18 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

Transkriptio

1 18 marraskuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

2 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Tällöin jokaisen teollisuudenhaaran liikevaihto kohosi ripeästi. Myös viennin arvo kasvoi reippaasti. Huhti kesäkuussa liikevaihdon nousu hiipui selvästi, sillä usean teollisuuden alan kasvu tasaantui, ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metsäteollisuudessa kirjattiin jo lievää pudotusta. Teollisuuden vienti kääntyi laskuun. Rakentamisen liikevaihto supistui hieman alkuvuonna. Sen sijaan palvelusektorin liikevaihto kohosi nopeasti ilman merkkejä hyytymisestä koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Talouden palkkasumma jatkoi alkuvuonna tasaista kasvuaan, ja työllisyyskin on selvästi kohentunut vuoden aikana. Talouden näkymät ovat vielä aivan lähiaikoina kohtuulliset, mutta ensi vuosi näyttää erittäin epävarmalta. Lähiajan näkymät Maailmantalous on tällä hetkellä hyvin epävarmassa tilassa, ja erityisesti euroalueen näkymissä on paljon kysymysmerkkejä. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) syyskuussa laatiman ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa tänä ja ensi vuonna neljä prosenttia, mikä on hieman vuotta 2010 vähemmän. Teollisuusmaiden kasvu hidastuu 1,6 %:iin kuluvana vuonna. Vuodelle 2012 ennakoidaan 1,9 %:n nousua. Euroalueen nousu jäänee ensi vuonna vain 1,1 %:iin, sillä Saksan vedon odotetaan hiipuvan selvästi. Suomessa talous kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna vielä 3,5 %, mutta ensi vuonna nousu tasaantunee 2,2 %:iin. Kehittyvien talouksien kasvuk- si IMF odottaa runsasta kuutta prosenttia sekä tälle että ensi vuodelle, mikä on vain vähän vuotta 2010 vaimeampaa. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattorit osoittavat maamme teollisuuden ja rakentamisen näkymien heikenneen kesän jälkeen hieman tavanomaista heikommiksi. Teollisuuden tilausten taso on pudonnut tavanomaista suppeammaksi, ja kasvuodotukset ovat vaisuja. Rakennusalaakin rasittaa tilauskannan supistuminen. Sen sijaan palveluissa sekä etenkin kaupassa luottamus on säilynyt keskimääräistä vahvempana, ja myynnin kasvun ennakoidaan jatkuvan. EK:n lokakuun suh- danne- barometrin mukaan Lounais-Suomessa palveluiden näkymät ovat kuitenkin nopeasti synkentyneet valtakunnallista tasoa heikommiksi, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanteet saattavat hieman kohentua talvella muusta maasta poiketen. Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn PKyritysbarometrin mukaan maan PK-yritysten näkymät ovat muuttuneet kevääseen verrattuna selvästi maltillisemmiksi, sillä kasvua odottavien yritysten määrä on laskenut. Tämä on tiputtanut saldolukua kymmenellä yksiköllä keväästä +24:een. Suurin osa maamme PK-yrityksistä odottaa suhdanteiden silti pysyvän lähiaikoina ennallaan (53 %). Niiden kohenemiseen luottaa 36 % ja laskua odottaa 12 % PK-yrityskannasta. Satakunnassa näkymät ovat varovaisemmat. Kohennusta odottaa 30 %, heikennystä 12 % ja ennallaan pysymiseen uskoo 57 % PK-yrityksistä. Saldoluku (+18) on heikentynyt keväästä maan keskiarvoa enemmän. Satakunnassa liiketoiminnan eri osa-alueissa näkymät ovat yhä keskimäärin myönteisiä investointien arvoa lukuun ottamatta. Satakunnassa odotukset ovat valtakunnan keskitasoa myönteisemmät viennissä, tuonnis- 1 1 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 2

3 sa, tuotantokustannuksissa sekä tuotteiden ja palveluiden hintakehityksessä, heikommat taas mm. liikevaihdossa, investoinneissa, kannattavuudessa ja tilausten määrässä. Vuoden 2011 tammi kesäkuun talouskehitys Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Tällöin jokaisen teollisuudenhaaran liikevaihto kohosi ripeästi. Kasvu oli erityisen nopeaa metallien jalostuksessa, kemianteollisuudessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Myös metsäteollisuus sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus olivat vahvassa vireessä. Huhti kesäkuussa liikevaihdon nousu hiipui selvästi, sillä lähes jokaisen teollisuuden alan kasvu tasaantui, ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metsäteollisuudessa kirjattiin jo lievää laskua. Poikkeuksena elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi koko vuoden alkupuoliskon ajan tasaisen nopeasti. Satakunnan teollisuus on kuitenkin saavuttanut alkuvuoteen mennessä liikevaihdon edellisen suhdannehuipun, vuoden 2008 tason. Rakentamisen liikevaihto supistui hieman alkuvuonna, joskin sen taso on yhä pitkäaikaisesta pudotuksesta huolimatta lähes edellisen nousukauden luokkaa. Sen sijaan palvelusektorin liikevaihto kohosi nopeasti ilman merkkejä hyytymisestä koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Erityisesti kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi ripeästi. Liike-elämän palvelut eivät silti ole vielä saavuttaneet edellisen nousukauden tasoa. >> 18 marraskuu 2011 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Matkailu tuottaa jo 10 % Porin seudun palveluyritysten työllisyydestä 18 SATAKUNNAN SUHDANNE PLUSSAT Työllisyys kohentunut selvästi, ja talouden palkkasumma nousussa Teollisuus saavuttanut edellisen suhdannehuippunsa liikevaihdon tason Teknologiateollisuuden tammi maaliskuu yhä vahva Elintarvike- ja kemianteollisuus vahvassa vireessä Telakoiden tilauskanta täydentynyt vuoden mittaan Palvelualojen kasvu jatkunut MIINUKSET Usean teollisuuden alan liikevaihdon kasvu hiipunut toisella vuosineljänneksellä Koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä metsäteollisuuden liikevaihto jo laskussa keväällä Viennin kasvu pysähtynyt huhti kesäkuussa, eikä edellistä suhdannekärkeä ole ohitettu Telakoiden palkkasumman romahdus vuoden alkupuoliskolla Liike-elämän palveluiden elpyminen muita palvelualoja hitaampaa Kansainvälisen talouskehityksen kasvavan epävarmuuden synnyttämät uhkat vientiteollisuudelle Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen Jani-Petri Laamanen Merja Mannelin Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Ebid 3

4 Muut 25 % Elintarviketeollisuus 4 % Metsäteollisuus 11 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 5 % Metallien jalostus 12 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Rakentaminen 7 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v (tiedot ovat suuntaa-antavia) >> Valtakunnallisesti talouden kehityksessä on havaittavissa samat suuntaviivat kuin Satakunnassa, mutta teollisuuden liikevaihdon kasvu ei hyytynyt yhtä pahasti keväällä. Metsäteollisuuden nousun pysähtymistä paikkasivat elintarviketeollisuuden myötätuulen voimistuminen ja muiden teollisuudenalojen kasvun jatkuminen, joskin huomattavaa tasaantumista on havaittavissa useilla aloilla Satakunnan tapaan. Maamme teollisuudella on vielä matkaa talouskriisiä edeltävälle tasolle. Pääsyitä ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen lamaannus, koneiden ja laitteiden valmistuksen toipumisen pitkittyminen sekä metsäteollisuuden hidas elpyminen. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2011 tammi kesäkuussa 7,7 % vuoden 2010 vastaavaan. Tammi maaliskuun voimakas 12,9 %:n nousu hiipui huhti kesäkuussa 3,2 %:iin teollisuuden ja rakentamisen hyytymisen myötä. Kasvaneiden yritysten osuudet kohosivat kuitenkin edellisvuotta korkeammiksi, sillä maakunnan yrityksistä 56 % kasvatti liikevaihtoaan vuoden alkupuoliskolla. Yli 15 %:n nousun saavutti keskimäärin 40 % maakunnan yrityskannasta. Maassa keskimäärin yritysten liikevaihto kasvoi 10,4 % tammi kesäkuun aikana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen 12,4 %:n nousu tasaantui toisella neljänneksellä 8,6 %:iin. jatkoi alkuvuonna tasaista kasvuaan sekä Satakunnassa että koko maassa, mikä viestii talouden rattaiden pyörineen täysillä keväälläkin, jolloin liikevaihto näytti jo talouden vaimenemisen ensimerkkejä. Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma kohosi tammi kesäkuussa tasaisesti 3,8 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. ssa kasvua kertyi vastaavasti 5,1 %. kasvoi Satakunnassa kaikilla muilla päätoimialoilla paitsi telakoilla, joiden palkkasumma romahti tilauskannan tilapäisen vajeen vuoksi. nousi ripeästi metallituotteiden valmistuksessa, kemian- ja elintarviketeollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Rakentamisen palkat nousivat aiempaa selvästi nopeammin. Maakunnan palvelualoilla palkkasumma kohosi hieman aiempaa ripeämmin. Kokonaisuutena palkkojen taso on ylittänyt edellisen nousukauden lukemat. Viennin veto hiipui keväällä Teollisuuden viennin arvo kohosi voimakkaasti vuoden kuluvan vuoden tammi maaliskuussa sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Tällöin sekä metsä- että teknologiateollisuuden viennin arvo kohosi reippaasti molemmilla alueilla. Merkittävästä noususta huolimatta teollisuuden viennin arvo ei ole saavuttanut talouskriisiä edeltänyttä vuoden 2008 tasoaan kummallakaan alueella. Huhti kesäkuussa viennin arvon kasvu hidastui jonkin verran maassa keskimäärin. Satakunnassa kirjattiin tällöin jo loivaa laskua, sillä metsä- ja erityisesti teknologiateollisuuden vienti supistui. Viennin arvon laskua selittää ainakin osittain koneiden ja laitteiden valmistuksen hiipuminen toisella vuosineljänneksellä maakunnassa. ssa metsäteollisuuden viennin arvo aleni hieman keväällä, mutta teknologiateollisuudessa kasvu jatkui, joskin aiempaa vaimeampana. Teollisuus 2011 vs Vienti Tammi kesäkuu 8,1 % 11,6 % Tammi maaliskuu 21,8 % 15,3 % Huhti kesäkuu -3,1 % 8,2 % , teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 4

5 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Kunpa Satakunnan hyvä kehitys saisi jatkua Suomen talous on jatkunut kasvua kesän lopulle saakka, mutta huoli uudesta taantumasta on kasvanut kaiken aikaa. Yksi ennustelaitos jo odottaa ensi vuodelle negatiivista kasvua. Myös Satakunnassa hyvä kehitys on jatkunut kesään saakka, ja huoli sen kääntymisestä huonommaksi maakunnasta itsestään riippumattomista syistä on tietysti suuri. Euroopan ja koko globaalin talouden huolena on se, että pahan pankkikriisin aiheuttamasta taantumasta toipuminen ei käy hetkessä. Vanhat kokemukset osoittavat, että tuotannon taso palautuu taantumaa edeltäneelle tasolle vasta 4 5 vuoden kuluttua. Sekä USA:ssa että euroalueen ulkopuolisessa Euroopassa on ollut käynnissä epävarma elpyminen. Euroalueen ylivelkaantuneiden maiden kyvyttömyys hallita velkaansa on tuonut lisäongelman, jonka ratkaiseminen on lykkääntynyt kovin pitkälle. Nyt on lähdetty tavoittelemaan Kreikan hallittua velkasaneerausta, joka on ainoa realistinen tapa hoitaa ongelma. Kriittistä siinä on estää kriisin leviäminen tappioita kärsivien pankkien kautta. Siksi pankkien pääomittamiseen on varauduttu. Tässä on Suomen kannalta se hyvä puoli, että menettely suuntaa taakkaa sinne, missä suurimmat ongelmatkin ovat. Suomen osuus yhteiseen pelastusohjelmaan on nykyisellään jo riittävän suuri. Satakunnassa lähti elpyminen vuoden 2009 taantumasta muuta maata ripeämmin käyntiin. Teollisuuden liikevaihto palasi taantumaa edeltäneelle tasolle jo vuoden 2010 lopulla, mutta se ei ole jatkanut kasvuaan tämä vuoden alkupuoliskolla. Toimialojen väliset erot ovat olleet tietysti huomattavia. Teollisuuden puolella koneiden ja laitteiden valmistus selvisi ilman taantumaa, mutta metallien jalostus koki syvän taantuman sekä nopean elpymisen, joka on jo kääntymässä takaisen alaspäin. Palvelujen puolella monet alat ovat menestyneet melko vakaasti, koska työttömyys ei noussut korkealle. Maan työttömyys on ollut laskussa näihin päiviin saakka. Myös Satakunnan vientivetoiselle taloudelle olisi erittäin tärkeää, että euroalueen vakaus palautuisi. Samalla voisi toivoa, että euron ulkoinen arvo heikkenisi nykyisestä. Euro on pysynyt koko velkakriisin aikana suhteessa dollariin korkeammalla tasolla, millä se aikoinaan syntyi. Tämä johtuu paljolti USA:n heikkoudesta, eikä euroalue ole siksi saanut ongelmiinsa lievitystä valuuttakurssista. Sitä nyt kuitenkin tarvittaisiin hintakilpailukyvyn parantamiseksi. Yleisen työllisyystilanteen koheneminen jatkuu Teksti: Jani-Petri Laamanen ja Merja Mannelin Tämän vuoden keväällä satakuntalaisissa yrityksissä odotettiin henkilöstömäärien kehittyvän suotuisasti. Odotukset toteutuivatkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, ja henkilöstömäärät kasvoivat selvästi kaikilla kolmella päätoimialalla. Teollisuudessa ja palveluissa kasvu oli tällä kertaa nopeampaa kuin rakentamistoiminnassa. Kaikilla aloilla kasvu voimistui kesää kohti. Satakunnan työllisyystilanne on pysynyt suhteellisen hyvänä ja työttömyys on alentunut tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähennys on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä ja vastaavasti alhaisinta kuljetuksessa ja liikenteessä. Nuorten työttömyys on vähentynyt muuta työttömyyttä nopeammin. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Lomautukset ovat vähentyneet selvästi tänä vuonna ja yt-neuvotteluja on käyty vähemmän kuin vuosi sitten. Isoja irtisanomisia ja yritysten alasajoja ei ole tapahtunut. Ongelmana on ollut pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Satakunnan tilannetta helpottaa meriteollisuuden hyvä tilanne, sillä uusien tilausten myötä sekä Mäntyluodossa että Rauman telakalla on täystyöl- lisyys. Myös Olkiluodon rakentamistyö on edelleen käynnissä, vaikka työvoiman tarve siellä väheneekin koko ajan. Työttömiä on tämän vuoden aikana Satakunnassa ollut keskimäärin lähes 0 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna on ollut kuukausittain keskimäärin yli 0 avointa työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Maakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita runsaat ja työttömien osuus työvoimasta oli 9,3 %. Lomautettuna oli 0 henkeä, mikä on yli 200 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% Syksyn yritysbarometrit antavat hieman ristiriitaisen kuvan alueen yritysten henkilöstömäärien odotetusta kehityksestä. Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrin mukaan entistä suurempi osa Satakunnan yrityksistä uskoo henkilöstömääränsä pienenevän. Toisaalta EK:n suhdannebarometri ennakoi Lounais-Suomen yrityksille tasaisempaa henkilöstökehitystä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kehittynyt barometrien mukaan lähinnä huonompaan suuntaan. Lähiaikojen työllisyysnäkymät ovat maakunnassa epävarmat, sillä ennustetun taantuman merkkejä eli ilmoituksia alkavista ytneuvotteluista on lähiaikoina tullut myös an. Uhkana on, että mahdollisen uuden taantuman vaikutukset näkyisivät nopeasti Satakunnan vientiherkillä aloilla, varsinkin teknologiateollisuudessa. Tällöin vuodenvaihteessa alkanut hyvin myönteinen työllisyyskehitys jäisi lyhytaikaiseksi. -8% I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä 5

6 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen 1 Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 10% 5% 0% -5% -10% -15% I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Teollisuuden liikevaihto kasvoi hyvin ripeästi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Tällöin jokainen teollisuuden haara oli vahvassa vireessä. Vahva nousu on nostanut maakunnan teollisuuden liikevaihdon vuoden 2008 suhdannehuipun tasolle. Toisella neljänneksellä Satakunnan teollisuuden kasvu lähes tyrehtyi, sillä metsä- ja teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi lievään laskuun, ja kemianteollisuudenkin kasvu tasaantui selvästi. Elintarviketeollisuuden liikevaihto sen sijaan kasvoi vakaasti, ja keväällä nousu vielä voimistui hieman. Koko maassa teollisuuden liikevaihdon kasvu ei juuri hidastunut keväälläkään, sillä metsäteollisuuden nousun pysähtymistä paikkasivat elintarviketeollisuuden nousukiidon voimistuminen ja muiden teollisuudenalojen kasvun jatkuminen, joskin tasaantumista on havaittavissa useilla aloilla Satakunnan tapaan. Maassa keskimäärin talous- kriisiä edeltävälle tasolle on vielä matkaa. Pääsyinä ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen lamaannus, koneiden ja laitteiden valmistuksen toipumisen pitkittyminen sekä metsäteollisuuden vaimea elpyminen. Satakunnassa teollisuuden myötätuuli on saattanut aiempaa suuremman yritysjoukon kasvuun kiinni. Tammi maaliskuussa liikevaihto nousi 61 %:ssa yrityksistä. Yli 15 % kasvoi 47 %. Vaisuhko huhti kesäkuu tiputti kasvuyritysten osuudet vastaavasti 58 %:iin ja 41 %:iin. Kasvuun kykenevien yritysten siivu pysyi melko korkeana keväälläkin, mikä viittaa yrityskentän sisäiseen suureen vaihteluun. Teollisuuden palkkasumman kasvu jatkui sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin koko vuoden alkupuoliskon ajan toistaiseksi vailla merkkejä tasaantumisesta, joskin Satakunnassa nousu on kokonaisuudessaan jäänyt melko niukaksi. Osasyy tä- hän on telakoiden palkkasumman tilapäinen sukellus, sillä muilla aloilla kirjattiin osin jopa reipasta kasvua. Tasaisesta kehityksestä ja tuotannon tason nousun jatkumisesta kertoo osaltaan myös Satakunnassa teollisuuden parissa työskentelevien kääntyminen selvään nousuun parin vuoden pudotuksen jälkeen. Teollisuus 2011 vs Tammi kesäkuu 8,4 % 11,7 % Tammi maaliskuu 16,4 % 13,6 % Huhti kesäkuu 1,5 % 9,9 % Tammi kesäkuu 2,8 % 4,9 % Tammi maaliskuu 2,4 % 5,4 % Huhti kesäkuu 3,1 % 4,5 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu 4,1 % Tammi maaliskuu 3,2 % Huhti kesäkuu 4,9 % TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti elpyivät nopeasti etenkin vuoden 2011 tammi maaliskuussa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Huhti kesäkuussa nousu lopahti Satakunnassa, mutta koko maassa kasvu jatkui lähes entiseen tahtiin. Satakunnassa kaikkien teknologiateollisuuden pääalojen liikevaihto (telakoista ei tietoa) kohosi nopeasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella neljänneksellä metallien jalostuksen, metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon nousu tasaantui huomattavasti. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto alkoi laskea. Nämä tekijät yhdessä vaikuttivat maakunnan koko teknologiateollisuuden hiipumiseen. Satakunnassa suunnilleen 63 % yrityskannasta kykeni kasvuun tammi kesäkuussa, ja yli 15 %:n nousu kirjattiin noin puolessa yrityksistä. Osuudet eivät juuri supistuneet edes suhteellisen heikolla toisella vuosineljänneksellä, mikä viittaa yritysten tilanteen hajautumiseen. Valtakunnallisesti usean teknologiateollisuuden haaran liikevaihto tasaantui myös keväällä, mutta Satakunnasta poiketen koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kohoaminen jatkui. Joidenkin vuosineljänneksien hurjista kasvulukemista huolimatta 6

7 1 Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Satakunnan ja koko maan teknologiateollisuuden liikevaihto ei ole vielä saavuttanut talouskriisiä edeltänyttä vuoden 2008 tasoaan. Satakunnassa ero on kuitenkin selvästi maan keskiarvoa pienempi maakunnalle tärkeiden koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä metallien jalostuksen suhteellisen myönteisen kehityksen ansiosta. Maassa keskimäärin vaikea ongelma on merkittävän elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon hyvin niukka kasvu taantuman jälkeen. Teknologiateollisuuden yritysten maksaman palkkasumman nousu jäi Satakunnassa kokonaisuudessaan yhä vaatimattomaksi. Suurin tekijä on telakoiden palkkasumman romahdus tilauskannan tilapäisen vajauksen vuoksi. Muilla aloilla kirjattiin kasvua, ja nousu oli erityisen ripeää metallituotteiden valmistuksessa ja metallien jalostuksessa. Koko maassa kasvu oli kovempaa, ja ainoastaan telakoilla sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa palkkasumma putosi. Sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti teknologiateollisuuden palkkasumma jää yhä jonkin verran alemmaksi kuin suhdannehuipussa vuonna Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) 1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritysten ennustejakso on yhä hyvin lyhyt taloustilanteen epävarmuuden vallitessa. Yrityksillä on vaikeuksia siirtää nopeasti kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Esimerkiksi toukokuussa alan alihankkijayrityksistä ainoastaan 27 % piti kannattavuuttaan hyvänä, kun ennen taantumaa osuus oli puolet. Maamme teknologiateollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia heinä syyskuussa euromääräisesti 10 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta 13 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä, joka tosin oli suhteellinen suotuisa tilauskannan kehittymisen suhteen. Verrattaessa tasoa talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008 olivat tuoreet tilaukset miltei 40 % alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo kohosi syyskuun lopussa vuotta aiempaa ja vuoden 2011 heinäkuun loppua hieman korkeammaksi. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta jäi syyskuun lopussa 40 % pienemmäksi. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon odotetaan nousevan lähikuukausina suuremmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, mutta jäävän yhä merkittävästi pienemmäksi kuin syksyllä Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä supistui vähän tammi syyskuussa viime vuodenvaihteeseen verrattuna liikevaihdon kasvusta huolimatta. Teknologiateollisuus 2011 vs Tammi kesäkuu 7,8 % 11,0 % Tammi maaliskuu 22,4 % 13,9 % Huhti kesäkuu -3,5 % 8,3 % Tammi kesäkuu 0,6 % 5,3 % Tammi maaliskuu 1,3 % 5,4 % Huhti kesäkuu 0,0 % 5,2 % Vienti Tammi kesäkuu 5,9 % 9,1 % Tammi maaliskuu 21,9 % 12,1 % Huhti kesäkuu -7,2 % 6,2 % 7

8 METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihto ponkaisi taantuman pohjilta reippaaseen nousuun vuoden 2009 keväällä. Nousu jatkui erityisesti vuoden 2011 tammi maaliskuussa voimakkaana sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa metallien jalostus on päässyt parin vuoden rajun nousun ansiosta viime vuodenvaihteeseen mennessä uudelleen lähelle alan edellistä suhdannehuippua, vuoden 2007 tasoa. Taustalla piilee selvimmin värimetallien, ja erityisesti kuparin hintojen voimakas kohoaminen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tuotteiden kysyntä on myös kasvanut. Valtakunnallisesti metallien jalostuksen liikevaihto jää a selvemmin alle muutaman vuoden takaisten huippulukemien. Molemmilla alueilla liikevaihdon kasvu tasaantui huomattavasti huhti kesäkuussa. Tällöin värimetallien hinnat olivat jo loivassa laskussa. Kuparin hinta on kuitenkin yhä lähes ennätyskorkea. Muiden värimetallien hinnat ovat huomattavasti alle muutaman vuoden takaisin tason. Satakunnassa valtaosa metallien jalostajista kasvatti liikevaihtoaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä (77 %). Värimetallien hintojen putoaminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että kasvaneiden yritysten osuus supistui toisella neljänneksellä %:iin. Enemmän vaiku- tusta hintojen laskulla on ollut yli 15 % kasvaneisiin, joiden osuus väheni vastaavasti 65 %:sta 48 %:iin. Metallin jalostajien maksama palkkasumma kohosi edelleen nopeasti erityisesti Satakunnassa. Kasvu tasaantui maakunnassa keväällä. Molemmilla alueilla palkkasumma on kohonnut viime kesään mennessä edellisen nousukauden lukemien tuntumaan. Henkilöstömäärätkin ovat kasvaneet hieman kuluvan vuoden alkupuoliskolla Teknologiateollisuus ry:n mukaan. Kuitenkin kokonaisuudessaan henkilöstömäärä supistui tammi syyskuussa hieman vuotta aiemmasta, mikä viittaa heikkoon kesään ja syksyyn. Saman lähteen mukaan terästuotteiden, värimetallien ja valu- 1 Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) jen tuotantomäärät kasvoivat koko maassa tammi elokuussa seitsemän prosenttia suuremmaksi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Tuotantomäärät jäivät alkuvuonna runsaat 15 prosenttia pienemmäksi kuin ennen taantumaa vuoden 2008 alussa. Metallien jalostus 2011 vs Tammi kesäkuu 25,1 % 19,0 % Tammi maaliskuu 51,1 % 37,2 % Huhti kesäkuu 5,5 % 4,9 % Tammi kesäkuu 9,5 % 6,9 % Tammi maaliskuu 13,0 % 7,9 % Huhti kesäkuu 6,4 % 6,1 % METALLITUOTTEIDEN SEKÄ KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistuksen elpyminen jatkui voimakkaana kuluvan vuoden tammi kesäkuussa sekä Satakunnassa että koko maassa. Sekä liikevaihto että palkkasumma kohosivat vauhdikkaasti. Kuitenkin talouskriisiä edeltävälle tasolle on vielä matkaa erityisesti liikevaihdossa. Satakunnassa liikevaihdon toipuminen miltei pysähtyi keväällä. jatkoi yhä nopeaa nousuaan joskin jonkin verran edeltävää neljännestä vaimeampana. Satakunnassa aikaisempaa selvästi suurempi osa yrityksistä pääsi liikevaihdon kasvuun kiinni tammi kesäkuussa (64 %). Myös yli 15 % liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten määrä nousi, ja siihen ylsi noin puolet yrityskannasta. Koko alkuvuoden korkeana pysytelleet kasvuyritysten osuudet yhdistettynä keväiseen liikevaihdon kasvun lopahtamiseen viittaavat joidenkin avainyritysten kasvun tyrehtymiseen. Ainakin vajaan 40 yli 20 henkeä työllistävän yrityksen kevät sujui suhteellisen kehnosti, ja kasvua pystyivät tällöin kunnolla tuottamaan enää 5 19 henkilön yritykset. Metallituotteiden valmistus 2011 vs Tammi kesäkuu 12,2 % 17,4 % Tammi maaliskuu 29,8 % 21,2 % Huhti kesäkuu 1,7 % 14,4 % Tammi kesäkuu 15,2 % 10,6 % Tammi maaliskuu 18,4 % 11,4 % Huhti kesäkuu 12,5 % 9,9 % lainen koneiden ja laitteiden valmistus sujui olosuhteisiin nähden hyvin myönteisesti koko taantuman ajan, ja liikevaihto laski selvemmin vasta vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Ala pääsi jälleen kasvuun kiinni vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. laski kuitenkin uudelleen toisella neljänneksellä. Liikevaihdon suhteellinen taso on maakunnassa hyvin korkea, kun verrokkina on vuosi 2005, eikä edellisen suhdannehuipun tasosta ole tultu kovin paljoa alaspäin. Satakunnassa alan kehityssuunnat on sanellut vajaat 30 yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, jotka ovat keskimäärin menestyneet oivallisesti vaikeinakin aikoina. Myös maan keskitasoon verrattuna Satakunnan koneiden ja laitteiden valmistus on suhteellisesti hyvinkin vankoissa asemissa. Taantuma runteli alaa valtakunnallisesti pahoin, ja toipuminen on kestänyt pitkään. Kuitenkin 8

9 1 1 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) viime vuoden lopulla alkanut kasvupyrähdys jatkui vahvana myös tämän vuoden alkupuoliskolla, mikä on nostanut liikevaihdon jo lähelle taantumaa edeltänyttä aikaa. Kasvu tasaantui selvästi keväällä. kuitenkin putosi Satakunnassakin selvästi talouskurimuksessa, mikä viittaa henkilöstövähennyksiin. on kuitenkin pikkuhiljaa kasvanut, ja alkuvuonna etenkin valtakunnallisesti nousu on ollut kiivasta. Vuoden 2008 lukemiin on kuitenkin vielä jonkinlainen kuilu olemassa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuus on saanut kuluvan vuoden toisella neljänneksellä euromääräisesti 78 % enemmän uusia tilauksia kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin ja 38 % enemmän kuin edeltävällä neljänneksellä. Tuoreiden tilausten taso supistui kuitenkin heinä syyskuussa 25 % edeltävästä neljänneksestä, mutta kohosi silti 34 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuonna Tilauskannan arvo kohosi syyskuun lopussa 11 % suuremmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja neljä prosenttia kesäkuun loppua korkeammaksi. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella koneja metallituoteteollisuuden liikevaihdon kasvun ennakoidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Alan henkilöstömäärä kohosi kaksi prosenttia tammi syyskuussa vuodenvaihteeseen verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus 2011 vs Tammi kesäkuu 1,1 % 20,1 % Tammi maaliskuu 10,0 % 30,1 % Huhti kesäkuu -6,4 % 11,7 % Tammi kesäkuu 3,7 % 11,3 % Tammi maaliskuu 4,7 % 14,5 % Huhti kesäkuu 2,8 % 8,2 % ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Suomen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus ei ole päässyt kunnolla jaloilleen taantuman jäljiltä. Satakunnassa sen sijaan jonkinlaista nousua on selvemmin nähtävissä, vaikka vuoden 2008 lukemiin on pitkä matka. kasvoi vuoden 2011 tammi kesäkuussa Satakunnassa nopeasti, joskin nopein vaihe ohitettiin kevääseen mennessä. Koko maan tasollakin kasvua kertyi keväällä jo selvästi. Satakunnassa alan kehitys on ollut valtaosin neljän suurimman, yli 20 henkilöä työllistävän yrityksen varassa, sillä toimiala on maakunnassa varsin pieni. Tammi maaliskuussa kaksi kolmasosaa (22 kpl) alan 33 yrityksen kannasta nosti liikevaihtoaan, mikä on aiempaa selvästi enemmän. Huhti kesäkuussa osuus supistui 52 %:iin. Samalla yli 15 % kasvaneiden siivu kutistui 55 %:sta 42 %:iin toimialan nousun tasaantumisen myötä. kasvoi Satakunnassa roimasti keväällä vuoden ensimmäisen neljänneksen pudotuksen jälkeen. Maassa keskimäärin on havaittavissa samansuuntaista kehitystä, joskin vuoden koko alkupuolisko jäi aavistuksen pakkaselle. Kokonaisuutena palkkasumma ei ole kummallakaan alueella pudonnut kovin paljon laskusuhdanteessa, mutta nousu 1 on ollut vaivalloista, eikä vuoden 2008 tasoa ole vielä saavutettu. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Teknologiateollisuus ry:n mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskantakehitys on ollut synkkää. Alan yritykset saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia huhti kesäkuussa euromääräisesti 31 % niukemmin 9

10 la alan yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina matalana. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä väheni tammi syyskuussa yli neljä prosenttia vuodenvaihteesta. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2011 vs Tammi kesäkuu 12,2 % 3,3 % Tammi maaliskuu 18,4 % 0,1 % Huhti kesäkuu 6,7 % 6,7 % Tammi kesäkuu 3,3 % -0,4 % Tammi maaliskuu -1,4 % -2,6 % Huhti kesäkuu 7,6 % 1,9 % TELAKAT Satakunnan telakoiden maksamien palkkojen summa romahti vuoden 2011 tammi kesäkuussa, jolloin palkat putosivat miltei kolmanneksen. on pudonnut alimmilleen sitten vuoden Taustalla vaikuttaa ainakin Technip Offshore Finlandin Mäntyluodon telakan alkuvuonnakin jatkunut vajaus tilauksista, joka tosin on helpottumassa tilauskantojen elpymisen myötä. STX Europen Rauman telakoilla tilauskannat ovat olleet täydempiä, ja työt jatkunevat ainakin lähitulevaisuudessa. Voidaan olettaa nykyisen tilauskehityksen valossa, että telakoiden palkkasumma kääntyy selvään kasvuun lähiaikoina. ssa pudotus on ollut selvästi vähäisempää, joskin silti melko voimakasta yleiseen talouskehitykseen nähden. On kuitenkin huomattava, että kaikkiin kasvulukuihin sisältyy myös muiden kulkuneuvojen valmis- ka kohosi tammi maaliskuun 57 %:sta huhti kesäkuun 66 %:iin. Yli 15 %:n nousseiden siivu suureni vastaavasti 34 %:sta 43 %:iin. Satakunnassa merkittävin osa kasvusta on syntynyt vähintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, joiden osuus yrityskannasta on viitus (TOL 30), joka kattaa telakoiden lisäksi mm. junanvaunujen, polkupyörien, taisteluajoneuvojen ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa hyvin marginaalisessa asemassa. Koko maassa telakoiden osuus toimialan liikevaihdosta on noin 72 1 % (vuoden 2009 tiedot). Erilaisten veneiden valmistus mukaan luettuna osuus kohoaa 85 %:iin. Telakoiden henkilöstön osuus koko toimialasta jää 58 %:iin, mutta sisällyttämällä erilaisten veneiden valmistus siivu nousee noin 79 %:iin. Tämä heikentää vertailukelpoisuutta Satakunnan ja koko valtakunnan välillä. Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat 2011 vs Tammi kesäkuu -28,6 % -10,3 % Tammi maaliskuu -31,6 % -12,3 % Huhti kesäkuu -25,7 % -8,6 % ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden nousu jatkui vahvana koko vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon ajan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Monesta muusta teollisuudenalasta poiketen liikevaihdon kasvu voimistui edelleen kevään aikana molemmilla alueilla. Ainakin Satakunnassa nousukiito näkyy liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudessa, jo- Elintarviketeollisuus 2011 vs Tammi kesäkuu 7,4 % 8,9 % Tammi maaliskuu 5,6 % 4,8 % Huhti kesäkuu 8,9 % 12,7 % Tammi kesäkuu 8,0 % 4,1 % Tammi maaliskuu 6,2 % 4,0 % Huhti kesäkuu 9,7 % 4,3 % 1 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) kuin samaan aikaan edellisvuonna, ja 11 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Heinä syyskuussa uusia tilauksia saatiin 14 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kuitenkin saman verran edeltävää neljännestä runsaammin. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopussa 17 % alemmaksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2010, mutta kasvoi kuusi prosenttia kesäkuun loppuun verrattuna. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteeldenneksen luokkaa. Liikevaihdon vahvan vireen myötä palkkasumma ampaisi selvään nousuun erityisesti Satakunnassa. Kasvulukemat kohosivat poikkeuksellisen korkeiksi etenkin keväällä, mikä viittaa työllisyyden paranemiseen. 10

11 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihdon ja viennin arvon voimakas nousu jatkui vielä vuoden 2011 tammi maaliskuussa sekä Satakunnassa että koko maassa. Kasvu kuitenkin pysähtyi kevään kuluessa. ei ollut vielä aivan ehtinyt saavuttaa taantumaa edeltänyttä tasoaan ennen toipumisen pysähtymistä. Viennissä kuilu on vieläkin suurempi. Satakunnassa alan kehityksen suuntaviivat määrittelee runsaat parikymmentä yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, joiden kasvun tyrehtyminen on pysäyttänyt koko toimialan elpymisen. Samansuuntainen vaikutus on ollut voimakkaasti kasvaneiden yritysten määrän vähenemisellä. Satakunnassa kasvuun kykeni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vielä 59 % yrityksistä. Toisella neljänneksellä osuus supistui 48 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden osuus kutistui vastaavasti vuoden edetessä 45 %:sta 34 %:iin. Suhteellisen korkea kasvuyritysten osuus keväälläkin yhdistettynä toimialan hiipumiseen viittaa yritysten suoriutumisen selvään kahtiajakoon. n orastava nousu katkesi heti viime vuodenvaihteen jälkeen Satakunnassa, mikä viittaa työllisyyden heikkenemiseen. Valtakunnan tasolla kasvu on jatkunut vähitellen hiipuen ainakin viime kesään saakka. 1 Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan yleisen taloustilanteen heikkeneminen tulee vaikuttamaan selvästi metsäsektoriin. Tänä vuonna tuotanto ja vienti kokonaisuudessaan vielä kasvavat, mutta ensi vuonna molemmissa on odotettavissa suurelta osin laskua. Paperin tuotannossa ja viennissä pudotus on erityisen selvää. Myös sahateollisuus tulee taantumaan, ja vienti putoaa ensi vuoden aikana muutamia prosentteja. Tosin tälle vuodelle PTT ennustaa vielä muutaman prosentin kasvua. Euroopan kasvava kapasiteetti ja vähenevä kysyntä laskevat vientihintoja selvästi. Kuitenkin sellun, kartongin ja vanerin vienti välttyvät PTT:n mukaan tippumiselta ensi vuonna. Laskusuhdanteen seurauksena pienentynyt puun kysyntä vaimentaa myös ensi vuoden markkinahakkuita ja puukauppoja. Puun hinnat laskevat PTT:n ennusteen mukaan kysynnän heiketessä. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Metsäteollisuus 2011 vs Tammi kesäkuu 6,2 % 7,6 % Tammi maaliskuu 14,5 % 17,8 % Huhti kesäkuu -0,7 % -0,1 % Tammi kesäkuu 0,0 % 3,8 % Tammi maaliskuu 0,0 % 6,1 % Huhti kesäkuu 0,0 % 1,7 % Vienti Tammi kesäkuu 6,8 % 9,7 % Tammi maaliskuu 16,1 % 23,0 % Huhti kesäkuu -0,9 % -0,9 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jatkui voimakkaana vuoden 2011 tammi maaliskuussa sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Kasvu tasaantui selvästi huhti kesäkuussa, mutta jatkui edelleen nopeana. Voimakas elpyminen on nostanut alan liikevaihdon vuoden 2008 taantumaa edeltävälle tasolleen molemmilla alueilla. Satakunnassa toimialan kasvu on ollut yhä lähes täysin vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla. Niitä toimii maakunnassa runsaat 20 kappaletta. Satakunnassa liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuus pysytteli 62 %:ssa yrityskannasta koko tammi kesäkuun ajan. Yli 15 % kasvaneiden osuus supistui kuitenkin kasvun tasaantumisen myötä tammi maaliskuun 45 %:sta huhti kesäkuun 34 %:iin. Myös palkkasumma on palautunut ripeän kasvun ansiosta lähelle vuoden 2008 tasoaan kummallakin alueella, mutta Satakunnassa viime vuosina tapahtuneiden henkilöstövähennysten vuoksi vuoden 2005 taso alittuu edelleen selvästi. EK:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan maamme kemianteollisuuden näkymät ovat viime aikoina selvästi synkentyneet. Suhdannetilanne on heikentynyt keskinkertaiseksi ja odotukset ovat selvästi aiempaa epävarmemmat. Tuotanto kasvoi vielä kohtalaisesti heinä syyskuussa. Henkilöstömääräkin kasvoi hieman. Kapasiteetin käyttöaste huononi vähän, mutta se on vielä monia muita toimialoja vahvempi. Tuotannon ennakoidaan vielä hieman kasvavan, mutta henkilöstömäärissä odotetaan käännettä heikompaan. Myyntihintojen nousun ennustetaan päättyvän, mutta kustannuksiin odotetaan nousua. Tiedustelun tulokset pohjautuvat lokakuun tilanteeseen. Sen jälkeen maailmantalouden epävarmuus on selvästi lisääntynyt. 1 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2011 vs Tammi kesäkuu 21,6 % 14,3 % Tammi maaliskuu 31,6 % 19,4 % Huhti kesäkuu 13,3 % 9,8 % Tammi kesäkuu 10,1 % 5,9 % Tammi maaliskuu 5,3 % 5,6 % Huhti kesäkuu 14,1 % 6,2 % 11

12 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Satakunnan Jokapaikan tietotekniikka -klusterin runsaan pääosin IT-alan yrityksen liikevaihto on ollut vuoden 2008 suhdannehuipun jälkeen keskimäärin lievässä laskusuunnassa, joskin vuosineljännestäiset vaihtelut ovat olleet suuria. Samansuuntainen kehityskulku vallitsi myös vuoden 2011 tammi kesäkuussa, jolloin yritysryppään keskimääräinen liikevaihto laski edelleen aavistuksen. Tammi maaliskuussa liikevaihto sukelsi selvästi. Huhti kesäkuussa kirjattiin jo lähes saman verran kasvua, vaikka merkittävän toimijan, Digia Oy:n toimintoja ajettiin alas Porissa. Klusterin liikevaihdon kehityksen taustalla piilee lähes kokonaan 17 yli 20 henkilöä työllistävää yritystä. aan pystyi kasvattamaan hieman aiempaa pienempi osa ryppään yrityksistä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 56 % klusterin yrityksistä kasvoi. Toisella neljänneksellä siivu supistui 52 %:iin. Sen sijaan yli 15 % kasvaneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta, vaan se pysytteli koko vuoden alkupuoliskon ajan 45 %:ssa. Yritysten välinen hajonta on suurta, sillä alkuvuoden sukelluksen aikaan lähes puolet yrityksistä kasvoi voimakkaasti. pysyi lähes ennallaan Digian Porin toimipisteen toiminnan vähittäisestä alasajosta huolimatta. Sen taso on jonkin verran alempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipussa. Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2011 vs Tammi kesäkuu -1,4 % Tammi maaliskuu -11,4 % Huhti kesäkuu 10,0 % Tammi kesäkuu 0,4 % Tammi maaliskuu 0,9 % Huhti kesäkuu -0,1 % 12

13 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) 1 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) MERIKLUSTERI laisen meriklusterin (telakat sekä meriteollisuuden kone- ja laitevalmistus) 31 yrityksen liikevaihto on laskenut selvästi vuoden 2009 jälkeen, eikä taantuman jälkeinen noususuhdanne ole alalla juuri näkynyt. Toisaalta itse taantuman synkimmät hetket sujuivat olosuhteisiin nähden kohtuullisesti telakoiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen selviydyttyä maakunnassa kokonaisuutena melko vähin vaurioin. On myös huomattava, että vuoden 2005 jälkeen meriteollisuuden kehitys on ollut teollisuuden keskimääräiseen verrattuna erittäin hyvää. Klusterin painoarvo maakunnan taloudessa on yhä merkittävä. Satakunnassa meriteollisuuden liikevaihdon sukellus jatkui koko vuoden 2011 tammi kesäkuun ajan ke- väällä vielä entisestään syventyen. Roimasta pudotuksesta huolimatta puolet ryppään yrityksistä kykeni liikevaihdon kasvuun, ja yli 15 %:n nousun kirjasi alkuvuonna keskimäärin 37 % yrityksistä. on pudonnut vuoden 2008 jälkeen selvästi. Lasku jatkui voimakkaana vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin kymmenesosa palkoista suli. Pääosa laskusta lienee kuitenkin tullut telakoilta, joiden tilapäinen vaje tilauskannoissa näkyy palkkasumman romahduksena alkuvuonna. Sen sijaan koneiden ja laitteiden palkkasumma kohosi alkuvuonna, mikä todennäköisesti pätee myös meriteollisuuden vastaavaan valmistukseen. Meriklusteri 2011 vs Tammi kesäkuu -20,9 % Tammi maaliskuu -11,5 % Huhti kesäkuu -28,5 % Tammi kesäkuu -10,3 % Tammi maaliskuu -10,1 % Huhti kesäkuu -10,4 % ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Satakunnan Energiateknologian klusteriohjelma sisältää 39 energiayhtiötä ja energiatekniikan laite- ja osavalmistajaa, jotka toimivat Satakunnassa. Klusterin liikevaihto on korkea. Siihen kuuluvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto jatkoi voimakasta nousuaan myös vuoden 2011 tammi kesäkuussa. Kasvu voimistui edelleen selvästi keväällä. Osa kasvusta saattaa selittyä energian hinnan nousulla. Yritysryppäästä 59 % kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä osuus kohosi 64 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden osuus pysytteli 46 %:ssa koko vuoden alkupuoliskon ajan kevään kasvu- pyrähdyksestä huolimatta. Huhti kesäkuun nousukiito selittyykin yli 15 % supistuneiden yritysten painoarvon huomattavalla pienentymisellä. Klusterin kehityksen on edelleen sanellut käytännössä täysin 22 yli 20 henkilöä työllistävää yritystä. Klusterin yritysten maksamien palkkojen summa ei juuri muuttunut tammi kesäkuun aikana liikevaihdon voimakkaasta kohoamisesta huolimatta. on siten edelleen hieman alempi kuin huippusuhdanteessa vuonna Energiateknologian klusteriohjelma 2011 vs Tammi kesäkuu 13,7 % Tammi maaliskuu 6,6 % Huhti kesäkuu 20,8 % Tammi kesäkuu 0,3 % Tammi maaliskuu -1,0 % Huhti kesäkuu 1,4 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta 13

14 LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen 1 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Satakunnan luovien alojen (kulttuuri- ja käsityöalat, yhteensä n. 1 yritystä) liikevaihdon vuoden 2010 lopulla alkanut voimakas nousukiito jatkui yhä vuoden 2011 tammi maaliskuussa. Kasvu kuitenkin tyrehtyi täysin huhti kesäkuun aikana. Vuoden 2008 suhdannehuippu ylittyi silti kesään mennessä. ssa nousu jatkui keskimäärin a vaimeampana, mutta myös tasaisempana koko vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Toisaalta edellisen huippusuhdanteen lukemiin on vielä hieman matkaa. Satakunnassa liikevaihtoaan onnistui nostamaan tammi kesäkuussa 54 % yrityskannasta, mikä oli selvästi aiempaa enemmän. Yli 15 %:n kasvuun kykeni 40 % luovien alojen yrityksistä, mikä sekin ylitti aiemman tason. Maassa keskimäärin 55 % yrityksistä kasvoi alkuvuonna, ja yli 15 %:n nousun kirjasi 43 % yrityskannasta. Niin Satakunnassa kuin myös maassa keskimäärin suurin vaikutus kasvuun on ollut vähintään 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, joita toimii Satakunnassa 64 kappaletta (6 % yrityskannasta Satakunnassa, koko maassa 3 %, 858 kappaletta). Luovien alojen palkkasumma ponkaisi entistä vahvempaan nousuun liikevaihdon kasvun vanavedessä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Ainakin kesään asti nousu on jatkunut myös hyvin tasaisena ilman merkkejä hiipumisesta. Molemmilla alueilla on päästy kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana takaisin taantumaa edeltäneelle vuoden 2008 tasolle. Mikäli liikevaihto alkaa laskea viitteitä nähtävissä Satakunnassa todennäköisesti myös palkkasumma ja siten työllisyys saattavat alkaa heiketä. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin palkoista valtaosan maksavat vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. Palkkoja maksoi vuoden alkupuoliskolla edellisvuotta enemmän vajaat % yrityskannasta molemmilla alueilla. Runsas kolmannes kummankin alueen yrityksistä maksoi palkkoja yli 15 % vuotta aiempaa enemmän. Luovat alat 2011 vs Tammi kesäkuu 7,0 % 4,7 % Tammi maaliskuu 17,1 % 5,1 % Huhti kesäkuu -0,9 % 4,3 % Tammi kesäkuu 5,3 % 5,4 % Tammi maaliskuu 4,9 % 5,2 % Huhti kesäkuu 5,7 % 5,6 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa 14

15 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) laisen rakentamisen liikevaihdon pitkäaikainen pudotus pysähtyi hetkeksi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tippumisen loivenemisen merkkejä oli nähtävissä aiemminkin. Kuitenkin jo keväällä kirjattiin jälleen hieman laskua. Satakunnassa liikevaihdon suhteellinen taso vuoteen 2005 verrattaessa on kuitenkin yhä hyvin korkea mm. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ansiosta. Vuoden 2008 huipputasoon on kuitenkin matkaa. ssa rakentamisen liikevaihto on sen sijaan elpynyt viime kesään mennessä taantumaa edeltävälle tasolleen, joka tosin oli a suhteellisesti (vuoteen 2005 verrattaessa) huomattavasti matalampi. Kasvu jatkui ripeänä koko tammi kesäkuun, joskin huhti kesäkuussa jo selvästi tasaantuen. Satakunnassa rakentamisen kehitykseen ovat vaikuttaneet tasaisesti kaikki yrityskokoluokat. Keväinen lievä notkahdus on nähtävissä liikevaihtoaan nostaneiden yritysten osuudessa, joka supistui tammi maaliskuun 56 %:sta huhti kesäkuun 52 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu pieneni vastaavasti 49 %:sta 44 %:iin. Kasvuyritysten osuudet ovat melko korkeat suhteutettuna toimialan yleiseen kehitykseen maakunnassa, mikä antaa viitteitä yrityskentän merkittävästä hajonnasta. n kasvu jatkui rakennusalalla voimakkaana sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti koko vuoden 2011 alkupuoliskon ajan. Molemmilla alueilla vuoden 2008 suhdannehuipun taso on jo ylittynyt viime kesään mennessä. Nousussa ei ole myöskään nähtävissä hiipumisen merkkejä. Satakunnassa henkilöstömäärä kasvoi hieman. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan alan työllisten määrä alkoi nousta viime vuonna valtakunnallisesti, ja työttömyys on hellittänyt kuluvan vuoden aikana. Myönteinen volyymin kehitys on nähtävissä myös Rakennusteollisuus RT ry:n lokakuisesta suhdanneraportista, jonka mukaan rakentaminen kasvaa koko maassa tänä vuonna neljä prosenttia. Asuntorakentaminen laahaa hieman jäljessä viimevuotista tasoa, mutta toimitilarakentaminen on elpymisen ansiosta kasvussa, ja tasoltaan lähellä normaalia, joskin kolmanneksen vuotta 2007 alempi. Ensi vuonna nousun ennakoidaan tyrehtyvän sekä asuntoettä toimitilarakentamisessa maailmantalouden hiljentymisen myötä. Infra- ja korjausrakentamiseen odotetaan ensi vuonna kuitenkin loivaa nousua. Kuluvana vuonna ensin mainittu on ollut laskusuunnassa. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan yleisen talouskehityksen muutokset vaikuttavat ra- kentamiseen viiveellä. Ainakin ensi vuoden alkupuoli jatkuu rakentamisessa maassa keskimäärin kohtuullisen hyvällä tasolla jo käynnistettyjen kohteiden ansiosta. Epävarmuuden lisääntyminen on saanut rakennusyhtiöt jossain määrin siirtämään asuntojen aloituksia tältä syksyltä ensi vuoteen. Rakentamisen hinta- ja kustannustason kasvu on pysähtynyt. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen hienoinen lasku on alkanut näkyä kotimaisissa panoshinnoissa, toisaalta euron heikkeneminen nostaa tuontiraaka-aineiden hintoja. Rakentamisen odotukset ovat EK:n luottamusindikaattoreiden mukaan heikenneet kesän jälkeen hieman tavanomaista heikommiksi tilauskannan supistumisen myötä. Rakentaminen 2011 vs Tammi kesäkuu -1,4 % 10,7 % Tammi maaliskuu 1,3 % 15,9 % Huhti kesäkuu -3,4 % 6,8 % Tammi kesäkuu 7,6 % 8,1 % Tammi maaliskuu 7,7 % 8,1 % Huhti kesäkuu 7,5 % 8,0 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu 2,6 % Tammi maaliskuu 2,4 % Huhti kesäkuu 2,8 % 15

16 PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelusektorilla vuoden alkupuolisko sujui hyvin suotuisissa merkeissä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, eikä kasvu näyttänyt ainakaan kesään mennessä juuri minkäänlaisia tasaantumisen merkkejä. Erityisesti kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kohosi vauhdilla molemmilla alueilla. Myös liike-elämän palvelut olivat vedossa etenkin valtakunnallisesti. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman nousu jatkui vakaana. Myös muilla palvelualoilla palkkasumma kohosi rivakasti, joskin Satakunnassa kaupan ja etenkin majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkojen nousu tasaantui kevään mittaan. Satakunnassa palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kääntyi liikevaihdon myötätuulen siivittämänä huomattavaan nousuun vuoden 2011 tammi kesäkuussa. Kasvua kertyi tällöin edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 4,5 %. Tammi maaliskuun 3,8 %:n nousu kiihtyi huhti kesäkuussa 5,2 %:iin. EK:n lokakuun 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa suhdannebarometrin mukaan palvelualojen näkymät ovat syksyllä nopeasti heikentyneet erityisesti Lounais-Suomessa. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi voimakkaasti koko tämän vuoden tammi kesäkuun ajan etenkin valtakunnan tasolla. Myös Satakunnassa liikevaihto kohosi yhä ripeästi, joskin vähän maan keskiarvoa maltillisemmin. Satakunnassa edellisen suhdannehuipun, vuoden 2008 taso ylittyi viime vuodenvaihteen tienoilla. Maassa keskimäärin nousukauden huipentuman tasolle ei ole vielä aivan päästy, tosin itse suhdannekärkikin ylsi a korkeammalle. Lisäksi laskusuhdanne runteli kauppaa a rajummin. Satakunnassa kaupan kasvu on painottunut alkuvuonna vähintään 20 henkeä työllistäviin yrityksiin, joskin pienemmilläkin yksiköillä on ollut toimialojen keskiarvoa enemmän painoarvoa. Niitä kun on 93 % kaupan alan yrityskannasta maakunnassa. Kaupan myötätuulen siivittämänä liikevaihtoaan kykeni nostamaan Satakunnassa hieman aikaisempaa suurempi joukko yrityksiä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvua kirjasi 55 % kaupan yrityskannasta, ja yli 15 %:n nousun saavutti suunnilleen 35 % yrityksistä. Kaupan palkkasumman nousu vahvistui hieman suotuisan kehityksen myötä sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mikä viittaa alan työllisyyden kohenemiseen. Molemmilla alueilla edellisen nousukauden taso on ohitettu. EK:n lokakuun luottamusindikaattorit osoittavat, että maan vähittäiskaupan luottamus tulevaan on säilynyt yhä vahvana talousnäkymien synkentymisestä huolimatta. Saldoluku nousi pykälällä edelliskuusta +12:een. Pitkän ajan keskiarvo on nolla. Siten suotuisan kehityksen voidaan olettaa jatkuvan ainakin jonkin aikaa. 1 Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Tukku- ja vähittäiskauppa 2011 vs Tammi kesäkuu 8,0 % 10,1 % Tammi maaliskuu 7,5 % 11,4 % Huhti kesäkuu 8,5 % 8,9 % Tammi kesäkuu 4,4 % 6,1 % Tammi maaliskuu 5,4 % 6,1 % Huhti kesäkuu 3,6 % 6,2 % 16

17 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Majoitus- ja ravitsemistoiminta sai lisää puhtia kuluvan vuoden alkupuoliskolla, mikä näkyy erityisesti liikevaihdon kasvun voimistumisena sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa erityisesti tammi maaliskuu sujui hyvin myönteisissä merkeissä, jolloin myös palkkasumma koheni voimalla. Huhti kesäkuu sujui myös varsin mallikkaasti, joskin palkkasumman nousu lähes hyytyi maakunnassa. Satakunnan yrityskannasta 61 % pääsi kasvuun kiinni tammi kesäkuussa, mikä oli selvästi aikaisempaa enemmän. Yli 15 % kasvoi kolmannes yrityskannasta. Kasvu on ainakin Satakunnassa jakautunut hyvin tasaisesti eri yrityskokoluokkien välille. Valtakunnallisesti sekä liikevaihdon että palkkasumman kehitys oli nopean tasaista koko vuoden alkupuoliskon ajan. Kummallakin alueella sekä liikevaihto että palkkasumma ovat ylittäneet selvästi aikaisemman suhdannehuipun vuodelta 2008, sillä taantuma ei kovin pahasti runnellut alaa. Satakunnassa sen vaikutukset jäivät hyvin vähäisiksi, ehkä osaltaan Olkiluodon ydinvoimalatyömaan jatkumisen vuoksi. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2011 vs Tammi kesäkuu 9,7 % 9,3 % Tammi maaliskuu 11,4 % 8,6 % Huhti kesäkuu 8,2 % 9,8 % Tammi kesäkuu 3,9 % 4,9 % Tammi maaliskuu 6,4 % 4,2 % Huhti kesäkuu 1,6 % 5,6 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT 1 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) ovat porskuttaneet valtakunnan tasolla jo pitkään, ja liikevaihdon vuoden 2008 suhdannekärki ylittyi jo viime vuoden puolella. Taustalla vaikuttaa talouselämän piristymisen luoma kysynnän kasvu erilaisille tuki- ja suunnittelupal- veluille. Satakunnassa elpyminen on sujunut hitaammin, eikä edellisen suhdannehuipun tasoon ole vielä päästy. Kasvu on jäänyt valtakunnallista keskitasoa niukemmaksi myös vuoden 2011 tammi kesäkuussa, kuten vuonna Toisaalta laskusuhdannetta edeltänyt nousukausi oli maakunnassa kiivaampi, joten pudotuskin on ollut rajumpaa. Kokonaisuutena vuoteen 2005 verrattaessa Satakunnan liike-elämän palvelut ovat pärjänneet vähintään tasavertaisesti nousukauden hyvän suoriutumisen ansiosta. Liike-elämän palveluita tarjoavista yrityksistä aikaisempaa suurempi osa pääsi kasvuun kiinni tämän vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa. Tammi maaliskuussa liikevaihto kohosi 59 %:ssa yrityksistä, ja huhti kesäkuussa 56 %:ssa. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 42 % ja 38 % kannasta. Viitteitä maakunnan tuki- ja suunnittelupalvelujen toipumisen ripeytymisestä antaa myös palkkasumman kasvun havaittava voimistuminen. ssakin palkkojen nousu kiihtyi hieman. Liike-elämän palvelut 2011 vs Tammi kesäkuu 4,0 % 7,2 % Tammi maaliskuu 3,7 % 7,9 % Huhti kesäkuu 4,2 % 6,6 % Tammi kesäkuu 4,1 % 7,2 % Tammi maaliskuu 3,4 % 6,6 % Huhti kesäkuu 4,8 % 7,8 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma jatkoi perinteiseen malliin hyvin vakaata ja suhteellisen nopeaa nousuaan koko kuluvan vuoden tammi kesäkuun ajan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin ilman merkkejä tasaantumisesta. Muun muassa väestön ikääntyminen lisää erityisesti Satakunnassa hyvinvointipalvelujen kysyntää, mikä näkyy suoraan yritysten palkkaaman henkilöstön määrässä ja siten palkkasummassa. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2011 vs Tammi kesäkuu 5,9 % 6,4 % Tammi maaliskuu 6,3 % 5,8 % Huhti kesäkuu 5,5 % 6,9 % 17

18 Matkailu tuottaa jo 10 % Porin seudun palveluyritysten työllisyydestä Teksti: Ari Karppinen Matkailu elinkeinotoimintana kehittyneissä maissa on tyypillisesti PK-yritys- ja työvaltaista, taloudellisilta seurauksiltaan merkittävissä määrin alueellisesti vaikuttavaa ja parhaimmillaan myös kansainvälisesti houkuttelevaa. Matkailu paikallisen elinkeinotoiminnan edistämisen näkökulmasta on toimintaa, jossa seudullisen kehittämistyön on mahdollisuus olla hyvin vaikuttavaa. Matkailun yleiset edistämistoimet esimerkiksi seutumarkkinointi ja alueellinen brändäys ovat alueellisia imagollisia, eläymyksellisiä ja muita vahvuustekijöitä korostavia. Onnistuessaan matkailun kehittämistyön hedelmät jäävät pysyväluonteisesti hyödyttämään aluetaloutta. Matkailuyrityksiä ja niiden kilpailukykytekijöitä ei voi useinkaan siirtää muualle toisin kuin nykyglobalisaation olosuhteissa teollista toimintaa. Matkailun alueellisten vaikutusten kvantitatiivinen arvioiminen ja seuraaminen ovat siten tärkeää. Mutta samalla se on monilta osin tutkimuksellisesti haastavaa. Matkailun taloudellisten vaikutusten tutkimuksessa ei ole olemassa mitään yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä tapaa, jolla edes perusasioita, kuten matkailun aikaansaamaa tuloa ja työllisyyttä, tulisi arvioida. Lisäksi matkailu ei muodostu mistään yhdestä toimialasta, vaan liittyy useisiin erilaisiin toimialoihin ja yrityksiin sekä samalla alueellisesti erilaisiin palveluihin ja tuotteisiin. Tämä vaikeuttaa eri matkailututkimusten tulosten keskinäistä vertailtavuutta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (Karppinen ja Vähäsantanen 2011) kehitettiin riittävän yksinkertainen ja luotettava malli Satakunnan, Porin seutukunnan ja sen kuntien vuosittaisen matkailutulon ja -työllisyyden arvioimiseksi. Yksinkertaisuus merkitsee sitä, että tulokset voidaan vuosittain helposti päivittää ja luotettavuus sitä, että keskeinen aineisto on virallisiin tilastoihin perustuvaa ja matkailutulo- ja -työllisyysmallin rakentaminen perustuu alan tutkimuksiin. Kehitettyä mallia on esitelty lähemmin em. tutkimuksessa. Matkailu merkittävä työllistäjä Porin seutukunnassa Tutkimuksessa havaittiin, että matkailu on jo nyt merkittävä työllistäjä Porin seudulla. Vuonna 2009 välitön matkailutyöllisyys oli runsaat 0 henkilötyövuotta (htv). Se on 10 % koko Porin seudun yksityisten palveluyritysten työllisyydestä, 10 % suhteessa Porin seudun teollisuuden työllisyyteen ja 3 % kaikesta seudun yrityssektorin työllisyydestä. Porin seudun merkitys koko Satakunnan matkailutyöllisyydestä on keskeinen, 64 %. Porin kaupunki yksistään vastaa 72 % Porin seutukunnan välittömästä matkailutyöllisyydestä. Jo tämän perusteella voidaan esittää, että matkailu on Porin seudulla merkittävä yksityinen työllistäjä. Vastaavasti matkailun aikaansaamat välittömät, liikevaihdolla mitatut matkailumyyntituotot ovat Porin seudulla 132 miljoonaa euroa vuonna 2009, joka on 2 % seutukunnan yritysten kokonaisliikevaihdosta ja 73 % koko Satakunnan vastaavasta välittömästä matkailutulosta. Aluekehittämisen näkökulmasta aiheellisesti voidaan kysyä, onko matkailun taloudellinen merkitys Porin seudun taloudelle pysyvää, onko sen merkitys kasvavaa ja mikä on matkailuun liittyvän aluekehittämistyön vaikutus edellä esitettyihin lukuihin? Kansainvälisissä matkailututkimuksissa on havaittu, että matkailun kysyntä on varsin suhdanneherkkää. Toisin sanoen vapaa-ajan ja työmatkailun matkailijamäärät ja kokonaismatkailukulutus vaihtelevat kokonaistulojen vaihteluiden mukaan merkittävissä määrin. Talouden taantumassa matkailun aikaansaama tulo ja työllisyys pitäisi siis laskea kokonaistulon laskua enemmän ja vastaavasti korkeasuhdanteessa nousta kokonaistulon nousua enemmän. Lisäksi on selvää, että matkailun alueellisten vaikutusten pysyvyys riippuu itse matkailutulon ja -työllisyyden muodostumisen luonteesta sekä sen alueen erityispiirteistä, johon matkailun ajatellaan vaikuttavan. Ensin mainittu merkitsee esimerkiksi sitä, että ajallisesti rajattuihin matkailutapahtumiin perustuva matkailutulon ja -työllisyyden muodostuminen sisältää suuremman matkailun tulonmuodostusriskin kuin mitä se on pysyvään toimintaan perustuvassa matkailutoiminnassa, kuten vaikkapa työhön liittyvässä matkailussa. Erityisesti riski voi olla merkittävä, jos alueen matkailu perustuu yksittäiseen ja vieläpä ulkona tapahtuvaan tapahtumaan. Edellä esitetystä alueellisen matkailutulon ja -työllisyyden pysyvyyden varaumista huolimatta on syytä korostaa muutamaa vastakkaista argumenttia. Ensiksikin matkailun työllisyys on hajautettua. Matkailu ei muodostu yhdestä toimialasta tai toiminnosta ja matkailuyrityksissä ei ole useinkaan yhtä dominoivaa yritystä. Tämä merkitsee, että matkailun työllistävyys on vähemmän yksittäisiin toimialoihin kohdistuviin tai yrityskohtaisiin 18

19 häiriötekijöihin reagoivaa. Toiseksi matkailutoiminnan vahvasta alueellisuudesta johtuen sen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset aluetalouteen ovat merkittäviä. Kerrannaisvaikutusten kokonaissuuruus riippuu lisäksi tarkasteltavan alueen suuruudesta ja elinkeinorakenteen monipuolisuudesta. Suuressa ja monipuolisen elinkeinorakenteen omaavassa aluetaloudessa tulonkierron vuodot ovat pieniä ja yksipuolisen elinkeinorakenteen aluetta pienempiä ja siten tällaisen alueen kerrannaisvaikutukset ovat suurempia. Satakunnan seutukuntien teollisuuden elinkeinorakenne on maan muihin seutukuntiin verrattuna erittäin monipuolinen (Porin seutu esimerkiksi toiseksi monipuolisin). Elinkeinorakenteeseen ja aluetalouden kokoon liittyvät muutokset ovat varsin hitaita. Satakunnan kokonaismatkailutulo n. 2 miljoonaa euroa vuodessa Edellä mainitussa Karppisen ja Vähäsantasen tutkimuksessa laskettiin matkailun välittömät ja kerrannaisvaikutukset sisältävät matkailun kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset Satakunnan osalta. Tämän laskemiseksi tutkimuksessa johdettiin Satakunnan alueellinen matkailutulokerroin. Vuonna 2009 Satakunnan välitön matkailutulo on 1 milj. ja kerrannaisvaikutukset huomioiva kokonaismatkailutulo 243 milj.. Välitön matkailutyöllisyys on Satakunnassa vuonna htv ja kokonaismatkailutyöllisyys 1910 htv. Matkailun taloudellinen merkitys on Satakunnassa 1,5 %:n (välittömän matkailuliikevaihdon osuus maakunnan kokonaisliikevaihdosta) 2,5 %:n luokkaa (välittömän matkailutyöllisyyden osuus koko maakunnan yrityshenkilöstöstä). Jos huomioidaan kerrannaisvaikutukset, niin merkitys on luonnollisesti tätäkin korkeampi. Uskoaksemme matkailutulo- ja -työllisyysvaikutukset Porin seutukunnan ja Satakunnan osalta ovat varsin pysyviä ja onnistuneet matkailunedistämistoimet ovat siten pidempiaikaisesti vaikuttavia. Karppisen ja Vähäsantasen tutkimuksen tavoitteisiin ei kuulunut pidemmän historiallisen aikasarjan laskeminen matkailuvaikutusten osalta vaikutusten pysyvyyden seuraamiseksi, eikä tutkimuksessa arvioitu määrällisesti matkailun kehittämistoimien vaikuttavuutta. Sen sijaan tutkimuksessa kehitettiin lyhyen aikavälin matkailuvaikutusten ennakointimalli. Matkailutulosta ja -työllisyydestä tulossa vuosittain tietoa Aluekehittämisen ajankohtaisuustarpeet (reaaliaikaisuus) ja virallisten tilastollisten aineistojen julkaisuviiveet (alueellisissa vuosiaineistoissa yleisesti kaksi vuotta) ovat usein ongelmakohtia aluekehittämistyön näkökulmasta. Tämä ongelmakohta oli myös tässä referoidun alueellisen matkailututkimuksen osalta. Vuoden 2011 keväällä oli käytössä tarvittavat tilastolliset perustiedot vuoden 2009 osalta. Tutkimuksessa kehitettiin ennakointimalli vuoden 2010 matkailutulon ja -työllisyyden arvioimiseksi Satakunnan, Porin seutukunnan ja sen kuntien osalta. Ennakointimalli perustuu matkailutulomallista laskettuun viimeisen tilastovuoden matkailutulon ja -työllisyyden lähtökohta-arvioihin sekä Satakunnan matkailualojen liikevaihdon ja Satakunnan yritystoiminnan kokonaistyöllisyyden seuraavan vuoden (tässä 2010) kasvulukuihin. Kasvuluvut perustuvat Tilastokeskuksen toimialoittaiseen maakunnittaiseen suhdanneaineistoon. Tätä Tilastokeskuksesta erikseen ostettavaa aineistoa käytetään myös Satakunnan talous -katsauksen perusaineistona. Vuonna 2010 välittömän matkailutulon ennakkoarvio Satakunnassa on 188 milj. ja kokonaismatkailutulon arvio 254 milj.. Ennakointimallilla lasketut arviot välittömälle ja kokonaismatkailutyöllisyydelle vuonna 2010 ovat 15 htv ja 18 htv Satakunnan osalta. Porin seudun osalta välittömän matkailutulon ennakkoarvio on 138 milj. vuonna 2010 ja välitön matkailutyöllisyys vuonna 2010 on likimain 2009 vuoden tasolla (0 htv). Tutkimuksessa laskettiin matkailutulo- ja -työllisyysarviot myös jokaiselle Porin seudun kunnalle vuosina 2009 ja Matkailutulon ja -työllisyyden pysyvyydestä Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa saadaan seuraavina vuosina selkeää seurantatietoa, kun nyt kehitettyä arviointi- ja ennakointimallia ryhdytään käyttämään vuosittaisten tilastopäivitysten yhteydessä. Laskennan vaatimat Tilastokeskuksen perusaineistot valmistuvat kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Karppisen ja Vähäsantasen tutkimuksessa on arvioitu vain matkailun kaupallisia yritysperusteisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia, eikä ole huomioitu matkailun piirissä toimivan julkisen sektorin työllisyyttä. Tämä olisi sangen helposti liitettävissä perusmalliin. Kirjoitus perustuu tutkimukseen Karppinen, Ari Vähäsantanen, Saku (2011): Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A38/2011. Ladattavissa vapaasti sähköisessä muodossa osoitteesta 19

20 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeksastoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta 2011, ennusteiden ja näkymien osalta marraskuulta Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry ja liitto. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh saku.vahasantanen@utu.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta. 400 kepposta Oy / Brand ID Oy / Kehityksen Kirjapaino