Riikka Tupala Projektipäällikkö, tutkimusryhmän vetäjä (esteettömyys ja saavutettavuus) (äitiyslomalla 10.2.2017 asti) Hyvinvointi, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK Maamiehenkatu 10 28500 Pori + 358 44 710 3486 riikka.tupala@samk.fi Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Esteettömyystyö Satakunnan ammattikorkeakoulussa Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä Mm. Liikunta, asuminen, matkailu, hyvinvointiteknologia Aistiympäristön esteettömyys Koulutus Tuotekehitys Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan? Yleisesti tarkastellen Ihmisten moninaisuuden huomioimista, kun: Tuotetaan palveluita; esim. sisältö, hinnoittelu, tiedotus, moniaistisuus jne. Kehitetään uusia tuotteita; esim. käytettävyys Suunnitellaan ja rakennetaan tai peruskorjataan rakennuksia ja ulkoalueita Ihmisiä suunnitella rakennuksia varten vaan rakennukset ihmisiä varten Esteettömyys ei ole mitään ihmeellistä Esteettömyys ei ole erillisratkaisu Esteettömyys on sitä, kun kukaan ei huomaa ympäristössä mitään ihmeellistä Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan? Yleisesti tarkastellen Fyysinen, henkinen tai sosiaalinen rajoite ei määrittele ihmisen arvoa On mahdollisuus olla liikunnallisesti aktiivinen, jos niin haluaa Mahdollinen rajoite, liikuntapaikkojen olosuhteet tai muu vastaava ei määrittele, missä ja mitä voi harrastaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan? Pintaa syvemmältä tarkastellen Esteettömyyden osa-alueita ovat mm. Fyysisen ympäristön.. Psyykkinen.. Sosiaalinen.. Tiedonsaannin.. Taloudelliseen / hinnoittelun....esteettömyys Osa-alueet ovat (usein) riippuvaisia toisistaan! Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan? Pintaa syvemmältä tarkastellen Fyysisen ympäristön esteettömyys = rakennusten sisä- ja ulkotilat, tiet, kuljetusvälineet jne. Rakennettu ympäristö Mm. Sujuva liikkuminen ja osallistumiseen harrastuksiin, palveluiden saatavuus ympäristön olosuhteiden näkökulmasta, turvallisuus, aistiympäristön esteettömyys Psyykkinen esteettömyys = Viittaa yksilön kykyihin, tietoihin ja taitoihin, joita tarvitaan voidakseen elää ja toteuttaa itseään täysipainoisesti yhteiskunnassa Mm. sisäinen elämänhallinta, selviytymisen tunne, henkiset voimavarat ja sopeutumiskyky, tavoitteiden asettaminen ja kyky ponnistella niiden saavuttamiseksi, syrjäytyminen Sosiaalisen ympäristön esteettömyys = Viittaa turvalliseen, syrjimättömään ilmapiiriin ja toimintaympäristöön, jossa yksilöllä on tasavertainen mahdollisuus toimia yhteiskunnassa, sosiaalisesta asemasta tai ryhmästä riippumatta. Mm. ihmisten välinen kanssakäyminen, kulttuurilliset ja kielelliset asiat, syrjimättömyys, asenteet! Tiedonsaannin esteettömyys = käytettävyys ja käytännöllisyys, tiedon ymmärrettävyys, tiedon saavutettavuus Taloudellinen/hinnoittelun esteettömyys = Mahdollisuus osallistua yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja toimia yhteiskunnassa taloudellisesta tilanteesta riippumatta Sisäänpääsylippujen hinnoittelu, alennukset, ilmaistapahtumat, avustajat; ilmainen sisäänpääsy?, kirjastopalvelut jne. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kun rakennetaan, kehitetään tuotteita tai esimerkiksi tuotetaan palveluita tavoitteena on, että kaikki esteettömyyden osa-alueet on otettu huomioon! = Design for all! Ideaalitilanne on, kun yksi ratkaisu sopii sellaisenaan kaikille potentiaalisille käyttäjille. Design for all kriteerit (Design for All Foundation 2015): sopii erilaisille käyttäjille turvallinen terveellinen eikä aiheuta terveyshaittaa käytännöllinen toimiva helppotajuinen kestävä ja ympäristöä säästävä mahdollisimman edullinen houkutteleva Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, että aina tuotteita, rakennuksia tai palveluita ei voida tai ei ole aiheellista toteuttaa Design for all periaatteella Jotkut tuotteet vaativat yksilöllistä suunnittelua, kuten esimerkiksi kengät ja proteesit Jotkin työpaikat ovat myös tällaisia, kuten paloasema. Jos tuotetta, palvelua tai rakennusta ei voida toteuttaa esteettömäksi ja kaikille sopivaksi se voi kuitenkin olla säädettävä yksilöllinen, mutta saatavilla laaja kirjo tuotteita yhteensopiva erilaisten apuvälineiden kanssa muutettavissa erilaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan Joissain tapauksissa on hyväksyttävää myös, että ratkaisut kompensoidaan hyvällä asiakaspalvelulla tai vaihtoehtoisella ratkaisulla. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Esteettömyys = Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kaikilla oltava mahdollisuus olla liikunnallisesti aktiivinen sekä ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä sekä parantaa elämänlaatua liikunnan keinoin (Liikuntalaki 390/2015, 2.) Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kun liikuntapalvelut ja -paikat ovat esteettömiä mm liikunnan järjestäminen on helpompaa ja turvallisempaa, todennäköisyys olla liikunnallisesti aktiivinen on suurempi etenkin henkilöille, jotka ovat esteettömyydestä riippuvaisia olipa kyseessä sitten harrastaja itse tai vaikkapa vanhempi/saattaja (+ esteettömyys vaikuttaa positiivisesti kaikkien liikkumiseen ja toimimiseen yksi liikuntapaikkojen laatutekijä) tilat mahdollistavat liikkumis- ja toimimisesteisten ammattilaisten työllistymisen sekä helpottavat kaikkien työskentelyä, yksi yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen perusedellytyksistä täyttyy Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuva: www.kaercher.com/fi/professional/ratkaisujateollisuuteen/terveydenhuoltosektori.html Kuva: www.yle.fi/uutiset/3-8508777 Kuva:www.esteeton.fi/portal/fi/rakennettu_ympa risto/julkiset_rakennukset/katsomot/ Kuva: http://yle.fi/uutiset/3-9181634 Esteetön liikuntapaikka mahdollistaa tasavertaiset mahdollisuudet olla osa urheilu- ja kulttuurielämystä niin harrastajana, urheilijana, saattajana, katsojana, ohjaajana, toimitsijana kuin työntekijänäkin! Kuva: Paralympiakomitea / Leena Kummu Kuva: www.yle.fi/urheilu/3-8544639 Kuva:ww.esteeton.fi/portal/fi/rakennettu_ymparisto/julkiset_rake nnukset/liikuntatilat/ http://lvs.fi/aiheet/paikallista/page/15
Suomessa liikuntapaikkojen esteettömyyden toteutumista uusissa ja perusparannettavissa kohteissa ohjaavat lähtökohtaisesti Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Suomen rakentamismääräyskokoelma Liikuntalaki Näiden lisäksi on joukko ohjeita ja suosituksia esteettömyydelle katu- ja viheralueilla, rakennuksissa sekä erikseen liikuntapaikoissa ja -tiloissa. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Miksi oikein mitoitettu ei olekaan esteetön? Rakentamismääräyksissä asetetut ohjeet luovat hyvän pohjan suunnittelulle, mutta määräysten noudattaminen ei yksinään riitä takaamaan liikuntapaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Materiaalivalinnat, kontrastit eri tilojen toimivuus keskenään ja kokonaisuutena. Kun määräyksiä sovelletaan käytäntöön, täytyy tiedostaa ja tunnistaa esteet sekä se, miksi erilaisia tilojen käytettävyyttä, turvallisuutta ja tätä kautta esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistävien ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Mikä vaikuttaa hyvältä paperilla, ollen määräysten mukainen, ei välttämättä toimi käytännössä. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Esteettömyys tulee huomioida kaikilla osaalueilla Liikuntapaikkojen esteettömyyttä tulee tarkastella monitahoisesti liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvänä kokonaisuutena (Kilpelä 2011). Esteettömyyden katkeamaton ketju: Etukäteen saatava tieto kohteesta Matka ja saapuminen kohteeseen Sisäänkäynti Kohteessa toimiminen Katkeamaton ketju myös eri tilojen ja rakennusten välillä! Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Minkälainen liikuntapaikkojen esteettömyyden taso Suomessa on? Eri tutkimuksissa on selvinnyt, että vaikka esteettömyys on liikuntapaikoissa otettu huomioon (vähintään rakentamisajankohtana olleiden rakentamismääräysten vaatimalla tasolla), eivät ne silti välttämättä ole käytännössä esteettömiä kaikille käyttäjäryhmille. (Karinharju ym. 2014, 39 40; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014, 33; Piispanen 2010, 36.) Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Minkälainen liikuntapaikkojen esteettömyyden taso Suomessa on? Suomen kuntien pääliikuntapaikoissa vuonna 2014 liikuntapaikkojen vastuuhenkilöiden antamien vastausten perusteella (n=183) 49 %:ssa on vain vähän puutteita esteettömyyden huomioimisessa ( ) 49 %:ssa puutteita on jonkin verran ( ) vain 2 %:ssa on paljon puutteita esteettömyyden huomioimisessa ( ) Liikuntahalli tai -sali (n=89 kpl) Uimahalli (n=51 kpl) Jäähalli (n=8 kpl) Kenttä (n=7 kpl) Muu (n=28 kpl)
Minkälainen liikuntapaikkojen esteettömyyden taso Suomessa on? Esteettömyyskartoitusten perusteella (n=13) esteettömyyspisteet laskivat keskimäärin 21 prosenttiyksikköä. Jos tämä prosentuaalinen lasku yleistettäisiin koskemaan kaikkia liikuntapaikkoja vain 3 %:ssa olisi vain vähän puutteita esteettömyyden huomioimisessa ( ), 77 %:ssa puutteita on jonkin verran ( ) ja 20 %:ssa on paljon puutteita esteettömyyden huomioimisessa ( ). 72 %:ssa kohteista esteettömyyden taso laskisi yhden tason alemmas! Esteettömyyskartoitukset tehtiin koulutettujen esteettömyyskartoittajan toimesta ESKEH-menetelmällä
Minkälainen liikuntapaikkojen esteettömyyden taso Suomessa on? Huomioitavaa on, että uusissa (2010-luvulla rakennetuissa) liikuntapaikoissa esteettömyyden taso on kohentunut Tähän saattaa vaikuttaa vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vuonna 2005 päivitetyn Suomen rakentamismääräyskokoelman osat F1 ja G1, jotka on nähty lainsäädännön tasolla merkittävinä esteettömyyden edistämiseen liittyvinä tekijöinä Lisäksi erityisesti 2000-luvulla ilmestyneet lukuisat esteettömyyden huomioimista ja edistämistä koskevat ohjeet, suositukset ja oppaat ovat todennäköisesti edistäneet esteettömyyden tason nousua. Lähes kaikissa kunnissa oli suunnitelmissa peruskorjata lähitulevaisuudessa liikuntapaikkoja, kuten uimahallia, jäähallia ja ulkoliikuntapaikkoja
Kunnilla on tärkeä tehtävä liikuntalain tavoitteiden saavuttamisen mahdollistajina Tarvitaan helposti saavutettavaa tietoa Tarvitaan yhtenäisiä toimintatapoja, kun peruskorjataan tai suunnitellaan ja rakennetaan uusia liikuntapaikkoja Tarvitaan tarkempia ohjeita, linjauksia ja tarkkailua esteettömyyden näkökulmasta Erityistä huomiota tulee kiinnittää laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja toteuttamiseen niin, että esteettömyys liikuntapaikoilla on luonnollinen osa kokonaisuutta Parhaimmillaan esteettömät ratkaisut rakennetussa ympäristössä hyödyttävät kaikkia tilankäyttäjiä, eivätkä ne leimaannu vain tiettyjen käyttäjäryhmien liikkumista ja toimimista helpottaviksi erillisratkaisuiksi Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Työkaluja esteettömyyden edistämiseen Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/liikunta/li ikuntapolitiikka/avustukset/avustukset_liitteet/ohje_esteet txmxn_liikuntapaikkasuunnitteluun.pdf Oppaaseen on kerätty mm. tiloja koskevat ohjeet, oppaat ja määräykset sekä suorat linkit, mikäli materiaali on saatavilla ilmaiseksi sähköisesti.
Esteettömyysselvitys-lomake: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/l iikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/avustukset_liit teet/esteettxmyysselvitys_valtionavustushakemuks en_liitteeksi.doc Tulee liittää täytettynä valtionavustushakemukseen Voi käyttää myös tsekkaus-listana, mutta huomioitavaa on, että lomake on luotu valtionavustushakemusten liitteeksi, eikä sisällä mm. etukäteistieto-osuutta tai yksityiskohtaisia tietoja
Koulutuspaketit SAMKissa aiheeseen liittyen Esteettömyyskartoittajan peruskurssi (5 op) Esteettömyyskartoitus Invalidiliitto ry:n kehittämän ESKEH-menetelmän avulla Seuraavan kurssi syksyllä 2017, tarkempaa ajankohtaa voi seurata SAMKin koulutuskalenterista www.samk.fi/koulutuspalvelut Katsaus esteettömyyteen -verkkokurssi (3 op, Avoin AMK) Verkkokurssi esteettömyydestä kiinnostuneille Seuraava kurssi maalis-huhtikuussa 2017, tarkempi ajankohta ja ilmoittautuminen www.samk.fi/avoinamk Tekeillä: Soveltava luontoliikuttaja -koulutus Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Tsekkaa ainakin nämä: 1. KOHTEEN TIEDOT Kunta: Arvioitava liikuntapaikka: Liikuntapaikan rakennusvuosi: 2. ETUKÄTEISTIETO kyllä/ei Onko liikuntapaikalla omat internet-sivut? Jos ei: Onko liikuntapaikasta tietoa jonkun muun sivuston alla (esim. kaupungin internet-sivut) Onko liikuntapaikan yhteystiedot helposti löydettävissä (liikuntapaikan osoite)? Onko internet-sivuilla kartta liikuntapaikan sijainnista? Onko liikuntapaikan vastaanoton tai vastuuhenkilön puhelinnumero helposti löydettävissä? Onko internetsivuilla liikuntapaikan aukioloajat? Onko internetsivuilla tietoa liikuntapaikan olosuhteista (miten paikalle pääsee, miten sisälle pääsee, mitä liikuntamahdollisuuksia on, onko esteetön wc jne.)?
3. SAAPUMINEN kyllä/ei Onko liikuntapaikan läheisyydessä linja-auto-/raitiovaunupysäkkiä tai metro-/junaasemaa? Johtaako kevyen liikenteen väylä rakennukselle saakka? Onko liikuntapaikalle yhtenäinen katkeamaton opastus suuremmalta kulkuväylältä? 4. PIHA-ALUE kyllä/ei Onko sisäänkäynnin läheisyydessä liikkumisesteisten autopaikkoja? Johtaako autopaikalta kova ja tasainen kulkuväylä rakennuksen sisäänkäynnille? (F1) Onko saattoliikenteelle varattu pysähtymispaikkaa (esim. taksit)? Onko piha-alue valaistu? Onko rakennuksen sisäänkäynti helppo hahmottaa piha-alueelta katsottuna? Onko kulku pääsisäänkäynnille opastettu? Ovatko piha-alueen kulkuväylät kovia ja tasaisia?
5. PÄÄSISÄÄNKÄYNTI kyllä/ei Onko sisäänkäynti katettu? Onko sisäänkäynnin edusta valaistu? Onko sisäänkäynti merkitty opasteella? Onko sisäänkäynnin yhteydessä levähdyspaikka/penkki? Onko sisäänkäynti tasoeroton (ei portaita tai luiskaa)? Jos ei ole: Onko sisäänkäynnin yhteydessä sekä portaat että luiska? Jos on: Onko portaissa käsijohteet portaiden molemmin puolin? Onko luiskassa käsijohteet luiskan molemmin puolin? Onko luiska riittävän loiva ja leveä itsenäisesti käytettäväksi (esim. pyörätuolilla)? Jos sisäänkäynnin yhteydessä on vain portaat, onko portaissa käsijohteet portaiden molemmin puolin? Jos sisäänkäynnin yhteydessä on vain luiska: Onko luiskassa käsijohteet luiskan molemmin puolin? Onko luiska riittävän loiva ja leveä itsenäisesti käytettäväksi (esim. pyörätuolilla)?
5. PÄÄSISÄÄNKÄYNTI kyllä/ei Onko sisäänkäyntiovessa alle 2 cm korkea kynnys? Onko ovi käsin avattava (ei sähköisesti avautuva/avattava)? Jos on: Onko ovi riittävän kevyt yhdellä kädellä avattavaksi? Onko oven yhteydessä ovikello, summeri tai ovipuhelin? Onko sisäänkäynnin yhteydessä tuulikaappi? Jos on: Onko tuulikaapissa vähintään 150 cm vapaata tilaa leveys ja pituussuunnassa (ovien aukeamiskaaren lisäksi) Onko sisääntulossa välittömässä läheisyydessä kohteen opastaulu? 6. VAIHTOEHTOINEN SISÄÄNKÄYNTI kyllä/ei Jos pääsisäänkäynti ei ole esteetön, onko rakennukseen vaihtoehtoinen portaaton sisäänkäynti? Jos on, onko kulku vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille opastettu?
7. PALVELUPISTE kyllä/ei Onko palvelupiste helposti havaittavissa sisäänkäynniltä/kulku opastettu? Onko palvelupisteellä induktiosilmukka? Onko palvelupisteellä häiritsevää taustamelua? 8. KULKUVÄYLÄT kyllä/ei Onko kulkuväylien pintamateriaali kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton? Onko kulkuväylillä tukikaiteita tai käsijohteita? Onko kulkuväylillä istuimia levähtämiseen? Onko kulkuväylien valaistus hyvä, tasainen ja häikäisemätön?
9. KERROKSET kyllä/ei Onko rakennuksessa enemmän kuin yksi kerros? Jos on: Onko kohteessa hissi? Jos on: Pääseekö hissillä kaikkiin kerroksiin? Onko portaissa käsijohteet portaan molemmin puolin? Onko portaikossa riittävä ja tasainen valaistus? Onko portaiden askelmien etureunassa kontrastiraidat? 10. WC-TILAT kyllä/ei Onko kohteessa suositusten mukainen esteetön wc (inva wc)? Onko wc-tilaan esteetön pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vapaasta tilasta? Onko kulku wc-tilaan opastettu? Onko wc-tilassa hälytysjärjestelmä? Onko wc-tilassa 150 cm leveys- ja syvyyssuunnassa vapaata tilaa?
11. PUKEUTUMIS- JA PESEYTYMISTILAT kyllä/ei Onko kulku pukeutumis- ja peseytymistiloihin opastettu? Onko pukeutumis- ja peseytymistiloihin esteetön pääsy? Onko tilojen yhteydessä suositusten mukainen esteetön wc (inva-wc)? Onko peseytymistila tilava (mahtuu toimimaan avustajan ja apuvälineen kanssa?) 12. LIIKUNTATILA kyllä/ei Onko kulku liikuntatilaan opastettu? Onko liikuntatilaan esteetön pääsy? Helpottavatko värikontrastit tilan hahmottamista? Onko liikuntatila kaikuisa?
13. KATSOMO kyllä/ei Onko liikuntatilassa katsomoa? Jos on: Onko kulku katsomotiloihin opastettu? Onko katsomon portaissa käsijohteet portaan molemmin puolin? Erottuvatko portaiden askelmat riittävin kontrastein? Ovatko askelvälit tasaiset? Onko katsomossa selkänojallisia istuimia? Onko liikuntaesteisille tarkoitettua katsomotilaa (LE-katsomo)? Jos on: Onko pyörätuolipaikalla riittävästi tilaa, syvyyssuunnassa vähintään 230 cm, jotta paikan takaa pääsee kulkemaan ohi? Onko LE-katsomossa sähköpistorasioita? Onko LE-katsomossa istumapaikkoja avustajille?
14. KAHVIO kyllä/ei Onko liikuntatilan yhteydessä kahvio? Jos on: Onko kahvioon esteetön pääsy? Ovatko kulkuväylät selkeitä ja riittävän väljiä myös kalusteiden kohdalla? Onko valaistus riittävä ja tasainen? Erottuvatko kalusteet ympäristöstä? Pääseekö kalusteiden ääreen myös pyörätuolilla?
Sama lomakkeisto on käytettävissä myös sähköisesti OIVAtyökalussa www.oiva.esteeton.fi
Työkalu tuottaa raporttitekstiä sekä näyttää liikuntapaikan esteettömyyden tasoa kuvaavan mittarin Käyttäjätunnukset OIVAtyökaluun: riikka.tupala@samk.fi
SAMKin LIEKA-hankkeet (OKM) 2013-2014 Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi, LIEKA-hanke http://urn.fi/urn:isbn:978-951-633-132-7 2014-2015 Liikuntapaikkojen esteettömyyden tila / liikuntapaikkarakentaminen, LIEKA II http://urn.fi/urn:isbn:978-951-633-188-4 2016- Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa - seurantahanke, LIEKA III
Lähteet Karinharju, K., Tupala, R., Kuusiluoma, R-K., Jaakkola-Hesso, S., Tommila, H., Törne, M. & Vuorsola, S. 2014. Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi. LIEKAhankkeen loppuraportti. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sarja B, Raportit 7/2014. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-633-132-7 Kilpelä, N. 2011 (toim.). Este-hanke 2010 Este-kyselyn yhteenveto. Helsinki: Kynnys ry, Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Kilpelä, N. 2013. Esteettömät sisäliikuntatilat. Opetus- ja kulttuuriministeriö liikuntapaikkajulkaisu 106. Rakennustieto Oy, Helsinki Liikuntalaki. 2015. L 10.4.2015/390. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014: 4. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion liikuntaneuvosto. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivut. 2016. http://www.minedu.fi/ Piispanen, T. 2010. Erityisliikunnan kehittäminen kunnissa Erityisliikuntaa kuntiin 2007 09 -kehittämis- ja konsultointiprojekti. Liikuntatieteellinen Seura ry. Saari, A. 2012. Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve, raportti 15.9.2012. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Saatavilla: http://www.vammaisurheilu.fi/fin/materiaalit/esteettomyys/ladattavat/
Kiitos! Kysymyksiä? Keskustelua? Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences