Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Samankaltaiset tiedostot
Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Koulutuskuntayhtymä OSAOn perussopimus

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

P E R U S S O P I M U S

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Kunnanhallitus Valtuusto OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJIEN VALITSEMINEN

PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymähallitus

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

PERUSSOPIMUS YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta:

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi.

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän perussopimus. Hyväksytty yhtymävaltuustossa Luku. Kuntayhtymä. 1 Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

ESPOON SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

Perussopimus Voimaan

Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi alkaen PERUSSOPIMUS

ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN P E R U S S O P I M U S

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kvalt liite 1 Kv

PERUSSOPIMUS Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimassa alkaen. 3 ja 6 muutos voimassa alkaen.

Voimassa oleva perussopimus ( ) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan ) 1 Nimi ja kotipaikka

P E R U S S O P I M U S. 1 Nimi ja kotipaikka

RASEKO PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymävaltuusto xx.xx.

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 LUKU KUNTAYHTYMÄ. 1 Nimi ja kotipaikka

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Hallitus LIITE 7 PERUSSOPIMUS

2. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JA ORGANISAATIO

2. aluekehittämisen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta;

Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

PERUSSOPIMUS SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ m:perussopimus 2009 Päivitetty LUKU KUNTAYHTYMÄ. Nimi ja kotipaikka

Raahen koulutusyhtymä

Lisäksi kuntayhtymä kehittää ja koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärven kunta ja Kauhavan kaupunki

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

1 (14) Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus Voimaantulo Jäsenkunnat:

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Perussopimus (14) Sisällysluettelo

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

PERUSSOPIMUSEHDOTUS - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).

Kuntayhtymän nimi on Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Suonenjoen

KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

SUUPOHJAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS 1. LUKU 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄ

Muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

PERUSSOPIMUS. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän perussopimus 1 (8) Voimaantulo Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus.

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Perussopimus 2 (9) I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Nimi ja kotipaikka

1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS JA YHTYMÄVALTUUSTO luku YHTYMÄHALLITUS luku MUU HALLINTO 5

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

P O H J O I S S A V O N L I I T O N PE R U S S O P I M U S

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6

PERUSSOPIMUS. Luonnos Luonnos

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Sisällys I LUKU KUNTAYHTYMÄ NIMI JA KOTIPAIKKA TEHTÄVÄT JÄSENKUNNAT JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU...

Päijät-Hämeen liiton PERUSSOPIMUS. Päijät-Hämeen maakuntahallitus Voimaantulo

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Perussopimus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ

Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän perussopimus

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus

KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimus

Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotka.

Transkriptio:

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus HYVÄKSYTTY JÄSENKUNTIEN KUNNANVALTUUSTOISSA: Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella allekirjoittajakunnat sopivat kuntalain (365/1995) 76 87 :ien tarkoittamalla tavalla yhteistoiminnasta ylläpitää, järjestää ja antaa toimi- ja järjestämislupien mukaista ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamaa ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille; ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) tarkoittamaa ammatillista koulutusta aikuisille; sekä yhteistoiminnasta hoitaa allekirjoittajakuntien puolesta yhtymäkokouksen päättämiä muita tehtäviä. Sivu 1/10

SISÄLLYSLUETTELO I KUNTAYHTYMÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Tehtävät 4 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 5 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS 6 Yhtymäkokousedustajien lukumäärä ja äänivallan perusteet 7 Kokoontuminen 8 Yhtymäkokouksen tehtävät 9 Päätösvaltaisuus 10 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat YHTYMÄHALLITUS 11 Kokoonpano ja toimikausi 12 Yhtymähallituksen tehtävät LAUTAKUNNAT 13 Ammattiopiston lautakunta 14 Tarkastuslautakunta III TALOUS JA RAHOITUS 15 Peruspääoma 16 Talousarvio ja -suunnitelma 17 Suunnitelmapoistot 18 Toiminnan rahoitus 19 Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattaminen 20 Investointien pääomarahoitus 21 Rahastojen perustaminen 22 Viivästyskorko 23 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen IV HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 24 Hallinnon ja talouden tarkastus V KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 25 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys VI VOIMAANTULO 26 Voimaantulo LIITE 1: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän peruspääoma ja jäsenkuntien peruspääomaosuudet (ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä) Sivu 2/10

I KUNTAYHTYMÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäseniä ovat seuraavat kunnat: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä, jotka käyttävät kuntayhtymän päätösvaltaa yhtymäkokouksessa. 3 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää, järjestää ja antaa jäsenkuntien puolesta toimi- ja järjestämislupien mukaista - ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamaa tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille; ja - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) tarkoittamaa ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista koulutusta aikuisille sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Kuntayhtymä voi ottaa hoidettavakseen yhtymäkokouksen päättämiä muitakin tehtäviä sekä perustaa tätä varten tarvittavat organisaatiot. 4 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista, mikä ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä (LIITE 1). 5 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Eroaminen tapahtuu, kuntalain 84 mukaisesti, valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Sivu 3/10

II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS 6 Yhtymäkokousedustajien lukumäärä ja äänivallan perusteet Jäsenkuntien valitsemista edustajista koostuvan yhtymäkokouksen toimikausi on valtuustokauden mukainen. Toimikausi alkaa kunnallisvaaleja seuraavan vuoden alusta. Poikkeustapauksissa toimikausi voi olla lyhyempi. Yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen keskuudestaan yhtymäkokoukselle puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Yhtymäkokoukseen kuuluu kolmekymmentäyksi (31) jäsentä ja näille valitut kolmekymmentäyksi (31) henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti: - Oulun kaupunki nimeää seitsemäntoista (17) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. - Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat nimeävät kukin kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jos kuntaa edustaa kaksi tai useampi edustaja, jakaantuu kunnan äänimäärä tasan kokouksessa läsnä olevien edustajien kesken. 7 Kokoontuminen Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätyhtymäkokous 15.6. ja syysyhtymäkokous 15.12. mennessä. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymäkokouksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Vaalikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtymähallituksen puheenjohtaja. Yhtymäkokouksen puheenjohtajan on kutsuttava koolle ylimääräinen yhtymäkokous, jos jäsenkunnat, joiden yhteinen äänimäärä on 20 % kuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, sitä mainitsemaansa asiaa varten vaativat. Kokouskutsu on toimitettava jäsenkunnille vähintään viisi päivää ennen kokousta. Menettelystä yhtymäkokouksessa määrätään hallintosäännössä. 8 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokous a) päättää kuntayhtymän toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hyväksyy talousarvion ja - suunnitelman b) päättää kuntayhtymän rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteista c) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista d) päättää kuntayhtymän rakenteesta e) päättää kuntayhtymän toiminnan muuttamisesta f) valitsee yhtymähallituksen jäsenet sekä määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan g) valitsee tarvittavat lauta- ja johtokunnat sekä muut ylläpitäjän toimielimet toimikuntia lukuun ottamatta h) valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja määrää puheenjohtajat i) valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä tilintarkastusyhteisön j) valitsee kuntayhtymän johtajan k) valitsee ammattiopiston rehtorin Sivu 4/10

l) hyväksyy tarpeelliset kuntayhtymän hallinto- ja johtosäännöt sekä tarkastussäännön m) päättää liiketointa harjoittavien laitosten perustamisesta ja asettaa niille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet n) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta Muut tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle, ellei johtosäännöllä toisin määrätä. 9 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 kuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna. 10 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Jäsenkunnalla on mahdollisuus saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos se toimittaa kirjallisen esityksen yhtymähallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen yhtymäkokousta. YHTYMÄHALLITUS 11 Kokoonpano ja toimikausi Yhtymähallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja näille valitut yhdeksän (9) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan valitsee yhtymäkokous. Jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti: - Oulun kaupunginhallituksen ehdottamista henkilöistä valitaan seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja heille seitsemän (7) henkilökohtaista varajäsentä, - Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnanhallitusten ehdottamista henkilöistä valitaan kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen toimikausi vastaa yhtymäkokouksen toimikautta. 12 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Yhtymähallitus asettaa kuntalain 17 :ssä tarkoitetut toimikunnat. Yhtymähallitus hyväksyy muut kuin edellä 8 :ssä mainitut säännöt. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Tehtävien siirtämisestä toimielimille ja viranhaltijoille määrätään johtosäännöillä. Yhtymähallitus määrää kuntayhtymän nimenkirjoittajat. Sivu 5/10

LAUTAKUNNAT 13 Ammattiopiston lautakunta Yhtymäkokous voi valita ammattiopiston toiminnan johtamista ja ohjausta varten lautakunnan, johon kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous määrää varsinaisten jäsenten keskuudesta lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan toimikausi on sama kuin yhtymähallituksen toimikausi. Yhtymäkokous päättää lautakunnan lakkauttamisesta ja tehtävien siirtämisestä yhtymähallitukselle. Ammattiopiston lautakunnan tehtävät perustuvat kuntalakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (630/1998) ja asetukseen (811/1998) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998) ja asetukseen (812/1998). Lautakunnan tehtävät määritellään johtosäännöllä. 14 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään kuntalain 71 ja 75 :ssä sekä kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän (7) jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous määrää varsinaisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. III TALOUS JA RAHOITUS 15 Peruspääoma Peruspääoma ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista ja jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain 661/2009 mukaan kunnallisvaaleja seuraavan vuodenvaihteen asukaslukujen perusteella (LIITE 1). Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksesta ja peruspääoman korottamisesta. 16 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain ja hankeryhmittäin. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 31.10. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 31.1. mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Merkittävistä muutoksista tulee ilmoittaa jäsenkunnille jo niiden valmistelun aikana. Sivu 6/10

17 Suunnitelmapoistot Suunnitelmanmukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. 18 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla ja muilla tuloilla. 19 Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattaminen Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään peruspääomasuhteeseen perustuva ja yhtymäkokouksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. 20 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin jäsenkunnan oman pääomanehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. 21 Rahastojen perustaminen Yleiskatteisten rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. 22 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain (633/1982) 4 :n mukaisen viivästyskoron. 23 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. IV HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 24 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/1995) ja määrätty kuntayhtymän hallinto- ja tarkastussäännöissä. Sivu 7/10

V KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 25 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntalain 84 :n mukaan kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jos jäsenkunnat eivät ole yksimielisiä purkamisesta, niillä kunnilla, jotka eivät halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymänä, on mahdollisuus erota yhtymästä. Kuntayhtymää ei voi purkaa, jos vähintään kaksi kuntaa haluaa sitä jatkaa. Jos ainoastaan yksi kunta on halukas jatkamaan yhteistyötä, se joutuu tyytymään muiden tahtoon ja kuntayhtymä purkautuu. Jos kaikki kuntayhtymään kuuluvat jäsenkunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi, kuntayhtymä purkautuu, ellei kuntayhtymään oteta muutoksen voimaantuloon mennessä uusia jäsenkuntia. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä. Kuntayhtymän purkautuessa peruspääoma palautetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa. Sivu 8/10

VI VOIMAANTULO 26 Voimaantulo Tämä perussopimuksen muutos tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014. Tämä sopimus on laadittu ja allekirjoitettu kahtena samansanaisena kappaleena, joista toinen annetaan Oulun kaupunginhallitukselle ja toinen kuntayhtymän hallitukselle. Oulussa Hailuodon kunta Ari Nurkkala Iin kunta Markku Kehus Kempeleen kunta Tuomas Lohi Limingan kunta Pekka Rajala Lumijoen kunta Jouko Joensuu Muhoksen kunta Jukka Syvävirta Stina Mattila hallinto- ja talousjohtaja Oulun kaupunki Piia Rantala-Korhonen apulaiskaupunginjohtaja Jukka Lampén kaupunginlakimies Tyrnävän kunta Eeva Vanhanen vs. / hallintojohtaja Sivu 9/10

LIITE 1: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän peruspääoma ja jäsenkuntien peruspääomaosuudet (ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä). Peruspääoma on 36.949.621,61. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain 661/2009 mukaan kunnallisvaaleja seuraavan vuodenvaihteen asukaslukujen perusteella. Peruspääoma jaetaan 31.12.2012 asukaslukujen perusteella seuraavasti: Jäsenkunta Asukasluku 31.12.2012 Osuus (%) Peruspääoma Hailuoto 989 0,404 % 149 193,57 Ii 9 581 3,912 % 1 445 322,18 Kempele 16 385 6,689 % 2 471 725,70 Liminka 9 432 3,851 % 1 422 845,09 Lumijoki 2 059 0,841 % 310 606,24 Muhos 8 952 3,655 % 1 350 435,67 Oulu 190 927 77,949 % 28 801 902,54 Tyrnävä 6 613 2,700 % 997 590,61 Yhteensä 244 938 100,000 % 36 949 621,61 Sivu 10/10