LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT Rakennus- ja ympäristölautakunta 104 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2016 Nro 3/2016 Rak.- ja ymp. ltk. 20.9.2016 77 LIITE 2 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskaamista. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Metsähallitus Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa Y-tunnus 0116726-7 Yhteyshenkilö: Tienrakennusesimies Ilmo Heikkinen puh. 0400 183 174 ilmo.heikkinen@metsa.fi Kiinteistön omistaa: Suomen valtio/metsähallitus PL 94 01301 VANTAA LAITOS JA SIJAINTI Lupaa haetaan Lieksan kaupungin, Lieksan valtionmaa, Kölkänsärkän kallioalueelle kiinteistötunnus 422-893-1-11 kalliokiviaineksen louhinnalle ja murskaamiselle. Lupaa haetaan viideksitoista (15) vuodeksi. Alue sijaitsee Lieksan taajamasta noin 26 kilometriä kaakkoon, Vankonvaarantien pohjoispuolelle. Kölkänsärkän kallioalue sijoittuu tieltä 5202 (Uimaharjuntie) Vankonvaarantien risteyksestä noin 7 kilometrin etäisyydelle itäluoteissuuntaan osoitteeseen Vankonvaarantie 75. Etäisyys Vankonvaarantiehen on lyhimmillään noin 15 metriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus perustuu ympäristönsuojelulain 27 :ään ja lain liitteen 1 taulukko 2 kohtaan 7 c ja e: kivenlouhimo ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. Lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (YSA 2 kohta 6 a).
2 ASIAN VIREILLETULO JA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireilletulo Hakemus on saapunut ympäristönsuojelutoimistoon 21.3.2016. Kuulutus Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla 29.3-27.4.2016. Kuulutus on julkaistu Lieksan lehdessä 24.3.2016. Lupahakemuksesta tiedottaminen Niille naapurikiinteistöjen omistajille, joiden osoitetiedot on tiedossa (3 kpl) on lähetetty ilmoitus- ja kuulemiskirje 22.3.2016 hakemuksen vireilläolosta. Muistutukset Hakemuksesta ei ole jätetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin 12.8.2016 lausunto Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä. Pohjois-Karjalan ympäristöterveys antoi lausunnon 24.8.2016: Maa-ainesten louhimisesta ja murskaamisesta aiheutuvat terveyshaitat ovat yleensä aseman, aggregaatin, työkoneiden tai kuljetusautojen aiheuttama melu tai pöly. Maa-ainesten ottaminen voi muuttaa pohjaveden laatua pitkällä aikavälillä. Työmaa-alueen varastoitavien tai käsiteltävien polttoaineiden pääsy maaperään voi pilata pohjavettä ja lähialueiden talousvesikaivoja. Kölkänsärkän kallioalue ei sijoitu pohjavesialueelle, eikä kallioalueen välittämässä läheisyydessä ole laajempaa vesistöä. Lähin ympäristöhallinnon luokittelema vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on noin 4,5 kilometrin etäisyydelle sijoittuva Ulkansärkät. Maa-ainesten louhinta ja murskaustoiminta on tapahduttava kuitenkin pohjaveden laatua vaarantamatta. Kölkänsärkän ottoalueen lähellä ei ole asuinrakennuksia tai muita pölylle altistuvia kohteita. Lähin rakennus on 935 metrin etäisyydelle ottoalueesta sijoittuva Kölkänaho-tilan asuinrakennus. Materiaalien käsittely ja murskaus tulee kuitenkin tapahtua niin, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittaa ympäristöön. Hakemuksen liitteenä ei ole toiminnan aiheuttaman melun mittaustuloksia. Tällä hetkellä sijoituspaikka on suojassa asutukseen nähden, etäisyys lähimpään kiinteistöön on 935 metriä. Murskauspaikan ja asutuksen välissä on havupuuvaltaista sekametsää. Toiminnan aiheuttamaa melua on syytä mitata, mikäli melua vaimentavat ympäristöolosuhteet muuttuvat. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä on syytä noudattaa erityistä huolellisuutta. Vastine
Luvanhakija antoi vastineen Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden lausuntoon 2.9.2016: Metsähallitus on mukana PEFC-sertifiointijärjestelmässä ja on sitoutunut noudattamaan järjestelmän vaatimuksia. Polttoaineiden varastointi ja käsittely tapahtuu Metsähallituksen ympäristöohjeiden mukaisesti. Alueella on otettu aiemmin maa-ainesta ja aiempi ottamisalue toimii murskeen varastopaikkana. Suojakerros pohjaveteen on riittävä sillä suunniteltu ottotaso on noin kolme metriä aiempaa ottotasoa korkeammalla. Melumittauksia tehdään tarvittaessa. Tarkastus alueella Ympäristö- ja maa-ainesluvan valmisteluun liittyen ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt alu eel la 3.5.2016. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole ollut aiemmin ympäristölupaa edellyttävää toimintaa. Samanaikaisesti on käsiteltävänä kalliokiviaineksen ottamista koskeva maa-aineslupahakemus ko. alueelle 15 vuodeksi. Kölkänsärkän kallioalueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (vaiheet 1-3) alueelle ei ole kaavamerkintöjä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Kölkänsärkän kallioalue on avaamaton maa-ainesalue. Ottoalueen vieressä on entinen soranottoalue, jota tullaan käyttämään varastokenttänä. Kallioaluetta ympäröivät alueet ovat havupuuvaltaista sekametsää. Nykytilanteessa suunnitellun ottoalueen maanpinta vaihtelee noin tasolla +177,50 +187,00 ollen korkeimmillaan suunnitellun ottoalueen luoteisreunassa. Suunniteltu alin ottotaso on +177,50. Alue ei ole luokitetulla pohjavesialueella eikä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla harju- tai kallioalueella. Alueella tai sen lä hi ym pä ris tös sä ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja eikä muitakaan te ki jöi tä, joihin toiminta voisi haitallisesti vaikuttaa. Lähin vesistö (Valkea varislampi) sijaitsee noin 395 metrin etäisyydellä. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat noin 4,5 km etäisyydelle lounaaseen sijoittuva Ulkansärkät, noin 4,7 km etäisyydelle pohjoiseen sijoittuva Viisikonsärkät sekä noin 6 km etäisyydelle itään sijoittuvat Valkealamminkangas ja Kisuri. Kölkänsärkän kallioalueen länsipuolelle noin 3 km etäisyydelle sijoittuu Natura 2000 verkostoon kuuluva Ritosärkän alueen vanhat metsät alue sekä Räpsynvaaran luonnonsuojelualue. Lähimmät häiriintyvät kohteet Kölkänsärkän ottoaluetta lähin rakennus on noin 935 metrin etäisyydellä ottoalueesta etelälounaaseen. 3
4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminnan kuvaus Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhinta aloitetaan maa-ainesalueen pohjoisreunasta edeten etelään. Kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan ennen louhintaa. Pintamaat ja muut alueen raivaamisesta syntyneet sekalaiset maamassat läjitetään niille varatuille alueille. Pintamaat hyödynnetään maisemoinnissa. Pintamaiden läjitys paikat on esitetty asemapiirroksessa. Kalliota louhitaan ja kiviainesta murskataan 2 4 vuoden välein. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan noin 10 000 25 000 tonnia kiinteää kalliota. Tyypillinen murskausjakso kestää noin 1-3 viikkoa, jolloin murskeita tuotetaan noin 10 000 25 000 tonnia. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei VNA 800/2010 aseta hakijan mukaan toiminta-ajoille aikarajoitteita. Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (1-2 kpl, säiliötilavuus noin 3 m3), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestolla. Polttoaineiden kulutus on 5-10 tonnia/a riippuen toimintajakson pituudesta. Maa-ainesalueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta. Murskain voi olla esimerkiksi 2-3-vaiheinen siirrettävä tela-alustainen murskauslaitos. Laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä seulasta. Murskainlaitokseen louheen syöttäminen tapahtuu kaivinkoneella ja jalostetun tuotteen vieminen varastokasaan pyöräkuormaajalla. Murskausasema ja sitä käyttävät koneet kuluttavat kevyttä polttoöljyä 5-18 tonnia/a toiminta-ajasta riippuen. Polttoaineita varastoidaan alueella lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (1-3 kpl, säiliötilavuus noin 3 m3), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestolla. Työkoneiden voitelu- ja hydrauliikkaöljyjen kulutus on 0,3-1,25 tonnia/a. Öljyt säilytetään tynnyreissä tai astioissa lukittavassa kontissa tai tilassa. Toiminnasta aiheutuva liikenne on kausittaista. Mursketta kuljetetaan alueelta pois kysynnän mukaan, joten kuljetukset keskittyvät lyhyille ajanjaksoille. Liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti arkisin (ma-pe) klo 6-22 välisenä aikana. Hakemuksen mukaan alueelle liikennöi lyhyillä toimintajaksoilla korkeintaan 20 raskasta ajoneuvoa päivässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset maisemaan ja yleiseen viihtyvyyteen
5 Kalliokiven ottotoiminnalla on aina vaikutuksia alueen lähi- ja kaukomaisemaan. Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta nykyisenkaltaiseksi metsämaaksi. Suunniteltu ottamisalue kohoaa muuta ympäristöään korkeammalle, joten näin ollen ottamistoiminta voi näkyä osittain kaukomaisemakuvassa. Toiminnasta aiheutuvat merkittävämmät vaikutukset ovat ajoittainen melu, pöly, räjäytyksistä aiheutuva tärinä sekä toiminnasta aiheutuva liikenne. Alueella ei ole tiedossa sellaisia luonnonsuojeluarvoja, joihin kohdistuisi merkittäviä vaikutuksia. Päästöt ilmaan Murskauslaitoksen pölyä tuottavia toimintoja ovat kalliokiven louhinta ja murskaus sekä valmiiden tuotteiden lastaus. Myös maa-ainesalueen sisäinen työmaaliikenne sekä ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä, mutta vähemmän kuin edellä mainitut toiminnot. Murskauslaitos sekä työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Kallionporauksen pöly on hienojakoista, joka voi suotuisissa olosuhteissa levitä melko laajalle alueelle, mutta ei lähimpien kiinteistöjen etäisyydelle. Pölyhaittoja estetään laitoksen koteloinnilla ja tarvittaessa kastelulla. Liikkumisesta aiheutuvia pölyhaittoja vähennetään suunnittelemalla varastokasojen ja murskaamon sijoituspaikat niin, että siirtomatkat ovat mahdollisimman lyhyet ja tarvittaessa kastelemalla toiminta-alue. Murskauslaitoksen ja varastokasojen sijoittelulla vähennetään pölyn leviämistä ympäristöön. Hakemuksessa arvioidaan, että pölypäästöt eivät ylitä ilmanlaatua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 säädettyjä raja-arvoja lähimpien asuin- ja vapaa-ajanrakennusten alueilla. Melu ja tärinä Melua syntyy louhinnasta, murskauksesta, seulonnasta ja lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa melua jonkin verran. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään murskaimen ja varastokasojen sijoittelulla sekä laitteistojen koteloinnilla. Hakemuksessa on arvioitu, että melutason ohjearvot alittuvat lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kallion räjäytysten aiheuttama tärinä voi hetkellisesti levitä maa-ainesalueen lähiympäristöön havaittavasti, mutta tärinästä ei arvioida olevan haittaa lähialueen kohteille. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Jätteet ja niiden käsittely Jätteitä muodostuu louhinnan ja murskausten ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa, jotka on lisävahinkojen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä
6 (esim. pyöräkoneen hydrauliikkaletkun vuoto). Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jäteöljyt varastoidaan lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä huoltotöissä syntyvät voiteluaine- ja liuotinjäte, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit varastoidaan myös lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräyspaikkaan. Alueelle laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on esitetty maa-aineslupahakemuksen yhteydessä. Maaperän, pohja- ja pintavesien suojelu Alueella ei synny jätevesiä. Mahdollisesta kastelusta syntyvät hulevedet imeytyvät alueen maaperään. Koska käytettävän kasteluveden määrä on pieni, niin vesiä ei käsitellä esimerkiksi selkeyttämällä. Mikäli alueella tapahtuu runsaista sateista johtuvaa pintavalumaa, niin alueelle voidaan tarvittaessa rakentaa kiintoaineen selkeytysallas. Louhintaa suoritetaan ympäröivän alueen pohjavedenpinnan yläpuolella, joten louhinnalla ei siten katsota olevan vaikutusta alueen pohjaveteen. Polttoaineet varastoidaan lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat varustettuja laponja ylitäytönestimillä. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat poltto- ja voiteluainesäiliöissä sekä työkoneissa mahdollisesti tapahtuvat rikkoontumiset, tulipalot ja niistä aiheutuvat vuodot. Riskiä pienennetään huoltamalla koneet ja säiliöt riittävän usein ja tarkkailemalla niiden kuntoa. Koneissa ja laitoksella on alkusammutuskalusto. Öljyvahinkojen torjuntaa varten laitoksella on imeytysmateriaalia. Öljyvahingon sattuessa estetään vuodon jatkuminen ja imeytetään mahdolliset vuodot imeytysmateriaaliin. Pilaantunut maa-aines poistetaan. Pilaantunut maa-aines ja imeytysmateriaali toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jos pilaantunutta maa-ainesta ei voida kuljettaa heti pois alueelta, niin se varastoidaan tiiviillä alustalla. Onnettomuustilanteista ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Murskauslaitoksen ja varastokasojen sijoittamisella voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvia melu- ja pölyvaikutuksia. Koneiden ja laitteiden sekä säiliöiden säännöllisellä huollolla ja niiden kunnon tarkkailulla voidaan ennalta ehkäistä polttoaine- ja öljyvuotojen mahdollisuutta. Murskauslaitoksessa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä.
7 Metsähallitus käyttää ISO 14 001 standardiin perustuvaa ympäristö- ja laatujärjestelmää, jonka avulla kartoitetaan ja hallitaan koko liikelaitoksen ympäristövaikutuksia. LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan kallion louhinnalle ja murskauslaitokselle seuraavin lupamääräyksin: 1. Alueella käytettävät työkoneet, raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja tuotteet on varastoitava ja toimintaa muutenkin harjoitettava niin, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 2. Louhinnasta ja murskauslaitoksesta aiheutuva melu ei saa ylittää asumisessa käytettävillä alueilla klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) ja klo 22.00-07.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Louhinnasta ja murskauslaitoksesta aiheutuva melu ei saa ylittää loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 45 db (LAeq) ja klo 22.00-07.00 ekvivalenttimelutasoa 40 db (LAeq). Murskattaessa murskain on pyrittävä sijoittamaan siten, että melun leviäminen olisi vähäistä. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen häiriintyvien kohteiden suuntiin. Mikäli valvontaviranomaisen tietoon tulee perusteltuja epäilyksiä edellä määrättyjen melutasojen ylityksistä, on toiminnanharjoittajan varauduttava melumittauksiin. Mittaussuunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittauksen aloittamista. 3. Laitosta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Toiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtaudet eivät saa ylittää ilman laatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisia raja-arvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Enimmäispitoisuus hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta on 50 µg/m3 24 tunnin keskiarvona. Haittoja on vähennettävä tarvittaessa käyttämällä pölyn sidontaan vettä tai koteloimalla murskauslaitteet. Mikäli valvontaviranomaisen tietoon tulee perusteltuja epäilyksiä ohjearvojen ylityksistä, on toiminnanharjoittajan varauduttava hiukkasmittauksiin. Mittaussuunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittausten aloittamista. 4. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai yksivaippainen säiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen. Tankkauspaikan tulee olla tiivis, ettei maaperään voi valua haitallisia aineita.
5. Työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ei saa tehdä toiminta-alueella. Alueella saa käyttää vain hyväkuntoisia huollettuja koneita ja laitteita. Alueella ei saa säilyttää koneita tai laitteita muutoin kuin vain välitöntä käyttöä varten. 6. Jätehuolto on hoidettava hakemuksessa esitetyllä tavalla eli muodostuvat sekajätteet on toimitettava kunkin toimintajakson päätyttyä luvalliseen vastaanottopaikkaan. Käytetyt räjähdeainepakkaukset on hävitettävä hallitusti. Vaaralliset jätteet (esim. jäteöljyt, akut) on toimitettava hyväksyttyyn vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Laitosalueelta on vietävä kaikki jätteet jatkokäsittelyyn jokaisen toimintajakson jälkeen. Vaarallisten jätteiden siirtotodistuksen on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä ehjissä ja suljetuissa astioissa tai säiliöissä lukittavassa, katoksellisessa tilassa vesitiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään ja pinta- ja pohjavesiin on estettävä. 7. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpidon tulee sisältää seuraavat tiedot: laitoksen tuotanto polttoaineiden kulutus tiedot vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellistä häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) 8. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 9. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10.Laitoksen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä vuosittain ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle aloitus- ja lopputarkastuksen tekoa varten. Toiminnan lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa on säädetty (YSL 48 ).
9 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti kallion louhinnasta ja murskaustoiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille (YSL 49 ). Toiminta täyttää valtioneuvoston asetuksen 800/2010 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetut vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti ja toiminnanharjoittajalla voidaan katsoa olevan riittävä toiminnassa syntyvän jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan asiantuntemus (YSL 11, JL 51 ). Ympäristönsuojelulain 1.7.2016 voimaan tulleen muutoksen 47a :n (L 10.4.2015/423) mukaan, jos maa-ainesten ottaminen edellyttää ympäristölupaa ja maa-aineslupaa, niitä koskevat lupahakemukset on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä. Voimaantulosäännöksen mukaan 1.7.2016 vireillä olevat lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan 47a :n voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. (YSL 11, 16 ja 17 ; JL 13 ja 72 ; NaapL 17 ) Määräys 2 Kiinteistöä ei saa käyttää siten, että lähistöllä asuvalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melusta tai pölystä. Louhinnan (poraus, räjäytykset ja rikotus) ja murskauksen toiminta-aikoja ei tarvitse rajoittaa valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 :n mukaisesti, koska lähimmät melulle alttiit kohteet ovat yli 900 metrin päässä. Määräyksessä annetaan meluraja-arvot päiväajan ja yöajan melulle, jotta melusta ei aiheudu lähialueen asukkaille terveydellistä ja viihtyvyyshaittaa eikä haittaa muille lähialueen häiriytyville kohteille. (VNp 993/1992 2 ; VNa 800/2010 4, 6, 7 ja 8 ) Määräys 3 Murskattavan materiaalin kasteleminen vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi hiukkasten pitoisuuksille ulkoilmassa on asetettu raja-arvot. (VNa 38/2011 4, VNa 800/2010 4 ) Määräys 4
Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Sopivalla suojauksella maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. (YSL 16, VNa 800/2010 9, Lieksan ympäristönsuojelumääräykset 9 ) Määräys 5 Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että maaperän laadun huononemisesta voisi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Pohjaveden pilaaminen on kielletty. Pohjavedelle vaarallisten aineiden ja kaluston jatkuva varastointi vartioimattomalla alueella vaarantaa pohjaveden laatua. (YSL 16 ja 17 ) Määräys 6 Säännöllinen jätteiden poisvienti alueelta ehkäisee roskaantumista. Jätehuolto on hoidettava Lieksan yleisten jä te huol to mää räys ten edellyttämällä tavalla. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. (YSL 52 ja 58 ; JL 15, 16 ja 17 ; JA 7 ja 8, VNa 800/2010, 11, Lieksan jätehuoltomääräykset) Määräys 7 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. (YSL 62, JL 118 ) Määräys 8 Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lisäksi 52 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Sitä mukaa kun käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä noudattamaan. (YSL 6 ja 52 ) Määräys 9 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisella voidaan merkittävästi vähentää vahinkojen määrää ja vakavuutta sekä rajata haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman pieniksi. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. (YSL 52 ja 62, VNa 800/2010 12 ). Määräys 10 Määräys on annettu luvan valvonnan takia. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedon kulku viranomaiselle mainituissa tilanteissa. (YSL 52 ja 170 ) Sovelletut säädökset 10
YSL Ympäristönsuojelulaki, 527/2014 YSA Ympäristönsuojeluasetus, 713/2014 JL Jätelaki, 646/2011 JA Jäteasetus, 179/2012 NaapL Laki eräistä naapuruussuhteista, 26/1920 VNp 993/1992 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 VNA 800/2010 Valtioneuvoston asetus kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 VNa 38/2011 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Lieksa kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset, Savo-Pielisen jätelautakunta 24.11.2015 25 Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, Kv 30.10.2006. VASTAUS LAUSUNTOON Hakemuksesta pyydettyyn lausuntoon on vastattu lupamääräyksissä esitetyllä tavalla. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa 28.10.2031 saakka. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. (YSL 87 ja 89 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan käsittelystä peritään Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.2.2013 18 :n vahvistamien maksuperusteiden mukaisesti 950 euron suuruinen maksu lisättynä kuulutuskuluilla. (YSL 205 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaisen toiminnan saa aloittaa päätöksen saatua lainvoiman. Jos päätökseen ei haeta muutosta, niin toiminta voidaan aloittaa valitusajan jälkeen 28.10.2016.(YSL 198 ) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös on annettu julkipanon jälkeen 27.9.2016. Päätös lähetetään luvan saajalle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Pohjois-Karjalan ympäristöterveydelle. Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoittamalla Lieksan lehdessä. (YSL 84 ja 85 ) Tieto päätöksestä lähetetään lisäksi hakemuksen vireilläolosta tiedotetuille naapureille. 11
12
13 VALITUSOSOITUS Päätöksen antamispäivä on 27.9.2016 Ympäristölautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ympäristölautakunnan päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 27.10.2016. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 (Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015). Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden osoite: Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 Telefaksi: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi
14