Päätösluonnos 1 (13) Dnro: 19.5.2015 184/921/2015 Päätösluonnos yleispalveluyrityksen nimeämättä jättämisestä yhteystietopalvelujen tarjontaan 1 Tiivistelmä 2 Päätös Viestintäviraston tehtävänä on nimetä yksi tai useampi yritys tarjoamaan yleispalveluun kuuluvia puhelinluettelo- ja numeropalveluita eli yhteystietopalveluita, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi. Viestintävirasto on selvittänyt yhteystietopalveluiden saatavuuden Suomessa sekä kuluttajien tosiasialliset mahdollisuudet käyttää yhteystietopalveluita ja arvioinut tältä pohjalta tarvetta nimetä yleispalveluyritys. Yhteystietopalveluita on selvityksen perusteella saatavilla koko maassa usealta eri palveluntarjoajalta. Vaikka puhelimitse tarjottavien yhteystietopalvelujen hinnoittelu vaihtelee merkittävästi, on palveluja saatavilla internetin kautta kohtuullisin hinnoin. Viestintäviraston tiedossa ei ole myöskään yhteystietopalvelujen tosiasialliseen saatavuuteen vaikuttavia kohtuuttomia sopimusehtoja. Merkittävä osa näkövammaisista henkilöistä ei pysty käyttämään internetin kautta tarjottavia yhteystietopalveluita. Tämän vuoksi Viestintävirasto on arvioinut näkövammaisille käyttäjille esteettömien, puhelimitse tarjottavien numeropalveluiden tosiasiallista saatavuutta näkövammaisten henkilöiden kannalta. Puhelimitse tarjottavat numeropalvelut ovat hinnaltaan huomattavasti internetissä käytettäviä palveluita kalliimpia, mutta näkövammaisten henkilöiden yhteystietopalvelut on turvattu markkinatoimijoiden vapaaehtoiseen sopimukseen perustuvalla erityishinnoitellulla yhteystietopalvelulla, jota käytetään puhelimitse. Selvityksen perusteella yleispalveluun kuuluvia yhteystietopalveluita on Suomessa saatavilla kohtuuhintaisesti ja esteettömästi kaikille käyttäjäryhmille. Yleispalvelun tarjonnan varmistamiseksi ei siten ole välttämätöntä nimetä yleispalveluyritystä. Yleispalveluyritysten nimeämistarvetta koskevan arvioinnin lopputuloksena Viestintävirasto katsoo, että yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi ei ole tietoyhteiskuntakaaren 85 :n nojalla
2 (13) 3 Asian vireilletulo 4 Sovellettavat säännökset välttämätöntä nimetä yleispalveluun kuuluvien yhteystietopalveluiden tarjontaan velvollista yleispalveluyritystä. Viestintävirasto ei nimeä yhteystietopalveluiden tarjontaan velvollista yleispalveluyritystä. Päätöksen perustelut on esitetty luvussa 7. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) voimaantulon myötä puhelinluettelo- ja numeropalvelut (jäljempänä myös yhteystietopalvelut) tulivat yleispalvelusääntelyn piiriin 1.1.2015. Viestintäviraston tehtävänä on päättää yleispalvelun tarjontaan velvollisten yritysten nimeämisestä. Viestintävirasto arvioi tässä päätöksessä yleispalveluun kuuluvien yhteystietopalvelujen saatavuutta, esteettömyyttä ja kohtuuhintaisuutta Suomessa. Viestintäviraston on arvioinnissaan selvitettävä yhteystietopalvelujen saatavuus esteettömästi kaikille käyttäjäryhmille ja arvioitava palveluja koskevat markkinat ja erityisryhmien tarpeet yhteystietopalvelujen toteuttamisessa. Yleispalveluna tarjottavia yhteystietopalveluita koskevat säännökset sisältyvät tietoyhteyskuntakaaren 12 ja 23 lukuun. Lain 85 :n 1 momentin mukaan yleispalveluun kuuluu yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjonta. Pykälän 2 momentin mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys tai yhteystietopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Nimeämismenettelyn on oltava tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Yleispalveluyritykseksi on nimettävä se yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Viestintäviraston on 85 :n 3 momentin mukaan muutettava nimeämispäätöstä, jos sen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tietoyhteiskuntakaaren 89 :n mukaan yritys, jonka Viestintävirasto on 85 :ssä tarkoitetulla tavalla nimennyt numeropalvelussa tai puhelinluettelopalvelussa yleispalveluyritykseksi, on velvollinen tarjoamaan käyttäjien ja tilaajien saataville yleisen, kattavan ja keskimääräisen käyttäjän kannalta kohtuuhintaisen numeropalvelun tai puhelinluettelopalvelun. Puhelinluettelopalvelua voidaan 2 momentin mukaan tarjota painetussa tai sähköisessä muodossa ja sen tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Viestintäviraston määräyksellä voidaan 89 :n 3 momentin mukaan antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainitun velvollisuuden täyttämiseksi välttämättömistä teknisistä toimenpiteistä. Lain esitöiden mukaan yleispalvelun hinnan kohtuullisuutta arvioidaan keskimääräisen käyttäjän kannalta, jolloin hinnan ja palveluiden käyttökustannusten tulisi olla keskimääräisen käyttäjän kannalta kohtuullisia. Tavoitteena on parantaa esimerkiksi
3 (13) pienituloisten käyttäjien mahdollisuutta saada yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut tosiasiallisesti käyttöönsä. Kohtuullisen hinnan arvioinnissa on mahdollista huomioida myös palvelun tuottamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset. 1 Yleispalvelun tarkoituksena on kuitenkin taata kohtuuhintaiset peruspalvelut kaikille käyttäjille, joten käyttäjän kannalta tarkastellun hinnoittelun kohtuullisuuden tulee olla arvioinnissa ensisijainen yleispalveluyritykselle aiheutuviin kustannuksiin nähden. 2 Tietoyhteiskuntakaaren perusteluissa on nostettu esiin pyrkimys edistää vammaisten henkilöiden valmiutta käyttää puhelinpalveluita ja sähköisiä palveluita sekä parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta eri käyttäjäryhmien kannalta. Samat tavoitteet on myös tuotu esille Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010 2015. 3 Yhteystietopalveluiden osalta on tärkeää varmistua siitä, että ne ovat myös käytännössä kaikkien saatavilla. Eri käyttäjäryhmien tarpeiden selvittämiseksi Viestintäviraston on esitöiden mukaan arvioitava palveluja koskevat markkinat ja erityisryhmien tarpeet yhteystietopalvelujen toteuttamisessa. Tämä voi vammaisten käyttäjien osalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelun tulisi olla käytettävissä vammaisten omilla apuvälineillä. Tavoitteena on varmistua siitä, että kaikki käyttäjät saavat nämä palvelut käyttöönsä tosiasiallisesti, sillä esimerkiksi aistivammaiset eivät voi käyttää yhteystietopalveluja samalla tavoin kuin muut käyttäjät. 4 Yhteystietopalvelujen sisällyttämisellä yleispalvelun piiriin tavoitteena on varmistua siitä, että kaikkien käyttäjien saatavilla on esteettömät ja kohtuuhintaiset yhteystietopalvelut. 5 Yleispalveluun kuuluvat yhteystietopalvelut Tietoyhteiskuntakaaressa käytetty yhteystietopalveluiden käsite kattaa aiemmin lainsäädännössä 5 käytetyt käsitteet puhelinluettelo, numerotiedotuspalvelu, numerotiedotus, tilaajaluettelo ja muu tilaajaluettelo. Esimerkkeinä mahdollisista yhteystietopalveluista lain esitöissä on mainittu puhelin- ja tekstiviestipalvelut ja internetissä tarjottavat palvelut. 6 Tietoyhteiskuntakaaren määritelmän mukaan yhteystietopalvelu sisältää numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun. Numeropalvelulla tarkoitetaan palvelua, josta saadaan esimerkiksi puhelimitse tai tekstiviestin välityksellä tieto puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoitteista. Puhelinluettelopalvelu on määritelty palveluksi, josta saadaan tiedot puhelinpalvelujen tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoit- 1 HE 221/2013, s. 139. 2 HE 221/2013, s. 138. 3 HE 221/2013, s. 60. 4 HE 221/2013, s. 51. 5 Viestintämarkkinalaki (393/2003) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). 6 HE 221/2013, s. 168.
4 (13) teista sähköisesti taikka painettuna, ja sen tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. 7 Internetissä toteutetut palvelut toimivat käyttäjien tekemien hakujen perusteella. Näiden sähköisten yhteystietopalveluiden käyttötarkoitus kuitenkin täyttää sekä numeropalvelun että puhelinluettelopalvelun määritelmän: palvelun avulla saadaan tiedot puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoitteista. Vaikka numeropalvelu ja puhelinluettelopalvelu on määritelty erikseen, kummankin palvelun kohdalla lähtökohtana on lain esitöiden mukaan tekniikkaneutraali lähestymistapa. Puhelinluettelopalveluiden osalta on nimenomaisesti mainittu mahdollisuus toteuttaa palvelu myös sähköisesti, eikä käsitteen määritelmään sisälly vaatimusta siitä, että yhteystietojen tulisi olla palvelussa selailtavissa luettelona. Näin ollen internetin kautta käytettävät sähköiset yhteystietopalvelut voidaan Viestintäviraston tulkinnan mukaan ottaa huomioon arvioitaessa sekä numeropalveluiden että puhelinluettelopalveluiden tarjontaa. Edellä mainitun perusteella Viestintävirasto pitää perusteltuna tarkastella yhteystietopalveluiden saatavuutta kokonaisuutena arvioidessaan yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta. 6 Yhteystietopalveluiden tarjonta Viestintävirasto on yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioimiseksi selvittänyt yhteystietopalveluiden tarjonnan, yhteystietopalveluita tarjoavat yritykset, palveluiden hinnat sekä kuluttajien tosiasialliset mahdollisuudet käyttää yhteystietopalveluita. Tiedot tarjonnasta kerättiin kyselyllä (dnro 106/920/2015) niiltä yrityksiltä, jotka tarjoavat yhteystietopalveluita kuluttajille ja yrityksille. Lisäksi kysely lähetettiin puhelinliittymiä tarjoaville teleyrityksille. Tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa taulukossa on esitetty kooste yhteystietopalveluiden tarjonnasta. Kyselyssä selvitettiin muun muassa eri palvelumuotojen tarjonta (puhelin, internet ja painettu puhelinluettelo), maantieteellinen kattavuus, palvelun sisältö, hinnoittelumalli sekä keskimääräisen yhteydenoton veloitus. Perinteisiä puhelimella käytettäviä palveluita ovat soittaminen numeropalveluun tai tekstiviestitse tapahtuva yhteystietokysely. Yleinen yhteystietopalvelu on saatavilla koko Suomessa puhelinpalveluna keskitetysti numerosta 118. Palvelu on toteutettu siten, että numeroon soitettaessa asiakkaan puhelu ohjautuu hänen puhelinliittymänsä tarjoavan teleyrityksen omaan tai teleyrityksen käyttämän yhteistyökumppanin palvelukeskukseen. Useat teleyritykset eivät toteuta numeropalvelua itse, vaan hankkivat sen toisilta yrityksiltä. Tämän palvelun hinnat vaihtelevat teleyrityskohtaisesti. Keskimääräisen 118-puhelun hinta on yli 5 euroa. 118 numeron lisäksi puhelimitse yhteystietopalveluita tarjoaa omista palvelunumeroistaan (esim. 020202, 0100100, 020016100) useampi yritys. Tyypillinen hinnoittelu- 7 HE 221/2013, s. 168.
5 (13) malli näissä palveluissa muodostuu puhelukohtaisesta aloitusmaksusta (keskimäärin noin 2-3 ) ja puhelun kestoon perustuvasta aikaveloituksesta (keskimäärin alle 1 /10 sekuntia). Tekstiviestillä tilattavia yhteystietopalveluja tarjoavat yhteystietopalveluyritysten lisäksi myös teleyritykset. Näiden palveluiden hinnat ovat soittamalla saatavia palveluita edullisempia. Hakujen hinnat vaihtelevat alle kahdesta eurosta noin neljään euroon. Palveluita tarjoaa kolme yhteystietopalveluyritystä (Oy Eniro Finland Ab, Fonecta Oy, Suomen 16100 Oy) ja kaksi teleyritystä (TeliaSonera Finland Oyj, Ålands Telekommunikation Ab). Palvelu on käytettävissä matkaviestinverkon liittymillä, koska se toimii tekstiviestien avulla. Kuluttajille suunnattuja internetin kautta käytettäviä koko maan kattavia yhteystietopalveluja tarjoaa kolme yritystä (Fonecta Oy, Suomen Numerokeskus Oy, Suomen 16100 Oy). Palveluita on hinnoittelumalliltaan kolmea eri tyyppiä: 1) Käyttäjä voi rekisteröityä kertakorvauksella asiakkaaksi (alle 0,5 ), minkä jälkeen tietokanta on hänen käytettävissään. 2) Käyttäjä voi maksaa jokaisesta hausta erikseen (alle 0,1 /haku). 3) Käyttäjä voi maksaa kiinteää kuukausimaksua 45 /kk sisältäen 500 hakua/kk. Kaikki edellä mainitut palvelumuodot ovat sisällöllisesti kattavia eli niistä löytyy tiedot puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien nimistä, osoitteista sekä puhelinnumeroista. Näiden lisäksi internetissä on ilmaisia, yrityshakemistotietoja sisältäviä palveluja sekä teleyritysten omien asiakkaidensa asiakastietoja tarjoavia palveluita, jotka eivät kuitenkaan täytä tietoyhteiskuntakaaren yhteystietopalvelun määritelmää. Painettuja puhelinluetteloja on saatavilla telealuekohtaisesti veloituksetta. Jokainen luettelo kattaa kuluttaja- ja yritysliittymien yhteystiedot kyseiseltä alueelta. Luettelossa on lähtökohtaisesti alueen kiinteän verkon puhelinliittymien tilaajatiedot osoitteineen. Koko maan kattavasti painettuja luettelopalveluja tuottaa yksi yritys (Fonecta Oy). Osalla teleyrityksistä on käytössään omien asiakkaidensa tietoja sisältäviä alueellisia painettuja puhelinluetteloita (Saaristo puhelinluettelo, Ålands Telefonkatalog). Yhteystietopalveluiden kohtuuhintainen ja esteetön saatavuus näkövammaisille käyttäjille on toteutettu erityisjärjestelyin. Tälle käyttäjäryhmälle esim. internetin kautta toimivat edullisemmat palvelut saattavat olla hankalia tai mahdottomia käyttää. Yhteystietopalveluiden tarjoajat sekä teleyritykset ovat vapaaehtoisesti sopineet tarjoavansa 118-numeropalvelua normaalia markkinahintaa olennaisesti edullisemmalla hinnalla 8. Henkilöi- 8 Vapaaehtoisesta järjestelystä on allekirjoitettu 24.2.2015 sopimukset Fonecta Oy:n ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n välillä sekä Oy Eniro Finland Ab:n (Sentraali) ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n välillä. Sopimuksia sovelletaan sopimusten liitteissä mainittuihin, 118- palveluntarjoajina toimiviin teleyrityksiin. Erillinen sopimus vapaaehtoisesta järjestelystä on lisäksi tehty DNA Oy:n ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n välillä 23.4.2015. Lisäksi Ahvenanmaan teleyrityksistä Ålands Telekommunikation Ab ja Mariehamns Telefon Ab ovat ilmoittaneet
6 (13) 7 Päätöksen perustelut den, joiden lääkärin toteama, näkövammasta aiheutuva haittaaste on vähintään 50 prosenttia, on mahdollista rekisteröityä Näkövammaisten Keskusliiton ylläpitämään rekisteriin, joka toimitetaan palveluntarjoajille. Tässä rekisterissä olevista puhelinliittymistä soitettaessa 118-numeropalveluun yksittäisen puhelun hinta on 0,67 /puhelu. Kiinteä hinta sisältää myös puhelun yhdistämisen numeropalvelusta. Käyttäjän oma liittymäoperaattori laskuttaa erikseen paikallispuhelu- tai matkapuhelinmaksun mahdollisesti yhdistetystä puhelusta. 7.1 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioinnin kriteerit Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 2 momentin mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys tai yhteystietopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Nimeämismenettelyn on oltava tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Yleispalveluyritykseksi on nimettävä se yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Viestintävirasto on 19.12.2014 julkaissut muistion 9 (dnro 1338/921/2014), jossa on määritelty nimeämismenettelyssä noudatettavat periaatteet. Yhteystietopalvelujen tarjoajille, teleyrityksille, palvelujen käyttäjille ja näitä edustaville tahoille varattiin mahdollisuus lausua näkemyksensä muistiosta. Nimeämismenettelyssä noudatettavat periaatteet kuvataan tässä pääpiirteittäin. Yleispalveluyrityksen nimeämismenettely muodostuu kahdesta vaiheesta. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan yleispalvelukriteerit täyttävien yhteystietopalvelujen saatavuutta. Viestintävirasto tarkastelee yhteystietopalveluluiden saatavuutta erikseen näkövammaisten henkilöiden osalta, koska näkövammaisten henkilöiden mahdollisuudet käyttää yhteystietopalveluja poikkeavat muiden käyttäjien mahdollisuuksista. Mikäli kaikkien käyttäjäryhmien ja yritysasiakkaiden saatavilla ei ole yleispalvelutasoisia palveluja, käynnistyy arvioinnin toinen vaihe eli nimettävän yleispalveluyrityksen valinta. Yleispalveluyritykseksi valitaan tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 2 momentin mukaan yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta arvioidaan kaupallisten yleispalvelutasoisten yhteystietopalveluiden saatavuuden perusteella. Mikäli tarkastelun kohteena olevalle käyttäjäryhmälle on tarjolla yleispalvelun kriteerit täyttäviä yhteystietopalveluja vähintään yhdeltä palveluntarjoajalta, ei yleispalveluyrityksen ni- Viestintävirastolle vastaavanlaisesta vapaaehtoisesta järjestelystä kyselyyn (dnro 106/920/2015) antamissaan vastauksissa. 9 Yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely, saatavilla osoitteesta: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/yhteystietopalvelujen_muistio.pdf
7 (13) meämistä ole pidettävä välttämättömänä. Yleispalvelun kriteerit täyttävillä yhteystietopalveluilla tarkoitetaan myös yhteystietopalvelujen sisällöllistä kattavuutta. Täyttääkseen yleispalvelun kriteerit yhteystietopalvelun avulla täytyy saada kaikki laissa määritellyt yhteystiedot eli puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien nimitiedot, osoitteet ja puhelinnumerot. Myös hinnoittelun ja sopimusehtojen kohtuullisuus ovat erityisasemassa arvioinnissa, sillä ne voivat muodostaa tosiasiallisen esteen palvelun saatavuudelle. Yhteystietopalveluiden kohtuullista hintaa arvioidaan ensisijaisesti käyttäjän näkökulmasta. Näkövammaisten käyttäjien osalta tarkastellaan puhelimitse tarjottavien yhteystietopalveluiden tosiasiallista saatavuutta. Nimeämistarpeen arviointi on toteutettu vaiheittain siten, että jos jokin edellytyksistä ei tarkastellulla alueella ole täyttynyt, on yleispalveluyrityksen nimeämistä pidetty välttämättömänä. Tällöin muiden edellytysten täyttymistä ei ole erikseen tutkittu. Mikäli kaikki edellytykset ovat täyttyneet tarkastellulla alueella, ei alueelle ole nimetty yleispalveluyritystä. Nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyt periaatteet voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla: I. Yleispalvelun saatavuus 1. Alueella on saatavilla sisällöllisesti kattavia yhteystietopalveluja vähintään yhdeltä palveluntarjoajalta. Jos 1. edellytys ei täyty, alueelle nimetään yleispalveluyritys II. Käyttäjien tosiasiallinen mahdollisuus saada yleispalvelua 2. Palveluja on saatavilla kohtuullisin sopimusehdoin ja kohtuullisin hinnoin. 3. Näkövammaisten henkilöiden osalta palveluja on saatavilla esteettömästi Jos 2. tai 3. edellytys ei täyty, alueelle nimetään yleispalveluyritys Alueet, joille ei nimetä yleispalveluyritystä Alueet, joille nimetään yleispalveluyritys. Koska yleispalvelun lähtökohtana on lain esitöiden mukaan numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun osalta tekniikkaneutraali lähestymistapa, Viestintävirasto on tarkastellut yhteystietopalveluiden saatavuutta kokonaisuutena arvioidessaan yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta 10. Internetin kautta käytettävät sähköiset yhteystietopalvelut on siten otettu huomioon 10 Ratkaisua tarkastella numeropalvelua ja puhelinluettelopalvelua yhdessä on perusteltu tarkemmin päätöksen luvussa 5.
8 (13) arvioitaessa sekä numeropalveluiden että puhelinluettelopalveluiden tarjontaa. Yleispalvelupäätöksen muuttamisesta säädetään tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 3 momentissa. Viestintäviraston on muutettava nimeämistä koskevaa päätöstään, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu merkityksellisiä muutoksia. Viestintävirasto noudattaa edellä kuvattua menettelyä myös yleispalvelupäätösten muutostarvetta arvioidessaan. 7.2 Tarkasteltavat maantieteelliset alueet Tietoyhteiskuntakaaren 195 :llä on pyritty turvaamaan, että käyttäjien saatavilla kaikkialla Suomessa on kattavia ja kohtuuhintaisia numero- ja puhelinluettelopalveluja. Vaikka lähtökohtana voidaan pitää sitä, että laissa teleyrityksille ja muille palveluntarjoajille asetetut velvoitteet turvaavat yleispalvelun saatavuuden, tulee Viestintäviraston selvittää nimeämistarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot yleispalvelun alueellisesta tarjonnasta, palveluntarjoajista, yleispalvelujen hinnoista sekä eri käyttäjäryhmien tosiasiallisista mahdollisuuksista saada palveluja esteettömästi ja kohtuuhintaisesti. Nimeämistarpeen arvioinnissa tarkasteltavien maantieteellisten alueiden määrittely on lainsäädännössä jätetty Viestintäviraston harkintaan. Sekä perinteiset puhelimella käytettävät palvelut (soittaminen numeropalveluun tai tekstiviestitse tapahtuva yhteystietokysely) että internetin kautta käytettävät palvelut ovat saatavilla Viestintäviraston keräämien tietojen perusteella koko Suomessa. Tätä valtakunnallista tarjontaa täydentää lisäksi alueellisesti rajoitetut painetut puhelinluettelot. Koska tarjottavien yhteystietopalvelujen markkinat ovat valtakunnalliset, tarkastelee Viestintävirasto lähtökohtaisesti nimeämistarvetta valtakunnallisella tasolla. 7.3 Yhteystietopalveluiden esteetön tarjonta Viestintäviraston on selvitettävä nimeämistarpeen arvioinnissa yhteystietopalvelujen saatavuutta, kohtuuhintaisuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjäryhmille ja erityisryhmien tarpeita yhteystietopalvelujen toteuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti vuonna 2005 selvityksen aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista 11. Selvityksen mukaan ensisijainen ongelma luettelopalveluiden käytössä näkövammaisille henkilöille olivat palveluiden käytöstä aiheutuvat kustannukset. Selvityksessä todetaan, että noin puolet näkövammaisista henkilöistä ei pysty käyttämään painettuja puhelinluetteloita, vaan he joutuvat käyttämään maksullisia numeropalveluita. Selvityksen mukaan luettelopalvelujen käytön kustannusten osalta osa näkövammaisista ei ole tasavertaisessa asemassa verrattuna 11 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 63/2005, saatavilla osoitteesta http://www.lvm.fi/fileserver/julkaisuja%2063_2005.pdf.
9 (13) koko väestöön keskimäärin. Puhelimitse käytettävät numeropalvelut olivat selvityksen ilmestymisen aikaan vuonna 2005 näkövammaisille saavutettavuudeltaan, esteettömyydeltään ja tietojen kattavuudeltaan sähköisiä luettelopalveluja parempia. 12 Viestintävirasto teetti syksyllä 2014 tutkimuksen 13 näkövammaisten henkilöiden mahdollisuuksista käyttää yhteystietopalveluita. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa näkövammaisista ei pysty käyttämään internetiä eikä myöskään internetin kautta käytettäviä yhteystietopalveluita. Koska näkövammaiset henkilöt eivät välttämättä voi käyttää yhteystietopalveluja samalla tavoin kuin muut käyttäjät, Viestintävirasto arvioi erikseen yhteystietopalvelujen saatavuutta näkövammaisten henkilöiden osalta. Muista erityisryhmistä esimerkiksi kuurot ja kuulovammaiset henkilöt eivät selvityksen mukaan kokeneet luettelopalveluiden saatavuutta ja esteettömyyttä erityisinä ongelmina. Selvityksen mukaan sähköisten palveluiden kehitys on parantanut käytettävissä olevien palveluiden tarjontaa heidän osaltaan. 14 Sähköisten yhteystietopalveluiden tarjonta on viimeisen kymmenen vuoden aikana monipuolistunut, kun internetin kautta käytettävät palvelut ovat yleistyneet. Yhteystietopalveluiden saatavuus kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden kannalta on siis parantunut edelleen. 7.4 Nimeämistarpeen arviointi 7.4.1 Yleispalvelun saatavuus Nimeämistarpeen arvioinnissa tarkastellaan ensin, onko koko Suomen alueella saatavilla sisällöllisesti kattavia yhteystietopalveluja vähintään yhdeltä palveluntarjoajalta. Yhteystietopalveluiden tarjontaa on selostettu luvussa 6. Yhteystietopalveluita on saatavilla koko maassa usealta eri palveluntarjoajalta monessa eri muodossa. Puhelimitse soittamalla tarjottuja numeropalveluita tarjoaa kolme yritystä ja tekstiviestillä käytettävää numeropalvelua kolme yritystä. Lisäksi kolme yritystä tarjoaa internetissä käytettävää yhteystietopalvelua. Tarjolla on lisäksi älypuhelinsovellus, jolla voi hakea yhteystietoja. Tietoyhteiskuntakaaren määritelmän mukaan yhteystietopalveluihin kuuluu tieto puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoitteista. Puhelinluettelopalvelun osalta tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Tarjolla olevat palvelut täyttävät tietoyhteiskuntakaaren määritelmän ja ovat siten sisällöllisesti kattavia. 12 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 63/2005, s. 25 30. 13 Tutkimus näkövammaisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää yhteystietopalveluita esteettömästi, dnro 1228/230/2013. 14 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 63/2005, s. 30 35.
10 (13) 7.4.2 Käyttäjän tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluita Kaikki käyttäjät Palveluiden tosiasiallisen saatavuuden kannalta on olennaista, että niitä on saatavilla kohtuullisin hinnoin ja kohtuullisin sopimusehdoin. Lain esitöiden mukaan yleispalvelun hinnan kohtuullisuutta arvioidaan keskimääräisen käyttäjän kannalta, jolloin hinnan ja palveluiden käyttökustannusten tulisi olla keskimääräisen käyttäjän kannalta kohtuullisia. Tavoitteena on parantaa esimerkiksi pienituloisten käyttäjien mahdollisuutta saada yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut tosiasiallisesti käyttöönsä. Kohtuullisen hinnan arvioinnissa on mahdollista huomioida myös palvelun tuottamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset. 15 Yleispalvelun tarkoituksena on kuitenkin taata kohtuuhintaiset peruspalvelut kaikille käyttäjille, joten käyttäjän kannalta tarkastellun hinnoittelun kohtuullisuuden tulee olla arvioinnissa ensisijainen yleispalveluyritykselle aiheutuviin kustannuksiin nähden. 16 Suomessa tällä hetkellä tarjolla olevien yhteystietopalveluiden hinnoittelu vaihtelee merkittävästi. Puhelimitse numerosta 118 tarjottavan yleisen yhteystietopalvelun keskimääräinen hinta on yli 5 euroa/puhelu. Toisaalta tarjolla on myös internetin kautta käytettäviä yhteystietopalveluita, joilla saa edullisimmillaan 0,25 euron rekisteröitymismaksun jälkeen tehdä hakuja ilman lisämaksua. Internetissä tarjottavien palveluiden hinnat ovat siten käyttäjän kannalta selkeästi kohtuullisella tasolla. Koska kohtuuhintaisia internetin kautta käytettäviä palveluja on saatavilla koko maassa, Viestintävirasto ei ole arvioinut puhelimitse tarjottavien yhteystietopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta tässä yhteydessä. Tietoyhteiskuntakaaren 89 :n 2 momentissa on erikseen mainittu, että puhelinluettelopalvelua voidaan tarjota painetussa tai sähköisessä muodossa. Internetissä tarjottavat yhteystietopalvelut on siis tunnustettu lain tasolla yhdenvertaiseksi tavaksi tarjota palveluita kuin perinteiset puhelimitse tarjottavat palvelut tai paperiset puhelinluettelot. Suomessa jokaisella on tietoyhteiskuntakaaren 85 :n nojalla asuinpaikastaan riippumatta oikeus toimivaan ja kohtuuhintaiseen laajakaistayhteyteen. Viestintävirasto turvaa tämän oikeuden nimeämällä yleispalveluyrityksen niille alueille, joilla laajakaistayhteyksiä ei ole saatavilla kaupallisesti. 17 Internetin kautta käytettävät yhteystietopalvelut ovat siten tosiasiallisesti kaikkien saatavilla, koska jokaisella on mahdollisuus saada käyttöönsä kohtuuhintainen laajakaistayhteys. Internetissä tar- 15 HE 221/2013, s. 139. 16 HE 221/2013, s. 138. 17 Päätökset ovat saatavilla osoitteesta: https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/yleispalvelu/yleispalvelupaatokset/internetyhte yspalveluidenyleispalvelupaatokset.html
11 (13) jottavat palvelut voidaan siten ottaa huomioon tarkasteltaessa kohtuuhintaisten palveluiden tosiasiallista saatavuutta. Hinnan ohella yhteystietopalveluiden tosiasiallinen saatavuus edellyttää, että palveluiden tarjonnassa ei sovelleta kohtuuttomia sopimusehtoja. Viestintäviraston toimivaltaan ei kuulu yhteystietopalveluiden sopimusehtojen arviointi muuten kuin siltä osin kun ehtojen kohtuuttomuus voi muodostaa uhan palveluiden saatavuudelle. Ongelmallisiksi voisivat siten muodostua esimerkiksi ehdot, joilla suljetaan tietty ryhmä ihmisiä palvelun käytön ulkopuolelle tai esimerkiksi sidotaan käyttäjä pitkään määräaikaiseen sopimukseen. Viestintäviraston tiedossa ei ole tämänkaltaisia palvelun tosiasialliseen saatavuuteen vaikuttavia sopimusehtoja tarkasteltujen palveluiden osalta. Näkövammaiset käyttäjät Yhteystietopalveluita koskevalla yleispalvelusääntelyllä pyritään varmistamaan, että myös aistivammaisilla henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää yhteystietopalveluita. 18 Viestintäviraston syksyllä 2014 teettämän tutkimuksen mukaan merkittävä osa näkövammaisista ei pysty käyttämään internetiä eikä myöskään internetin kautta käytettäviä yhteystietopalveluita. Näiden henkilöiden kannalta saavutettavissa oleva ja esteetön yhteystietopalvelu on puhelimitse tarjottava numeropalvelu. Näkövammaisten henkilöiden osalta yhteystietopalveluiden tosiasiallista saatavuutta arvioidaan siten puhelimitse tarjottavien numeropalveluiden osalta. Puhelimitse tarjottavat numeropalvelut ovat hinnaltaan huomattavasti internetissä käytettäviä palveluita kalliimpia. Palveluiden perushinnoittelu asettaa siten näkövammaiset käyttäjät eriarvoiseen asemaan suhteessa käyttäjiin, joilla ei ole näkövammaa. Näkövammaisille henkilöille on tarjolla vapaaehtoiseen sopimukseen perustuva edullisemmin hinnoiteltu puhelimitse käytettävä numeropalvelu, joka otettiin käyttöön 1.5.2015. 19 Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), yhteystietopalveluita tarjoavat yritykset ja teleyritykset ovat tehneet sopimuksen 118- numeropalvelun edullisemmasta hinnoittelusta näkövammaisille käyttäjille. Edullisempaan hintaan ovat oikeutettuja näkövammaiset henkilöt, joiden näkövammasta johtuva haitta-aste on vähintään 50 prosenttia. NKL ylläpitää rekisteriä, johon palveluun oikeutettu käyttäjä voi rekisteröidä puhelinnumeronsa. Palvelun käyttö ei edellytä, että näkövammainen henkilö on NKL:n jäsen. 18 HE 221/2013, s. 51. 19 Vapaaehtoisesta järjestelystä on allekirjoitettu 24.2.2015 sopimukset Fonecta Oy:n ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n välillä sekä Oy Eniro Finland Ab:n (Sentraali) ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n välillä. Sopimuksia sovelletaan liitteissä mainittuihin, 118-palveluntarjoajina toimiviin teleyrityksiin. Erillinen sopimus vapaaehtoisesta järjestelystä on lisäksi tehty DNA Oy:n ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n välillä 23.4.2015. Lisäksi Ahvenanmaan teleyrityksistä Ålands Telekommunikation ab ja Mariehamns Telefon Ab ovat ilmoittaneet Viestintävirastolle vastaavanlaisesta vapaaehtoisesta järjestelystä kyselyyn (dnro 106/920/2015) antamissaan vastauksissa.
12 (13) Kun käyttäjä on rekisteröitynyt NKL:lle ja päivitetty rekisteri on toimitettu yhteystietopalveluiden tarjoajille, numerotiedustelu numerosta 118 maksaa puhelukohtaisen kiinteän hinnan 0,67 euroa. Hinta sisältää tarvittaessa myös puhelun yhdistämisen käyttäjän oman liittymäoperaattorin veloittamaa paikallispuhelu- tai matkapuhelinmaksua lukuun ottamatta. Edullisemmin hinnoiteltu palvelu otettiin käyttöön 1.5.2015. Viestintävirasto katsoo, että yllä kuvattu vapaaehtoinen järjestely turvaa näkövammaisten henkilöiden oikeuden esteettömiin ja kohtuuhintaisiin yhteystietopalveluihin. Järjestelyn ansiosta myös näkövammaisilla käyttäjillä on siis tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluita. Koska kohtuuhintaista palvelua on saatavilla vapaaehtoisen järjestelyn kautta näkövammaisille henkilöille koko maassa, Viestintävirasto ei ole arvioinut puhelimitse tarjottavien kaupallisten yhteystietopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta tämän arviointikriteerin yhteydessä. Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 3 momentin mukaan Viestintäviraston on muutettava nimeämispäätöstä, jos sen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Yllä kuvattu järjestely perustuu yhteystietopalveluiden tarjoajien, teleyritysten ja NKL:n keskinäiseen sopimukseen. Jos järjestely muuttuu olennaisilta osin niin, että on kyseenalaista turvaako se enää näkövammaisten henkilöiden oikeuden yleispalveluun, Viestintävirasto tulee tarkastelemaan nimeämistarvetta uudelleen. 8 Lainkohdat Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 1 ja 2 mom., 89 :n 1 ja 2 mom. 9 Päätöksen voimassaolo 10 Muutoksenhaku Päätös on voimassa tiedoksisaannista lukien toistaiseksi, jollei Viestintävirasto muuta päätöstä tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 3 momentin edellyttämällä tavalla päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuneiden merkityksellisten muutosten johdosta. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Lain 6 :n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä 2.
13 (13) LIITE 1. Kooste yhteystietopalvelujen tarjonnasta