OHJE 1/8 17.12.2014 Yhtenäiset käytännöt poissaoloista 1.11.2010 lähtien Esimies vastaa yksikkönsä ja/tai tiiminsä yhtenäisistä käytännöistä. Tämä ohje on syytä käydä läpi yksikön ja/tai tiimin kokouksessa vuosittain, jotta jokainen työntekijä / viranhaltija tietää yhtenäiset käytännöt. Kirjeessä käytetään sanaa työntekijä myös viranhaltijasta tämän jälkeen. Kirkkonummen kunta on yksi työnantaja, jolla on yhteiset keskustasolla sovitut sopimukset: KVTES, OVTES, teknisen alan sopimus, lääkärisopimus ja tuntites -sopimus. Poissaolojen palkallisuus tulee virka- ja työehtosopimuksista ja niissä kaikki poissaolot eivät ole palkallisia. Näitä määräyksiä on jo sovellettu kaikissa muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Nyt Kirkkonummellakaan ei ole enää ylimääräistä rahaa, joten joudumme myös Kirkkonummella 1.11.2010 alkaen noudattamaan sopimusmääräyksiä. Esimiehen ei tarvitse pohtia asiaa yksin, jos hän ei tiedä, kuinka soveltaa sopimusehtoja. Koska yhteneväinen käytäntö tarkoittaa, että kaikilla on samanlaiset käytännöt / tulkinnat virka- ja työehtosopimuksien määräyksistä Kirkkonummen kunnassa, yksittäisen esimies ei saa päättää linjasta poikkeavasti. Joten jos on epäselvää, kuinka toimitaan, on soitettava tai lähetettävä sähköpostia seuraaville henkilöille: - henkilöstösuunnittelija puh. 2237 tai - henkilöstöjohtaja puh. 7283. Kirkkonummen kunnassa on käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka tarkoituksena on, että esimies pystyy aikaisessa vaiheessa havaitsemaan ja auttamaan työntekijää. Työterveyshuollostamme, josta vastaa työterveyshuolto, kerrotaan, että esimiehet usein liian myöhäisessä vaiheessa puuttuvat havaitsemiinsa työkyky- tai poissaolo-ongelmiin. Varhaisella puuttumisella / aktiivisella välittämisellä työkyky voidaan joskus jopa palauttaa ennalleen. Mikä ei ole työaikaa? 1. KVTES:n työaikaluvun mukaan päivittäiset lepoajat esim. ruokailutauko eivät ole työaikaa, jos viranhaltija/työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta (KVTES luku III, 4 2. mom.). Tästä on poikkeuksia Kirkkonummella, mutta nyt ei ole tarkoitus puuttua työaikajärjestelmiin muuta kuin kahvitaukoihin: kaikilla muilla on yksi 10 minuutin kahvitauko päivässä, paitsi tuntitessiläisillä, joilla on vaativa fyysinen työ. Heillä on tuntitessopimukseen perustuva kaksi 15 minuutin kahvitaukoa. 2. Matka-aika, joka ei ole samalla työtä, ei ole työaikaa. Siis työmatkat työpaikan ja kodin välillä eivät koskaan ole työaikaa. Lisäksi KVTES:n mukaan virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain itse työ- tai virkatehtävien hoito, ei matka-aika. Esimerkkinä mainitaan, että potilaansaattaminen on työaikaa, mutta takaisin tulo ilman potilasta, ei ole työaikaa. Työpäivän aikana työpisteestä toiseen kulkeminen on työaikaa ja näistä ajoista maksetaan kilometrikorvaukset, jos esimies on antanut auton käytön oikeuden. Mutta matka aina viimeistä pisteestä kotiin tai kodista ensimmäiseen pisteeseen ei ole työaikaa eikä kilometrikorvauksia makseta. Kilometrikustannuksia maksetaan, jos työntekijällä on oikeus
OHJE 2/8 17.12.2014 käyttää autoa ja työstä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Jos työmatka vakinaiseen toimipisteeseen on 10 km ja matka ensimmäiseen työpisteen on 8 km, niin silloin ei synny ylimääräisiä kustannuksia. Erilaisista virkistysmatkoista, joissa on mukana potilaita / asiakkaita, tulee aina laatia työvuoroluettelo. Virkistysmatkoillakin yleensä matka-aika ei työaikaa, paitsi sillä henkilöllä, joka tekee esim. hoitotoimenpiteitä matkan aikana. 3. Koulutus ei ole työaikaa. Koulutukseen oikeutetaan, ei määrätä. Työnantaja voi päättää silloin, kun koulutus on työnantajalle tarpeellista, maksaa erilaisia korvauksia KVTES:n mukaisesti. Koulutusajalta ei makseta oikeuttamistapauksissa päivärahaa tai ruokarahaa, vaan henkilö kustantaa ne itse (luonnollisesti palkka maksetaan myös oikeutetulta koulutusajalta). Matkat tehdään halvimmalla kulkuneuvolla ja pääkaupunkiseudulla se on juna, linja-auto tms., ei siis oma auto. Myöskään parkkimaksuja ei kustanneta työnantajan toimesta. Esim. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen järjestämästä koulutuksesta maksetaan koulutuskustannukset, edestakainen seututaksan mukaiset junaliput. Kahden päivän koulutukseen sisältyy aamupalat, lounaat, kahvit, illallinen. Esim. Niissä tehtävissä, joissa on mitoitus, kunta joutuu hankkimaan mahdollisesti sijaisen työpaikalle toimialan oman ohjeistuksen mukaan. Huom! Työnantajan järjestämä koulutus, joka on tehtävien kannalta välttämätön, on työaikaa. Silloin kaikki seuraavat 5 kohtaa on toteuduttava yhtäaikaisesti: 1. koulutus on työnantajan itsensä järjestämää 2. välittömästi työtehtäviin liittyvää 3. työn kannalta välttämätöntä 4. työhönopastukseen rinnastettavaa ja 5. työntekijä ei voi kieltäytyä virka-/työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä osallistumasta siihen. 4. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset ovat työaikaa työntekijälle, jolla palvelussuhde on voimassa, myös silloin kun ne tapahtuvat vapaaaikana (tämä on poikkeus). Jos henkilö ei ole vielä aloittanut palvelussuhdettaan, hänellä ko. tarkastus ei voi koskaan olla silloin tietenkään työaikaa. Kun työnantaja on määrännyt terveydenhoidollisiin tutkimuksiin tai tarkastuksiin, matka-aika ei ole työaikaa (mutta ei tarvitse tehdä sisään). Periaate sekä 4. ja 5. kohdassa on se, etteivät lääkärin tutkimukset tai tarkastukset eivät koskaan ole lisä- tai ylityötä. 5. Lääkärin määräämät tutkimukset eivät ole työaikaa, katso taulukko pääsäännöistä (viimeinen sivu). Näistä pääsäännöistä on lukuisia poikkeuksia ja epäselvissä tapauksissa ole yhteydessä henkilöstösuunnittelijaan tai -johtajaan.
OHJE 3/8 17.12.2014 Poikkeuksena lääkärin määräämistä tutkimuksista ovat lääkärin lähetteellä määräämät tutkimukset erikoislääkäriin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen. Se tarkoittaa sitä, että kyseessä on todellinen tarve tai käydä HETI lääkärinkäynnin yhteydessä ko. tutkimuksessa. Tästä lääkärin määräämistä tutkimustarpeesta voi työntekijä pyytää lausunnon hoitajalta tai lääkäriltä. Tällöin kulunut aika ei ole työaikaa, mutta annetaan vapautus työstä. Tämä poikkeus ei koske oma-aloitteista lääkärissä tai hammaslääkärissä käyntiä, hoitoa eikä useampia päiviä kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka suoritettu omaaloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Henkilöllä on lupa käydä lääkärin lähetteellä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, jollei ko. tutkimusta voi järjestää muulle ajankohdalle. Ko. tutkimusaika ei ole työaikaa, mutta todellisen tarpeen niin vaatiessa järjestetään vapautus työstä. Siitä ettei tutkimusta ei voi järjestää työajan ulkopuolella, voi pyytää todistuksen tutkimuspaikasta lääkäriltä tai hoitajalta. Hoidoissa ei saa käydä työaikana. Fysikaaliset hoidot yms. hoidot käydään siis aina omalla ajalla. Synnytystä edeltävät tutkimukset eivät ole työaikaa, mutta näiden takia ei työaikaa myöskään pidennetä, sitä vastoin ne voidaan ottaa huomioon aina työvuorotaulukkoa tehtäessä. Työntekijän on aina ilmoitettava tiedossa olevat sellaiset tapahtumat esimiehelleen, jotka estävät hänen normaalin työtekonsa listan voimassaoloaikana. Yleensä lista tehdään yhtä viikkoa ennen sen voimaantuloa, joten 1,5 viikkoa ennen työntekijän tulee ilmoittaa esimiehelleen tiedossa olevat työntekoa estävät tapahtumat. Näin mahdollistetaan se, että esimies voi tehdä työvuoroluettelon siten, että ko. ajankohta on vapaata. Oikeus sairauslomaan Kirkkonummella (KVTES V luku 1 2 ) Esimiehen oikeus ja velvollisuus on kysyä työntekijältään, mikä on sairausloman syy, kun hän ilmoittaa sairaudestaan. Jos työntekijä ei ilmoita sairauden syytä, kunnan ei tarvitse myöskään maksaa palkkaa ja esimiehen tulee harkita, onko kyseessä luvaton poissaolo. Luvattomasta poissaolosta annetaan kirjallinen varoitus. Esimiehellä ei ole oikeutta kertoa sairasloman syytä työyhteisölle, koska kyseessä on sairaus ja henkilön oikeus yksityisyyden suojaan. Työntekijän oma ilmoitus voi riittää sairauspoissaoloon 1 3 peräkkäistä kalenteripäivää. Lääkärin, työterveys-, terveyden- tai sairaanhoitajan antama todistus työkyvyttömyydestä voi riittää seuraaviin neljänteen tai viidenteen päivään sekä luonnollisesti 1-5 päivään. Kyseessä on aina peräkkäiset kalenteripäivät. Lääkärintodistus tarvitaan aina, jos sairaus jatkuu yli 5 päivää, siis kuudennesta päivästä alkaen. Mitä tarkoittaan edellisessä kappaleessa maininta voi riittää? Jos esimies kuulee, ettei työntekijä ole ollutkaan sairaana ilmoitettuna aikana, esimiehellä on oikeus perustellusta syystä pyytää työntekijältä lääkärintodistusta jo ensimmäisestä poissaolopäivästä. Jos esimies ei hyväksy työntekijän toimittamaa, muualta kuin kunnan työterveyshuollon kirjoittamaa lääkärintodistusta, tulee esimiehen ohjata työntekijä työterveyshuoltoon lääkärinvastaanotolle.
OHJE 4/8 17.12.2014 Jos esimies huomaa työntekijän työssä suoriutumisessa olennaista muutosta tai työntekijällä on paljon lyhyitä poissaoloja, tällöin esimies varhaisen välittämisen mallin mukaisesti voi sopia seurantakauden jälkeen (esim. 3 kk), että työntekijä toimittaa kaikista sairauspoissaoloistaan työterveydenhuollon lääkärintodistuksen. Työterveyshuoltoa tulee informoida ko. tilanteesta, mutta ensisijaisen tärkeää on se, että työntekijän kertoo asiasta itse työterveyshuollossa, koska vasta silloin hänen tietoihinsa voidaan liittää vaatimus lääkärintodistuksesta. Joissakin poikkeustilanteissa, jolloin työyksikössä on huomattavasti tavanomaista enemmän poissaoloja, on mahdollista perustellusta syystä poistaa tilapäisesti kyseisen yksikön työntekijöiltä oikeus omalla ilmoituksella tapahtuvaan esimiehen myöntämään sairauspoissaoloon. Menettelystä on kuitenkin sovittava aina toimialajohtajan ja henkilöstöjohtajan kanssa. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että tavanomaista suurempi sairastavuus ajoittuu sellaiseen ajankohtaan, jolloin sijaisten saaminen on vaikeaa ja sen vuoksi yksikön toiminta vaarantuu. Ennen tähän menettelyyn päätymistä on kuitenkin työyksikössä ensin yhdessä mietittävä muita keinoja varhaisen välittämisen mallin pohjalta, joilla tämän kaltaiset tilanteet voitaisiin välttää. Edellä mainitussa poikkeuksellisessa tilanteessa henkilöstöjohtaja keskustelee ko. oikeuden poistamisesta toimialajohtajan kanssa. Mikäli toimialajohtajan kanssa käydyssä keskustelussa päädytään yhteisesti siihen, että oikeus omalla ilmoituksella tapahtuvaan esimiehen myöntämään sairauspoissaoloon on syytä tilapäisesti poistaa tietyssä työyksikössä, esimies antaa kyseisen työyksikön henkilöstölle ilmoitukset asiasta kirjallisesti (sähköpostilla). Henkilöstöjohtaja ilmoittaa asiasta työterveyshuollolle, pääluottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Esimies tuo seuraavaan toimialan yhteistoimintaryhmään seuraavat tiedot: - mitä työyksikköä menettely koski - perustelut menettelylle - maininta ajankohdasta, jolloin henkilöstöjohtaja ja toimialajohtaja ovat käyneet asiasta keskustelun ja todenneet puoltavansa menettelyä - maininta siitä, kuinka kauan menettely oli voimassa (ma 1 kk). Asia käsitellään jälkikäteen kyseisen toimialan yhteistoimintaryhmän kokouksessa ja pohditaan keinoja, joiden avulla vastaava tilanne ei toistuisi. Sairauslomakäytännöistä Todistukset on toimitettava viipymättä. Jos todistusta ei ole toimitettu työnantajalle yhdessä viikossa, niin ensimmäinen sairauslomapäivä menee palkattomaksi (KVTES V luku virka- ja työvapaat 1. 3. mom.). Soveltamisohjeen mukaan todistus työkyvyttömyydestä tulee esittää ilman aiheetonta viivytystä. Sopimusmääräykset eivät aiemmin sisältäneet minkäänlaista sanktiota tilanteessa, jossa työntekijä/ viranhaltija jätti toimittamatta lääkärintodistuksen ilman aiheetonta viivytystä. Toisaalta soveltamisohjeeseen on lisätty tarkennus, jonka mukaan sairausajan palkkaa ei menetetä, mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi, että henkilö on sairaalassa tajuttomana.
OHJE 5/8 17.12.2014 Lääkärintodistukseen perustuvaa sairauslomaa ei voi jatkaa omalla ilmoituksella tai terveydenhoitajan todistuksella. Sairausloman myöntäminen välittömästi vuosiloman päättymisen jälkeen tulee perustua lääkärintodistukseen. Edelleen 3 mom. soveltamisohjeen viimeinen kappale: Työnantajan tulee yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 :n mukaisesti nimetä ne henkilöt, jotka työnantajan puolesta voivat käsitellä sairauslomaa koskevia diagnooseja. Tällaiseksi henkilöiksi on nimetty esimieslinja, esimiehen varamies, palkanlaskenta (Taitoa), henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, henkilöstösuunnittelija ja työterveyden nimetyt henkilöt. Uudelleensijoituskoordinaattoreilla (Gun-Lis Wollstén, Kirsi Laatikainen ja Nina Sandström- Laji) on oikeus käsitellä henkilöiden sairauslomia siltä kannalta, mitä he tarvitsevat tietää ko. henkilöiden uudelleensijoittamiseksi. Hyväksyttävä lääkärintodistus Hyväksyttävällä lääkärintodistuksella tarkoitetaan mm. luotettavaa. Työterveyshuollon todistukset ovat luotettavia, koska olemme keskustelleet pelisäännöt heidän kanssaan. Tämä ei tarkoita sitä, että emme hyväksy muualta saatuja lääkärintodistuksia, vaan että tarkastamme huolellisesti muualta saadut todistukset. Lääkärintodistus on KVTES:n mukaan vain asiantuntijan lausunto, josta esimies voi poiketa perustellusta syystä. Näitä perusteltuja syitä voivat olla esim. - jos diagnoosi puuttuu, - jos työnantajalla on syytä epäillä väärinkäytöstä, - lääketieteellinen arvio on virheellinen, - todistusta on haettu ristiriitatilanteessa jälkikäteen perusteeksi työstä kieltäytymiselle, - jos todistus perustuu yksinomaan työntekijän kertomukseen tai - jos henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana. Diagnoosi perustuu ICD-10 luokitukseen. Siis lausunnossa pitää olla ICD-10 numerolla ilmaistu diagnoosi tai suomeksi tai ruotsiksi tai latinaksi kirjoitettu sairaus. Ilman diagnoosia oleva sairausloma on palkaton. Taannehtivasti kirjoitettua tai monta päivää etukäteen kirjoitettua lääkärintodistusta ei pidä hyväksyä ilman henkilöstöyksikön konsultointia. Muiden maiden lääkärintodistukset eivät ole päteviä, koska ICD-10 luokitus ei ole kansainvälinen. Mikäli esimies ei hyväksy lääkärintodistusta, on työntekijä / viranhaltija työnantajan kustannuksella ohjattava työterveyshoitoon, jos se on vielä mahdollista. Lääkärintodistuksia on seurattava erityisesti tilanteissa, joissa sairauslomat ovat pitkittyneet ja/tai sairauslomat ovat usein toistuvia: voi syntyä tarve varhaisen välittämisen keskusteluun tai sen jälkeen työkyvyn arviointiin. Sairauslomaa myönnettäessä on huolellisesti tarkistettava lääkärintodistuksen sisältö. Hyväksyttävän lääkärintodistuksen tulee sisältää taudin diagnoosi (ICD-10 koodi) sekä työkyvyttömyysajan pituus. Koodit voi tarkistaa Googlen hakupalvelusta.
OHJE 6/8 17.12.2014 ICD-10 koodeissa Z koodit eivät ole sairauksia, vaan olosuhdetekijöitä, jonka takia ne voivat olla palkattomia sairauslomia. Silloin jos henkilö on työkyvytön, saa olla poissa, mutta palkkaa ei makseta ko. sairausloma-ajalta. Esimies voi tehdä sairauslomapäätöksen palkallisuudesta ehdollisena: jos Kela hyväksyy lääkärintodistuksen palkallisena, maksaa työnantajakin palkan. Osa F koodeista ovat palkattomia. Esim. äkillinen stressireaktio on yleensä palkallinen vain 2-3 päivää. Äkillisen stressireaktion saanut ohjataan omaan työterveyshuollon lääkäriin heti. Usein lääkärintodistuksessa voi olla useampi koodi esim. palkaton Z ja palkallinen F. Luonnollisesti tällöin sairausloma on palkallinen. Jos työntekijä haluaa palata töihin ennen sairausloman loppua, hänen tulee hankkia uusi todistus siitä, että hän on työkykyinen. Jos sijainen on otettu alkuperäisen sairausloman ajaksi, henkilöllä ei ole oikeutta palata työhön eli alkuperäinen lääkärintodistus on voimassa, jollei työnantaja toisen lääkärintodistuksen perusteella toisin päätä. Sairausloma-ajan palkka Palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä on, että henkilö on kykenemätön tekemään omaa työtään. Palkkaa ei makseta, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Virka- ja työehtosopimuksiin on kirjattu oikeus palkkaan, kun palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää (KVTES luku V 2 1. mom.): - varsinainen palkka 60 kalenteripäivää / kalenterivuosi - sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta / kalenterivuosi. - Harkinnanvaraista palkkaa sairauslomasta ei makseta Kirkkonummella. Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus / työssäolo. Harkinnanvaraista sairauslomaa ei makseta yli 12 kk jälkeen (4. mom.). Vuosilomamääräykset Työntekijä esittää lomatoiveensa loman ajankohdasta, mutta esimies päättää sen ajankohdasta KVTES:n mukaisesti ottaen huomioon: - sijaistarpeen, - sen, että loma tuottaa mahdollisimman vähän harmia työyhteisölle sekä - huomioiden tasapuolisuus ja tuottavuus näkökulmat. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä viranhaltijalle/työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. (KVTES IV luku 10) Silloin kun on vähän asiakkaita, kannattaa laskea, tuleeko halvemmaksi sulkea koko yksikkö ja määrätä kaikki lomalle vai pitää lomat vuorotellen. Hyviä sulkemisajankohtia ovat esim.
OHJE 7/8 17.12.2014 joulun ja uudenvuoden välillä tai heinäkuussa. Eräissä kunnissa sulkemalla koko yksikkö on saavutettu huomattavia säästöjä. Tilapäisen hoitovapaa Äkillisesti sairastuneen alle 10 vuoden ikäisen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan alle 10 vuoden lapsen taikka vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi ja hoitamiseksi silloin, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi. Tilapäistä hoitovapaata voi pitää vain toinen vanhempi kerrallaan enintään neljä työpäivää kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään 3 seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toinen vanhempi on työmatkalla tai muuten estynyt hoitamasta lasta tai ko. yksinhuoltaja. Jos hoito on jo järjestetty, esim. lapsi on sairaalassa tai toinen vanhempi kotona, henkilö on velvollinen tulemaan töihin tai hän hakee palkatonta virkavapautta halutulle ajalle. Epäselvissä tilanteissa ota yhteys edellä lueteltuihin henkilöihin. Vanhemmat voivat jakaa tilapäisen hoitovapaan päivät siten, että niitten yhteismäärä on enintään edellä mainitut lapsen saman sairaustapauksen yhteydessä. Vanhemmat eivät voi pitää tilapäistä hoitovapaata samaan aikaan. Esimiehelle on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja arvioidusta kestoajasta ennen oman työvuoroluettelon mukaista työvuoron alkua. Esimiehen pyynnöstä hoitovapaan ajalta on esitettävä luotettava selvitys (esim. lääkärintodistus tai neuvolan todistus) tilapäisen hoitovapaan perusteista sekä siitä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Esimiehellä on oikeus kysyä puolison työpaikasta, hänellä on oikeus soittaa sinne ja kysellä työvuoroista. Lopuksi Työtä ovat myös työyhteisön palaverit ja yhteiset kehittämiskokoukset. Niistä voi olla poissa vain esimiehen luvalla. Terveydenhoidollinen syy / Pääsäännöt Työajalla Omalla ajalla Erikoislääkärissä käynti (muu) Erikoislääkärin käynti työterveyslääkärin lähetteellä todellinen tarve X Fysikaalinen hoito
OHJE 8/8 17.12.2014 Hammaslääkäri (akuuttitapaus) tarvitaan todistus akuuttiajasta ja sen tarpeesta esimiehelle Hammaslääkäri (muutoin) Hieronta Hoidossa käynnit Joukkoseulonnat Kelan ASLAK- ja TYK kuntoutukset omasta päätyöstään ma 4 vko, jos on sopinut siitä etukäteen kirjallisesti esimiehen kanssa Kelan muu kuntoutus esim. lääkinnällinen/ammatillinen kuntoutus Lääkärin määräämät tutkimukset esim. erikoislääkäri, laboratorio tai röntgen todellinen tarve X Lääkärin (muu) määräämät tutkimukset Neuvolassa käynti lapsen kanssa Neuvolassa käynti (raskaus) todellinen tarve X Pitkät monta päivää kestävät tutkimukset Psykologi (muu) Psykologi (työterveyshuolto) Säännölliset tutkimukset pitkäaikaissairauksista esim. laboratoriotutkimukset diabeetikoille Terveydenhoitajalla käynti (muu) Terveydenhoitajan/-lääkärin vastaanotolla käynti X Työnantajan määräämät tarkastukset, viran/työn edellyttämät lakimääräiset tarkastukset Työhöntulotarkastus (töissä olevalle) Työtapaturma ja siitä aiheutuva 1. tutkimus Työterveydenhoitajalla käynti Todellinen tarve = tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai ko. äkillinen tutkimustarve. Neuvolassa käynnit voidaan ottaa huomioon työvuorotaulukkoa tehtäessä eli pääsääntöisesti omaa aikaa. Hyvä käytäntö: todistus todellisesta tarpeesta hoitajalta tai lääkäriltä. leena.sievilainen@kirkkonummi.fi