Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Samankaltaiset tiedostot
adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Infiniittiset rakenteet

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Learner Language, Learner Corpora Oulu

Suomen kielioppia edistyneille

Sijojen synty ja säilyminen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Me voimme nauttia luontoa-

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Infiniittiset rakenteet, osa 1

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

AFinLan syyssymposiumi Oulu

Kieli merkitys ja logiikka

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Kieli merkitys ja logiikka

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Yhdeksäsluokkalaiset kielioppikategorioiden välisten suhteiden hahmottajina

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

Ovatko näkymät kauniit vai kauniita? Adjektiivipredikatiivi ja predikatiiviadverbiaali äidinkielisillä suomenpuhujilla sekä S2-oppijoilla

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana

Reetta Minkkinen

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

Katrīna Kalniņa. Pro gradu-tutkielma. Ohjaajat Tiina Nahkola ja Hanna Jokela (Turun yliopisto)

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Kielteinen infinitiivirakenne

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa

This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record):

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

Kieli merkitys ja logiikka

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

Genetiivi tseremissin sijasysteemissä 1

OMISTUSKONSTRUKTIOT JA OMISTUSVERBIT S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA KOLMELLA TAITOTASOLLA

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

KOMITATIIVI NYKYSUOMESSA. Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa

SUOMEN SIJOJEN KÄYTÖN OMAKSUMISESTA KIELIKYLVYSSÄ

SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä

LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA

VOKAALIHARMONIA. Takavokaalit (back v.) - Use endings with ä, ö... -ko? / -ta / -a... Etuvokaalit (frontal v.) -kö? / -tä / -ä...

ACTA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS B 92. Marjatta Jomppanen OULU 2009

Genetiivisubjekti subjektina

Verbien morfosyntaksia

Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä

Fredin ja Eskon sanomat

Suomen sijamuotojen nimitykset: kuinka käsiteanalyysi ja tuotekehittely 1800-luvun kieliopeissa saataisiin hyödyttämään S2- ja äidinkielen opetusta?

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

MULLA MENI VARMAAN POINTTI OHI NYT KOKONAAN? MULLA-KONSTRUKTION SEMANTTISTA TARKASTELUA

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Mallivastaus (hyvän vastauksen piirteitä) osio 1: suomen kieli

ISON SUOMEN KIELIOPIN»ILMIÖT» VIROLAISESTA NÄKÖKULMASTA

KOONTISIVU SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 59) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA

Transkriptio:

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon, hatun) akkusatiivi (pallo[n], hattu/hatun) partitiivi (palloa, hattua) semanttiset sijat : paikallissijat ja muut sisäpaikallissijat: inessiivi (pallossa, hatussa) elatiivi (pallosta, hatusta) illatiivi (palloon, hattuun) ulkopaikallissijat: adessiivi (pallolla, hatulla) ablatiivi (pallolta, hatulta) allatiivi (pallolle, hatulle) yleiset/abstraktit paikallissijat: essiivi (pallona, hattuna) translatiivi (palloksi, hatuksi) muut : abessiivi (pallotta, hatutta) komitatiivi (palloineen, hattuineen) instruktiivi (palloin, hatuin) sijat ovat kieliopillisten funktioiden ilmaisemisen välineitä sijat ja funktiot eivät kytkeydy yksi yhteen

Kallen äiti osti UUDEN AUTON. Näin eilen Kallen äidin PUNAISEN AUTON. Istuin kotona koko PITKÄN ILLAN. Join illan mittaan koko Kallen TUOMAN VIINIPULLON. Käskin Villen lähteä. Kieliopillisista funktioista kieliopilliset roolit eli kieliopilliset funtkiot oikeastaan perinteisiä lauseenjäsenasemia: subjekti, objekti jne. Subjekti (Vilkuna:) se lauseenjäsen, joka edustaa predikaatin semanttisesti ja kieliopillisesti keskeistä argumenttia, jota sanotaan ensimmäiseksi tai ykkösargumentiksi syntaktisesti subjektin erottaa siitä, että kyseinen NP on (tai voi olla) nominatiivissa ja aiheuttaa verbin persoonaja lukukongruenssin Kalle potkaisi Villeä. Talon rakensi Jussi. Talon rakensivat roomalaiset.

Objekti (Vilkuna:) edustaa argumenttia, jonka semanttista roolia on vaikeampi luonnehtia; se että toiminta kohdistuu johonkin on usein liian abstraktia käyttökelpoiseksi kriteeriksi Objektin tunnistaakin parhaiten sijanvalinnasta. Objektiksi voidaan määritellä sellainen argumentti, jonka muoto vaihtelee nominatiivin, partitiivin ja genetiivin välillä Kalle potkaisi Villeä. Talon rakensi Jussi. Taloa ei rakentanut Jussi. Talo rakennettiin. Osma objekti tavataan erottaa ObjektinSijaisesta Määrän Adverbiaalista rajan vetäminen ei ole ongelmatonta osma ilmaisee tyypillisesti määrää (nimensä mukaisesti) tai kestoa tjs., ja on objektinsijainen (ts. akkusatiivi tai partitiivi samoin ehdoin kuin objekti) Nukuin tunnin ~ En nukkunut tuntia(kaan) Kaljaa Kalle ei juonut pulloakaan yksi mahdollinen testi osman ja objektin erottamiseksi on agenttipartisiippi: Piirtelin ukonkuvia koko tunnin Piirtelemäni ukonkuvat olivat elämäni onnistuneimpia. * Piirtelemäni tunti oli elämäni ikävystyttävimpiä.

(Vilkuna, harjoitus 18, s. 86) seur. lauseissa on jokaisessa yksi nominatiivi-np. Onko se S, O vai osma? 1. Kaikkein ensimmäiseksi tulevat perusasiat. 2. Niiden jälkeen otetaan esille subjekti ja objekti. 3. Sanokaa nyt tekin jotakin. 4. Kuunnelkaa nyt edes hetki. 5. Anna edes yksi pieni merkki tunteistasi. 6. Mistä johtuu kaikki paha maan päällä? 7. Ensimmäiset tunnit on yleensä käytetty kertaukseen. 8. Koko viikko on harjoiteltu vain perusasioita. 9. Vaikeuksilta ei säästy kukaan.

Obliikvi ja adverbiaali Wanha näkemys: (subjektin lisäksi) kahdenlaisia verbin määritteitä: objekteja ja adverbiaaleja. Vilkuna erottaa toisistaan obliikvit ja adverbiaalit Obliikvi: verbin valenssinmukainen määrite (täydennys), joka ei ole objekti (eikä subjektikaan) obliikvi on verbin valenssiin kuuluva adverbiaali, ts. pakollinen adverbiaali, valenssiadverbiaali tjs. Adverbiaali: verbin tai koko lauseen määrite, joka ei kuulu verbin valenssiin adverbiaali on verbin valenssiin kuulumaton adverbiaali, vapaa adverbiaali, tjs. (tai lauseadverbiaali tjs., jos se on koko lauseen määrite) Predikatiivi ja predikatiiviadverbiaali predikatiivi: olla-verbin nominatiivi-, genetiivi- tai partitiivimuotoinen täydennys, joka on semanttisessa mielessä lauseen predikaatti Kalle on ylioppilas. Ville on yksinkertainen. Tämä on minun. predikatiiviadverbiaali (Vilkunan terminologiassa predikatiivinen obliikvi): lauseenjäsen, joka semanttisesti muistuttaa paljon predikatiivia, mutta on essiivi- tai translatiivimuotoinen Kalle on sairaana. Kalle tuli sairaaksi. Ville luuli Kallea vähän sairaaksi. Vilkuna lukee predikatiivisiin obliikveihin muitakin kuin essiivi- ja translatiivimuotoisia tapauksia: Tämä maistuu hyvältä ~ hyvälle.