Tietoa Vakuutuskassalta 01/01 2010 Asuntolisä [bostadstillägg] aktivointikorvausta [aktivitetsersättning] tai sairauskorvausta [sjukersättning] saavalle [Bostadstillägg till dig som har aktivitetsersättning eller sjukersättning] Aktivointi- tai sairauskorvausta saavat voivat saada asuntolisää. Asuntolisän suuruus määräytyy asuntokustannusten ja tulojen perusteella. Kuka voi saada asuntolisää? [Vem kan få bostadstillägg?] Voit saada asuntolisää, jos asut Ruotsissa ja saat sairauskorvausta tai aktivointikorvausta, jostakin toisesta ETA-maasta maksettavaa eläkettä tai työkyvyttömyysetuutta. Lepäävät korvaukset [Vilande ersättningar] Jos saat lepäävää sairaus- tai aktivointikorvausta, voit saada asuntolisää kahden vuoden ajaksi. Paljonko asuntolisää voi saada? [Hur mycket kan jag få i bostadstillägg?] Asuntolisän suuruus määräytyy asuntomenojen ja tulojen perusteella. Korvausta voidaan maksaa enintään 93 prosenttia 5 000 kruunun asuntokustannuksista kuukaudessa naimattomille ja 2 500 kruunun asuntokustannuksista naimisissa oleville. Täten suurin mahdollinen korvaus on 4 650 kruunua kuukaudessa naimattomalle ja 2 325 kruunua kuukaudessa naimisissa olevalle. Rekisteröidyt kumppanit katsotaan naimisissa oleviksi, kuten yleensä myös yhdessä asuvatkin. Määrätapauksissa naimisissa olevat katsotaan asuntolisälaskelmassa naimattomiksi, kuten esimerkiksi silloin, kun toinen puolisoista on sairaskodissa. Kaksivuoteisessa huoneessa erityisessä asuntolassa esimerkiksi sairaskodissa asuva voi saada asuntolisää enintään 2 250 kruunua kuukaudessa. Suurin mahdollinen korvaus on tällöin 2 093 kruunua kuukaudessa. Asuntolisän suuruus määritetään siten, että me ensin laskemme, miten suuren enimmäiskorvauksen voit olla oikeutettu saamaan asuntokustannuksiesi perusteella. Saadusta summasta vähennetään sitten määrätty osa tuloistasi. Lisätietoa tästä on kohdassa Miten asuntolisän määrä lasketaan? Näin asuntokustannukset lasketaan [Så här beräknas din bostadskostnad] Jos olette naimisissa keskenänne, lasketaan asuntokustannus teille kummallekin erikseen puolittamalla yhteenlaskettu asuntokustannus. Joissakin tapauksissa käytämme asuntokustannuslaskelmassa vakiomäärää. Vakiomäärä vahvistetaan vuosittain ajankohtaisen hintakehityksen, esimerkiksi sähkön ja öljyn hinnoissa tapahtuneen kehityksen, mukaan.
Vuokrahuoneistossa asuvan asuntokustannuksiksi lasketaan vuokra lämmityskustannukset mukaan lukien. Jos taloussähkö sisältyy vuokraan, sen osuus vähennetään käyttämällä vakiomäärää. Vuokralaisjärjestön jäsenmaksua, TV-kanavien tai Internetliittymän maksuja ei lasketa mukaan. Alivuokralaisena asuvan asuntokustannukset lasketaan samalla tavoin kuin vuokrahuoneistossa asuvan. Asumisoikeushuoneistossa asuvan asuntokustannuksiksi lasketaan vuosimaksu lämmityskustannukset mukaan lukien. Jos taloussähkö sisältyy vuosimaksuun, sen osuus vähennetään käyttämällä vakiomäärää. Jos otit lainaa asumisoikeushuoneiston ostoa tai kunnostamista varten, lasketaan 70 prosenttia koroista mukaan asuntokustannuksiin, jos asumisoikeushuoneisto kiinnitettiin lainan vakuudeksi. Yhden perheen omistamassa talossa asuvan asuntokustannuksiksi lasketaan: 70 prosenttia lainojen koroista mahdollisen korkoavustuksen vähentämisen jälkeen 70 prosenttia mahdollisesta tontinvuokramaksusta (maanvuokrasta) kunnallinen kiinteistömaksu lämmityskustannukset ja muut käyttökustannukset vakiomäärän mukaan. Kahden perheen omistamassa talossa asuvan asuntokustannukset lasketaan samalla tavoin kuin yhden perheen omistamassa talossa asuvan. Tämän jälkeen asuntokustannukset jaetaan kummankin huoneiston kesken. Maatalousyksikköön kuuluvassa omassa pientalossa asuvan asuntokustannukset lasketaan samalla tavoin kuin yhden perheen omistamassa talossa asuvan. Mukaan saa laskea vain asuinkiinteistöön, eli asuinrakennukseen ja tonttiin, liittyvät kustannukset. Maatalousyksikköön kuuluvassa vuokratussa pientalossa asuvan asuntokustannuksiksi lasketaan vuokratun huoneiston ja tontin vuokramaksu, lämmityskustannukset ja muut käyttökustannukset vakiomäärän mukaan. Osakehuoneistossa tai omassa monen perheen kiinteistössä asuvan asuntokustannuksiksi lasketaan se summa, jonka Vakuutuskassa [Försäkringskassan] vahvistaa vuosittain Ruotsin keskimääräisen asuntokustannuskehityksen mukaan. Ilmaisessa huoneistossa asuvan asuntokustannukset määräytyvät Veroviraston [Skatteverket] vahvistamien sääntöjen mukaan. Erityisessä vammaisten palvelutalossa asuvan asuntokustannuksiksi lasketaan asumisesta maksettavat maksut. Erityisillä palvelutaloilla tarkoitetaan esimerkiksi sairaskoteja ja ryhmäasuntoja. Pyydämme huomioimaan, että mitään muita maksuja ei lasketa mukaan asuntokustannuksiin. Asuntokustannuksia vähentävät seikat [Det här minskar bostadskostnaden] Asuntokustannuksesi määritetään pienemmäksi, jos vuokraat kalustetun asunnon sinulla on alivuokralaisia asut asunnossa yhdessä jonkun lähiomaisesi kanssa saat lapsiperheen asuntoavustusta harjoitat kodissasi elinkeinotoimintaa. Tulolaskelma [Så här beräknas dina inkomster] Asuntolisän perusteena olevaa tuloa määritettäessä mukaan lasketaan ansiotyöstä, elinkeinon harjoittamisesta ja pääomasta saatujen tulojen lisäksi myös määrätyt verottomat tulot. Jos sinulla tai puolisollasi on varallisuutta, lisätään tuloihin myös varallisuuden lisäys [förmögenhetstillägg].
Tulo määritetään ennen veroa. Naimisissa olevien tulot lasketaan ensin yhteen ja summa jaetaan sitten tasan puolisoiden kesken. Ansiotulot [Inkomst av tjänst] Ansiotuloiksi lasketaan palkka ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut (ruokaetu, autoetu, asuntoetu) yksityisistä eläkevakuutuksista saatavat maksut sairauskorvaus ja aktivointikorvaus sairauspäiväraha [sjukpenning], kuntoutuspäiväraha [rehabiliteringspenning] ja sairausajan palkka [sjuklön] vanhempainraha [föräldrapenning] kunnallinen hoitoavustus [vårdnadsbidrag] työttömyyskorvaus [arbetslöshetsersättning] ja aktivointituki [aktivitetsstöd] hoitoavustuksen [vårdbidrag] veronalainen osa ryhmäsairausvakuutusten (AGS) perusteella maksettavat korvaukset elinkorko [livränta] ja muut vastaavat määräajoin saatavat tulot. Elinkorolla tarkoitetaan työvammaelinkorkoa [arbetsskadelivränta] ja ammattivammaelinkoron [yrkesskadelivränta] veronalaista osaa. Myös entisen puolison maksama toistuvaisavustus lasketaan ansiotuloksi. Huomaa, että ansiotulojen osalta voit tehdä samat vähennykset kuin veroilmoituksessakin. Näitä ovat esimerkiksi työmatkat, ammattikirjallisuus ja vastaavanlaiset työsuhteeseen liittyvät kulut. Elinkeinotulot [Inkomst av näringsverksamhet] Jos harjoitat elinkeinotoimintaa yksityisessä liikkeessäsi, yksinkertaisessa yhtiössä tai kauppayhtiössä lasketaan toiminnasta saamasi tulot mukaan avustuksen perusteena olevaan tuloosi. Elinkeinon harjoittamisesta saaduista tuloista saa tehdä samat vähennykset kuin veroilmoituksessakin, lukuun ottamatta aikaisemmilta vuosilta käyttämättä jääneisiin alijäämiin liittyviä vähennyksiä. Mahdollisuutta omasta eläkevakuutuksesta tehtävään vähennykseen on kuitenkin osittain rajoitettu. Pääomatulot [Inkomst av kapital] Pääomatuloiksi lasketaan: korkotulot osingot omaisuuden myynnistä saadut pääomavoitot yksityisasunnon vuokraamisesta saadut tulot. Pääomatuloista saat tehdä vähennyksen vain osalle niistä vähennyksistä, jotka olet tehnyt veroilmoituksessa. Korkomenoista ja hallinnollisista kuluista ei saa tehdä vähennystä.
Verottomat tulot [Skattefria inkomster] Avustuksen perusteena olevaan tuloon lasketaan mukaan seuraavat verottomat tulot: EU:n ulkopuolisista maista saatavat eläkkeet, elinkorot ja työtulot, jotka ovat Ruotsissa verovapaata tuloa lain mukaan tai kaksinkertaisen verotuksen estämisestä tehtyjen sopimusten nojalla rekrytointiavustus [rekryteringsbidrag] verottomat stipendit siltä osin kuin ne ylittävät 3 000 kruunua kuukaudessa korvaukset ryhmäsairausvakuutuksista (AGS) ennen 1991 sattuneista sairaustapauksista. Varallisuuden lisäys [Förmögenhetstillägg] Vakuutuskassa tekee lisäyksen niihin tuloihin, joita sinulla ja avio-/avopuolisollasi oli varallisuudestanne 31. joulukuuta asuntolisähakemuksen jättämistä edeltävänä vuonna. Lisäys on 15 prosenttia 100 000 kruunua ylittävästä yhteenlasketusta varallisuudesta naimattomalle ja 200 000 kruunua ylittävästä yhteenlasketusta varallisuudesta puolisoille. Varat ja velat lasketaan samalla tavalla kuin veronalainen varallisuus aikaisemmin laskettiin varallisuusverotuksessa. Poikkeus tehdään kuitenkin sen yksityisen asuntokiinteistön ja asumisoikeushuoneiston osalta, jossa asut vakinaisesti. Näitä ei lasketa mukaan varallisuuteen. Velkoja, joiden vakuudeksi kyseinen omaisuus on kiinnitetty, ei myöskään oteta huomioon. Varallisuuslaskelmassa otetaan mukaan seuraava omaisuus: yksityinen asuntokiinteistö ja asumisoikeushuoneisto, joka ei ole vakinainen asuntosi osakkeet, rahasto-osuudet ja muut arvopaperit pääomavakuutukset pankkivarat rahasaatavat 25 000 kruunua ylittävät käteisvarat autot, veneet, asuntovaunut ja vastaavat. OMX-listalla noteeratuista osakkeista, markkinoilla noteeratuista osakerahasto- ja yhdistelmärahastoosuuksista lasketaan 80 prosenttia niiden noteeratusta arvosta edellisen vuoden joulukuun 31. päivänä. Korkorahasto-osuudet lasketaan mukaan niiden täydestä arvosta. Kaikkia tuloja ei lasketa mukaan kokonaisuudessaan [Alla inkomster räknas inte fullt ut] Tulojesi määrää on alennettava ennen kuin voidaan laskea, miten paljon asuntolisää saat. Toisaalta voit siis ottaa määrätyistä tuloista mukaan vain määrätyn prosentuaalisen osuuden, toisaalta saat vähentää tuloista ns. vapaan määrän.
Tulot, jotka otetaan mukaan kokonaisuudessaan [Inkomster som tas upp med 100 procent är] jälkeen elävän eläke [efterlevandepension] sairauskorvaus ja aktivointikorvaus ulkomailta saatava eläke tai työkyvyttömyysetuus pääomatulot varallisuuden lisäys. Tulot, joista otetaan mukaan 80 prosenttia [Inkomster som tas upp med 80 procent är] vanhempainraha sairauspäiväraha kunnallinen hoitoavustus työttömyyskorvaus. Tulot, joista otetaan mukaan 50 prosenttia [Inkomster som tas upp med 50 procent är] työstä ja elinkeinon harjoittamisesta saatavat tulot. Vapaa määrä [Fribelopp] Niistä tuloista, jotka sinun on otettava mukaan, vähennetään vapaa määrä. Vapaa määrä on 102 720 kruunua sairauskorvausta saavalle. Aktivointikorvausta saavan vapaan määrän suuruus määräytyy hänen ikänsä perusteella. Vapaan määrän vähentämisen jälkeen jäljellä oleva summa on alennettu tulo [reduceringsinkomst], siis se tulo, jonka pohjalta asuntolisä lasketaan. Miten asuntolisän määrä lasketaan? [Hur beräknas bostadstillägget?] Siitä asuntolisästä, jonka enintään voit saada asuntokustannuksiesi perusteella, vähennetään osa saadusta alennetusta tulosta. Vähennys on 62 prosenttia alennetusta tulosta 42 400 kruunuun saakka 50 prosenttia alennetun tulon 42 400 kruunua ylittävältä osalta. Asuntolisä lasketaan vuosittain. Saatu summa jaetaan kahteentoista osaan, jolloin saadaan kuukausittain maksettavan asuntolisän määrä. Erityinen asuntolisä [Särskilt bostadstillägg] Asuntolisää saava voi myös saada erityistä asuntolisää. Voit saada sitä, jos sinulla on asuntokustannusten maksamisen jälkeen 4 786 kruunua kuukaudessa jäljellä itsesi elättämiseen. Jos olet naimisissa, raja on 4 044 kruunua kuukaudessa. Tästä rajasta käytetään nimitystä kohtuullinen elintaso, ja se lasketaan käyttämällä hintaperusmäärää* [prisbasbeloppet]. *Hintaperusmäärä noudattaa yhteiskunnan hintakehitystä. Vuonna 2010 hintaperusmäärä on 42 400 kruunua. Asuntolisän määrään vaikuttavat tulot vaikuttavat myös erityisen asuntolisän määrään. Myös asuntolisä lasketaan tuloksi, mutta erityisen asuntolisän laskelma perustuu tuloihin, joista on pidätetty vero.
On kuitenkin kaksi rajoitusta. Asuntokustannuksesi saavat olla enintään 6 200 kruunua kuukaudessa, jos olet naimaton, tai 3 100 kruunua kuukaudessa, jos olet naimisissa. (Naimisissa olevien asuntokustannus lasketaan kummallekin puolisolle erikseen puolittamalla yhteenlaskettu asuntokustannus.) Lisäksi oletetaan aina, että ansaitset tietyn vähimmäismäärän kuukaudessa ennen veroa, vaikka sinulla todellisuudessa olisikin pienemmät tulot. Sairauskorvausta saavalle vähimmäismäärä on 8 480 kruunua kuukaudessa. Jos maksat 30 prosentin veron, tulee vähimmäiskuukausituloksi erityisen asuntolisän laskelmassa 5 936 kruunua kuukaudessa (8 480 2 544 = 5 936). Aktivointikorvausta saavan vähimmäismäärän suuruus määräytyy hänen ikänsä perusteella. Erityisen asuntolisän saamiseksi ei tarvita mitään erityistä hakemusta. Asuntolisähakemus [Hur ansöker jag om bostadstillägg?] Asuntolisää haetaan Vakuutuskassalta. Hakemuslomake valitaan sen perusteella, omistaako asuntonsa vai ei. Aviopuolisot jättävät yhteisen asuntolisähakemuksen. Vaikka vain toinen teistä hakisikin asuntolisää, on hakemukseen silti merkittävä kummankin tulo- ja varallisuustiedot. Tarvitsemme nämä tiedot, koska laskemme tulonne yhteen päättäessämme oikeudestanne asuntolisään. Asuntolisä myönnetään yleensä 12 kuukauden ajanjaksolle. Erityisten syiden perusteella asuntolisä voidaan kuitenkin myöntää jopa 36 kuukauden ajanjaksolle. Asuntolisä voidaan myöntää kolme kuukautta takautuvasti. Muutoksenhaku [Du kan överklaga om du tycker att Försäkringskassan gjort fel] Jos Vakuutuskassa on mielestäsi antanut virheellisen päätöksen asuntolisähakemuksellesi, voi Vakuutuskassa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoita siinä tapauksessa Vakuutuskassalle ja pyydä päätöksen tarkistamista kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Jos myös uusi päätös on mielestäsi virheellinen, voit valittaa siitä lääninoikeudelle [länsrätten]. Lääninoikeuden tuomiosta voi taas valittaa kamarioikeudelle [kammarrätten]. Jotta kamarioikeus voisi ottaa asiasi käsiteltäväksi, tarvitset kuitenkin valitusluvan. Ilmoita aina muutoksista! [Anmäl alltid förändringar!] Jos tulosi pienenevät, vuokraasi korotetaan tai taloudellisessa tilanteessasi tapahtuu muita muutoksia, voit olla oikeutettu saamaan suurempaa asuntolisää. Ilmoita siis muutoksista Vakuutuskassalle! Sinun on kuitenkin aina myös ilmoitettava Vakuutuskassalle jos omat tai puolisosi tulot lisääntyvät olennaisesti jos muutat toiseen asuntoon, otat alivuokralaisen tai asumisolosuhteissasi tapahtuu muita muutoksia jos solmit avioliiton tai avioliittosi purkautuu. Jos et ilmoita näistä muutoksista, voit joutua maksamaan rahaa takaisin. Jos aiot matkustaa ulkomaille pitemmäksi aikaa tai muuttaa johonkin toiseen maahan asumaan, huomaa, että sinun on ilmoitettava siitä Vakuutuskassalle, koska ulkomailla oleskelu voi myös vaikuttaa oikeuteesi saada asuntolisää. Lisätietoa saa asiakaspalvelustamme 0771-524 524 Tiedotetta ei tule pitää aiheeseen liittyvänä lakitekstinä.
Vakuutuskassa tarkistaa [Försäkringskassan kontrollerar] Vakuutuskassa tarkistaa ilmoitetut tiedot. Kyse voi olla tuloihin, työpoissaoloihin, siviilisäätyyn tai asuinpaikkaan liittyvistä tiedoista. Saamme tiedonvaihdon välityksellä tietoa toisilta viranomaisilta ja tarkastamme rekistereissämme olevat tiedot vertaamalla niitä muun muassa Opintotukiasiain keskuslautakunnalta [Centrala studiestödsnämnden, CSN], työttömyyskassoilta ja Verovirastolta saatuihin tietoihin. Virheellisten tietojen tahallisesti ilmoittaminen tai korvauksen saamiseen mahdollisesti vaikuttavien muutosten ilmoittamatta jättäminen voi olla rikollinen teko. Vakuutuskassa tekee kaikista epäillyistä sosiaaliturvaan kohdistuvista rikoksista ilmoituksen poliisille.