24 joulukuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784
SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden synkkyys ei helpottanut vuoden 2014 tammi kesäkuussa, sillä teollisuuden liikevaihto supistui edelleen huomattavasti. Lasku on suurelta osin peräisin teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen, liikevaihdosta katosi merkittävä siivu. Sen sijaan metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi voimakkaaseen nousuun. Metsäteollisuuden liikevaihto alkoi myös kohota. Kemianteollisuudenkin ahdinko hellitti otettaan. Elintarviketeollisuuden liikevaihto supistui rajusti tammi maaliskuussa, mutta ala pääsi uudelleen kasvuun kiinni keväällä. Vaikka teollisuuden liikevaihto pysyi edelleen syöksykierteessä, kääntyi vienti hienoiseen nousuun metsäteollisuuden ansiosta. Rakentamisen liikevaihto putosi ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Palveluidenkin veto jatkui alkuvuonna edelleen selvästi tavanomaista vaimeampana. Kaupan lasku näyttäisi kuitenkin pysähtyneen Satakunnassa, mutta majoitus- ja ravitsemispalveluiden kysyntä on heikentynyt. Myöskään liike-elämän palveluiden alamäelle ei näy loppua. Henkilöstö supistui selvästi kaikilla päätoimialoilla. Taloudessa ei ole odotettavissa pikaista käännettä. Lähiajan näkymät Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen talouskatsauksen mukaan maailmantalouden vaisut näkymät jatkuvat. Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon kasvuksi ennakoidaan 3,3 % ja ensi vuodelle 3,8 %. Ennustetta on alennettu hieman kevääseen verrattuna. Teollisuusmaiden tämän vuoden niukka 1,8 %:n nousu piristynee ensi vuonna 2,3 %:iin. Yhdysvaltoihin odotetaan nopeinta elpymistä, vastaavasti 2,2 %:sta 3,1 %:iin. Euroalueen näkymät pysyvät yhä heikohkoina kasvun nopeutuessa vain vähän, 0,8 %:sta 1,3 %:iin. Alueen veturin, Saksan, talous kasvaa silti niukanlaisesti, vain noin 1,5 %:n verran sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden nousu tukeutuukin vahvimmin kehittyviin talouksiin, joiden tuotannon kasvu kohoaa 4,4 %:sta 5,0 %:iin. Vahvimmat näkymät sijoittuvat Aasian ohella Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Suomessa talous supistuu tänä vuonna ennusteen mukaan 0,2 %, mutta toipuu ensi vuonna 0,9 %:n verran. Venäjän pakotteet sekä toisaalta euron heikkenemisen tuoma kilpailuetu hyvin vientivaltaiseen talouteen vaikuttavat osaltaan näkymiin. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattorien perusteella Suomen talouden käänteestä ei ole kestäviä ennusmerkkejä. Päätoimialojen suhdannekuva piirtyy alkuvuottakin heikompana ja selvästi keskimääräistä kehnompana. Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden odotukset vahvistuivat hieman lokakuussa, mutta tavanomaiselle tasolle on vielä etenkin rakennusalalla pitkä matka, eikä pysyvästä käänteestä ole varmuutta. Vähittäiskaupan suhdannekuva jäi yhä hyvin synkäksi, eikä kohennusta ole juuri havaittavissa syksyn mittaan. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyinen pk-yritysbarometri ennakoi suhdanteiden heikkenevän kansainvälisen talouden heikohkojen kasvuodotusten sekä Suomen kotimarkkinoiden hiljenemisen vuoksi. Venäjän vastapakotteiden vaikutukset eivät tuloksissa vielä 1 1 1 1 1 1 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 2
Satakunnan talouden synkähkö kehitys jatkui vuoden 2014 tammi kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto supistui edelleen rankasti, joskin alakohtaisesti selvästi vaihdellen. Lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen, liikevaihdosta katosi merkittävä siivu. Ensin mainitun liikevaihdosta suli miltei viidennes. Romahdus johtuu kuitenkin värimetallien hintojen laskusta, eikä tuotanto liene muuttunut kovinkaan paljon. Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyy aina- >> näy, sillä kysely on tehty ennen niitä. Näkymiä vuodeksi eteenpäin luotaava saldoluku jäi nyt +8:aan, kun se keväällä oli +16. Pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan, ja viidennes arvioi niiden edelleen heikkenevän. Toisaalta yleiset suhdanneodotukset ovat käväisseet vuosina 2012 13 tätäkin alempana. Suurin muutos tapahtui syksyllä kaupassa, jonka näkymät ovat pudonneet paitsi negatiivisiksi, myös poikkeuksellisesti muita päätoimialoja heikommiksi. Satakunnassa pk-yritysten odotukset ovat pysyneet samana kuin keväällä, eli saldoluku on pysynyt +5:ssä (27 % odottaa kohennusta ja 22 % heikennystä). Arviot henkilökunnan määrästä ovat kääntyneet maakunnassa myönteisiksi kevääseen verrattuna. Myös mm. liikevaihtoon, hintoihin, vakavaraisuuteen, tilauskantoihin sekä kapasiteetin käyttöasteeseen ennakoidaan kasvua. Vuoden 2014 tammi kesäkuun talouskehitys 24 joulukuu 2014 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 ICT-, meri- ja energiaklusteri 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Globalisaatio hajotti klusterit katosivatko alueellinen kilpailukyky, joustavuuskyky sekä älykäs erikoistuminen? 18 SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS PLUSSAT + Teollisuuden erityisesti metsäteollisuuden vienti hienoisessa kasvussa + Metallituotteiden valmistus vahvassa nousukiidossa + Alle viiden työntekijän konepajoilla sekä sähköja elektroniikkateollisuuden yrityksissä roimaa kasvua + Kaupan pudotus pysähtynyt ainakin tilapäisesti MIINUKSET Elintarviketeollisuuden pitkä kasvukausi päättynyt Metallien jalostuksen liikevaihdosta sulanut edelleen merkittävä osa Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto taittunut laskuun Telakoiden palkkasumma romahtanut Työllisyyskehitys hyvin synkkää etenkin rakentamisessa Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto alkanut laskea Liike-elämän palvelut edelleen alamäessä Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2010. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2005 2010 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen Merja Mannelin Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola 3
Elintarviketeollisuus 3 % Muut (osin julkinen sektori, jonka osuus on n. 28 %) 44 % Yksityiset terveysja sosiaalipalvelut 3 % Metsäteollisuus (puu- ja paperiteoll.) 4 % Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 12 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 % Satakunnan palkkasumman jakauma v. 2012 Kemikaalien sekä kumija muovituotteiden valm. 3 % Tukku- ja vähittäiskauppa 8 % Metallien jalostus 3 % Metallituotteiden valmistus 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 4 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Muu kulkuneuvojen valmistus (telakat) 2 % Rakentaminen 7 % Satakunnan palkkasumma (0 ) toimialoittain v. 2012 Elintarviketeollisuus 82 000 Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 119 000 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 000 Metallien jalostus 84 000 Metallituotteiden valmistus 89 000 Koneiden ja laitteiden valmistus 132 000 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 19 000 Muu kulkuneuvojen valmistus (telakat) 72 000 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 397 000 ICT-klusteri 62 000 Meriklusteri 163 000 Energiaklusteri 207 000 Koko teollisuus (TOL BCD) 881 000 Rakentaminen 216 000 Tukku- ja vähittäiskauppa 236 000 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 78 000 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 346 000 Luovat alat 145 000 Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut 000 Kaikki toimialat yhteensä 2 957 000 >> kin Hollmingin Porin toimipisteen lakkautus. Ala pääsi kuitenkin uudelleen kasvuun kiinni keväällä ensimmäisen vuosineljänneksen sukelluksen jälkeen. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi pitkän pudotuksen jälkeen voimakkaaseen nousuun vuodenvaihteen jälkeen. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki loiveni selvästi pienten yritysten saatua voimakasta kasvua aikaiseksi. Sen sijaan maakunnan telakat ovat vakavissa vaikeuksissa. Metsäteollisuuden liikevaihto alkoi kohota ainakin sellun ja sahatavaran käytyä suhteellisen hyvin kaupaksi. Kemianteollisuuden ahdinko hellitti otettaan alkuvuonna, joskin liikevaihto laski yhä hieman. Kestomenestyjän, elintarviketeollisuuden liikevaihto supistui rajusti tammi maaliskuussa, mutta ala pääsi uudelleen kasvuun kiinni keväällä. Vaikka teollisuuden liikevaihto pysyi edelleen syöksykierteessä, kääntyi vienti hienoiseen nousuun. Kasvu on peräisin metsäteollisuudesta, mutta myös teknologiateollisuuden viennin arvon pudotus pysähtyi. Rakentamisen kehitys yski pahasti Satakunnassa, sillä liikevaihto putosi selvästi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Taustalla vaikuttaa laaja-alaisen rakennustoiminnan lamaannuksen lisäksi mahdollisesti myös Olkiluodon voimalatyömaan valmistumisen lähestyminen. Palveluiden veto jatkui alkuvuonna edelleen selvästi tavanomaista vaisumpana kehnon talouskehityksen vanavedessä. Kaupan lasku näyttäisi ainakin toistaiseksi pysähtyneen Satakunnassa, mutta ostovoiman heikkenemisen myötä majoitus- ja ravitsemispalvelut ovat saaneet aiempaa pahemmin siipeensä. Myöskään liike-elämän palveluiden syöksykierteelle ei näy loppua, sillä teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet heijastuvat suoraan alan kysyntään. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2014 tammi kesäkuussa 3,6 % vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa laskua kirjattiin 2,7 % ja huhti kesäkuussa 4,5 %. Kevään pudotuksen jyrkkeneminen on peräisin metallien jalostuksen sekä rakentamisen liikevaihdon sukelluksen syvenemisestä. aan kasvattaneiden yritysten osuudet jäivät alkuvuonna selvästi aiempaa matalammiksi. Kasvua kirjasi 39 % maakunnan yrityksistä ja 26 % saavutti vähintään 15 %:n reippaan nousun. Heikoimmin alkuvuosi sujui yli 20 henkilön rakennustoimintaa ja metallien jalostusta harjoittavilla yrityksillä, osin myös suurilla konepajoilla sekä merkittävimmillä kaupan alan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä. 1 1 1 Valtakunnallisesti talouden kehitys sujui alkuvuonna jonkin verran a myönteisemmin. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla 0,6 %. Tammi maaliskuussa laskua kirjattiin vielä 0,2 %, mutta huhti kesäkuussa saavutettiin 1,3 %:n nousu. Käänteen taustalla vaikuttaa teollisuuden kurimuksen helpottuminen, sillä elintarvike-, kemian- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto kääntyi keväällä nousuun. Sen sijaan tärkeät kone- ja laitevalmistus sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus pysyivät yhä tiukasti alamäessä. Rakentamisen nousu voimistui vuoden edettyä pääosin korjausrakentamisen ansiosta ja liike-elämän palvelut pysyivät kasvu-uralla. Kaupan liikevaihto tippui kuitenkin edelleen hieman. Yritysten maksama palkkasumma taittui lievään laskuun Satakunnassa vuoden 2014 tammi kesäkuussa taantuvan työllisyyskehityksen myötä. Siihen kirjattiin 0,5 %:n vähennys vuodentakaiseen verrattuna. Teollisuudessa maksettu palkkapotti aleni edelleen lähinnä telakoiden romahduksen myötä. Kasvua kirjattiin silti lähes jokaisella muulla teollisuudenhaaralla elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus pois lukien. Rakentamisen palkkasumma romahti voimakkaan henkilöstön vähentämisen vuoksi. Myös liike-elämän palveluissa palkat pienenivät. Sen sijaan muilla palvelualoilla palkkasumma kohosi, vaikka työpaikkojen määrä yleisesti supistuikin. Maassa keskimäärin yritysten maksamat yhteenlasketut palkat nousivat 0,4 % alkuvuonna. Teollisuudessa palkkasumma kutistui vähän, mutta rakentamisessa ja palveluissa se kohosi hieman. Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 4
Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Elpymisen lykkääntyminen jatkui on joutunut odottamaan elpymisen käännettä muun maan mukana. Tämä vuosi on tuottanut pettymyksen kuten edellinenkin. Käännettä parempaan ei ole tullut, vaan kaksoistaantuman kuva on vahvistunut. Satakunnan teknologiateollisuuden suhteellisen hyvä kehityskään ei ole riittänyt pitämään maakuntaa eri tahdissa koko maahan verrattuna. Jos uskomme, että nousukäänne on edessä, sen pitäisi siis olla entistä lähempänä? Euroalueen velkakriisin rauhoittumisen jälkeen euroalueella on alkanut hidas elpyminen. Sitä tukee Kiinan kasvun jatkuminen ja USA:n pääsy takaisin kasvuun. Kuten tätä vuotta koskeneissa ennusteissa usein varoiteltiin, epävarmuutta on nykymaailmassa kuitenkin paljon. Venäjän aiheuttama riski on toteutumassa nyt hyvää vauhtia. Euroalueen velkakriisin herääminen uudelleen henkiin on Venäjääkin suurempi riski. Vaikka velkapapereiden markkinat ovat edelleen melko rauhallisessa tilassa, suuret velat ovat vielä hoitamatta. Niin kauan kuin velkaantumista pitää vähentää, uusia investointeja tehdään vähän ja ilman investointeja ei ole reipasta kasvua. Pankkien stressitestit osoittivat, että pankit on saatu pysymään sentään melko hyvässä kunnossa. Niiden tervehdyttämisen yksi puoli on kuitenkin juuri siinä, että yritysrahoitusta on viime aikoina myönnetty niukasti. Tilanteessa on luottolaman piirteitä, mikä on huono asia myös investointitavaroita tuottavalle Satakunnalle. Vientivetoinen käänne nousuun on lykkääntynyt sekä vientimarkkinoiden huonon vedon että oman rakenne- ja kilpailukykyongelmamme takia. Valtion luottoluokituksen tippuminen oli vain tämän tunnetun seikan vahvistus, eikä se sinänsä merkitse suurta lisäongelmaa tänä matalien korkojen aikana. Suomalaisten pankkien hyvä kunto antaa onneksi uskoa talouden suorituskykyyn. on kokenut samaa kuin koko maa: käänteen viivästyminen on johtanut myös palvelusektorin työllisyyden supistumiseen. Valtion elvytysvarat tuli syötyä aikana, joka näyttää nyt kovin hyvältä. Kestävyysvajeen hoitamiseen ei onneksi tarvita heti suuria lisäsäästöjä sellainen koneisto pitää kuitenkin nyt virittää, joka torjuu vajeen paisumista jo ennalta. Parempaa lupaa nyt myös Satakunnalle se, että euro on heikentynyt. Kummallista kyllä se on vieläkin vahvempi dollariin verrattuna kuin syntyessään. Yritysten tilaukset ovat hiukan kasvaneet, ja meillä on monta hyvässä kunnossa olevaa yritystä. Vaikka nyt on vakavia huolen aiheita, luottamus omiin mahdollisuuksiin auttaa. Kun ennusteet ovat pettäneet useamman kerran, syntyy helposti epäuskoa tulevaan. Usein olemme nähneet, että sen jälkeen ennusteet kääntyvät liian varovaisiksi. Toivotaan, että sellainen aika alkaa olla käsillä. Satakunnan teollisuuden, palveluiden sekä etenkin rakentamisen työpaikat vähentyneet voimakkaasti Teksti: Merja Mannelin ja Saku Vähäsantanen 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Satakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kääntyi voimakkaaseen laskuun kuluvan vuoden tammi kesäkuussa, jolloin työpaikat vähenivät 4,9 % vuodentakaisesta. Teollisuudessa, palveluissa sekä etenkin rakentamisessa työllisyys heikkeni huomattavasti. Rakennusalalla pudotus oli vuosituhannen jyrkintä ja teollisuudessa sekä palveluissa poikkeuksellisen syvä. Kokonaisuutena alkuvuoden romahdus oli 2000-luvun kolmanneksi pahin. Työttömyyden kasvu on siten edelleen jatkunut Satakunnassa. Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa noin 0 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömien määrä on kasvanut tänä vuonna muuta työttömyyttä vähemmän. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa vain muutama kymmenen henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja näyttää kasvavan edelleen. -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014 Henkilöstömäärien kehitys Satakunnassa, kaikkien toimialojen yritykset yhteensä Pitkäaikaistyöttömiä on ollut yli 400 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä on kasvanut vain hivenen. Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on ollut vähemmän kuin vuosi sitten. Alueen suurimmat yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat tänä vuonna koskeneet elintarvikealaa sekä kumi- ja muovituotteiden valmistusta. Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävissä. Suhteellisesti pienintä lisäys on ollut prosessi- ja kuljetustyössä. Avoimia työpaikkoja on ollut tänä vuonna keskimäärin kuukaudessa runsaat 300 vähemmän kuin viime vuonna. Eri aloilla tilanne vaihtelee. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet suhteellisesti eniten palvelu- ja myyntityössä sekä maa- ja metsätaloudessa. Suhteellisesti suurinta lisäys on ollut prosessi- ja kuljetustyössä. Määrällisesti työpaikkoja on avautunut eniten palvelu- ja myyntityössä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Työvoiman saatavuusongelmat ovat vähentyneet, mutta niitä on edelleen etenkin terveydenhoitoalalla. Satakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 12 0 ja työttömien osuus työvoimasta 12,2 %. Lomautettuna oli runsaat 1 000, mikä on vajaat enemmän kuin vuosi sitten. Satakunnan TE-toimistossa oli syyskuun aikana avoinna vajaat 1 0 työpaikkaa. 5
1 1 1, teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden liikevaihto supistui edelleen tuntuvasti Satakunnassa vuoden 2014 tammi kesäkuussa, joskin alakohtainen vaihtelu oli yhä suurta. Laskusta merkittävä osa on lähtöisin teknologiateollisuudesta ja sen haaroista etenkin metallien jalostuksesta. Myös kone- ja laitevalmistuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa kirjattiin laskua vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella kirjattiin jo nousua. Sen sijaan metallituotteiden valmistus on alkanut nousta pinnalle syvän sukelluksen jälkeen. Metsäteollisuudessa alkoi näkyä valoa tunnelin päässä liikevaihdon käännyttyä loivaan kasvuun. Kemianteollisuuden liikevaihto putosi edelleen, joskin aiempaa lievemmin. Elintarviketeollisuuden pitkä kasvukausi lopahti lii- 1 1 1 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) -14 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa kevaihto tiputtua tammi maaliskuussa. Toimiala- ja -paikkakohtainen vaihtelu on pysynyt suurena, sillä alkuvuonna kasvuun kykeni keskimääräisestä liikevaihdon laskusta huolimatta 45 % teollisuusyrityksistä ja miltei kolmannes kirjasi huomattavan yli 15 %:n nousun. Parhaiten liikevaihdon laskulta välttyivät yli 20 työpaikkaa tarjoavat yritykset. Teollisuuden vienti alkoi kuitenkin uudelleen vetää etenkin metsäteollisuuden hienoisen nousun ansiosta. Teknologiateollisuudenkin viennin lasku pysähtyi liikevaihdon alamäestä huolimatta todennäköisesti konepajojen sekä erityisesti metallituotteiden valmistuksen käänteen ansiosta. Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 miljardin arvosta teknologiateollisuus muodostaa 58 % (2,2 mrd. ) ja metsäteollisuus 25 % (9 milj. ). Satakunnan osuus maan teollisuuden viennin arvosta on 5,3 %. Valtakunnallisesti teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan ja etenkin teknologiateollisuus on vakavissa vaikeuksissa. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus ei ole päässyt jaloilleen. Kun myös tärkeä arvonlisäyksen tuottaja koneiden ja laitteiden valmistus sakkasi pahasti, jatkui alan syöksykierre edelleen. Sen sijaan metallituotteiden valmistus ja kemianteollisuus pinnistivät niukkaan nousuun. Myös metsä- sekä elintarviketeollisuuden pudotus jäi lieväksi. Teollisuuden vientikin supistui hieman metallialojen kompuroinnin vuoksi. Metsäteollisuus kykeni kuitenkin kohottamaan viennin arvoaan. Teollisuuden maksama palkkasumma laski hieman sekä Satakunnassa että koko maassa. Summa kohosi molemmilla alueilla elintarvike- ja metsäteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä Satakunnassa myös kemian-, kone- ja metallituoteteollisuudessa. kutistui kulkuneuvojen valmistuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa. Ainakin Satakunnassa taantuma verotti raskaasti työpaikkojen määrää, sillä ne vähenivät poikkeuksellisen rankasti. EK:n mukaan maan teollisuuden tavanomaista heikompi luottamus kohentui lievästi, muttei merkittävästi lokakuussa. Indikaattorin saldoluku kohosi -7:een syyskuun -11:sta. Pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Teollisuus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -5,0 % -1,9 % Tammi maaliskuu -4,1 % -3,6 % Huhti kesäkuu -5,9 % -0,3 % Tammi kesäkuu -0,6 % -1,2 % Tammi maaliskuu -0,7 % -2,2 % Huhti kesäkuu -0,5 % -0,3 % Vienti Tammi kesäkuu 0,5 % -0,5 % Tammi maaliskuu 0,8 % -3,2 % Huhti kesäkuu 0,3 % 2,1 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu -5,1 % Tammi maaliskuu -4,4 % Huhti kesäkuu -5,7 % 6
1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Koneet ja laitteet Metallituotteet 40 Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) TEKNOLOGIATETEOLLISUUS Teknologiateollisuuden (TOL 24 30, ei sis. tietotekniikka-alaa) liikevaihdon lasku jatkui voimakkaana Satakunnassa vuoden 2014 tammi kesäkuussa. Etenkin toinen vuosineljännes jäi hyvin heikoksi. Leijonanosan pudotuksesta selittää kuitenkin metallien jalostuksen romahdus, joka on suurelta osin peräisin värimetallien hintojen laskusta. Alan tuotanto on saattanut silti jopa kasvaa palkkasumman kohoamisesta päätellen. Toisen laskijan ja tärkeän talouden moottorin, koneiden ja laitteiden valmistuksen, tammi maaliskuun supistumista selittää osaltaan vuodentakainen voimakas nousukiito, joka saattaa johtua suurten tilausten laskutuksista. Taustalla piilee lisäksi etenkin Hollmingin, mutta jossain määrin ehkä myös telakoiden hankaluudet. Huhti kesäkuussa konepajat pääsivät jälleen kasvuun kiinni. Myönteisenä piirteenä myös metallituotteiden valmistus näyttäisi päässeen takaisin jaloilleen liikevaihdon käännyttyä vahvaan myötätuuleen. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus tarpoo edelleen syvässä suossa liikevaihdon mataessa kaukana vuoden 2008 tasosta. Hyvin pienet yritykset saavuttivat kuitenkin jo huomattavaa kasvua, mikä nosti alaa pohjamudista keväällä. Keskimääräisestä liikevaihdon laskusta huolimatta Satakunnan teknologiateollisuuden yrityksistä 47 % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna, ja yli 15 %:n ripeään nousuun pääsi kiinni reilu kolmannes yrityskannasta. Alle viiden henkilön yritykset menestyivät selvästi parhaiten, mutta etenkin suurissa, yli 20 henkilön yrityksissä liikevaihto liukui yhä alamäkeä. Niiden kompurointi selittää suuren osan keväisestä roimasta pudotuksesta. Siten yrityskohtainen hajonta on ollut suurta toimialoittaisen ohella. 1 1 1 Vaikka liikevaihto supistui edelleen selvästi, viennin arvo ei enää maakunnassa laskenut. Se lienee metallituotteiden valmistuksen sekä osin konepajateollisuuden ansiota. Telakoiden palkkasumma putosi Satakunnassa selvästi, mutta vielä keväällä molemmat alueen telakat viimeistelivät tilauksia, joten tuotannon taso ei ainakaan kesään mennessä ollut saavuttanut pohjakosketusta 2000-luvun mittakaavassa. Muilla metallialoilla pl. elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus palkkasumma kasvoi jo hieman merkkinä tuotannon tason vakiintumisesta tai jopa hienoisesta kasvusta. Teknologiateollisuuden yhteenlaskettu palkkasumman muutos jäi silti alkuvuonna hieman pakkaselle telakoiden ja elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden laskun vuoksi. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto supistui alkuvuonna 2014 a vähemmän, mutta pitkällä aikavälillä on menestynyt maan keskiarvoa paremmin. on maakunnassa selvästi lähempänä vuoden 2008 tasoa kuin maassa keskimäärin. Lisäksi suuren osan Satakunnan pudotuksesta selittää värimetallien hintojen lasku toisin kuin valtakunnallisesti, jossa kuoppa on syntynyt etenkin elektroniikkateollisuuden tuotannon romahtamisesta. Parhaiten on menestynyt Satakunnan tapaan koneiden ja laitteiden valmistus, jonka liikevaihto on lähimpänä aikaa ennen talouskriisiä. Muilla aloilla kuilu on syventynyt hyvin jyrkäksi. Teknologiateollisuuden viennin arvo supistui vuoden alkupuoliskolla vielä hieman, mutta liikevaihtoa vähemmän. Siten tärkeä kansainvälinen kysyntä on osoittautunut kotimarkkinoita vahvemmaksi. n kehitys jäi hyvin vaatimattomaksi maassa keskimäärin kuluvan vuoden alkupuoliskolla, sillä kaikkien muiden metallialojen paitsi metallien jalostuksen palkkasumma tippui. Se merkitsee samalla työpaikkojen katoamista. Jatkossa valtakunnalliset näkymät kirkastuvat hieman, sillä alan yritykset saivat uusia Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) tilauksia heinä syyskuussa euromääräisesti 33 % runsaammin kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja 17 % enemmän kuin huhti kesäkuussa. Tilauskannan arvo kohosi syyskuun lopussa 13 % vuodentakaisesta tasostaan ja saman verran myös kesäkuun loppuun verrattuna. Suurin osa kasvusta on syntynyt kone- ja metalliteollisuudesta, mutta myös elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden tilauskannat ovat kääntyneet syksyllä nousuun. Teknologiateollisuus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -7,4 % -2,8 % Tammi maaliskuu -4,3 % -2,7 % Huhti kesäkuu -10,1 % -2,9 % Tammi kesäkuu -1,4 % -1,9 % Tammi maaliskuu -0,3 % -3,6 % Huhti kesäkuu -2,4 % -0,3 % Vienti Tammi kesäkuu 0,0 % -1,0 % Tammi maaliskuu 0,9 % -0,7 % Huhti kesäkuu -0,8 % -1,3 % 7
METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostusta rasittaa edelleen metallien hintojen putoaminen kysynnän hiljenemisen myötä. Se näkyy etenkin Satakunnassa liikevaihdon romahtamisena. Pudotusta on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2011 alusta alkaen, joskin vuonna 2009 liikevaihto sukelsi vieläkin syvemmälle. Taustalla piilee maakunnassa tärkeiden kuparin ja nikkelin hintojen pudotus, mutta etenkin kuparin hinta on yhä moniin muihin värimetalleihin verrattuna suhteellisen korkea. Vuoden 2014 keväällä värimetallien hinnat ovat alkaneet uudelleen kohota. Liikevaihdon syöksystä huolimatta kasvuun kykeni alkuvuonna vajaa kolmannes metallien jalostajista. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan ole supis- Metallien jalostus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -16,8 % -2,1 % Tammi maaliskuu -12,6 % -3,0 % Huhti kesäkuu -20,8 % -1,2 % Tammi kesäkuu 2,3 % 0,1 % Tammi maaliskuu 2,7 % -0,8 % Huhti kesäkuu 1,9 % 1,1 % tuneet viime vuosina läheskään samaa tahtia, sillä palkkasumma on laskenut huomattavasti hitaammin. Tuotannon mahdollisesta kasvusta viestii Satakunnassa palkkasumman maltillinen nousu alkuvuonna, ja valtakunnallisestikin pudotus pysähtyi. Tosin henkilöstöäkin leikattiin ainakin valtakunnallisesti. Valmistuksen elpymisestä kertoo myös Teknologiateollisuus ry, jonka mukaan maamme terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotanto kohosi tammi elokuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Värimetallien tuotanto pysyi viimevuotisissa lukemissa, muissa tuotteissa kirjattiin kasvua. 1 1 1 40 1 1 1 Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistus alkoi toipua vuoden 2014 tammi kesäkuussa, jolloin liikevaihto kohosi tuntuvasti Satakunnassa. Siitä ennusmerkkinä palkkasumma kääntyi nousuun jo yli vuosi sitten, mikä realisoitui liikevaihdossa tämän vuoden puolella. Myös valtakunnallisesti näyttäisi hentoinen käänne tapahtuneen. Muutoksen takana piilee ainakin Satakunnassa yli 20 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihdon voimakas kasvu etenkin talvella. Keväällä kasvuun pääsivät kiinni myös 5 20 hengen yritykset. Sen sijaan alle viiden henkilön yritysten toipuminen odottaa vielä alkamistaan, joskin niiden liikevaihdon lasku jäi alkuvuonna enää hyvin lieväksi. Kirittävää vielä riittää, sillä alan liikevaihto on jäänyt sekä Satakunnassa että koko maassa selvästi alle vuoden 2008 huippusuhdanteen tason. Satakunnassa kasvu-uralle ponnisti vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla vajaa puolet yrityskannasta, ja yli 15 %:n kasvu onnistui runsaalta kolmannekselta. Osuus ei juuri noussut aiempaan verrattuna kasvun alkamisesta huolimatta, mikä merkitsee yrityskentän menestymisen hajonnan laajenemista. Alan palkkasumma kasvoi Satakunnassa jonkin verran mahdollisesti työllisyyden elpymisen myötä, mutta maassa keskimäärin pudotus jatkui vielä. Metallituotteiden valmistus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu 7,4 % 1,8 % Tammi maaliskuu 9,2 % -0,4 % Huhti kesäkuu 5,8 % 3,9 % Tammi kesäkuu 3,0 % -1,1 % Tammi maaliskuu 2,6 % -2,6 % Huhti kesäkuu 3,3 % 0,2 % 1 1 1 1 1 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 8
Koneiden ja laitteiden valmistus on edelleen Satakunnan merkittävimpiä arvonlisäyksen luojia. Vuoden 2014 tammi maaliskuussa liikevaihto syöksyi tuntuvasti, joskin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin kasvu oli kiivasta johtuen mahdollisesti jonkin suuren tilauksen laskutuksesta. Siksi pudotus saattaa näyttää todellista tuotannon määrän muutosta suuremmalta. Merkittävään tilaukseen viittaa myös pudotuksen juontuminen yli 20 henkilön yrityksistä. Toisaalta myös Hollmingin konepajan lakkautus näkynee osaltaan sakkauksessa. Huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi jälleen kaikissa muissa paitsi 5 20 henkilön yrityksissä. Kuten aiemmin, suurinta menestystä nautti koko alkuvuoden ajan pienet, alle viiden henkilön yritykset. Koko yrityskannasta kasvuun kykeni ensimmäisellä vuosineljänneksellä 40 % yrityksistä ja yli 15 %:n nousun saavutti 28 % alan valmistajista. Toisella, suotuisammalla neljänneksellä osuudet kohosivat vastaavasti 46 %:iin ja 35 %:iin. Kaiken kaikkiaan maakunnassa alan tuorein suhdannekehitys näyttää telakoiden ja Hollmingin vaikeuksista huolimatta kohtuullisen lupaavalta kevään kasvun ansiosta. Huolestuttavaa kuitenkin on alan valtakunnallinen voimakas liikevaihdon lasku, jota on jatkunut jo parisen vuotta. Siitä huolimatta se on parhaiten menestynyt teknologiateollisuuden haara. n nousu jäi Satakunnassa aiempaa vaisummaksi ja maassa keskimäärin se alkoi laskea. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset vastaanottivat uusia tilauksia heinä syyskuussa arvoltaan peräti 54 % enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin ja 17 % runsaammin kuin huhti kesäkuussa. Tilauskannan arvo nousi syyskuun lopussa 13 % vuotta aiempaa ja heinäkuun loppua suuremmaksi. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan lähiaikoina. Koneiden ja laitteiden valmistus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -4,4 % -6,9 % Tammi maaliskuu -11,5 % -7,3 % Huhti kesäkuu 2,1 % -6,5 % Tammi kesäkuu 1,1 % -1,9 % Tammi maaliskuu 2,3 % -1,8 % Huhti kesäkuu -0,1 % -2,1 % 1 1 1 40 Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 1 1 1 Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Maamme elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden liikevaihto on vajonnut vuoden 2014 kesään mennessä puoleen vuoden 2008 ennätystasosta. 2000-luvulla liikevaihto ei ole kertaakaan ollut yhtä pieni. Satakunnassa tilanne ei näytä aivan yhtä synkältä, mutta talouskurimus on runnellut alaa keskimääräistä pahemmin. Satakunnassa liikevaihdon pudotus jäi aiempaa lievemmäksi vuoden 2014 tammi kesäkuussa, ja keväällä kirjattiin jo hienoista kasvua. Orastava nousu perustuu alle viiden henkilön yritysten peräti %:n liikevaihdon kasvuun. Ilman sitä maakunnan lukemat olisivat jääneet selvästi kehnommiksi, sillä yli 20 henkilön yritysten liikevaihto tippui edelleen. Pienten yritysten suuri määrä ja yrityskentän hajonta näkyy myös liikevaihdon kasvattamisessa onnistuneiden yritysten osuudessa, joka kohosi tammi maaliskuussa 54 %:iin samalla kun yli 15 % kasvoi jopa 43 % yrityskannasta. Huhti kesäkuussa vastaavat osuudet olivat jo 59 % ja 43 %. kutistui Satakunnassakin edelleen selvästi enteenä työllisyyden heikkenemisestä, vaikka liikevaihto näytti käänteen merkkejä. Sen sijaan valtakunnallisesti lasku pysähtyi ainakin tilapäisesti keväällä. Molemmilla alueilla palkkojen summa sekä työpaikkojen määrä ovat pudonneet kauas vuoden 2008 tasosta. Synkimmät ajat näyttäisivät helpottavan, sillä Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset maassa keskimäärin saivat tuoreita 1 1 1 tilauksia heinä syyskuussa arvoltaan 20 % enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja 21 % runsaammin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo kasvoi syyskuun lopussa 15 % vuotta aiempaa korkeammaksi ja 18 % heinäkuun loppua suuremmaksi. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella liikevaihto kääntyy nousuun. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -1,0 % -6,3 % Tammi maaliskuu -3,6 % -6,1 % Huhti kesäkuu 1,5 % -6,4 % Tammi kesäkuu -7,7 % -3,6 % Tammi maaliskuu -9,1 % -8,0 % Huhti kesäkuu -6,2 % 0,5 % 9
TELAKAT Vaikka STX:n Rauman telakka on sulkeutunut lopullisesti ja Technipin telakka potee vakavaa vajetta tilauksissa, riitti alkuvuonna molemmilla valmistajilla vielä puuhaa ulkovartiolaivan ja lauttarungon kanssa. Molemmat kuitenkin valmistuivat elo syyskuussa 2014. on selvästi pudonnut huippuvuosista ja vuoden 2013 alkuun verrattunakin. Vuoden 2014 tammi kesäkuussa palkkasumma oli huomattavasta pudotuksestaan huolimatta yhä korkeampi kuin pohjalukemissa esimerkiksi vuodenvaihteessa 2010/2011 tai vuosina 2004 2005. Valtakunnallisesti palkkasumma tippui vain vähän, joskin on huomioitava, että kulkuneuvojen valmistus on tilastoissa kokonaisuudessaan mukana sisältäen mm. veneiden, junanvaunujen ja taisteluajoneuvojen valmistuksen. Satakunnassa ala koostuu kuitenkin lähes täysin telakoista. Tilastokeskuksen mukaan tammi elokuussa 2014 kulkuneuvojen valmistuksen työpäiväkorjattu tuotanto tippui Suomessa parisen prosenttia, mikä on linjassa palkkasumman supistumisen kanssa. 1 1 1 Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) Telakat 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -13,7 % -1,5 % Tammi maaliskuu -9,8 % -0,9 % Huhti kesäkuu -17,4 % -1,9 % 1 1 1 1 1 1 Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Metsäteollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuudessa leijui käänteen merkkejä ilmassa jo viime vuoden puolella mm. sahatavaran, sellun ja kartongin kysyntänäkymien kohennuttua. Ennusmerkit kävivät toteen vuoden 2014 alkupuoliskolla, jolloin Satakunnassa liikevaihdon syöksy oikeni loivaksi kasvuksi. Erityisesti tammi maaliskuussa sekä liikevaihto että viennin arvo kohosivat jo jonkin verran. Kehitys otti takapakkia keväällä, mutta viennin hento kasvu jatkui edelleen. Myös koko maassa metsäteollisuuden pitkällinen lasku pysähtyi heti vuodenvaihteen jälkeen, mutta keväällä orastava nousu vaihtui takatalveksi. Huomionarvoista on etenkin viennin kehityksen liikevaihtoakin voimallisempi elpyminen kummallakin alueella, mikä tarkoittaa kansainvälisen kysynnän kotimarkkinoita vahvempaa toipumista. Satakunnassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin puolet yrityksistä kohotti liikevaihtoaan, ja yli 15 %:n kasvun kirjasi 36 % yrityskannasta. Kehnommin sujuneella keväällä vastaavat siivut supistuivat 38 %:iin ja 25 %:iin. Nousu on maakunnassa nojannut vahvasti 5 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joiden liikevaihdon kohoaminen vahvistui selvästi koko vuoden 2014 alkupuoliskon ajan. Se edesauttoi pitämään alaa pinnalla myös keväällä, jolloin yli 20 hengen yritysten orastava kasvu hyytyi. Sen sijaan alle viiden henkilön yritysten koko tammi kesäkuu jäi yhä pahasti pakkaselle. pinnisti myös lievään kasvuun pienellä viiveellä liikevaihdon ja viennin käänteen vanavedessä huhti kesäkuussa. Metsäteollisuuden liikevaihto, vienti ja palkkasumma matavat kuitenkin edelleen kaukana vuoden 2008 tasosta sekä valtakunnallisesti että Satakunnassa. Pellervon taloustutkimus PTT:n lokakuisen katsauksen mukaan kehno suhdannekehitys jarruttaa Suomen metsäteollisuuden viennin nousua sekä tänä että ensi vuonna. Tästä huolimatta lähes kaikkien metsäteollisuustuotteiden vientitulot kasvavat. Ainoastaan paperin vienti vähenee. Sahatavarankin vientinäkymät ovat muuttuneet haasteellisemmiksi. Vuoden 2014 vientimäärä nousee neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Tuotanto kasvaa suhteellisesti hieman vähemmän, koska kotimaan toimitukset supistuvat. Ensi vuonna sahatavaran tuotanto nousee 2 3 %. Paperin tuotannosta katoaa koko maassa tänä vuonna 1 2 % ja ensi vuonna 2 4 %. Paperin kysyntää vähentävät paitsi niukka talouskasvu, myös sen korvaaminen sähköisillä viestintävälineillä. Sen sijaan kartongin tuotanto kohonnee maassamme tänä ja ensi vuonna kysynnän pysyessä vahvana. Sellunkin vienti pysynee kasvu-uralla. Metsäteollisuus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu 1,1 % -0,1 % Tammi maaliskuu 2,3 % 1,8 % Huhti kesäkuu -0,2 % -1,9 % Tammi kesäkuu 0,7 % 0,9 % Tammi maaliskuu -1,4 % -1,2 % Huhti kesäkuu 2,3 % 2,6 % Vienti Tammi kesäkuu 2,0 % 0,5 % Tammi maaliskuu 3,3 % 2,3 % Huhti kesäkuu 0,8 % -1,3 % 10
ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihto taittui Satakunnassa huomattavaan laskuun vuoden 2014 tammi maaliskuussa päättäen näin nelisen vuotta jatkuneen kasvuputken. Kuitenkin huhti kesäkuussa ala ponnisti jälleen nousuun, mutta koko vuoden 2014 ensimmäinen puolisko jäi siitä huolimatta pakkaselle. Merkittävin tekijä alan muutoksessa on ollut vajaat parikymmentä yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, joiden vuoden alku sujui hyvin heikosti, mutta jotka pääsivät uudelleen kasvuun kiinni keväällä kääntäen koko alan jälleen nousu-uralle. 5 20 henkilön yrityksillä koko vuoden alkupuoli sujui heikosti. Sen sijaan pienillä, alle viiden henkilön yrityksillä ensimmäisen vuosineljänneksen hienoinen kasvu taittui keväällä romahdukseksi. Tammi maaliskuussa kasvuun kyenneiden yritysten määrä jäi selvästi tavanomaista pienemmäksi. Tällöin niiden osuus laski 36 %:iin, ja yli 15 % kasvoi enää runsas viidennes yrityskannasta. Keväällä alan nousun käynnistyttyä kasvuun kiinni päässeiden osuus kohosi jo 53 %:iin, mutta voimakkaasti kasvaneiden osuus supistui viidennekseen. Valtakunnallisesti elintarviketeollisuuden suhdannekuva 1 1 1 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) piirtyi samansuuntaiseksi kuin Satakunnassa. n kasvu pysyi alkuvuonna suunnilleen entisellään molemmilla alueilla vajaassa parissa prosentissa, joten liikevaihdon takeltelu ei liene vaikuttanut merkittävissä määrin työllisyyteen. Tilastokeskuksen mukaan maassa keskimäärin tammi elokuussa 2014 työpäiväkorjattu elintarviketeollisuuden tuotanto supistui runsaat kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, mikä selittää liikevaihdon laskua. Elintarviketeollisuus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -1,6 % -1,2 % Tammi maaliskuu -6,1 % -3,3 % Huhti kesäkuu 2,7 % 0,8 % Tammi kesäkuu 1,7 % 1,4 % Tammi maaliskuu 1,5 % 0,6 % Huhti kesäkuu 1,9 % 2,2 % 1 1 1 KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku oikeni vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että liikevaihto on vajonnut alle vuoden 2008 tason. Finanssikriisin jälkimainingeista toipuminen käynnistyi nopeasti vuonna 2010, mutta elpyminen pysähtyi vuoden 2011 aikana, eikä sen jälkeen selvää nousukiitoa ole ollut havaittavissa. Satakunnassa alaa on pitänyt yllä 15 yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, joiden alkuvuosi sujui keskimäärin kasvu-uralla. Sen sijaan pienempien yritysten tammi kesäkuu sujui edelleen melko murheellisissa merkeissä. Kasvuun kykeni haasteellisista olosuhteista huolimatta alkuvuonna noin 40 % alan yrityskannasta maakunnassa. Yli 15 %:n nousu onnistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 28 %:lta, mutta seuraavalla enää 19 %:lta yrityksistä siitäkin huolimatta, että liikevaihdon laskun oikeneminen jatkui. Se viittaa osaltaan yritysten menestymisen hajonnan voimistumiseen. Valtakunnallisesti kemianteollisuus on pärjännyt a pa- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) remmin ja liikevaihdon loiva nousu jatkui edelleen vuoden 2014 alkupuolella. Myös liikevaihdon taso on hieman vuotta 2008 korkeampi, joskaan selvää nostetta ei ole alalle viime vuosina ilmaantunut. Toisaalta Suomessa palkkasumma ei edelleenkään kasvanut. Sen sijaan Satakunnassa palkkasumman pitkäkestoinen putoaminen vaihtui selväksi nousuksi vuodenvaihteessa, ja ponteva nousu jatkui koko vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon ajan. Siten työllisyys on todennäköisesti alkanut kohentua, joskin vuoden 2008 tasolle on vielä matkaa. Tilastokeskuksen mukaan tammi elokuussa 2014 työpäiväkorjattu kemianteollisuuden tuotanto kasvoi maassamme puoli prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Samaan aikaan uudet tilaukset kuitenkin supistuivat vajaat kaksi prosenttia. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -1,3 % 2,0 % Tammi maaliskuu -1,8 % -1,7 % Huhti kesäkuu -0,8 % 5,4 % Tammi kesäkuu 4,1 % 0,0 % Tammi maaliskuu 3,9 % 0,4 % Huhti kesäkuu 4,2 % -0,4 % 11
ICT-, MERI- JA ENERGIAKLUSTERI Teksti: Saku Vähäsantanen ICT-KLUSTERI Satakunnan ICT-klusteri koostuu 75:stä IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimivat Satakunnassa. Klusterin yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014 tammi kesäkuussa monista muista toimialoista poiketen. Kuten aiemmin, vuosineljännekset erosivat huomattavasti toisistaan. Tammi maaliskuussa kasvua kertyi runsaasti, ja sitä kerryttivät kaikenkokoiset yritykset. Kuitenkin eniten, jopa neljänneksen verran, kasvua saavutti yli 20 henkilön yritykset. Kaiken kaikkiaan 56 % yritysryppäästä kirjasi nousua ja yli 15 %:n nousun saavutti 43 % klusterista. Huhti kesäkuussa aiemman menestyjäjoukon, yli 20 henkilön yritysten, liikevaihto supistui noin 15 %. Samalla myös pienten liikevaihto putosi, mutta kasvuyritysten osuus jäi sinänsä korkeaan 48 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu kapeni selvemmin, 28 %:iin. Siten yrityskohtainen hajonta on ollut merkittävää. kohosi aiempaa niukemmin, ja keväällä enää hyvin vähän. Siten henkilöstömäärä on todennäköisesti laskusuunnassa. ICT-klusteri 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu 3,1 % Tammi maaliskuu 20,4 % Huhti kesäkuu -12,8 % Tammi kesäkuu 1,4 % Tammi maaliskuu 2,3 % Huhti kesäkuu 0,6 % 1 1 40 30 Meriklusteri Teollisuus yhteensä ICT-klusteri Energiaklusteri 1 1 1 Meriklusteri Teollisuus yhteensä ICT-klusteri Energiaklusteri Yritysklustereiden ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=) Yritysklustereiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) 12
MERIKLUSTERI Satakunnan meriklusteriin kuuluu 45 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa, joista valtaosa, vajaat kolmekymmentä, työllistää yli 20 henkilöä. Meriteollisuuden liikevaihto supistui hieman vuoden 2014 tammi kesäkuussa heikon kevään johdosta. Talvella kirjattiin vielä kasvua. Ala on silti pärjännyt valtaosaa muuta teollisuutta paremmin. Telakoiden tilauskannat ovat huvenneet, joskin alkuvuonna suurempia tilauksia oli vielä työn alla. STX:n Rauman telakka on sittemmin lakkautettu. Myös kone- ja laitevalmistus elää haastavia aikoja. Näyttäisi kuitenkin siltä, että meriteollisuus on pärjännyt hivenen muuta laitevalmistusta paremmin. Yli 20 henkilön yritysten, joista valtaosa yritysryppäästä koostuu, liikevaihto pysyi alkuvuonna keskimäärin ennallaan. Sitä pienempien supistui rankasti, joskin alle viiden henkilön yritykset kykenivät kasvuun keväällä. Vaikka liikevaihto kohosi heti vuodenvaihteen jälkeen jonkin verran, jäivät kasvaneiden yritysten osuudet melko mataliksi, vain 36 %:iin. 24 % kannasta saavutti yli 15 %:n nousun. Keväällä osuudet kohosivat selvästi, vastaavasti 53 %:iin ja 38 %:iin, mikä on ristiriidassa liikevaihdon laskun kanssa. Pudotus lieneekin peräisin jostain suuryrityksestä muiden pärjätessä paremmin. aleni selvästi etenkin keväällä lähinnä telakoiden hiipumisen vuoksi. Meriklusteri 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -1,0 % Tammi maaliskuu 2,5 % Huhti kesäkuu -3,5 % Tammi kesäkuu -5,7 % Tammi maaliskuu -2,7 % Huhti kesäkuu -8,6 % ENERGIAKLUSTERI Energiaklusteriin kuuluvien, 43:n Satakunnassa toimivan energiateknologian laiteja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto romahti vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Ainakin osasyy löytyy energiankulutuksen laskusta taantuman vuoksi. Pudotus syveni vielä kesää kohden. Pahiten ovat kärsineet pienet, alle viisi henkilöä työllistävät yritykset, mikä viittaa myös energiateknologian kärsineen matalasuhdanteesta. Toisaalta myös suurten yritysten rahavirroista suli merkittävä siivu. Kasvuun kykeni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vain 30 % alan yrityksistä, ja niistä valtaosa onnistui nostamaan sitä yli 15 % (osuus 23 %). Toisella neljänneksellä kasvuyritysten osuus kohosi 42 %:iin voimakkaasti kasvaneiden osuuden pysyessä ennallaan. supistui jonkin verran, mikä tarkoittanee myös sitä, että henkilöstön vähennyksiltä ei liene täysin vältytty. Energiaklusteri 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -13,2 % Tammi maaliskuu -10,6 % Huhti kesäkuu -15,5 % Tammi kesäkuu -4,3 % Tammi maaliskuu -4,1 % Huhti kesäkuu -4,4 % 13
LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että koko maassa. Vuoden 2014 tammi kesäkuussa luovien alojen pitkään jatkunut synkkä suhdannekehitys näytti lieviä käänteen merkkejä, sillä liikevaihdon pudotus käytännössä pysähtyi maakunnassa keväällä. Valtakunnallisesti kehitys näyttää samansuuntaiselta. on etenkin Satakunnassa pudonnut selvästi matalammaksi kuin vuonna 2012, jolloin liikevaihto oli jo ehtinyt toipua entiselleen vuoden 2009 suhdannekuopan jäljiltä. Maassa keskimäärin liikevaihto ei ole sukeltanut yhtä syvälle, joten tulevan toipumisen käynnistyessä kirittävää ei ole niin paljon. Satakunnassa käänteen takana ovat erityisesti alle viiden, mutta osin myös yli 20 henkilön yritykset. Koko maassa alle :n ja yli 2 työntekijän yritykset menestyivät parhaiten. Satakunnassa koko luovien alojen yrityskannasta kasvuun pääsi alkuvuonna kiinni runsaat 40 % ja yli 15 % kasvoi vajaa kolmannes. Osuudet jäivät aiempaa alemmik- si, vaikka kehitys näytti entistä valoisammal- ta. Siten ala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut merkittävää. Valtakunnallisesti kasvuyritysten osuudet vastasivat Satakunnan lukemia, mutta muutosta 1 1 1 aiempaan ei juuri syntynyt. puto- si sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin yhä, mutta lasku loiveni hieman. Kuitenkin väheneminen tarkoittanee, että työllisyys on edelleen heikentynyt. Palk- kojen summa kohosi sekä Satakunnassa että koko maassa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 55 %:ssa yrityksistä. Satakunnassa palkkasumma kasvoi alle viiden hengen yrityksissä, suuremmissa kirjattiin laskua. Valtakunnallisesti nousua kertyi vain alle työntekijän yrityksissä, muissa se supistui yhä. Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm. 1 1 1 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Luovat alat 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -1,0 % -0,4 % Tammi maaliskuu -2,0 % 0,0 % Huhti kesäkuu -0,1 % -0,9 % Tammi kesäkuu -1,1 % -0,5 % Tammi maaliskuu -1,1 % -1,1 % Huhti kesäkuu -1,0 % 0,1 % 14 14
25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan rakentamisen suhdannekuva näyttää hyvin vaisulta. Puuvillan kauppakeskuksen sekä Olkiluodon työmaa ovat pitäneet alaa pinnalla, mutta niiden valmistumisen häämöttäessä muu rakentaminen ei näyttäisi kykenevän pitämään alaa kasvu-uralla. Rakennusalan yritysten liikevaihto supistui vuoden 2014 tammi kesäkuussa Satakunnassa selvästi. Yrityskenttä vaikuttaa hyvin hajanaiselta, sillä lasku on syntynyt käytännössä kokonaan suurissa, yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Niitä toimii maakunnassa 55 kpl, mikä on vain runsaat pari prosenttia yrityskannasta. Niiden painoarvo on kuitenkin hyvin merkittävä. Sen sijaan pienissä, etenkin 5 20 hengen yrityksissä kasvua syntyi yhä selvästi. Keväällä sitä kertyi jopa kymmenen prosenttia. Vaikka rakentamisen kehitykseen kertyi tummia pilviä, nousivat kasvuun kyenneiden yritysten osuudet aiemmasta. Sekin viestii osaltaan yritysten välisestä suuresta hajonnasta. Vajaa puolet yrityskannasta kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n reippaan nousun saavutti suunnilleen 40 % rakennusliikkeistä. Rakentamisen palkkasumma romahti Satakunnassa, sillä siitä suli alkuvuonna yli kymmenesosa. Se on suoraa seurausta henkilöstömäärien rajusta supistumisesta. Osa laskusta on saattanut tosin tulla Olkiluodon työmaalta, jossa valmistumisen vähitellen lähestyessä rakennustoiminta hiipuu. 1 1 1 40 1 1 1 40 30 Valtakunnallisesti rakentamisen näkymät eivät ole parhaat mahdolliset, sillä ala kärsii muun talouden tavoin matalasuhdanteesta. kasvoi silti vähän tämän vuoden alkupuoliskolla. Myös palkkasumma kohosi vielä hitusen, eli työllisyyskehitys on ollut a selvästi mallikkaampaa. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan alan näkymät pysyvät hyvin vaisuina. Tänä vuonna rakentaminen supistuu pari prosenttia. Menossa on jo kolmas peräkkäinen laskusuuntainen vuosi. Ensi vuodeksi odotetaan 0 1 prosentin supistumista. Rakentamista kannattelee kuitenkin korjausrakentamisen tasainen nousu. Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat 19-luvun laman tasolla, eikä käännettä ole näköpiirissä. Omakotitalojen aloitukset ovat tippuneet tilastohistorian pienimmiksi. Talonrakennustöitä aloitetaan kuluvana vuonna kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, eikä ensi vuodellekaan odoteta kasvua. Maa- ja vesirakentaminenkin vähenee tänä ja ensi vuonna. Myös EK:n kysely osoittaa rakentamisen suhdanteiden matavan poikkeuksellisen syvällä. Luottamus jatkoi laskuaan syksyllä ja on yhä Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) selvästi tavanomaista heikompi. Indikaattorin saldoluku nousi kuitenkin lokakuussa -29:een syyskuun -34:stä. Pitkän aikavälin keskiarvo on -7. Henkilökuntaodotukset ovat kausivaihtelu huomioon otettunakin edelliskuukausia selvästi kehnommat. Rakentaminen 2014 vs. 2013 Tammi kesäkuu -4,3 % 2,3 % Tammi maaliskuu -2,3 % 1,3 % Huhti kesäkuu -5,9 % 3,1 % Tammi kesäkuu -12,0 % 0,9 % Tammi maaliskuu -12,2 % 0,1 % Huhti kesäkuu -11,8 % 1,6 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu -12,8 % Tammi maaliskuu -13,4 % Huhti kesäkuu -12,2 % 15