidon ja kesähoidon tehtävät sisältyvät sopimukseen. Näiden tietojen perusteella voidaan aloittaa konkreettinen työ palvelusopimuksen valmistelemiseksi. Tiehallinto tilaajavirastona kilpailuttaa hankintapalveluja tuottavia konsultteja ja käyttää näiden palveluja tarjouspyyntöjen valmistelussa. Yhteisalueurakassa kunta voi hyödyntää samoja asiantuntijoita aineiston valmistelussa. Konsultteja käytetään yleensä tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjojen laadinnassa sekä tarjouspyynnön lähtötietojen inventoinnissa ja koostamisessa. Jos asiakirjat laaditaan Tiehallinnon palvelusopimusten pohjalle, kunnan katuverkon mukaantulon vaikutus kaupallisten ja teknisten asiakirjojen muutosten työmäärään on mahdollisimman pieni. Kunnan vastuulle jää lähinnä tilata tarjouspyynnössä esitettävät lähtötiedot oman väyläverkon osalta. Jotta yhteisalueurakan kilpailuttaminen voidaan suorittaa Tiehallinnon kanssa sujuvasti, täytyy katuverkolta tehdä lähtötietojen inventointi samoilla periaatteilla kuin maanteiltäkin. Tarjouspyyntö liitetietoineen voidaan silloin välittää sähköisen kauppapaikan kautta palveluntuottajille. Tiedot myös tukevat sopimusaikana tapahtuvaa yhteistyötä ja sopimuksen hallintaa. Tarvittavien lähtötietojen inventointiin vaikuttaa kunnan päätös palvelusopimukseen sisällytettävien tehtävien määrästä.

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI 11 3.2 Tarjouspyynnön valmistelu Tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa laaditaan kaupalliset ja tekniset asiakirjat sekä koostetaan tarjouspyynnön yhteydessä laskennan tueksi luovutettavat lähtötiedot. Lähtötiedot määrittävät maanteiden, katujen ja yksityisteiden osalta sopimusalueen laajuuden ja tarjouslaskennassa tarvittavat liikenneväylien ominaisuustiedot. Pudasjärvi - Taivalkoski yhteisalueurakan kilpailuttamisessa tavoitteena oli kehittää sähköistä yhteistyön toimintamallia tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa ja testata sitä käytännössä. Tämä tarkoitti mobiilin tiedonhallinnan, Digiroad-aineiston, tietoverkkojen kautta käytettävien kanssakäymisportaalin palvelusivustojen ja Infra RYL -nimikkeistön hyödyntämistä asiakirjojen valmistelussa. Toimintamallin kehittämisellä tähdättiin henkilöresurssien ja kustannusten säästämiseen. Kunnat tekivät sopimuksen hankintapalveluja tarjoavan konsultin kanssa lähtötietojen koostamiseksi. Konsultti tarjosi projektin käyttöön kanssakäymisportaalin internet verkossa, josta eri osapuolet pääsivät karttapohjaisen käyttöliittymän kautta muuttamaan lähtötietoja sekä seuraamaan reaaliaikaisesti lähtötietojen koostamisen edistymisen. Konsultin keskeisimmät tehtävät olivat osoitejärjestelmän laadinta kilpailutettavan alueen katuverkon, yksityistieverkon ja kevyenliikenteenväylien osalta käyttäen Digiroad aineistoa, sopimusalueen muodostaminen laaditun osoitejärjestelmän mukaiselle verkolle, maastossa tapahtuva tietojen keräys käyttäen GPS paikannusta, valota, reaaliaikaista väyläosoitteen laskentaa ja mobiilia tiedonhallintaa, tiestötietojen inventointi ja koostaminen käyttäen internet selaimella käytettäviä ohjelmistoja ja palvelusopimuksen lähtötietojen koostaminen. 3.2.1 Osoitejärjestelmän laadinta Maanteiden tiedot on Tiehallinnossa tallennettu tierekisteriin, siltarekisteriin sekä tiestötietorekistereihin. Yhteistä kaikille rekisterille on sijaintitiedon esittämisessä käytettävä tierekisteriosoitejärjestelmä, jolla yksittäinen kohta tai tieväli ilmaistaan tienumeron, tieosanumeron ja tieosan alusta mitattujen etäisyystietojen avulla. Tierekisteriosoitejärjestelmän avulla saadaan ominaisuustiedot liitettyä tielinjalle ja tarjouspyynnön kaupallisissa sekä teknisissä asiakirjoissa voidaan yksiselitteisesti ja täsmällisesti ilmaista yksittäinen paikka tieverkolla. Tämä ominaisuus tarvitaan esimerkiksi hoitoluokituksen määrittelemiseksi liikenneväylälle. Yhteisesti käytettävä osoitejärjestelmä mahdollistaa sähköisen tienpidon hankintatoiminnan.

12 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI Kuntien katuverkolta, kevyenliikenteenväyliltä sekä yksityisteiltä puuttuu nykyisin tierekisterin kaltainen osoitejärjestelmä. Suomessa käytettävän Digiroad tietokannan avulla voidaan katuverkolle luoda tierekisteriosoitteen kaltainen katuosoitejärjestelmä. Tarjouspyyntöasiakirjojen valmisteluvaiheessa konsultin ensimmäisiä tehtäviä oli muodostaa Pudasjärvi-Taivalkoski alueelta katuverkolle, kevyenliikenteenväylille ja yksityisteille osoitejärjestelmät. Kukin kunnan katu sai nimensä perusteella yksilöllisen numeron. Katuosoitejärjestelmässä katu pilkottiin risteysvälien mukaisesti katuosiin ja kullekin katuosalle annettiin järjestysnumero. Katuosien geometria kullekin katuosalle muodostettiin ketjuttamalla Digiroadin liikenne-elementit luontevan osoitteen kasvusuunnan mukaisesti. Osoitteen kasvusuuntana käytettiin kaksisuuntaisilla kaduilla talonumeroinnin suuntaa ja yksisuuntaisilla sallittua ajosuuntaa. Sijainti katuosoitteella ilmaistiin siis kadunnumeron, katuosanumeron ja katuosan alusta mitatun etäisyyden avulla. Kaduille luotava numerointi tehtiin seuraavan mukaisesti. Ensimmäinen numero on Digiroadin väylätyyppi. Seuraavat kolme numeroa muodostuivat kuntanumerosta. Seuraavat neljä numeroa ovat kunnan sisäinen katunumero. Kokonaisuudessaan kadunnumero on siis esimerkiksi muotoa 25640370. Laaditussa katuosoitejärjestelmässä paikka voidaan ilmaista seuraavasti: Uusikatu välillä Hallituskatu-Pakkahuoneenkatu etäisyydellä 37 m tai Uusikatu, Katuosa 5, Etäisyys 37 m tai 2564370 5 37. Kuntien kevyen liikenteen väylille ja yksityisteille luotiin katuosoitteen kaltainen osoitejärjestelmä, jossa risteyskohdat jakoivat väyläosat. Kullekin väylälle annettiin väylänumero ja risteysvälien mukaisesti väyläosan numero. Sijainti ilmaistiin liittämällä edellä mainittuihin numeroihin väyläosan alusta mitattu etäisyysarvo. Sopimusalueen väyläverkko tehtiin yhdistämällä maanteiden, katujen, yksityisteiden ja kevyen liikenteen väylien geometriat. Maanteiden tierekisteriosoite ja geometriatiedot luettiin Tiehallinnon paikkatietojärjestelmästä ja kunnan väyläverkon osoitejärjestelmä muodostettiin Digiroadista. Ajoratojen geometria ja osoitejärjestelmät pakattiin tietokannaksi, jota käytettiin mobiililaitteissa ajoneuvoja paikannettaessa sekä kanssakäymisportaalissa inventointitietoja esitettäessä karttapohjalla. 3.2.2 Sopimusalueen muodostaminen Pudasjärvi-Taivalkoski sopimusalueen lähtötietojen koostaminen aloitettiin urakka-alueen määrittämisellä. Kanssakäymisportaaliin oli Digiroadin ja Tiehallinnon PTJ:n perusteella laadittu koko valtakunnan kattava maanteiden, katujen, kevyenliikenteenväylien ja yksityisteiden liikenneväylien geometria ja osoitejärjestelmä. Kunta luovutti tiedot aikaisempien vuosien aurausrei-

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI 13 teistä ja kunnan avustusta saaneista yksityisteistä konsultille karttamuodossa. Näiden tietojen perusteella konsultti teki alustavan valintatyön palvelusopimukseen mukaan tulevista liikenneväylien jaksoista. Työskentely tapahtui selaimella käytettävillä karttapohjaisilla työkaluilla suoraan internet palvelimen tietokantaan. Sopimusalueen lopullinen laajuus määräytyi kunnan teknisen toimen asiantuntijan toimesta tehdyn suunnittelutyön tuloksena käyttäen kanssakäymisportaalia. Suunnittelutyössä tarkistettiin vuoden aikana tapahtuneet muutokset yksityisteiden hoitotarpeen osalta. Samoin tarkistettiin karttaa ja valokuvia apuna käyttäen palvelusopimukseen mukaan tuleva pituus yksityistiestä. Kuva 1. Palvelusopimuksen laajuuden muokkaussivu. Koska tarjouspyynnön sopimusalueen muodostaminen tapahtui kanssakäymisportaalin yhteisesti käytettävillä työkaluilla, oli kunnan, Tiehallinnon ja konsulttien nähtävillä reaaliaikainen tilanne suunniteltavasta sopimusalueesta. 3.2.3 Lähtötietojen maastoinventointi Tarjouspyyntö muodostuu kaupallisista ja teknisistä asiakirjoista sekä asiakirjojen sisältöä tarkentavista tarjouspyynnön lähtötiedoista. Tieverkon ominaisuustiedot eli tiestötiedot muodostavat keskeisen osan tarjouspyynnön lähtötietoja. Näiden tietojen hankinta vaatii vielä nykyisin maastossa tapah-

14 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI tuvaa havainnointia ja tietojen keräystä, koska koko alueen kattavaa ajantasaista rekisteriä ei ole vielä olemassa. Tarjouspyynnön yhteydessä urakoitsijalle annettavat lähtötiedot ovat tärkeä osa palvelusopimuksen hinnan muodostusta. Lähtötietojen avulla tarjoaja saa määrätiedot ja asiakirjoissa kuvatut laatuvaatimukset kohdennettuna väyläverkolle. Lähtötiedoista osa voidaan määritellä sitoviksi ja osa lisäinformaation luontoisiksi sitomattomiksi tiedoiksi. Sitomattomiksi määritellyn lähtötiedon sopimusaikana havaitut virheet eivät vaikuta sopimushintaan. Katuverkolta ja yksityisteiltä tarvittavien lähtötietojen inventoinnin määrä on riippuvainen kunnan tai kaupungin määrittelemistä sopimukseen sisällytettävistä tehtävistä. Sisältyykö siis talvihoidon ja liikenneympäristön kesähoidon tehtävät koko laajuudessaan vain osittain palvelun piiriin. Lähtötiedoilla pyritään antamaan tarjoajalle realistinen kuva sopimusalueen työmäärästä. Lähtötiedoilla on käyttöarvoa myös palvelusopimuksen toteutuksen aikana tilaajan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön tukena. Alustavan tehtäväsuunnitelman perusteella Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta tekivät sopimuksen konsultin kanssa tiestötietojen inventoimiseksi. Sopimuksessa määriteltiin tarvittavat tietolajit ja inventoitava alue. Pudasjärvi-Taivalkoski alueen inventointi käynnistettiin kesäkuun alussa 2007. Alkukesä on yleensä paras aika maastotöiden suorittamiselle, koska aluskasvillisuus ei vielä estä väylältä tapahtuvaa kuivatusjärjestelmän toimivuuden arviointia. Vuorokauden valoisa aika on pitkä ja hyönteiset eivät vielä haittaa valota. Lähtötietojen maastoinventointi katuverkolla ja yksityistieverkolla on hitaampaa kuin maantieverkolla. Katuverkolla on enemmän hoidon ja ylläpidon kohteena olevia rakenteita kilometrillä kuin maantieverkolla. Yksityistieverkolla inventointikustannuksia nostaa hidas ajonopeus ja pitkät siirtymäajot. Sen vuoksi inventoinnin kokonaiskustannuksiin voidaan vaikuttaa suorittamalla maastossa tapahtuvat työvaiheet mahdollisimman nopeasti etenevällä tavalla. Pudasjärvi-Taivalkoski sopimusalueen katuverkon, yksityisteiden ja kunnan hoidettavien kevyenliikenteenväylien lähtötietojen inventoinnin toimintamallia pyrittiin kehittämään tehokkaammaksi. Työssä hyödynnettiin GPSpaikannusta, mobiilia tiedonhallintaa, valota ja tehtävään soveltuvia ohjelmistoja mahdollisimman tehokkaasti. Tietomekka suoritti aluksi ns. inventointikuvauksen kesällä 2007. Siinä katuverkko, yksityistiet ja kevyenliikenteenväylät kuvattiin 10 metrin välein molempiin suuntiin. Kuva-aineisto sidottiin hetkellä tarkasti Digiroadin väyläverkosta muodostettuun osoitejärjestelmään ja kuvat nimettiin sijaintitiedon perusteella. Kuvaushetkellä muodostettiin tiedosto, jossa kunkin kuvan nimi, sijainti ja suunta oli tallennettuna. Maastotöiden suorittamisessa käytettiin apuna puhelimen T&M Autori ja PC Autori sovelluksia. Puhelimen Autori sovelluksella ohjattiin kerääjät oikeaan kohteeseen. Yksityisteiden löytämisessä ja oikealla reitillä pysymisessä GPS paikannuksesta oli suuri apu. T&M Autori sovelluksella tapahtuvalla ajoreitin seurannalla muodostettiin lokitieto inventoiduista jaksoista. Tämä välitettiin langattomasti internet palvelimen karttapohjalle, jotta eri ryhmät pystyivät suunnittelemaan omat ajoreitit. Kuvauksessa ja yksittäisten kohteiden tieto-

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI 15 jen maastokirjauksessa työkaluna käytettiin Tietomekan PC Autori sovellusta. Ohjelmisto toimii Windows käyttöjärjestelmässä kannettavalla tietokoneella. Ohjelmisto automatisoi kuvauksen ohjaamalla digitaalikameraa ajoneuvon liikkeen perusteella. Ohjelmisto myös opasti kuljettajaa sanallisilla ääniviesteillä kuvauksen laadun varmistamiseksi. Kamera oli sijoitettu ajoneuvon katolle korkeuteen Tiehallinnon ohjeen mukaisesti. Kuvan sijainnin osoitetieto oli täsmätty tarkasti 15 metrin etäisyydelle ajoneuvon etupuolelle. Kuva 2. PC Autori sovelluksen kuvauksen ohjauksesta. Kuva 3. Nokian puhelin ja T&M Autori sovellus.

16 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI Kuva 4. Tulosaineiston käyttäminen internet selaimella. Maastossa tehtävää inventointikuvasta testattiin yhden ja kahden hengen työryhmillä. Koska oli automatisoitu, pystyi kuljettaja keskittymään ajoneuvon kuljettamiseen ja suunnistamiseen. Inventointi ei siis poikennut normaalista ajoneuvon kuljettamisesta ja yksi henkilö suoriutui tehtävästä hyvin. Kuva aineisto siirrettiin internet palvelimelle kanssakäymisportaaliin. Aineistoa käytettiin valokuvainventointijärjestelmässä. Internet selaimella käytettävä ohjelmisto mahdollisti nopean virtuaalisen liikkumisen ja inventointityön seuraavassa kappaleessa kuvatulla tavalla. 3.2.4 Tiestötietojen valokuvainventointi tietokantaan Tiehallinnon hoidon palvelusopimuksissa on tavoitteena ollut vakioida sopimusrakenne ja palveluun sisältyvät tehtävät samanlaisiksi koko valtakunnassa. Myös sopimuksen valmisteluvaiheessa hankittavat lähtötietojen tietolajit ovat nykyisin samanlaisia eri urakoiden kesken. Maantieverkolla tarjouspyynnön lähtötietojen inventointia tiestötietokantaan on Tiehallinnossa tehty vuodesta 1996 alkaen käyttäen GPS-paikannusta. Työn ovat useimmiten suorittaneet inventointipalveluja tuottavat konsultit. Inventointityössä kaikki tiedot on kirjattu suoraan tietokantaan ajoneuvossa. Useiden tietojen samanaikainen kirjaus on vaatinut kuljettajan lisäksi toisen henkilön ajoneuvoon työn nopeuttamiseksi. Pudasjärvi-Taivalkoski alueen inventointityössä testattiin toimintamallia, jossa maastotyö tapahtui mahdollisimman nopeasti ja kirjaustyö siirrettiin tapahtuvaksi toimistossa. Kirjaukset tehtiin internet selaimella käytettävillä ohjelmistoilla hyödyntäen maastossa tehtyä valota. Näin kirjaustyö voitiin siirtää suoritettavaksi käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta järkevään paikkaan ja yhteistyö Tiehallinnon, kuntien ja konsulttien kesken työn aikana oli joustavaa.

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI 17 Toinen inventointiin liittyvä kehittämiskohde oli Infra RYL -nimikkeistön käyttöönottaminen väylien ominaisuustietojen määrittelyssä. Käytännössä tämä tarkoitti Infra RYL -rakennusosanimikkeistön ja litteroinnin käyttämistä inventoitavien paikkatietokohteiden nimeämisessä. Kunkin paikkatietokohteen ominaisuustiedon nimeämiseen käytettiin Tiehallinnon tiestötietojen yhteydessä vakiintunutta käytäntöä, koska nykyisin ei vielä ole valmista nimikkeistöä tai standardia ominaisuustietojen nimeämiseksi. Osa tarjouspyynnön lähtötiedoista on luonteeltaan sellaisia, ettei niitä kerätä maastossa. Kirjaustyö voidaan silloin tehdä raportissa aikaisemmin kuvatun internet karttakäyttöliittymän avulla suoraan tietokantaan. Esimerkiksi kilpailuttamisen kannalta olennaiset tiedot kuten hoitoluokat voidaan kirjata suoraan kunnan suunnitelman perusteella. Liikenneväylille olevien näkyvien varusteiden, laitteiden ja rakenteiden inventoinnissa käytettiin internet selaimella käytettävää ohjelmistoa, jolla valokuvasta osoittamalla kirjautui paikka kohteelle. Inventoitavat rakenneosat muodostivat ns. paikkatietokohteita, jotka tallennettiin tietokantatauluun. Kohteiden tyypit nimettiin käyttäen Infra RYL rakenneosanimikkeistön koodia ja nimeä. Kohteet olivat joko pistemäisiä tai välikohtaisia ja sijainnin tallennuksessa käytettiin väyläosoitetta. Kaikille rakenneosille kirjattiin lisäksi tarkempi paikkaselite sekä puoli erillisiltä valintalistoilta. Alla on esimerkki liikennemerkin kirjaamisesta tietokantaan. Kuva 5. Näkymä yhden paikkatietokohteen kirjaamisesta. Nopea virtuaalinen liikkuminen väylää pitkin eteenpäin ja takaisin teki välikohtaisten tietojen inventoinnista helppoa. Mahdollisuus katselusuunnan kääntämiseen tuki myös hyvin tietojen sijainnin kirjausta. Järjestelmässä oli käytössä myös toiminto, jolla voitiin listata osoitetun paikan lähelle aikaisemmin kirjatut kohteet tai noutaa katsottavaksi kaikki katuosan kohteet tietokannasta.

18 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLI 3.3 Tarjouspyynnön lähtöaineiston vieminen sähköiselle kauppapaikalle Tiehallinnolla on urakoiden kilpailuttamisessa käytössä sähköinen kauppapaikka. Tarjouslaskentaan osallistuva palveluntuottaja saa tunnukset kaupallisten ja teknisten asiakirjojen lataamiseen sekä tiestötietopalveluun. Tiestötietoja esitetään sähköisinä dokumentteina ja dynaamisesti suurennettavalla karttapohjalla käyttäen internetselaimella palvelusivuja. Kartalle tiedot luetaan suoraan rekisteristä ja hakuehdon mukaiset tiedot näytetään myös kohdeluettelona. Kauppapaikalla on myös käytettävissä maastossa tehty valo, mikä mahdollistaa tarjouslaskijalle rekisteritietojen ja kohteen kesänäkymän rinnan tapahtuvan tarkastelun. Sijainnin ilmaisemisessa käytetään tierekisteriosoitetta ja katuosoitetta. Inventoitujen tietojen vieminen kauppapaikalle tapahtui aineistolatauksena siirtotiedostojen kautta. Inventointiaineistosta muodostettiin tiedonsiirtorajapinnan mukaiset tiedostot ajamalla järjestelmän laaditut prosessit. Valokuvien siirto tapahtui käyttäen Tiehallinnon tiestöohjeen mukaista rajapintaa.

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin VÄYLÄVERKOLTA INVENTOITAVAT TIEDOT 19 4 VÄYLÄVERKOLTA INVENTOITAVAT TIEDOT Tarjouspyynnön lähtötietojen tarve katuverkon, yksityisteiden ja kunnan kevyenliikenteenväylien osalta voidaan karkeasti jakaa talvihoidon ja liikenneympäristön kesähoidon kilpailuttamisessa tarvittaviin tietoihin. Mikäli kunta päättää sisällyttää esimerkiksi vain talvihoidon tehtävät palvelusopimuksen piiriin, voidaan inventoitavien tietojen määrää supistaa. Tärkeintä urakoitsijoiden kannalta tarjouslaskennassa olisi hahmotta hoidettavien kohteiden määrä, sijainti ja eri alueilla vaadittavat laatutasot. Tietolajikohtaiset kokonaismäärät on esitettävissä määrätaulukoina. Kohdelistat ja niiden perusteella laaditut karttakuvat antavat kokonaiskuvan sopimusalueen laajuudesta ja yksittäisten kohteiden sijainnista. Valokuvasarjat mahdollistavat sopimusalueen liikenneverkon tarkastelun kesäolosuhteissa ja antavat siten nopeasti realistisen kuvan koko hoidettavasta alueesta. Pudasjärvi-Taivalkoski alueen hoitosopimuksiin kunnan verkolla olevien rumpujen korjaukset suunniteltiin huomioitaviksi yksikköhintaisina sopimusaikana kohdennettavina töinä. Sen vuoksi inventointikustannuksien pienentämiseksi koko verkolle tehtävää rumpujen inventointia ei tehty. Hulevesiviemäreiden ja niiden kaivojen inventointi jätettiin myös pois konsulttisopimuksesta, koska viheralueelta kaivojen löytäminen maastossa oli hidasta. Nämä tiedot suunniteltiin tarvittaessa kerättäväksi suunnitelmista tai liitettäväksi mukaan sähköisenä dokumenttina. 4.1 Tiehallinnon maanteiden palvelusopimusten tarjouspyynnön lähtötiedot. Alla olevassa taulukossa on lueteltu maanteiden hoitosopimusten kilpailuttamisen yhteydessä käytetyt lähtötiedot. Sisältö Selite Tiestötiedot ja luokitukset Toiminnallinen luokitus Talvihoitoluokitus Kevyen liikenteen väylät ja väylien hoitoluokat Päällysteet Soratiet ja sorateiden hoitoluokka Sillat ja laiturit Viherhoitoluokitus Viheralueet Viheraluekuviot Työkohdeluettelot Sorastus Avo-ojitus Rumpujen korjaus Vesakonraivaukset Runkokelirikkokorjaukset Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Tie- ja katuverkon talvihoidollinen luokitus Kevyen väylien määrät la hoitoluokat Päällysteen tyyppi ja leveys Sorateiden kunnossapitoluokitus Sillat ja laiturit Viherhoidon kuntoluokitus Erityistä hoitoa vaativat viheralueet Erilliskohteiden kuviosisältö Soratuskohteet Sivu- ja laskuojien kunnostuskohteet Korjattavat rummut Vesakonraivauskohteet Rakenteen parantamiskohteet sorateillä

20 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin VÄYLÄVERKOLTA INVENTOITAVAT TIEDOT Tien varusteet ja laitteet Levähdys- ja pysäköimisalueet Pysäkit ja pysäkkikatokset Liikennemerkit ja portaalit Talvinopeusrajoitukset Lapsimerkit Hirvivaroitusmerkit Kaiteet Reunapaalut Rummut Sadevesiviemäri- ja salaojakaivot sekä putkistot Meluesteet Suoja- ja riista-aidat Lumiaidat Hiekkalaatikot Tienvarsiteknologialaitteet Valaistut tieosuudet Liikennevalot Pumppaamot Tekniset laitteet (LAM-laitteet, tiesääasemat, kelikamerat ) Moottoritien puomit Erikoisrakenteet Pohjaveden suojaukset Lämpöeristeet, Geovahvisteet yms. Paannerakenteet Lämmityskaapelit Muita tietoja Tukikohdat, suola- ja hiekkavarastot, kalliosiilot Rautatien tasoristeykset Ohituskaistat Kohtaamispaikat Inventoidut runkokelirikot Kelirikkoalttiit tiet Pohjavesialueet Luonnonsuojelualueet Kulttuurihistoria- ja maisema-arvoalueet Tiemerkinnät Liikennemäärät Hirvivaroitusalueet Täsmäkohteet Koulut ja lastentarhat Reunakivet Välikaistat Hoidettavat levähdys ja pysäköimisalueet Hoidettavat pysäkit ja niiden katokset sekä niihin liittyvät portaat Liikennemerkit hoitoalueella Vaihdettavat talvinopeusrajoitukset Kesäaikaan poistettavat lapsimerkit Määräaikaiset hirvivaroitusmerkit Kaiteiden tyypit ja määrät Reunapaalutetut tiejaksot Rummut hoitoalueella Viemärit ja huuhdeltavat putkistot Kunnossapidettävät meluesteet Kunnossapidettävät suoja- ja riista-aidat Kunnossapidettävät ja kesäksi poistettavat lumiaidat Ylläpidettävät hiekkalaatikot Valaistut tie- ja katuosuudet ja valaistuksen omistaja Liikennevalot risteyksittäin Kiinteäpumppuiset pumppaamot Tekniset laitteet, kuten LAM-laitteet, tiesääasemat yms. Moottoriteillä ja 2-ajorataisilla teillä olevat huoltoaukot Tie- ja katujaksot, jotka sijaitsevat pohjaveden suojausalueella Tien rakenteissa olevat erikoisrakenteet Tiessä tai kadussa olevat paannerakenteet Tie- tai katurakenteisiin upotetut lämmityskaapelit Urakan yhteydessä käytettävät varastot ja tukikohdat Rautatien tasoristeykset sekä niiden sähköistys Tiejaksot, joissa ohitus- tai lisäkaista Kunnossapidettävät (aurattavat) kohtaamispaikat Aikaisempina vuosina havaitut runkokelirikot Aikaisempien vuosien tietojen perusteella kelirikkoalttiin tiet Tie- ja katujaksot, jotka sijaitsevat pohjavesialueella Tie- ja katujaksot, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueella Tie- ja katujaksot, jotka sijaitsevat maisemallisesti tärkeillä alueilla Tiemerkintäluokitus (A,B,C) Liikennemäärät Hirvivaroitusalueet Erilliset täsmäkohteet (esim. hiekoituskohteet) Koulut ja lastentarhat Reunakivetyt tie- ja katujaksot Tien ja pyörätien väliset kaistat (viher)

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin VÄYLÄVERKOLTA INVENTOITAVAT TIEDOT 21 4.2 Katuverkolta talvihoidon tarjouspyynnön yhteydessä tarvittavat lähtötiedot. Sisältö/Talvihoito Selite Talvihoitoluokitus Hoidettava verkko ja katuverkon talvihoidon laatuluokitus Kevyen liikenteen väylät ja väylien hoitoluokat Määrät ja hoitoluokat Sillat ja laiturit Sillat ja laiturit Pysäköimisalueet Pysäköimisalueet liikenneväylällä Pysäkit ja pysäkkikatokset Hoidettavat pysäkit ja niiden katokset sekä niihin liittyvät portaat Liikennemerkit ja portaalit Liikennemerkit hoitoalueella Lumiaidat Kunnossapidettävät ja kesäksi poistettavat lumiaidat Hiekkalaatikot Ylläpidettävät hiekkalaatikot Paannerakenteet Kadussa olevat paannerakenteet Lämmityskaapelit Katurakenteisiin upotetut lämmityskaapelit Rautatien tasoristeykset Rautatien tasoristeykset sekä niiden sähköistys Kohtaamispaikat Kunnossapidettävät (aurattavat) kohtaamispaikat Muita tietoja Tukikohdat, suola- ja hiekkavarastot, Urakan yhteydessä käytettävät varas- kalliosiilot Erillisalueet tot ja tukikohdat Katuverkon ulkopuoliset aurauskohteet 4.3 Katuverkolta liikenneympäristön kesähoidon tarjouspyynnön yhteydessä lisäksi tarvittavat tietolajit. Sisältö/Liikenneympäristön hoito Selite Päällysteet Soratiet ja sorateiden hoitoluokka Viherhoitoluokitus Viheralueet Viheraluekuviot Välikaistat Työkohdeluettelot (nimetyt kohteet, määrämitattavat työt) Sorastus Avo-ojitus Rumpujen korjaus Vesakonraivaukset Päällysteen tyyppi ja leveys Sorateiden kunnossapitoluokitus Viherhoidon laatuluokitus Sopimukseen sisältyvät hoitoa vaativat erillisalueet Pensaat ja perannat Kadun ja pyörätien väliset kaistat Sorastuskohteet Sivu- ja laskuojien kunnostuskohteet Korjattavat rummut Vesakonraivauskohteet

22 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin VÄYLÄVERKOLTA INVENTOITAVAT TIEDOT Runkokelirikkokorjaukset Tien varusteet ja laitteet Lapsimerkit Kaiteet Sadevesiviemäri- ja salaojakaivot sekä putkistot Meluesteet Suoja- ja riista-aidat Tienvarsiteknologialaitteet Valaistut tieosuudet Liikennevalot Pumppaamot Tekniset laitteet (LAM-laitteet, tiesääasemat, kelikamerat, yms) Erikoisrakenteet Pohjaveden suojaukset Lämpöeristeet, Geovahvisteet yms. Rautatien tasoristeykset Kelirikkoalttiit tiet Täsmäkohteet Koulut ja lastentarhat Reunakivet Rakenteen parantamiskohteet sorateillä Kesäaikaan poistettavat lapsimerkit Kaiteiden tyypit ja määrät Viemärit ja huuhdeltavat putkistot joiden hoito kuuluu urakkaan Kunnossapidettävät meluesteet Kunnossapidettävät suoja- ja riistaaidat Valaistut tie- ja katuosuudet ja valaistuksen omistaja Liikennevalot risteyksittäin Kiinteä pumppu Tekniset laitteet, kuten LAM-laitteet, tiesääasemat yms. Katujaksot, jotka sijaitsevat pohjaveden suojausalueella Kadun rakenteissa olevat erikoisrakenteet Rautatien tasoristeykset sekä niiden sähköistys Aikasempien vuosien tietojen perusteella kelirikkoalttiin tiet Erilliset hoidossa huomioitavat täsmäkohteet (esim. hiekoituskohteet) Koulut ja lastentarhat Reunakivetyt tie- ja katujaksot

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN KOKEMUKSIA 23 5 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN KOKEMUKSIA Palvelusopimuksen lähtötietojen kokoamisessa keskeisiä muutoksia aikaisempaan toimintamalliin oli uusimman teknologian hyödyntäminen maastossa tehtävään tiedonkeruuseen ja tietojen koostamiseen tarjouspyyntöaineistoksi. Inventointivaihe perinteisesti on ollut työläs ja aikaa vievä tehtävä varsinkin sellaisilla väyläosilla, jossa kirjattavia kohteita on paljon. Maastossa tapahtuva liikkuminen ja inventoitavien kohteiden löytäminen vaati yksityisteillä puhelimen GPS paikannusta ja inventointikohteiden piirtämistä karttapohjalle. Digiroad verkon käyttäminen puhelimen paikannusohjelmistossa teki tämän mahdolliseksi. Samalla syntyi automaattisesti tiedonkeräys tehtyjen kohteiden osalta. Tiedot välittyivät langattoman tiedonsiirron kautta internet palvelimen karttapohjalle ja muille keräysryhmille. Maastossa tapahtuva yhteistyö mahdollisti tehokkaiden ajoreittien suunnittelun ja säästi edelleen kustannuksissa. Pudasjärvi-Taivalkoski alueen katuverkon tietojen inventoinnissa tarkasti paikannetut valokuvat kumpaankin ajosuuntaan mahdollistivat kirjaustyön siirtämisen autosta konttorille. Samalla inventointijärjestelmällä tapahtuva virtuaalinen liikkuminen katuverkolla oli erittäin nopeaa verrattuna fyysiseen ajoneuvolla tapahtuvaan liikkumiseen. Kokonaisaika tietojen keräämisessä oli sen vuoksi lyhyempi verrattuna aikaisemmin tehtyyn maastossa tapahtuvaan tietojen kirjaukseen. Toimintamallia muuttamalla saavutettiin kustannussäästöä. Myös yhteistyö eri organisaatioiden henkilöiden kesken onnistui reaaliaikaisesti päivittyvän näkymän ansiosta internetissä erittäin hyvin. Katuverkolta inventoitavien tietojen eli kohteiden ja niiden ominaisuuksien osalta ei ole olemassa mitään vakiintunutta käytäntöä. Yhteisalueurakat ovat vasta yleistymässä, sillä aikaisempia kokemuksia on vain Kuusamon ja Rovaniemen palvelusopimusten kilpailuttamisesta. Sen vuoksi kilpailuttamiseen ja urakan aikaiseen toimintaan liittyviä tietotarpeita tulee vielä harkita keväällä tapahtuvan kilpailuttamisen yhteydessä. Kunnat ovat ilmaisseet että inventointitiedolle heillä on monia muitakin käyttötarpeita palvelusopimuksen kilpailuttamisen lisäksi. Selaimella käytettävä rekisteri, jossa karttapohjalla on esitetty ominaisuustiedot, antaa kuntalaisille helpon tavan katsoa eri tehtävissä liikenneverkon ominaisuuksia rinnan valokuvien kanssa.

Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TÄRKEIMMÄT PAIKKATIETOKOHTEET JA NIMIKKEET Liite 1 LIITE 1. TÄRKEIMMÄT PAIKKATIETOKOHTEET JA NIMIKKEET Hoidon palvelusopimuksissa mahdollisesti tarvittavien rakenneosien Infra RYL-nimikkeet. 1432 Salaojien tarkastuskaivot ja putket 1433 Avo-ojat ja uomat 1434 Rummut 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 2141 Asfalttipäällysteet 2142 Pintaukset 2143 Betoniset pintarakenteet 2144 Luonnonkiviset pintarakenteet 2145 Sitomattomat pintarakenteet 2211 Reunatuet 2212 Hulevesikourut 2213 Maastoaskelmat 2214 Muurit 2221 Luiskakennostot 2222 Kiviheitokkeet 2223 Kiviladokset 2311 Kasvualustat 2319 Muut alusta- ja katerakenteet 2321 Nurmikot 2322 Niityt 2333 Pensaat ja köynnökset 2334 Perennat 2335 Ryhmäruusut 3123 Hulevesiviemärien tarkastuskaivot ja putket 3125 Hulevesipumppaamot 3211 Kaiteet 3212 Siltakaiteet 3213 Kokonpainuvat kaiteen päät 3214 Törmäysvaimentimet 3215 Päätepuskimet 3221 Riista-aidat 3222 Suoja-aidat 3223 Taajama-aidat 3224 Turva-aidat 3225 Portit 3226 Puomit 3227 Liikenne-esteet 3231 Reunapaalut 3232 Pollarit 3251 Hidasterakenteet 3261 Liikennemerkit 3262 Liikennevalot ja valo-opasteet

Liite 1 Yhteisalueurakan suunnittelu ja lähtötietojen hankintavaiheen toimintamallin TÄRKEIMMÄT PAIKKATIETOKOHTEET JA NIMIKKEET 3264 Opastustaulut 3265 Kilvet 3269 Muut opastavat ja ohjaavat järjestelmät 3333 Portaalit 3342 Keskukset 3360 Valaisimet 3379 Muut sähkö-, tele- ja konetekniset laitteet 4200 Sillat 4511 Meluseinät 4512 Melukaiteet 4611 Katokset 4623 Liikennealueiden kalusteet ja varusteet

ISSN 1459-1561 TIEH 4000595-v