21 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

Transkriptio

1 21 kesäkuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

2 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä joulukuussa. Suhdannekuva jäi hyvin vaisuksi kolmannella vuosineljänneksellä teollisuuden vaikeuksien vuoksi. Viimeisellä neljänneksellä etenkin teknologiateollisuus virkosi tärkeiden metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon käännyttyä uudelleen kasvuun. Sen sijaan metallituotteiden valmistus sakkasi pahasti. Kemianteollisuus piristyi vuodenvaihdetta kohden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka tosin ainakin tilapäisesti taukosi aivan vuoden lopussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui vakaana. Rakentamisen suhdannekuva on hieman kirkastumassa, ja liikevaihtokin kääntyi nousuun. Palvelualojen loppuvuosi jäi aiempaa vaimeammaksi ja kaupan kasvu pysähtyi. Viennin arvo supistui teknologiateollisuudessa, joskin Satakunnan suhteellinen asema valtakunnalliseen tasoon nähden on edelleen hyvin suotuisa. Yritysten maksama palkkasumma kasvoi vielä vähän, mutta henkilöstömäärät supistuivat kaikilla päätoimialoilla hieman. Talouden lähiajan suhdannenäkymät eivät lupaile selvää käännettä. Lähiajan näkymät Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuisen ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu pysyy tänä ja ensi vuonna yhä pitkän aikavälin kasvu-uran alapuolella. Kovin selvää toipumista ei siten ole havaittavissa etenkään teollisuusmaissa. Orastava nousu nojaakin edelleen vahvasti erityisesti Aasian kehittyviin valtioihin. Teollisuusmaista vahvimmat odotukset ovat Yhdysvalloissa, sen sijaan euroalue pääsee kasvuun kiinni vasta ensi vuonna. Euroalueen ehdottomana veturina toimii jatkossakin Saksa, joskin senkin näkymät ovat varsin vaisut. Japanin talouskasvu pysyy maltillisena. Suomessa kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan vain 0,5 % ja ensi vuonna 1,2 %. Se on kuitenkin vähän euroalueen keskiarvoa myönteisempää. Vaimea maailmanlaajuinen talouskasvu heijastuu Suomeen ja an viennin kautta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuun lopun luottamusindikaattorien mukaan maamme päätoimialojen suhdannetilanne on keskimääräistä heikompi. Erityisesti rakentamisessa ja kaupassa odotukset ovat heikentyneet vuoden aikana selvästi. Teollisuudessa mitään kovin suurta notkahdusta, joskaan ei toisaalta toipumistakaan ole ollut havaittavissa. Näkymät ovat yhä vaisut. Yksityisissä palveluissa suhdanteet ovat hieman myönteisemmät, joskin selvästi alle tavanomaisen tason. Suomen Yrittäjien ja Finnveran alkuvuoden 2013 pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on koko maassa noussut viime syksystä. 53 % maamme pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Pk-yrityksistä 26 % ennakoi suhdanteiden kohenevan ja 21 % heikkenevän. Yhteenlasketuksi saldoluvuksi tulee siten 5 %. Satakunnassa vastaava saldoluku, 1 %, on noussut syksystä 2012, mutta on yhä matalampi kuin maassa keskimäärin. Satakunnassa odotukset investoinneissa, viennissä ja tuonnissa ovat koko maata heikommat ja muutenkin negatiiviset. Sen sijaan arviot liikevaihdosta, hintakehityksestä, kannattavuudesta, vakavaraisuudesta, tilauskannoista, kapasiteetin käyttöasteesta ja t&kpanostuksista ovat myönteiset, mutta osin maan keskitasoa varovaisemmat. Vuoden 2012 heinä joulukuun talouskehitys Satakunnan talouden kehitys jatkui vaihtelevana, mutta pysyi yleiskuvaltaan vaisuhkona vuoden 2012 heinä joulukuussa. Heinä syyskuussa talouskehitys jäi melko synkäksi usean teollisuudenhaaran liikevaihdon supistumisen myötä, mutta elinkeinoelämä piristyi jälleen loka joulukuussa erityisesti teknologiateollisuuden virkoamisen ansiosta. Teollisuuden liikevaihto kohosi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla keskimäärin hieman, mutta suhdannetilanne vaihteli alakohtaisesti suuresti. Tärkeän teknologiateollisuuden liikevaihto nousi keskimäärin vähän. Vielä kolmannella vuosineljänneksellä jokaisen me- Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 2

3 tallialan liikevaihto laski osin jopa huomattavasti, mutta aivan vuoden lopulla tärkeät koneiden ja laitteiden valmistus sekä metallien jalostus pääsivät uudelleen kasvuun kiinni. Metallituotteiden valmistus sukelsi läpi koko vuoden loppupuoliskon, eikä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus edelleenkään toipunut kovinkaan havaittavasti. Metsäteollisuuden liikevaihdon voimakas lasku syyskesällä pysähtyi vuoden lopulla. Kemianteollisuus pääsi myös uudelleen jaloilleen loka joulukuun aikana. Muista teollisuudenaloista poiketen elintarvikkeiden valmistus pysyi vakaalla kasvu-uralla läpi koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon. Rakentamisen liikevaihto kohosi hieman suhdannetilan kohennuttua etenkin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Palvelualat hiljenivät vaimean talouskehityksen myötä. Kaupan liikevaihdon kasvu taittui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan nousu jäi niukaksi. Liike-elämän palveluiden nousukiito hyytyi ainakin osin tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi. kasvoi silti vielä hieman heikolla heinä syyskuun ajanjaksollakin. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,0 % vuoden 2012 heinä joulukuussa vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä syyskuussa liikevaihto supistui 3,8 % lähes jokaisen teollisuudenhaaran laskun vuoksi. Loka joulukuussa kasvua kertyi jälleen 5,1 %:n verran teollisuuden suhdannekuvan kirkastuttua. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on pysynyt suurena. Viime vuoden jälkimmäisel- 21 kesäkuu 2013 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Satakunnan LNG-markkinat tekemistä vaille valmis 18 SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS PLUSSAT + Teknologiateollisuudessa vuoden 2012 viimeinen neljännes suhteellisen menestyksekäs + Satakunnan viennin asema maan keskiarvoon verrattuna edelleen suotuisa + Koneiden ja laitteiden valmistuksen myötätuuli jatkunut + Elintarviketeollisuus yhä vakaalla kasvu-uralla + Telakoiden palkkasumma elpynyt voimakkaasti, joskin uhkakuvat varjostavat tulevaisuutta + Rakentamisen suhdanneodotukset toipuneet ainakin liike- ja toimistorakentamisessa MIINUKSET Päätoimialojen henkilöstömäärä supistunut Usean teollisuudenhaaran palkkasumma pudonnut Viennin arvo laskenut teknologiateollisuudessa Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahtanut Telakoiden tulevaisuudessa kysymysmerkkejä Kaupan liikevaihdon kasvu pysähtynyt >> Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2005, joka on laskettu alkuperäisen sarjan perusteella (kuvioissa alkuperäisestä indeksistä muodostetut trendisarjat). Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen, Merja Mannelin, Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola 3

4 Muut 25 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Metsäteollisuus 10 % Rakentaminen 7 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 12 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v (ennakkotieto) Satakunnan liikevaihto (0 ) toimialoittain v (ennakkotieto) Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 656 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka 51 7 OSKE-ryhmä: Meriklusteri OSKE-ryhmä: Energiateknologia Koko teollisuus (TOL BCD) Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) Luovat alat Kaikki toimialat yhteensä >> lä puoliskolla noin 49 % maakunnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Voimakkaan, yli 15 %:n nousun kirjasi suunnilleen kolmasosa yrityskannasta. Maassa keskimäärin yleisen talouskehityksen ja alakohtaisen suhdannetilanteen muutoksen suuntaviivat olivat muutoin suurin piirtein samat kuin Satakunnassa, mutta kahden viimeisen vuosineljänneksen väliset erot jäivät selvästi pienemmiksi. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski viime vuoden heinä joulukuussa 0,4 % pääosin teollisuuden vaisumman kehityksen vuoksi. Merkittävin ero syntyi teknologiateollisuudessa, jonka valtakunnallisesti a selvästi kehnompi kehitys johtui suurelta osin tärkeän elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen huomattavista vaikeuksista ja liikevaihdon romahduksen jatkumisesta. Myös kaupan liikevaihto laski hieman Satakunnasta poiketen. Muilla aloilla ei kovin merkittävää eroa syntynyt Satakunnan ja muun maan välillä. Yritysten maksaman palkkasumman kasvu hiipui viime vuoden loppupuolella usean toimialan palkkasumman nousun jäätyä aiempaa niukemmaksi. Vuoden 2012 heinä joulukuussa Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi 1,6 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Heinä syyskuussa kasvua kertyi 1,2 % ja suotuisammalla loka joulukuun ajanjaksolla hieman enemmän, 2,1 %. kohosi voimakkaasti telakoilla. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa kirjattiin selvää nousua. Muilla teollisuuden aloilla palkkojen summa supistui. Eniten kärsi metsäteollisuus, jossa palkkasumma romahti lähes kymmenyksen. Rakentamisen palkkasumma putosi vähän henkilöstömäärien käännyttyä laskuun. Palvelualoilla palkkasumman kasvu jatkui, joskin aiempaa vaisumpana. Maassa keskimäärin yritysten maksama palkkapotti kasvoi pari prosenttia vuoden 2012 loppupuoliskolla. Satakunnasta poiketen teollisuudessa keskimäärin summa laski, mutta rakentamisessa kasvoi. Palvelualoilla nousu oli aavistuksen a pontevampaa. Satakunnan viennin kehitys selvästi maan keskiarvoa parempaa Teollisuuden viennin (vientiliikevaihdon) arvo laski hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2012 heinä joulukuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä vienti supistui Satakunnassa merkittävästi. Se johtuu teknologiateollisuuden viennin arvon selvästä notkahduksesta, joka tosin todennäköisesti osin juontuu metallien hintojen laskusta, eikä siten tule välttämättä täysin viennin määrästä. Viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi uudelleen kasvaa metallin suhdannetilanteen muututtua monilta osin valoisammaksi. Myös valtakunnallisesti teknologiateollisuuden viennin arvo putosi, joskin Satakunnasta poiketen se on pääosin peräisin elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden suurista vaikeuksista. Lisäksi supistuminen jatkui koko vuoden loppupuoliskon ajan Satakunnasta poiketen. Metsäteollisuuden vienti kohosi jonkin verran loka joulukuussa 2012 sekä Satakunnassa että koko maassa edeltävän neljänneksen loivan laskun jälkeen. Satakunnassa koko teollisuuden ja teknologiateollisuuden viennin arvot ovat yhä lähellä huippuvuoden 2008 tasoa, mutta maassa keskimäärin molemmat ovat selvästi matalampia. Satakunnan vientimenestys erityisesti metallissa onkin ollut Suomen keskitasoa selvästi parempaa viime vuosina. Sen sijaan metsäteollisuudessa kummallakaan alueella viennin toipuminen ei ole kovin nopeasti edistynyt. Teollisuus 2012 vs Vienti Heinä joulukuu -3,2 % -1,9 % Heinä syyskuu -11,7 % -1,3 % Loka joulukuu 3,2 % -2,5 % , teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 4

5 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu kulkee omassa rytmissään Satakunnan kasvu ei hiipunut viime vuoden lopulla muun maan mukana, kuten syksyllä pelättiin. Maakunnan omaleimainen rakenne on tehnyt sen, että talousvaihtelun rytmi poikkeaa koko maan rytmistä ja sen suhteellinen asema aluerakenteessa on mieluummin vahvistunut. Maakunta aloitti vuoden 2009 taantumasta toipumisen nopeammin kuin muut maakunnat keskimäärin ja yritysten liikevaihto saavutti taantumaa edeltäneen tason jo vuonna Sen jälkeen nousu taittui, mutta viime vuoden lopulla yritysten liikevaihto kasvoi taas Satakunnassa, vaikka se supistui muissa maakunnissa. Satakunnan vientimenestys on ollut muuta maata parempi, vaikka vuoden 2007 huippua ei ole vielä saavutettukaan. Koneiden ja laitteiden valmistus ei supistunut vuoden 2009 taantumassa ja se on sen jälkeen pysynyt saavutetulla tasolla. Elektroniikka ja metsäteollisuus toipuivat Satakunnassa alimmalta tasoltaan, mutta yleissuunta on niissä laskeva kuten koko maassa. Suomen ongelmahan on nyt siinä, että sekä paperiteollisuus että elektroniikka ovat tippuneet noin 1 2 prosentin toimialoiksi, kun ne vielä muuta vuosi siten molemmat tuottivat 4 5 prosenttia bkt:stä. ei onneksi ole ollut näistä aloista vahvasti riippuva. Energiateknologia-osaamiskeskustoimialalla kasvu oli vahvaa viime vuonna, eikä meriklusterissakaan törmätty pahempiin vaikeuksiin. Palvelualojen suunnassa on koko maassa tultu uuteen hitaamman kasvun vaiheeseen kuluttajien ostovoiman kasvun heiketessä sekä julkisen talouden elvytyksen hiipuessa. Kaupan alalla on pärjännyt muun maan tahdissa ja liike-elämän palveluissa hiukan paremminkin. Myös rakentaminen jatkoi lievää elpymistä viime vuonna. Kaikkiaan on yksi esimerkki siitä, että Suomen alueiden menestysvertailussa näkyy uusia piirteitä entisten kärkimaakuntien, mm. Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan pudotessa tilastojen kärkisijoilta erityisesti elektroniikan kulta-ajan väistyttyä. Satakunnankin kannalta tärkeää on velkakriisistä toipumisen tahti Euroopassa. Myös Suomen perinteisten vientialojen rakennemuutos koskettaa maakuntaa. Velkakriisin hoitaminen vaatii aikaa. Aikaa vastaan taisteleminen on nyt käynnissä. Toivottavasti velkamaat onnistuvat vähitellen näyttämään kykyä palauttaa tasapaino. Elvytystä toki tarvittaisiin, mutta kuka sen nyt olisi valmis rahoittamaan. Vain EKP pystyisi siihen, mutta siinä on pelottavat riskinsä. Velkamaiden auttaminen niin, että tasapainossa olevat elvyttävät itseään on epätoivoista puuhaa. Tukirahoituksen kautta velkakriisimaita on autettu jo. Nykytilanne todistaa, että ylivelkaantumisen jälkeen on vain huonoja vaihtoehtoja. Suomella on onneksi vielä aikaa välttää niihin ajautuminen. Satakunnalla on hyvä valmius olla elpymisessä mukana, kun se toivottavasti käynnistyy tänä vuonna. Satakunnan työllisyys heikentynyt 8 % Teksti: Merja Mannelin ja Saku Vähäsantanen Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen. Satakunnassa työllisyystilanne on heikentynyt viime syksystä lähtien. Etenkin lomautukset ovat nousussa. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat lisääntyneet. Niitä on annettu alkuvuonna 2013 selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Ennakkoilmoitukset yt-neuvotteluista ovat valtaosaltaan koskeneet lomautuksia, mutta mukana on myös irtisanomisia. Vuoden 2012 heinä joulukuussa henkilöstömäärät supistuivat maakunnan yrityksissä yhteensä 1,2 % vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrattuna. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 2,3 %. Rakentamisessa ja palveluissa pudotus jäi alle yhteen prosenttiin. Alkuvuonna 2013 nuorten työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta jopa muita työttömiä hieman enemmän. Myös pitkäaikaistyöttömiä on ollut selvästi enemmän kuin vuosi sitten ja määrä näyttää kasvavan edelleen. Satakunnalle tärkeän telakkateollisuuden tilanne on epävarma. Sekä Porissa että Raumalla odotetaan uusia tilauksia. Olkiluodon rakentamistyö on edelleen käynnissä, 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä vaikka työvoiman tarve siellä väheneekin koko ajan. Työttömiä työnhakijoita on ollut alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa lähes enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta lisäys on ollut terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rakennusalalla sekä tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä. Vähiten työttömyys on lisääntynyt kuljetuksessa ja liikenteessä. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Alkuvuonna on ollut kuukausittain keskimäärin lähes 0 avointa paikkaa vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet suhteellisesti eniten maa- ja metsätaloustyössä sekä palvelutyössä. Määrällisesti työpaikkoja on eniten kaupan alalla, teollisuudessa sekä tieteellisessä, teknisessä ja taloudellisessa työssä. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Jonkun verran pulaa on myös mm. insinööreistä, sosiaalityöntekijöistä, kirjanpitäjistä, isännöitsijöistä, siivoojista, kirvesmiehistä, kuljettajista sekä myyntiedustajista. Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,8 %. Lomautettuna oli runsaat henkeä, mikä on lähes 300 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Maaliskuun aikana Satakunnan TE-toimistossa oli avoinna lähes työpaikkaa. Osa avoimista paikoista on kesätyöpaikkoja. 5

6 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuus 2012 vs Heinä joulukuu 1,0 % -1,9 % Heinä syyskuu -6,4 % -2,3 % Loka joulukuu 7,3 % -1,4 % Heinä joulukuu 1,3 % -1,7 % Heinä syyskuu 0,4 % -2,4 % Loka joulukuu 2,2 % -1,0 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu -2,3 % Heinä syyskuu -2,4 % Loka joulukuu -2,3 % Suomen teollisuuden suhdannekehitys on jäänyt viime aikoina maailmanlaajuisen talouskriisin syövereissä melko vaisuksi sen aiheuttaman viennin vaimeuden vuoksi, mikä on nähtävissä monilla teollisuudenhaaroilla. Sen lisäksi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa on käynnissä voimakas rakennemuutos. Myöskään ei ole täysin välttynyt kehnoilta suhdanteilta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että Satakunnan teollisuuden liikevaihto on ainakin viime vuodenvaihteessa edelleen korkeampi kuin suhdannehuipussa vuonna 2008, mutta maassa keskimäärin jäädään yhä selvästi sen alle. Satakunnassakin etenkin metsä- ja kemianteollisuuden suhdannekuva on pysynyt melko heikkona, mikä on näkynyt metsäteollisuuden liikevaihdon laskuna ja kemianteollisuudessa vaatimattomana kasvuna. Sen sijaan elintarviketeollisuus on porskuttanut vauhdilla eteenpäin. Maakunnan tukijalan, teknologiateollisuuden, kehitys on ollut vuoden 2012 lopulla aloittain ja ajoittain hyvin vaihtelevaa, mutta keskimäärin ala on yhä hienoisessa kasvusuunnassa. Telakoilla sekä tärkeässä koneiden ja laitteiden valmistuksessa myötätuuli on jatkunut keskimäärin läpi koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon, vaikka heinä syyskuussa kasvu tilapäisesti notkahtikin konepajoilla. Merkittävän metallien jalostuksen liikevaihdon laskusta huolimatta ala on hyvissä asemissa, sillä sen liikevaihto on lähellä vuoden 2007 huipputasoa kuparin vakaan hintakehityksen ansiosta. Metallituotteiden valmistus taasen kääntyi uudelleen selvään laskuun viime kesänä. Koko maassa teollisuuden suhdanteiden suuntaviivat ovat suunnilleen samat, joskin kehitys oli selvästi tasaisempaa, mutta alavireisempää. Satakunnassa liikevaihdon kasvuun kyenneiden teollisuusyritysten osuus pysytteli loppuvuonna 2012 osapuilleen ennallaan. Vajaa puolet yrityksistä kasvoi, ja noin kolmannes saavutti yli 15 %:n nopean kasvun. Teollisuuden palkkasumma on noussut Satakunnassa aavistuksen vuoden 2012 heinä joulukuussa vaihdellen kuitenkin alakohtaisesti suuresti. Parhaiten ovat menestyneet telakat, konepajat ja elintarvikkeiden valmistus. Laskua on sen sijaan kirjattu metsäja kemianteollisuudessa sekä monilla metallialoilla. Satakunnassa teollisuuden yhteenlaskettu henkilöstömäärä supistui reilut pari prosenttia viime vuoden heinä joulukuussa vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Valtakunnallisesti teollisuuden palkkasumma kutistui vähän, ja kasvua kirjattiin Satakunnan tapaan ainoastaan elintarviketeollisuudessa ja kulkuneuvojen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Tämä viittaa a heikompaan työllisyyden kehitykseen. EK:n mukaan maamme teollisuuden luottamus vahvistui hieman huhtikuussa, jolloin saldoksi muodostui -7. Odotukset ovat silti yhä tavanomaista heikommat, sillä pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Maaliskuussa lukema jäi -10:een, suunnilleen samaan kuin helmikuussa. Viimeisen vuoden sisällä kovin suurta romahdusta, muttei toisaalta toipumistakaan ole ollut havaittavissa. Tuotanto-odotukset ovat yhä vaimeat. Teollisuus arvioi tuotantonsa kuitenkin kasvavan hieman lähikuukausina. Tilastokeskuksen mukaan maamme teollisuuden työpäiväkorjatun tuotannon määrä laski Suomessa viitisen prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajasta tammi helmikuussa Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % -14 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden (metalliteollisuus, TOL 24 30) kehitys on ollut vuoden 2005 jälkeen hyvin erilaista Satakunnassa ja maassa keskimäärin. Satakunnassa nousukausi, joka päättyi talouskriisiin vuoden 2008 lopulla, muodostui vahvemmaksi kuin valtakunnallisesti alueella vankkojen metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen huiman nousun ansiosta. Metallien jalostusta siivitti osaltaan metallien hintojen nousu. Vuoden 2008 jälkeen metallialojen liikevaihto ja viennin arvo romahtivat 6

7 Teknologiateollisuus 2012 vs Heinä joulukuu 0,7 % -5,4 % Heinä syyskuu -11,2 % -2,7 % Loka joulukuu 9,4 % -7,4 % Heinä joulukuu 3,8 % -2,6 % Heinä syyskuu 3,7 % -2,7 % Loka joulukuu 3,9 % -2,5 % Vienti Heinä joulukuu -5,6 % -6,1 % Heinä syyskuu -17,9 % -2,2 % Loka joulukuu 1,9 % -8,9 % Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) molemmilla alueilla, joskin Satakunnassa muuta maata selvästi lievemmin. Siinä missä Satakunnassa sukellus juontui pääosin metallien hintojen pudotuksesta ei niinkään tuotantomäärien supistumisesta valtakunnallisesti kone- ja laitevalmistuksen sekä erityisesti tärkeän elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden tuotanto väheni selvästi. Satakunnassa myös toipuminen käynnistyi ripeästi metallien hintojen noustua. Koneiden ja laitteiden valmistus ei maakunnassa taantumaa juuri edes kohdannut monipuolisen ja menestyksekkään toiminnan myötä. Myös metallituotteiden valmistus pääsi kasvuun kiinni pari vuotta sitten, joskin nousu hyytyi jälleen viime vuoden lopulla. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus mataa yhä pohjalukemissa, mutta sen merkitys Satakunnan taloudessa on melko vähäinen. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto ei ole edelleenkään kohonnut kovinkaan paljon vuoden 2009 tasoa korkeammalle puhumattakaan vuoden 2008 suhdannehuipun tasoon pääsemisestä. Syynä on erityisesti tietoliikennelaiteteollisuuden vakavat vaikeudet. Toisaalta koneiden ja laitteiden valmistus on toipunut melko hyvin, joskin a vaisummin. Metallituotteiden valmistus on jonkin verran elpynyt maassamme, mutta suhdannekärjen tasolle on vielä matkaa. Satakunnan ja koko maan viennin arvossa on vielä suurempi kuilu kuin liikevaihdossa maakunnan hyväksi. Koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä metallien jalostuksen myötätuuli maakunnassa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden pienuus selittävät tätäkin. Vuoden 2012 heinä joulukuussa teknologiateollisuuden liikevaihto kohosi vielä hieman Satakunnassa. Kasvu juontuu lähinnä koneiden ja laitteiden valmistuksesta sekä mahdollisesti telakoiden liikevaihdon nousun jatkumisesta. Noin puolet metalliyrityksistä synnytti kasvua, ja sitä kertyi yli 15 % runsaassa kolmasosassa alan yrityksistä. Siten yritysten välinen hajonta on pysynyt yhä suurena. Kaikille aloille ilmeni yhteisenä piirteenä kehno heinä syyskuu, mutta selvästi parempi loka joulukuu. Etenkin metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen liikevaihto laski selvästi syyskesällä, jälkimmäisen myös aivan vuoden lopulla. Teknologiateollisuuden viennin arvo supistui sekin loppuvuodesta hieman heikon kolmannen vuosineljänneksen vuoksi. Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden liikevaihto supistui a voimakkaammin johtuen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen suuremmasta painoarvosta ja sen liikevaihdon syvästä sukelluksesta. Muiden alojen loppuvuoden suuntaviivat olivat suunnilleen samassa linjassa Satakunnan kanssa. Teknologiateollisuuden palkkasumman kasvu jatkui Satakunnassa vuoden 2012 jälkipuoliskolla, mikä viestii kohtuullisesta työllisyydestä. Palkkojen summa kohosi voimakkaasti maakunnan telakoilla sekä jonkin verran koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Muilla aloilla maksetut yhteenlasketut palkat kutistuivat merkkinä henkilöstön leikkauksista. Maassa keskimäärin alan palkkasumma taittui laskuun, jonka taustalta löytyy selkeimmin elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen voimakas supistuminen. Kulkuneuvojen valmistus ja konepajateollisuus kasvoivat Satakunnan tapaan, mutta metallien jalostuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa kirjattiin vähennystä. 1 Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset saivat Suomessa uusia tilauksia vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä viisi prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2011, mutta 17 % runsaammin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Vuoden 2013 tammi maaliskuussa tuoreiden tilausten arvo alitti vuodentakaisen tason 16 %:lla ja edeltävän vuosineljänneksen 22 %:lla. Tilauskannan arvo jäi vuodenvaihteessa neljä prosenttia vuodentakaisesta tasostaan, mutta kohosi kolme prosenttia suuremmaksi kuin syyskuun lopussa. Maaliskuun 2013 lopussa tilauskanta pysyi kahdeksan prosenttia vuodenvaihdetta sekä vuoden 2012 vastaavaa aikaa alempana. Viime kuukausien tilaus- ja tarjouspyyntökehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähitulevaisuudessa matalampi kuin vuoden 2012 puolivälin tienoilla. on yhä huomattavasti pienempi kuin loppuvuonna Tilastokeskuksen mukaan alan työpäiväkorjatun tuotannon määrä laski koko maassa kymmenyksen vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta tammi helmikuussa

8 METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihto supistui keskimäärin yhä selvästi sekä Satakunnassa että koko maassa vuoden 2012 heinä joulukuussa. Satakunnassa orastava kasvu alkoi loka joulukuussa heikon syyskesän jälkeen, mutta valtakunnallisesti käännettä ei ole havaittavissa. on selvästi vaikuttavien värimetallien hintakehitys on kuitenkin pysytellyt melko vakaana vuoden 2012 alusta alkaen. Silti ainoastaan kuparin hinta hipoo vuoden 2011 ennätystasoa. Muiden, kuten alumiinin, sinkin ja nikkelin hinnat ovat pudonneet keskimäärin selvästi vuoden 2007 jälkeen ajoittaisista nousuista huolimatta. Lähes koko vuoden 2012 kestäneestä supistumisesta huolimatta metallien jalostuksen liikevaihto on yhä melko lähellä vuosien 2007 ja 2011 suhdannehuippuja Satakunnassa todennäköisesti kuparin vakaan ja korkean hintatason ansiosta. Maassa keskimäärin kehitys on ollut aivan toisenlaista, sillä liikevaihto on merkittävästi matalampi kuin parhaimpina vuosina. Yksi selitys on juurikin Satakunnassa merkittävän kuparin muita värimetalleja suotuisampi hintojen kehitys, mikä on pitänyt Satakunnan metallinjalostusteollisuuden liikevaihdon suhteellisesti korkeassa kurssissa. Tosin ainakin nikkeli vaikuttaa myös Satakunnassa, mikä pii- si muodostui kokonaiskehitykseen nähden hyvin korkeat 55 % ja 34 %. Ristiriitainen kehitys kielii yritysten hajonnan kasvusta sekä joidenkin avainyritysten huomattavasta taantumisesta, mihin viittaa myös alle viiden hengen pienyritysten suurempiaan suotuisampi liikevaihdon kehitys. Merkittävin osa pudotuksesta on peräisin yli 20 henkilön yrityksistä, joita toimii maakunnassa 27 kappaletta (osuus yrityskannasta seitsemisen prosenttia). Myös alan yritysten maksama palkkasumma taittui laskuun, joka oli Satakunnassa maan keskiarvoa kiivaampaa. Kummallalee ainakin osittain liikevaihdon notkahduksen taustalla. Myös terästuotteiden hinnat ovat olleet pääsääntöisesti laskussa, mikä on puraissut valtakunnallista kehitystä. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Metallien jalostus 2012 vs Heinä joulukuu -9,8 % -12,7 % Heinä syyskuu -23,8 % -15,8 % Loka joulukuu 7,0 % -9,4 % Heinä joulukuu -3,6 % -5,1 % Heinä syyskuu -3,5 % -5,6 % Loka joulukuu -3,7 % -4,7 % Satakunnassa 37 % metallien jalostajista kasvatti liikevaihtoaan viime vuoden jälkipuolella, mikä on suurin piirtein entistä luokkaa. Hieman alle viidennes yrityskannasta nosti liikevaihtoaan yli 15 %. Alan liikevaihdon kehityksen on edelleen sanellut täysin suuret, vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. on pudonnut edelleen sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mikä lienee seurausta henkilöstömäärien leikkaamisista. Teknologiateollisuus ry:n mukaan terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotannon määrä kasvoi maassa keskimäärin viime vuonna kaksi prosenttia edellisvuodesta. Terästuotteiden tuotanto kasvoi, mutta värimetallien ja valujen tuotanto väheni. Henkilöstömäärä supistui valtakunnallisesti hieman viime vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan metallien jalostuksen työpäiväkorjatun tuotannon määrä on ollut valtakunnallisesti kasvussa vuoden 2013 tammi helmikuussa verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan aikaan. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistuksen voimakas nousukiito vuoden 2012 alkupuoliskolla päättyi sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin heinä syyskuun aikana. romahti etenkin Satakunnassa, ja maakunnassa painuttiin uudelleen alle vuoden 2008 suhdannehuipun tason. Valtakunnallisesti siihen ei koskaan ollut päästykään. Toisaalta Satakunnassa liikevaihdon kasvuun kykeni lähes entisen suuruinen osa yrityksistä. Kolmannella vuosineljänneksellä peräti 46 % yrityksistä kasvoi, ja kolmannes ylitti 15 %:n nousun. Viimeisellä neljänneksellä vastaaviksi lukemik- Metallituotteiden valmistus 2012 vs Heinä joulukuu -14,4 % -7,1 % Heinä syyskuu -12,0 % -3,8 % Loka joulukuu -16,5 % -10,1 % Heinä joulukuu -2,6 % -0,7 % Heinä syyskuu -3,3 % -1,0 % Loka joulukuu -1,8 % -0,4 % kaan alueella palkkasumma ei ollut päässyt edellisen, vuoden 2008 suhdannehuipun tuntumaan ennen kasvun lopahtamista. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 8

9 Koneiden ja laitteiden valmistus on paitsi Satakunnassa, myös koko maassa merkittävä arvonlisäyksen tuottaja. Tämän vuoksi on huomionarvoista, että alan liikevaihto on ollut kasvussa haastavista ajoista huolimatta erityisesti Satakunnassa. Alan liikevaihto kohosi keskimäärin vuoden 2012 heinä joulukuussa monista muista teollisuudenaloista poiketen sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Satakunnassa kehnon syyskesän jälkeen alalle virisi vahva myötätuuli. Maakunnassa ala luovi läpi vaikeiden aikojen menestyksekkäästi vuosina ja toisin kuin maassa keskimäärin, ilman suurempia liikevaihdon supistumisia. Sekä Satakunnassa että koko Suomessa alan liikevaihto on edellisen suhdannehuipun, vuoden 2008 tuntumassa sillä merkittävällä erolla, että Satakunnassa liikevaihdon suhteellinen taso vuoteen 2005 verrattuna on huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi. Se on seurausta Satakunnan selvästi kovemmasta nousukaudesta 2000-luvun puolivälin jälkeen. Alan vahvan vedon taustalla piilee maakunnassa vajaat 30 yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, jotka hyvin pitkälle sanelevat kehityksen suuntaviivat. Valmistus on Satakunnassa monipuolista ja tuotteiden kirjo lavea, mikä osaltaan lieventää riskejä ja näyttää synnyttäneen menestystarinoita. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvatti lähes entisen suuruinen siivu yrityksistä. Heinä syyskuussa 61 % yrityksistä kasvoi, vaikka vuosineljännes jäi muuten heikoksi. Vastakohtainen kehitys saattaa juontua suurten tilausten laskutusten osumisesta edellisvuoden vastaavaan aikaan tai joidenkin suuryritysten taantumisesta. Loka joulukuussa kasvaneiden yritysten osuus hupeni 54 %:iin, vaikka kasvu muuten kiihtyi. Yli 15 %:n liikevaihdon nousun kirjasi vastaavasti nelisenkymmentä prosenttia kone- ja laitevalmistajista. n kasvu jäi viime vuoden jälkipuoliskolla hieman aiempaa vaisummaksi, mutta etenkin Satakunnassa nousu oli sen verran suurta, että myös henkilöstömäärät ovat saattaneet toipua. Mutta päinvastoin kuin liikevaihdossa, palkkasumman pitkän ajan kehitys on jäänyt Satakunnassa maan keskitasoa heikommaksi. Molemmilla alueilla ollaan suunnilleen vuoden 2008 suhdannekärjen tasossa nimellisesti. Koneiden ja laitteiden valmistus 2012 vs Heinä joulukuu 1,9 % 4,2 % Heinä syyskuu -4,4 % 6,8 % Loka joulukuu 7,9 % 2,3 % Heinä joulukuu 5,4 % 2,9 % Heinä syyskuu 4,2 % 1,9 % Loka joulukuu 6,6 % 4,0 % Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportin mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden (sis. myös kulkuneuvot) tuoreet tilaukset lisääntyivät loka joulukuussa 2012 erityisesti muutamien arvoltaan suurten yksittäisten tilausten ansiosta. Siten myös tilauskanta vahvistui vähän edeltävästä vuosineljänneksestä, mutta jäi silti heikommaksi kuin vuotta aiemmin. Alan yritykset saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia loka joulukuussa arvoltaan kaksi prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja 23 % enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi joulukuun lopussa 5 % niukemmaksi kuin tasan vuotta aiemmin, mutta kohosi pari prosenttia suuremmaksi kuin syyskuun lopussa. Vuoden 2013 ensimmäinen neljännes toi mukanaan ikävämpiä uutisia, sillä alan yritykset saivat uusia tilauksia arvoltaan 15 % niukemmin kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisenä vuonna ja viidenneksen vähemmän kuin suotuisalla loka joulukuun neljänneksellä. Tilauskannan arvo alitti maaliskuun 2013 lopussa kahdeksalla prosentilla vuoden 2012 tason ja jäi vähän myös joulukuun lopusta. Siten viime kuukausien tilauskehityksen perusteella valtakunnan kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon odotetaan jäävän lähikuukausina vuotta aiempaa matalammaksi. Tilastokeskuksen mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden työpäiväkorjatun tuotannon määrä onkin jonkin verran supistunut maassa keskimäärin vuoden 2013 tammi helmikuussa vuodentakaisesta. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus on edelleen vakavissa vaikeuksissa valtakunnallisella tasolla. Liikevaihdon sukellus jatkui edelleen vuoden 2012 heinä joulukuussa, ja vuoden 2008 suhdannehuippuun verrattuna alan liikevaihto on noin 40 % matalampi. on lisäksi merkittävästi pienempi kuin vuonna Satakunnassa alan merkitys on huomattavasti vähäisempi kuin maassa keskimäärin, jossa se on näytellyt merkittävää roolia. Sen kehitys on sujunut maakunnassa selvästi myönteisemmin kuin valtakunnallisesti, joskin merkittävästi heikommin kuin muilla teknologiateollisuuden alatoimialoilla. on ehtinyt kohota jonkin verran korkeammaksi kuin taantuman pohjalla vuonna 2009, mutta parin viime vuoden aikana liikevaihto on hieman laskenut. Kuitenkin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla liikevaihto kasvoi hieman suotuisan viimeisen neljänneksen ansiosta. Satakunnassa suhteellisen myönteistä Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) kehitystä selittää erityyppinen valmistustoiminta kuin esim. valtakunnallisesti tärkeä tietoliikennelaiteteollisuus, joka on maassamme matkapuhelimissa hyvin pitkälti kokonaan loppunut. Satakunnassa ainakin tilapäistä käännettä parempaan selittää viiden yli 20 henkilön yrityksen aikaisempaa mainiompi kehitys. Kasvuun kyenneiden yritys osuus kohosi Satakunnassa korkeaksi erityisesti loka joulukuussa, jolloin 45 % yrityskannasta kohotti liikevaihtoaan ja jopa kolmasosa saavutti reippaan, yli 15 %:n nousun. Sen sijaan palkkasumma kääntyi loivaan laskuun Satakunnassa viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja alan palkkojen kokonaismäärä jää yhä alle vuoden 2008 huippusuhdanteen. Valtakunnallisesti palkkasumma on supistunut edelleen voimakkaasti henkilöstövähennyksien vuoksi, mutta liikevaihdon hurjaan laskuun nähden palkat ovat pudonneet vain lievästi viime vuosina. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan työntekijöiden määrä väheni valtakunnallisesti viime vuonna 46 0:een. Vuonna 2008 ala työllisti vielä 61 0 henkilöä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tietoliikennelaiteteollisuudessa olosuhteet jatkuivat haastavina viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa. Sen vuoksi koko elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen saamat uudet tilaukset ja tilauskanta jäivät niukoiksi. Alan yritykset saivat maassa kes- 9

10 kimäärin tuoreita tilauksia viime vuoden loka joulukuussa arvoltaan 11 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta saman verran enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Lohduton kehitys voimistui vuoden 2013 tammi maaliskuussa, jolloin uusia tilauksia kirjattiin viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja 30 % vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi joulukuun lopussa seitsemän prosenttia alemmaksi kuin samaan aikaan vuonna Maaliskuun 2013 loppuun mennessä tilauskanta oli laskenut 15 % pienemmäksi vuotta aiemmasta ja 26 % matalammaksi kuin vuodenvaihteessa. Viime aikojen tilauskehityksen perusteella alan liikevaihdon ennakoidaan jäävän lähiaikoina selvästi alemmaksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan alan työpäiväkorjatun tuotannon määrä laski Suomessa vajaan viidenneksen vuodentakaisesta tammi helmikuussa Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2012 vs Heinä joulukuu 1,5 % -12,3 % Heinä syyskuu -0,8 % -5,5 % Loka joulukuu 3,7 % -17,4 % Heinä joulukuu -1,7 % -9,4 % Heinä syyskuu -0,6 % -8,5 % Loka-joulukuu -2,7 % -10,3 % TELAKAT Satakunnan telakoiden tulevaisuudenkuvaan on kerääntynyt alkuvuoden aikana synkkiä pilviä. Rauman telakan emoyhtiö STX on vaikeuksissa. Technipin Mäntyluodon telakka menetti suuren öljynporauslauttatilauksen kuluvana keväänä. Toisaalta kummallakin telakalla on yhä tilauskantaa, joten aivan akuuttia hätää ei ole. Viime vuoden loppupuolella tilauskanta pysyi edelleen sen verran tukevana, että palkkasumman nousu jatkui voimakkaana. Jopa niin nopeana, että 2000-luvun palkkasumman ennätys vuodelta 2008 oli lähellä rikkoutua. Pitkällä aikavälillä telakoille on ollut ominaista tilauskantojen huomattavakin vaihtelu. Siitä huolimatta kuluvalla vuosituhannella palkkasumman kasvu on ollut keskimäärin teollisuuden vastaavaa rivakampaa. Valtakunnallisesti kulkuneuvojen valmistuksella pyyhki ainakin vielä vuoden 2012 lopulla melko hyvin palkkasumman havaittavasta kohoamisesta pää- tellen. Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy myös muiden kulkuneuvojen valmistus (TOL 30), joka kattaa telakoiden lisäksi mm. junanvaunujen, polkupyörien, taisteluajoneuvojen ja veneiden valmistuksen Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa hyvin marginaalisessa asemassa, sillä telakoiden osuus kohoaan lähes %:iin henkilöstöstä. ssa telakoiden henkilöstön osuus koko toimialasta jää runsaaseen puoleen, mutta sisällyttämällä erilaisten veneiden valmistus siivu nousee lähelle %:a. Asetelma heikentää vertailukelpoisuutta Satakunnan ja koko valtakunnan välillä. Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat 2012 vs Heinä joulukuu 24,2 % 12,9 % Heinä syyskuu 28,3 % 11,8 % Loka joulukuu 19,5 % 14,0 % ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu jatkui Satakunnassa vauhdikkaana etenkin vuoden 2012 heinä syyskuun aikana. Elintarviketeollisuudella tarkoitetaan pääsääntöisesti elintarvikkeiden teollista valmistusta ilman alkutuotantoa. Maakunnan elintarviketeollisuudessa vuoden jälkimmäinen puolisko ja etenkin syyskesä sujui täysin päinvastaisesti supistuvaan muuhun teollisuuden nähden. Loka joulukuussa elintarviketeollisuudenkin kasvu tasaantui hieman, kun taas silloin muilla aloilla suhdannekuva kirkastui. Satakunnassa kasvuun kykeni merkittävä osa elintarvikevalmistajista. Kolmannella vuosineljänneksellä 58 % kasvoi. Yli 15 %:n nousun kirjasi 27 % yrityskannasta. Viimeisellä neljänneksellä osuudet eivät juuri muuttuneet kasvun tasaantumisesta huolimatta (osuudet vastaavasti 54 % ja 30 %). Satakunnassa kasvua on syntynyt etenkin syyskesällä 2012 selvästi eniten yli 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, joita toimii alueella parisenkymmentä kappaletta. Valtakunnallisesti elintarviketeollisuuden kasvu jäi loppuvuonna selvästi a vaisummaksi, joskin liikevaihdon nousu jatkui monista muista teollisuudenhaaroista poiketen. Tämän vuoden alussa kehitys on heikentynyt, sillä työpäiväkorjattu tuotanto laski maamme elintarviketeollisuudessa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 helmikuussa 8,9 % vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Tammikuussa tuotanto pysyi vielä ennallaan. Alan palkkasumman kasvu jatkui entisissä merkeissä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2012 heinä joulukuussa. Kasvua kertyi muutaman prosentin verran, Satakunnassa etenkin aivan vuoden lopulla muuta maata enemmän. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Elintarviketeollisuus 2012 vs Heinä joulukuu 5,5 % 2,1 % Heinä syyskuu 8,2 % 2,0 % Loka joulukuu 3,4 % 2,2 % Heinä joulukuu 4,2 % 2,8 % Heinä syyskuu 2,9 % 2,4 % Loka joulukuu 5,7 % 3,2 % 10

11 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihdon sukellus jatkui voimakkaana etenkin vuoden 2012 heinä syyskuussa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Loka joulukuun aikana lasku kuitenkin pysähtyi. Tällöin viennin arvo ponnisti uudelleen nousuun molemmilla alueilla. Viennin arvo oli kasvanut selvästi jo vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Orastavan nousun katkaisi heikko kolmas vuosineljännes, joskin vienti selvisi kurjasta syyskesästä vähemmin vaurioin kuin liikevaihto. Taustalla saattaa piillä mm. sellun suotuisa hintakehitys. Pellervon taloustutkimus PTT povaa huhtikuisessa ennusteessaan myönteisempiä aikoja maamme metsäteollisuudelle, mihin viime vuoden lopun käänne saattaa viitata. Tosin PTT arvioi metsäsektorin tuotantoon vaikuttavan yhä Euroopan heikon talouskehityksen, joka ei ensi vuonnakaan juuri elpyne. Paperin tuotanto supistuu sekä kuluvana että ensi vuonna. Paperiteollisuus supistanee edelleen tarjontaa mm. sulkemalla tehtaita Euroopassa ja mahdollisesti myös Suomessa. Tämä mahdollisesti auttaa nostamaan vientihintoja. Myös kartongin vientimäärä ja -hinta noussevat. Sellun keskihinta säilynee yhä mainiona. Puutuoteteollisuuden näkymiä kurjistaa rakentamisen kehno suhdannekuva Euroopassa. Sahojen kurimusta helpottanee kysynnän kasvu Euroopan ulkopuolella. Maamme sahojen vientikilpailukyky on säilynyt koh- tuullisena, minkä ansiosta tuotanto kään- tynee kasvuun. Kannattavuutta paranta- nee myös sahatavaran hinnan nousu. Ensi vuonna puutuotteiden kysyntä kasvanee lievästi myös Euroopas- sa. Metsäteollisuuden alkuvuosi onkin sujunut myötätuulessa, sillä valtakunnallisesti työpäiväkorjatun tuotannon määrä on hieman noussut vuoden 2013 tammi helmikuussa vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) kä on todennäköisesti seurausta henkilöstömäärien sopeuttamisesta haastavaan taloustilanteeseen. Liikevaihdon tavoin palkkasumman pudotus loiveni vuoden loppua kohden merkkinä suhdanteiden jonkinasteisesta kohentumisesta. Metsäteollisuus 2012 vs Heinä joulukuu -5,4 % -3,0 % Heinä syyskuu -10,6 % -6,6 % Loka joulukuu 0,3 % 0,6 % Heinä-joulukuu -8,6 % -5,3 % Heinä syyskuu -11,4 % -7,5 % Loka joulukuu -5,3 % -2,3 % Vienti Heinä joulukuu 2,5 % 1,9 % Heinä syyskuu -0,2 % -1,1 % Loka-joulukuu 5,3 % 4,9 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuudessa (kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus) vuoden 2012 jälkimmäinen puolisko sujui yleiseen talouskehitykseen nähden kohtuullisesti. kasvoi hieman, joskin vuosineljännestäinen kehitys vaihteli suuresti. Satakunnassa loka joulukuu sujui myönteisissä merkeissä toisin kuin edeltävä vuosineljännes. Maassa keskimäärin taas heinä syyskuussa kasvua kertyi enemmän kuin aivan loppuvuodesta. Satakunnassa kasvuun pääsi kiinni hieman entistä pienempi osa yrityksistä, mutta nousuun kyenneitä yrityksiä jäi siitä huolimatta melkoinen joukko. Heinä syyskuussa 41 % yrityskannasta kasvoi, ja yli 15 %:n voimakas nousu onnistui viidenneksessä yrityskannasta. Loka joulukuussa osuudet kohosivat hieman liikevaihdon saatua uutta puhtia (vastaavat siivut 44 % ja 30 %). Loppuvuoden kasvupyrähdys on Satakunnassa peräisin 17:stä yli 20 henkilöä työllistävästä yrityksestä. kuitenkin tippui hieman sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mikä antaa viitteitä heikenneestä työllisyyskehitystä. Vielä vuoden 2012 alkupuoliskolla palkat olivat kohonneet rivakasti. Kemianteollisuus ry:n mukaan henkilöstömäärät ovatkin pudonneet. Samaisen tahon alkuvuoden suhdannekatsauksen mukaan alan tilanne heikkeni viime vuoden lopulla. Tuotannon arvioidaan kuitenkin pysyvän lähikuukausina miltei ennallaan. Maamme kemianteollisuuden tuotanto lisääntyi vuonna 2012 noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Tuotannon taso on tällä hetkellä suurempi kuin ennen taantumaa monista muista aloista poiketen. Alkuvuonna tuotantomäärien odotetaan kuitenkin pysyvän lähes ennallaan. Vaikka suhdannetilannetta kuvataan kohtuulliseksi, on kehitys kuitenkin synkentynyt tämän vuoden alussa toteutuneiden tilastojen valossa, sillä kemianteollisuuden työpäiväkorjatun tuotannon taso laski vuoden 2013 tammikuussa valtakunnallisesti 1,5 % ja helmikuussa 7,4 % edel- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Satakunnassa vuoden 2012 heikonlaisesta heinä joulukuusta huolimatta liikevaihdon kasvuun kykeni merkittävä osa yrityskannasta, mikä viittaa vaikeuksien keskittymiseen tiettyihin avainyrityksiin. Siitä antaa merkkejä myös kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon romahtamisen juontuminen suurista, yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Heinä syyskuussa 42 % puu- ja paperiteollisuuden yrityksistä kasvoi Satakunnassa. 29 % saavutti yli 15 %:n liikevaihdon nousun. Loka joulukuussa vastaavat lukemat ylsivät 45 %:iin ja yli 15 % kasvaneissa 31 %:iin. Metsäteollisuuden palkkasumman kehitys jäi vuoden 2012 heinä joulukuussa selvästi aiempaa synkemmäksi, milisvuoden vastaavasta ajankohdasta Tilastokeskuksen mukaan. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2012 vs Heinä joulukuu 1,8 % 1,4 % Heinä syyskuu -2,0 % 2,2 % Loka-joulukuu 6,1 % 0,7 % Heinä joulukuu -1,1 % -0,4 % Heinä-syyskuu 1,1 % -1,2 % Loka joulukuu -3,6 % 0,5 % 11

12 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koostuu runsaasta IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimivat Satakunnassa. Klusterin liikevaihdon kasvu on jäänyt 2000-luvulla suhteellisen niukaksi ja selvästi teollisuuden tai liike-elämän palveluiden keskiarvoa vaatimattomammaksi. Lisäksi vaihtelut eri vuosineljännesten välillä ovat olleet yleisesti suuria. Jo alkuvuonna 2012 kirjattiin orastavaa liikevaihdon nousua. Kuitenkin nyt näyttäisi jonkinlainen merkittävämpi käänne tapahtuneen, sillä liikevaih- to otti kunnon harppauksen eteenpäin vuoden 2012 heinä joulukuussa. Tämä siitä huolimatta, että talouskehitys on muutoin jäänyt melko vaisuksi. Erityisesti loka joulukuussa myötätuuli puhalsi kovaa, sillä liikevaihto liki 1,6-kertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, mikä on poikkeuksellisen suuri lukema. Se juontuu 15:stä yli 20 henkilöä työllistävästä yrityksestä. Pienempien kokoluokkien vaikutus kasvupyrähdykseen jäi mitättömäksi. ei sen sijaan juuri kohonnut liikevaihdon rajusta noususta huolimatta viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvu jäi niin heikoksi palkankorotukset huomioiden, että henkilöstömäärät ovat saattaneet jopa laskea. Jää nähtäväksi, heijastuuko liikevaihdon kasvu myöhemmin palkkoihin ja sitä kautta henkilöstömääriin, ja jääkö volyymin nousu pysyväksi. Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2012 vs Heinä joulukuu 40,2 % Heinä syyskuu 17,4 % Loka joulukuu 59,1 % Heinä joulukuu 1,7 % Heinä syyskuu 1,6 % Loka joulukuu 1,9 % 12

13 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) MERIKLUSTERI Satakunnan meriklusteriin kuuluu yhteensä nelisenkymmentä meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa, joista kolmisenkymmentä työllistää yli 20 henkilöä. Merisektori on tärkeä arvonlisäyksen luoja Satakunnassa. Alan liikevaihto supistui vielä vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Keväällä päästiin kasvuun kiinni, ja heinä joulukuun aikana nousu on edelleen kiihtynyt. Liikevaihdon kasvu on syntynyt meriteollisuuden kone- ja laitevalmistuksessa sekä mahdollisesti osin myös telakoilla laskutusaikataulu huomioiden. Kovista kasvulukemista huolimatta klusterin liikevaihto ei ole ihan vuoden 2009 tasolle vielä kivunnut, mutta ero ei ole enää kovin suuri. Kehitys on kuitenkin ollut keskimää- rin vuoden 2005 jälkeen huomattavasti teollisuuden keskiarvoa myönteisempää. Nousujohteisen kehityksen taustalla piilee täysin yli 20 henkilön yritykset, jotka muodostavat leijonanosan ryppäästä. Uhkakuvana on telakoiden niukentuva tilauskanta, johon ei ole saatu toistaiseksi kunnolla täydennystä. Toisaalta satakuntalaiseen meriklusteriin kuuluu paljon muuta menestyvää toimintaa, kuten mm. potkurien valmistus. on kasvanut ripeästi vuoden 2010 jälkeen, eikä vuoden 2012 jälkimmäinen puolisko muodostanut poikkeusta. Maakunnan meriteollisuuden palkkasumma on kohonnut erityisesti telakoilla, mutta todennäköisesti jonkin verran myös koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Meriklusteri 2012 vs Heinä-joulukuu 14,8 % Heinä syyskuu 9,7 % Loka joulukuu 16,4 % Heinä joulukuu 10,0 % Heinä syyskuu 8,9 % Loka joulukuu 11,2 % ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelmaan kuuluvien, vajaan Satakunnassa toimivan energiateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kohosi edelleen hyvin nopeasti vuoden 2012 heinä joulukuussa. Erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä kasvua syntyi runsain mitoin. Sitä on kerryttänyt ainakin energiatuotannon lisääntyminen aivan viime vuoden lopulla. Energian hintakin on ollut nousussa. Klusteriinhan sisältyy runsaasti liikevaihtoa luovia energian tuottajia. Kasvu saattaa jatkossa vaimentua, sillä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon työpäiväkorjattu tuotanto on liukunut jo vuoden 2013 helmikuussa loivaan laskuun Tilastokeskuksen mukaan. Vaikka liikevaihdon kasvu yltyi voimakkaaksi, jäi liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudet tavanomaisiksi. Heinä syyskuussa 56 % yritysryppäästä onnistui kohottamaan liikevaihtoaan, ja yli 15 %:n kasvun kirjasi kolmannes yrityskannasta. Loka joulukuun lukemiksi muodostui vastaavasti 42 % ja 35 %. Kiivas kokonaiskasvu ja maltilliset kasvaneiden yritysten siivut viittaavat joidenkin avainyritysten mainioon suoriutumiseen, mistä kertoo myös kasvun juontuminen pääosin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Klusterin palkkasumma on kasvanut tasaisen nopeasti, joten liikevaihdon kohoaminen on jossain määrin heijastunut myös palkkoihin. Mahdollisesti myös henkilömäärät ovat hieman nousseet. Energiateknologian klusteriohjelma 2012 vs Heinä joulukuu 24,6 % Heinä syyskuu 11,8 % Loka joulukuu 35,6 % Heinä joulukuu 5,0 % Heinä syyskuu 4,9 % Loka joulukuu 5,0 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta 13

14 LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa luovien alojen liikevaihdon nousujohteinen kehitys vuoden 2012 talvella ja keväällä lopahti jo samana kesänä, sillä liikevaihto alkoi supistua jyrkästi. Heikko kehitys jatkui edelleen vuoden lopullakin. Liikevaihdosta suli heinä joulukuussa yli kymmenesosa. ssa liikevaihto supistui myös, mutta hyvin lievästi. Talouden heikkenevä suhdannekuva on siten levinnyt myös luoviin aloihin. Molemmilla alueilla liikevaihto on painunut uudelleen alle vuoden 2008 huippusuhdanteen tason. Satakunnassa ja myös valtakunnallisesti kasvuun pääsi kiinni kuitenkin entisen suuruinen tai ajoittain jopa isompi osa alan yrityksistä, mikä yhdessä liikevaihdon sukelluksen kanssa viittaa yritysten suoriutumisen hajonnan kasvuun. Satakunnassa heinä syyskuussa 42 % yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvoi myös merkittävä joukko, 31 % yrityksistä. Loka joulukuussa siivut vielä suurenivat hieman, vastaavasti 47 %:iin ja voimakkaasti liikevaihtoaan kohottaneissa yrityksissä 35 %:iin. Vaikka liikevaihdon lasku on keskittynyt yli 20 hengen yrityksiin, myöskään pienemmillä ei ole mennyt juuri sen paremmin. Maassa keskimäärin heinä joulukuussa lähes puolet luovien alojen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja lähes 40 % saavutti voimakkaan, yli 15 %:n kasvun. Kehitys on ollut samantyyppistä eri yrityskokoluokissa. Luovien alojen heikohko suhdannekuva nipisti myös alalla maksettua palkkasummaa selvästi Satakunnassa, mikä viittaa vahvasti henkilöstövähennyksiin. Maassa keskimäärin palkat eivät juuri muuttuneet, mikä sekään ei kertone ainakaan työvoiman lisääntymisestä. Luovat alat 2012 vs Heinä joulukuu -11,2 % -1,6 % Heinä syyskuu -10,1 % -1,5 % Loka joulukuu -12,3 % -1,6 % Heinä joulukuu -5,2 % -0,2 % Heinä syyskuu -5,8 % -0,9 % Loka joulukuu -4,5 % 0,5 % Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa 14

15 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Rakentamisen suhdannekuva on pysytellyt Satakunnassa olosuhteisiin nähden kohtuullisena Olkiluodon pitkään kestäneen ydinvoimalan rakennustyömaan ansiosta. Se lievitti osaltaan vuoden 2009 talouskurimusta, joka supisti muuta rakennustoimintaa. Sama pätee edelleen vuoden 2011 lopussa alkaneeseen talouden hiljenemiseen. Vuoden 2010 jälkeen liikevaihdon kasvu onkin jäänyt melko niukaksi, joskin liikevaihdon suhteellinen taso vuoteen 2005 verrattaessa on yhä hyvin korkea. Tämä on Olkiluodon ja vuoden 2005 jälkeisen talouden nousukauden mukanaan tuoman vahvan vireen ansiota. Muu rakennustoiminta on Satakunnassa jäänyt viime vuosina vaisuksi, sillä vuonna 2009 alkanut nousukiito katkesi vuonna 2011, jolloin rakennustoiminta erityisesti asuntorakentaminen on jälleen hiljentynyt Rakennusteollisuus RT ry:n tilastojen mukaan. Teollisuusja varastorakentamisen kehitys on pysytellyt vaisuna. Maakunnan liike- ja toimistorakentaminen pysyi aloituksilla tarkasteltuna vuoden 2012 puoliväliin asti selvästi vaimeampana kuin 2000-luvun puolivälin jälkeisellä nousukaudella. Aivan vuoden lopulla selvää kirkastumista liiketilojen rakentamisen suhdanteissa on havaittavissa etenkin Porin Puuvillan kauppakeskuksen työmaan käynnistymisen myötä. Myös julkinen rakentaminen on ollut nousussa ainakin viime vuoden loppuun saakka. Käännettä parempaan ilmentää lisäksi asuinrakentamisen lupien hienoinen nousu viime vuoden lopulla. Rakentamisen liikevaihto on siten päässyt kasvuun kiinni Satakunnassa vuoden 2012 heinä joulukuussa huolimatta talouden yleisestä vaimeasta vedosta. Talouden vaisu kehitys on iskenyt pahemmin valtakunnalliseen kehitykseen, jossa alkuvuoden 2012 liikevaihdon komeat kasvuluvut vaihtuivat loppuvuodesta selvästi niukemmiksi. Maassa keskimäärin rakentaminen on silti ylittänyt vuoden 2008 huippusuhdanteen tason. Vaikka Satakunnassa ei samaan ole päästy, on Olkiluoto nostanut riman niin korkealle, että sen ylittäminen on monin verroin hankalampaa. Valtakunnallisesti rakentaminen on vuoden 2012 aikana ollut Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan laskussa edellisvuoteen verrattuna korjausrakentamista lukuun ottamatta. Talonrakennustöiden aloitukset supistuivat yhteensä 13 %. Tälle vuodelle ennakoidaan kolmen prosentin verran laskua. Kasvuodotukset siirtyvät siten vuoteen Satakunnassa liikevaihtoaan kykeni nostamaan hieman pienempi osa alan yrityskannasta aiempaan verrattuna, vaikka kokonaiskasvu alalla vähän kiihtyikin. Heinä joulukuussa % maakunnan rakennusyrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja noin 42 % saavutti vähintään 15 %:n nousun. Kasvua on syntynyt melko tasaisesti niin suurissa kuin aivan pienissäkin yrityksissä monista muista toimialoista poiketen. Alle viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä heinä joulukuu 2012 sujui kuitenkin suurempia myönteisemmin Satakunnassa. Rakentamisen palkkasumma putosi maakunnassa hieman viime vuoden loppupuoliskolla, mikä on seurausta henkilöstömäärien kutistumisesta. Valtakunnallisesti palkkasumma kohosi vielä hieman vastaavalla ajanjak- solla, mutta Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan alan henkilöstö on aavistuksen supistunut viime vuoden aikana. Myös tälle vuodelle odotetaan edelleen loivaa pudotusta. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin palkkasumma on noussut jo selvästi yli vuoden 2008 tason. Siitä huolimatta ainakin Satakunnassa rakennuksilla työskentelee vähemmän henkilöitä kuin huippuvuonna EK:n luottamusindikaattorit osoittavat, että rakentamisen suhdannetilanne on pysynyt edelleen heikkona maassa keskimäärin. Viimeisen vuoden aikana suunta on ollut keskimäärin alaspäin. Indikaattorin huhti- ja maaliskuun saldoluvuksi kirjattiin -20, kun helmikuun lukema jäi -27:een. Indikaattori onkin pysytellyt huomattavasti pitkäaikaisen keskiarvonsa, -6:n alapuolella. Rakentaminen 2012 vs Heinä joulukuu 3,6 % 1,1 % Heinä syyskuu 2,8 % 1,5 % Loka joulukuu 4,2 % 0,7 % Heinä joulukuu -0,3 % 2,2 % Heinä syyskuu -2,1 % 1,0 % Loka joulukuu 1,5 % 3,5 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu -0,6 % Heinä syyskuu -0,9 % Loka joulukuu -0,3 % 15

16 PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Synkentynyt talouskehitys teollisuudessa ja rakentamisessa on luonut varjon myös palvelusektorin ylle. Kaupan liikevaihto ei enää kasvanut Satakunnassa. ssa ala taittui laskuun. tosin pinnisti vielä nousuun molemmilla alueilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon ja palkkasumman nousu tasaantui selvästi sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Liike-elämän palveluiden nousukiito hyytyi, joskin sekä liikevaihto että palkkasumma jaksoivat vielä hieman kasvaa. Sen sijaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma kohosi yhä vauhdilla. Em. mainittujen palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kääntyi Satakunnassa loivaan laskuun, jota kertyi yhteensä 0,8 % vuoden 2012 heinä joulukuussa vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 8 % 6 % TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA 4 % 2 % 0 % Kaupan liikevaihto notkahti Satakunnassa pakkaselle vuoden 2012 huhti kesäkuussa. Heinä joulukuussa liikevaihto pysyi ennallaan vuotta aiempaan verrattuna, joten vaisu taloustilanne on heijastunut kaupan kehitykseen. Maassa keskimäärin liikevaihto laski vastaavalla ajanjaksolla hieman, mikä on poikkeuksellista. Viimeksi näin on käynyt taantuman pohjalukemissa vuosien 2008 ja 2009 loppujen välisenä aikana ja sitä ennen vuonna Satakunnassa liikevaihtoaan kykeni nostamaan noin 45 % kaupan yrityskannasta. Yli 15 % kasvun saavutti noin neljännes yrityksistä. Toisin kuin alkuvuonna 2012 vuoden jälkimmäisellä puoliskolla parhaiten menestyivät yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka pystyivät hienoiseen kasvuun. Niitä toimii maakunnassa -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/ kappaletta, mutta niiden osuus kaupan alan yrityskannasta on kuitenkin vain parisen prosenttia. Kaupan alan palkkasumman nousu hiipui liikevaihdon vanavedessä selvästi, mutta kasvua kertyi kuitenkin edelleen hieman. EK:n mukaan maamme vähittäiskaupan luottamus romahti vuoden 2012 puolivälin tienoilla, eikä sen jälkeen ole ollut havaittavissa merkittävää elpymistä, pikemminkin päinvas- Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa toin. Vähittäiskaupan odotukset heikkenivät edelleen huhtikuussa, kun myynti jatkoi laskuaan. Luottamusindikaattori laski -11:ään, kun maaliskuun lukema oli -7. Helmikuussa odotuksia kuvaavaksi saldoksi kirjattiin vielä -3. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on nolla. Valtakunnallisesti kaupan liikevaihto jäi vuoden lopulla jopa alemmaksi kuin huippusuhdanteessa vuonna Satakunnassa sen sijaan ollaan edelleen hieman vastaavaa tasoa korkeammalla. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Tukku- ja vähittäiskauppa 2012 vs Heinä joulukuu 0,1 % -1,3 % Heinä syyskuu -0,4 % -1,0 % Loka joulukuu 0,6 % -1,6 % Heinä joulukuu 2,3 % 2,9 % Heinä syyskuu 2,4 % 3,1 % Loka joulukuu 2,3 % 2,7 % 16

17 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu tasaantui selvästi sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2012 heinä joulukuussa. Kasvua kertyi niukasti, mutta tasaisesti koko loppuvuoden ajan. Hei- kentynyt luottamus talouteen lienee heijastunut myös tälle sektorille, joskin myös Olkiluodon työmaan valmistumisen lähestyminen ainakin jossain vaiheessa supistanee alan palveluiden kysyntää. Ainakin Satakunnassa kasvuun kiinni päässeiden yritysten osuudet kutistuivat hieman aiemmasta. Loppuvuonna suunnilleen 47 % alan yrityksistä kohotti liikevaihtoaan ja nopeaan, yli 15 %:n kasvuun ylsi noin neljännes yrityskannasta. Satakunnassa parhaiten menestyivät 5 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden loppuvuosi sujui jonkin verran muita kokoluokkia myönteisemmin. n kehitys taantui liikevaihtoa selvemmin Satakunnassa, ja vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä kirjattiin hienoista laskua. Tämä viestinee myös henkilöstömäärän supistumisesta. Valtakunnallisesti palkkasumma kasvoi a selvemmin, mutta sekin jo jonkin verran tasaantuneena. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2012 vs Heinä joulukuu 1,4 % 2,5 % Heinä syyskuu 1,4 % 2,0 % Loka joulukuu 1,5 % 3,0 % Heinä joulukuu 0,3 % 3,9 % Heinä syyskuu 1,3 % 3,5 % Loka joulukuu -1,0 % 4,4 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Liike-elämän palveluiden (TOL JLMN) voimakas myötätuuli tyyntyi huomattavasti vuoden 2012 heinä joulukuussa erityisesti Satakunnassa. kasvoi kuiten- kin vielä hieman. Koko maassa tasaantuminen jäi lievemmäksi. Liike-elämän palveluiden kysyntää lienee supistanut monen teollisuuden alan ja rakentamisen vaikeudet, jotka heikentävät tuki- ja suunnittelupalveluiden kysyntää. Satakunnassa kasvuun pystyi alan hiipumisesta huolimatta suurin piirtein entisen suuruinen osa alan yrityksistä, mikä viittaa yrityskentän ja liike-elämän palveluihin kuuluvien toimialojen hajonnan kasvuun. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa hieman yli puolet alan palveluita tarjoavista yrityksistä pääsi kasvuun kiinni, ja runsaan kolmanneksen onnistui nostaa liikevaihtoaan yli 15 %. nkin kohoaminen hiipui molemmilla alueilla, mutta Satakunnassa selvästi liikevaihtoa vähemmän. Siten liikevaihdon nousun tasaantuminen ei ainakaan viime vuoden loppuun mennessä ole ehkä vähentänyt henkilöstöä. Liike-elämän palvelut 2012 vs Heinä joulukuu 2,7 % 3,4 % Heinä syyskuu 1,5 % 3,7 % Loka joulukuu 3,7 % 3,3 % Heinä joulukuu 3,1 % 3,6 % Heinä syyskuu 2,5 % 4,0 % Loka joulukuu 3,6 % 3,2 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma kohosi perinteiseen tapaan vauhdikkaasti sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Satakunnassa hurja kasvuvauhti osoitti kuitenkin laantumisen merkkejä vuoden 2012 viimeisen neljänneksen aikana, jolloin nousu jäi koko 2000-luvun pienim- mäksi. Tämä saattaa olla merkki pitkäaikaisen kasvun tasaantumisesta, mutta sen pysyvyyttä on vielä toistaiseksi liian varhaista arvioida. Maassa keskimäärin kasvu jatkui tasaisen nopeana. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2012 vs Heinä joulukuu 5,0 % 6,5 % Heinä syyskuu 6,0 % 6,3 % Loka joulukuu 3,9 % 6,7 % 17

18 Teksti: Ari Karppinen täydentävänä polttoaineena siirryttäessä kohden uusiutuvien energialähteiden käyttöä (bio-lng). Se voi toimia useiden uusiutuvien energialähteiden (esim. aurinko- ja tuulienergia) ajoittaisen energiantuotannon vaihteluiden tasaajana. Eurooppa kasvustrategia ja EU:n energiastrategia korostavat siirtymistä vähähiiliseen talouteen, teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamista sekä monipuolisen energiansaannin turvaamista. Tässä suhteessa LNG nähdään yhtenä mahdollisuutena. (Esim. Alhosalo & Karppinen 2013, 11 12, EU 2010b, Forsström 2012, IEA 2012a & 2012b, Kankare 2013, Koljonen et. al. 2012, LVM 2012, Solanko & Vilmi 2013, TEM 2013). Hiilen ja öljyn korvaaminen kaasulla on johtanut kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen ensi kertaa Yhdysvaltojen historiassa (Vihmo 2013). Satakunnan LNG-markkinat tekemistä vaille valmis Epäkonventionaalisista hiilivedyistä joista eräs on liuskekaasu (maakaasu) odotetaan yleisesti maailmantalouden pelastajaa, vähintäänkin globaalien energiamarkkinoiden mullistajaa (esim. IEA 2011, Solanko & Vilmi 2013, Vihmo 2013). Nopeasti kasvavasta globaalista merkityksestä huolimatta maakaasun nesteyttäminen (LNG) ja käyttäminen putkiverkoston ulkopuolisella maaalueella on aina teknis-taloudellisista syistä paikallista. LNG on vaikeasti varastoitavaa verrattuna useisiin muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Tämän vuoksi LNG-terminaalin ympäröivän aluetalouden elinkeinoprofiililla (ks. kuvio), suhdannevaiheella ja kilpailukyvyllä sekä vaikutusalueen LNG:n kokonaiskäyttöpotentiaalilla (maa- ja merialueella, ks. Alhosalo & Karppinen 2013) on merkitystä, syntyvätkö paikalliset markkinat LNG:lle. Hyvin menestyvälle alueelle LNG-infrastruktuuri-investoinnit ovat vähemmän riskialtis sijoitus. Tässä kirjoituksessa käsitellään Satakunnan taloutta LNGnäkökulmasta. LNG houkuttaa mahdollisen kaksoishyötyvaikutuksen vuoksi LNG:n erityisyys liittyy sen mahdolliseen kaksoishyötyvaikutukseen. Yhtäältä LNG on mahdollisuus parantaa teollisuuden kustannuskilpailukykyä sen korvatessa hinnaltaan kalliimpia nestekaasuja ja polttoöljyjä teollisuuden prosesseissa. On arvioitu, että pelkästään liuskekaasu tuo miljoona lisätyöpaikkaa Yhdysvaltain talouteen reilun 10 vuoden aikana ja se siirtää merkittävissä määrin ulkomaille siirtynyttä teollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin (PwC 2012). Toisaalta LNG voi vastata useisiin ilmastopäästövähennysvelvoitteisiin. LNG täyttää rikkidirektiivin asettamat vaatimukset meriliikenteelle, typenoksidipäästövähennysvelvoitteet uusille aluksille (TIER III, 2016) ja IMO:ssa suunnitteilla olevat hiukkaspäästövähennysvelvoitteet. LNG on myös mahdollisuus vastata tiukkeneviin hiilidioksidipäästövelvoitteisiin. Maakaasu voi toimia houkutteleva LNG:n kohdemarkkina? on pärjännyt hyvin vuoden 2008 finanssikriisistä seuranneesta maailman talouskriisistä. Vaikka ekonometrinen tutkimustieto Satakunnan talouden kilpailukyky- ja joustavuustekijöistä puuttuu täysin (ns. älykäs erikoistuminen eli smart specialisation), niin joidenkin talousteoriaan pohjautuvien tilastollisten tunnuslukujen valossa voidaan tehdä alustavia päätelmiä Satakunnan talouden houkuttelevuudesta LNGnäkökulmasta. Ensiksikin (1) ulkomaankaupassa menestyvä alue on houkutteleva LNG:n suhteen. Suomen tilastoidusta viennistä erityisesti Venäjälle ja Baltian maihin hyvin merkittävä osa on ns. jälleenvientiä. Vientihyödykkeet on valmistettu muualla ja tavarat pelkästään viedään maamme kautta ulkomaille. Vaikka maakuntatasolla ei ole julkaistuja tilastoja, niin Satakunnan vienti lienee valtaosaltaan 18

19 Yhdysvallat on toipunut finanssikriisistä nopeasti. Ritakallio (Ilmarinen) arvelee, että liuskekaasu ja öljy saattavat olla se 2010-luvun juttu, joka jälkeenpäinkin teki Yhdysvalloista hyvän sijoituskohteen. Talouselämä valmistustoimintaa. Vaikuttavuudeltaan Satakunnan 1,5-kertainen vientimenestys verrattuna koko Suomeen lienee kertaluokkaansa merkityksellisempää. Tämä saattaa antaa Satakunnan taloudelle paremmat edellytykset sopeutua esim. rikkidirektiivin aiheuttamaan kuljetuskustannusten nousuun verrattuna jälleenvientiin erikoistuneisiin maakuntiin. Mikäli pidemmällä aikavälillä Satakunnassa onnistutaan älykkäässä erikoistumisessa eli useilla toimialoilla erikoistutaan niihin liiketoimintaprosessin osaalueisiin, jotka tuottavat eniten arvonlisäystä (mm. t&k, design, brändäys, johtaminen, markkinointi), maakunnan yritysten mahdollisuudet pärjätä globaalissa kilpailussa ovat jatkossakin hyvät. Toisaalta älykäs erikoistuminen vaatii samanaikaisesti, että vientihyödykkeiden hintakilpailukyky säilyy. Tehdyt tutkimukset (Karppinen 2010 ja 2009) osoittavat, että tuotantotoiminnan siirtämisen suhteen herkkäliikkeisimpien monikansallisten yritysten merkitys Satakunnan aluetaloudessa kasvaa jatkuvasti. Siksi kustannuskilpailukyvystä huolehtiminen on erityisen merkityksellinen asia Satakunnalle. Toiseksi (2) teollisuusvaltainen ja monipuolisen teollisen rakenteen alue on houkutteleva LNG:n suhteen. Jalostuksen työllistävyys on Satakunnassa kaikkien merkityksellisin maakunnistamme (Karppinen & Oikarinen 2008, Tilastokeskus 2012). Teollisuusvaltaisuus merkitsee korkeaa tuottavuutta, parempaa tulonmuodostusta ja suurempia verokertymiä. Jotkin seutukunnittaiset mo- Öljy- ja kaasulämmitteisten teollisuusrakennusten kerrosalaosuus LNG-toimialojen henkilöstöosuus (2010) Vientiosuus Teollisuuden tuotannon jalostusarvo-osuus (2010) Teollisuuden öljynkäyttöosuus Teollisuuden henkilöstöosuus (2010) Väestöosuus 8,2 % 7,3 % 7,2 % 6,9 % 6,3 % 6,2 % 4,2 % 0 % 3 % 6 % 9 % Satakunnan LNG-profiili 2011 (osuus koko maasta) (väestöosuus on yleisesti käytetty vertailuperuste) Lähde: Alhosalo & Karppinen 2013, 31 nipuolisuusmittarit Herfindahl-Hirschmanindeksi ja osin Theilin-mitta (ks. Karppinen & Oikarinen 2008, 3, 40, Karppinen, Oikarinen & Kaivo-oja 2010, 174) osoittavat Satakunnan seutukuntien teollisuuden toimialarakenteiden olevan monipuolisia. Se merkitsee sitä, että lähtökohtaisesti aluetaloudellinen kimmoisuus (resilience) eli kyky sopeutua globaaleihin ja sisäisiin kilpailuhaasteisiin näyttäisi olevan kunnossa. Yksikään monipuolisuusmittari ei kuitenkaan kerro, kuinka aluetalous reagoi talouden häiriöihin. Jälleenkin aluetason tutkimukset kimmoisuuskapasiteetista puuttuvat. EU-komission (2012) maatason vertailuun perustuva tutkimus osoittaa, että käytettäessä toimialarakennetta kuvaavaa kimmoisuusmittaristoa Suomen talouden kimmoisuuskyky on EU-maista heikoin. Kimmoisuudella on vaikutusta erityisesti eurorahaliiton olosuhteissa, jossa omaan raha- ja valuuttakurssipolitiikkaan liittyvät talouden kimmoisuustekijät eivät ole käytössä. Kolmanneksi (3) LNG:n toteutuksen haluttuun ajankohtaan vaikuttaa myös aluetalouden suhdannevaihe. Satakunnan taloudelliseen menestymiseen viime vuosina on vaikuttanut OL3-ydinvoimalan rakentaminen. Tämän kysyntäsysäyksen aluevaikutuksia on edellisestä poiketen tutkittu. Karppinen & Oikarinen 2008, Karppinen & Oikarinen 2010 ja Karppinen, Oikarinen & Kaivo-oja 2010 ovat tehneet sen alueellisen panos-tuotosmallin avulla. Kokonaistyöllisyysvaikutukseksi laskettiin htv, mikä tarkoittaa 6 9 % Satakunnan yhden vuoden työpanoksesta. Tutkimuksissa käytettiin vuonna 2008 arvioitua kokonaisinvestointimenoa OL3:n rakentamiselle (3,3 3,7 mrd ). Panostuotosanalyysi perustuu lineaariseen malliin, joten olettamalla OL3:n lopulliset investointikustannukset vaikkapa kaksinkertaiseksi (muut olettamukset ennallaan) mallista saatava rakentamisen kokonaistyöllisyysvaikutus kaksinkertaistuu. OL3:lla on siis varsin merkittävä positiivinen, joskin väliaikainen vaikutus Satakunnan menestymiselle nykysuhdanteessa. Vastaavia suuren kokoluokan alueellisia investointeja odotetaan lisää: OL4 ja itse LNG-infrastruktuuri. Satakunnan aluetalous näyttäisi olevan elinkeinorakenteeltaan varsin houkutteleva LNGmarkkina. Alhosalo & Karppisen (2013, 59 62) mukaan käyttöpotentiaali on markkinoiden syntymisen kannalta riittävä. LNG-markkinat an ovat tekemistä vaille valmiit. Satakunnan LNG-markkinoiden syntymiseen vaikuttaisi myös se, jos vastaavat markkinat syntyisivät koko Suomeen. Tällaista tutkimusta ei ole vielä tehty se on tekemistä vaille valmis. Lisätiedot ja lähdeluettelo saatavilla: Ari Karppinen, tutkija, ari.karppinen(at)utu.fi, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Pohjoisranta 11 A, 28 PORI Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksiköt ovat kartoittaneet LNG:n maaja merialueen yhteiskäyttöpotentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia Satakunnassa (Alhosalo & Karppinen 2013). ks. 19

20 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeskymmenesensimmäinen numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat helmikuulta 2013, ennusteiden ja näkymien osalta huhtikuulta Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto liiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivuston kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh saku.vahasantanen@utu.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsittelevää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta. 400 kepposta Oy / Brand ID Oy