KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaani. Englanniksi opiskelijakunnasta käytetään nimeä Student Union Klaani of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Opiskelijakunnan kotipaikka on Kotka ja toimipisteet sijaitsevat Kotkassa ja Kouvolassa. Opiskelijakunnan kieli on suomi. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää sekä suomeksi että englanniksi lyhennettä KLAANI Opiskelijakunnalla on itsehallinto. 2 Tarkoitus ja toiminta Opiskelijakunnan toiminta perustuu ammattikorkeakoululakiin 42a ja toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa säädetään, jollei ammattikorkeakoululaista muuta johdu. Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunta on aatteellinen ja sitoutumaton. Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoululain 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja osakkeita, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja, harjoittaa taloudellista toimintaa toimintansa rahoittamiseksi, kuulua jäsenenä valtakunnallisiin ja alueellisiin opiskelijajärjestöihin ja liittoihin, kantaa jäsenistöltään jäsenmaksua sekä toimia kantajana ja vastaajana sekä tukea taloudellisesti toimintaansa limiytyvien oikeuskelpoisten opiskelijayhteisöjen aatteellista toimintaa. Toimintaa ohjaa edustajiston hyväksymät toimintasuunnitelma sekä erilaiset ohjesäännöt. 3 Jäsenet Opiskelijakunnan jäseneksi voi liittyä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun päätoiminen opiskelija. Jäsenet hyväksyy ja tarvittaessa erottaa hallitus. Hallitus voi hyväksyä kannatusjäseniksi oikeustoimikelpoisia yksityishenkilöitä ja oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea opiskelijakunnan toimintaa. Edustajisto voi nimittää kunniajäseneksi opiskelijakunnan tavoitteita merkittävästi edistäneitä henkilöitä. Päätös kunniajäseneksi nimeämisestä on tehtävä edustajiston kokouksessa vähintään 2/3 äänten enemmistöllä. 4 Jäsenmaksu Edustajistolla on opiskelijakunnan talousarvion hyväksymisen yhteydessä oikeus määrätä jäsenten suoritettavaksi vuotuinen jäsenmaksu.
Jäsenmaksu kannetaan samansuuruisena kaikilta läsnä oleviksi ilmoittautuneilta opiskelijakunnan jäseniltä. Varsinainen jäsen, joka ei ole suorittanut jäsenvelvoitettaan tai joka ei enää ole Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelija, katsotaan eronneeksi. Jäsen voi erota opiskelijakunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti opiskelijakunnan toimihenkilöille, hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta edustajiston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Erotessaan kesken jäsenmaksukauden, suoritettua kuluvan lukukauden jäsenmaksua ei palauteta jäsenelle. Opiskelijakunnan hallitus päättää jäsenmaksun kantamistavasta ja -ajasta. 5 Edustajisto Opiskelijakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto. Edustajiston toimikausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Edustajiston jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Edustajiston tehtävänä on - valita ja vapauttaa edustajiston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteerin - nimittää ja vapauttaa hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet - valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoululain 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin - nimittää ja vapauttaa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja - hyväksyä talousarvio ja toimintasuunnitelma ja määritellä opiskelijakunnan talouden ja toiminnan suuntaviivat ja ohjeet - määrätä jäsenmaksun suuruus - merkitä tiedoksi hallituksen valmistelema opiskelijakunnan toimintakertomus - päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille - hyväksyä tarvittavat ohjesäännöt sekä muut tarpeellisiksi katsomansa säännökset - päättää kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka opiskelijakunnan toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta tai ostamisesta, - päättää opiskelijakunnan virallisista tiedotustavoista. Edustajisto voi hyväksyä opiskelijakunnalle alayhdistyksiä, joista määritellään tarkemmin alayhdistysohjesäännössä. Edustajistoon kuuluu vähintään kahdeksan (8) ja enintään neljätoista (14) jäsentä. Jos ehdokkaita on vähemmän kuin 8, järjestetään uusi ehdokasasettelu. Jos ehdokkaita on enemmän kuin 14, järjestetään vaalit vaaliohjesäännön mukaisesti. Edustajisto valitaan henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa käyttäen ehdolle asettuneista vaalikelpoisista jäsenistä, käyttäen Sainte-Laguën menetelmää. Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi. Opiskelijakunnan vaalissa äänioikeus on ainoastaan opiskelijakunnan jäsenvelvoitteen suorittaneilla opiskelijakunnan jäsenillä. Jokaisella opiskelijakunnan jäsenellä on edustajiston vaalissa käytössään yksi (1) henkilökohtainen ääni. Opiskelijakunnan vaalien järjestämisestä vastaa edustajiston valitsema keskusvaalilautakunta. Edustajiston vaalista määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä vaaliohjesäännössä.
Opiskelijakunnan hallituksen jäsen ei voi toimia samanaikaisesti edustajiston jäsenenä. Mikäli edustajiston jäsen palkataan työntekijäksi, edustajisto päättää työsuhteen luonteen perusteella tuleeko hänen erota edustajistosta. Mikäli minimimääräisen edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai eroaa edustajistosta kesken toimikautensa tai on muulla tavalla esteellinen hoitamaan tehtäväänsä, järjestetään edustajiston täytevaalit vaaliohjesäännön mukaisesti. Edustajisto voi hajottaa itsensä ja määrätä toimeenpantavaksi uudet vaalit. Päätös edustajiston hajottamisesta ja uusista vaaleista on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi (2) viikkoa. Päätöksen hyväksyminen vaatii yli puolet edustajiston kaikista äänistä molemmissa kokouksissa. Uusi edustajisto on valittava kuuden (6) viikon kuluessa hajottamispäätöksestä jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hajotettu edustajisto hoitaa tehtäviään, kunnes uusi edustajisto on järjestäytynyt. 6 Edustajiston kokoontuminen Kutsu edustajiston kokoukseen on lähetettävä sähköpostitse edustajiston jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille ja lisäksi kokouksesta voidaan ilmoittaa sähköisessä viestimessä tai julkisella ilmoitustaululla. Kutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouksessa voidaan käsitellä myös kokouskutsun ulkopuolisia asioita, mikäli edustajisto niin 2/3 enemmistöllä päättää. Yhdistyslain 23 :ssä mainituista asioita ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä ellei niitä ole mainittu kokouskutsussa. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen, edustajisto kokoontuu ennen toimikautensa alkua järjestäytymiskokoukseen. Järjestäytymiskokouksen asioihin kuuluvat: - todetaan edustajiston kokoonpano - valitaan edustajiston keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt - valitaan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja - valitaan opiskelijakunnan hallitus - opiskelijakunnan toimintasuunnitelman ja talousarvion toteaminen toimikaudelle - valitaan opiskelijaedustajat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallitukseen Huhtikuun loppuun mennessä kevätkokoukseen, jossa - esitetään hallituksen valmistelema opiskelijakunnan edellisen vuoden toimintakertomus - esitetään hallituksen laatima tilinpäätös ja esitetään tilintarkastuskertomus - vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään sen aiheuttamista toimenpiteistä - päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle ja muille tilivelvollisille - nimetään keskusvaalilautakunta Marraskuun loppuun mennessä syyskokoukseen, jossa - hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma - hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio - valitaan seuraavan vuoden tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja - määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus - päätetään seuraavan vuoden kokouspalkkioiden suuruus ja luottamushenkilöiden palkkiot
Edustajiston kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet (1/2) edustajiston jäsenistä. Edustajisto kokoontuu hallituksen kutsusta, kun hallitus, edustajiston puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) edustajiston jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun hallitus sai todisteellisesti tiedon asiaa koskevasta pyynnöstä. Opiskelijakunnan jäsenillä ja työntekijöillä on läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa, ellei edustajisto ehdottomalla enemmistöllä päätä rajoittaa läsnäolo-oikeutta jonkin asian käsittelyn ajaksi. Tarkempia ohjeita edustajiston toimintatavoista annetaan edustajisto-ohjesäännössä. 7 Hallitus Opiskelijakunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Hallituksen tehtävänä on johtaa opiskelijakunnan toimintaa, vastata opiskelijakunnan hallinnosta ja valvoa, että voimassa olevia säädöksiä noudatetaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee ja erottaa opiskelijakunnan pääsihteerin ja muut työntekijät. Puheenjohtaja toimii pääsihteerin esimiehenä ja pääsihteeri toimii opiskelijakunnan muiden työntekijöiden esimiehenä. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Mikäli hallituksen jäsen palkataan työntekijäksi, hallitus päättää työsuhteen luonteen perusteella tuleeko hänen erota hallituksesta. Hallituksen sihteerinä toimii opiskelijakunnan pääsihteeri. Tämän ollessa estyneenä hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin. Edustajiston järjestäytymiskokous valitsee opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan sekä muut hallituksen jäsenet. Puheenjohtajan on saatava yli puolet vaalissa annetuista äänistä. Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä joulukuun loppuun mennessä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sopii keskinäisestä työnjaostaan. Hallituksen kutsuu koolle opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan on kutsuttava kokous koolle myös silloin, kun vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä sitä häneltä kirjallisesti pyytää. Kutsu hallituksen järjestäytymiskokoukseen on lähetettävä sähköpostitse kaikille hallitukseen valituille näiden ilmoittamiin osoitteisiin vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan koollekutsumistavastaan. Hallituksen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä. Edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.
Hallitus voi kokouksissaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä päättää käsitellä asian, josta ei ole mainittu kokouskutsussa. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Edustajiston vapautettaessa hallituksen jäsenen tehtävistään kesken toimikauden valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos edustajisto on vapauttanut hallituksen, valitaan uusi hallitus jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajiston vapauttaessa hallituksen puheenjohtajan tehtävästään kesken toimikauden, vapautuu samalla koko hallitus tehtävistään, ja tilalle valitaan uusi hallitus jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hallitus eroaa tai muusta syystä vapautetaan tehtävistään, se vastaa välttämättömistä hallitukselle kuuluvista tehtävistä siihen asti, kunnes uusi hallitus on järjestäytynyt. Edustajiston erotessa kesken toimikautensa myös hallitus vapautetaan tehtävistään. Tarkempia ohjeita hallituksen työskentelystä annetaan johto- ja hallintosäännössä. 8 Aloiteoikeus Jokaisella opiskelijakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloite edustajistolle. Aloite osoitetaan hallitukselle, joka antaa siitä lausunnon. Aloite käsitellään seuraavassa mahdollisessa edustajiston kokouksessa. Aloitteen ensimmäisellä allekirjoittajalla on oikeus tulla kuulluksi edustajiston ja hallituksen kokouksessa. Aloitteen hallitukselle voi tehdä jokainen opiskelijakunnan jäsen. Tehdystä päätöksestä on ilmoitettava aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. 9 Päätöksenteko Edustajiston ja hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi vaalissa arpa. Vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä. Äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä myös, mikäli yksikin kokouksen äänivaltainen edustaja sitä vaatii. 10 Asiakirjojen julkisuus ja valitusoikeus Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 42 a 2 momentin nojalla tekemät päätökset ja niitä koskevat asiakirjat ovat julkisia siten kuin niistä hallintolaissa (434/2003) ja laista viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään. Opiskelijakunnan muut asiakirjat ovat julkisia opiskelijakunnan jäsenille, jollei laissa tai näissä säännöissä toisin päätetä. Opiskelijakunnan kiinteistötoimintaan ja liiketoimintaan liittyvät asiakirjat ja yksityistä henkilöä koskevat asiakirjat eivät ole julkisia. Asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat asiakirjat.
Opiskelijakunnan toimielimen keskuudessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto, muistio tai muu selvitys on kuitenkin julkinen, ellei toimielin toisin päätä. Asiakirja, joka on valmisteltavana, ei ole vielä julkinen. Opiskelijakunnan jäsenillä on oikeus saada otteita opiskelijakunnan jäsenille julkisista opiskelijakunnan edustajiston, hallituksen ja toimielinten pöytäkirjoista. Näistä otteista on suoritettava hallituksen päättämien perusteiden mukainen maksu opiskelijakunnalle. Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 42 a 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta ammattikorkeakoulun tekemään päätökseen ammattikorkeakoululain 42 :ssä säädetään. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain (YhdL 32 ja 33 ) määräyksiä. 11 Nimenkirjoittajat Opiskelijakunnan nimen kirjoittavat pääsihteeri ja hallituksen puheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen varapuheenjohtajan kanssa. 12 Talous Opiskelijakunta on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpito on soveltuvin osin toteutettava kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetulla tavalla. Opiskelijakunnalla on joko tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastuksesta vastaa tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan on oltava JHTT-, KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Opiskelijakunnan tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on laadittava tilinpäätös sekä toimitettava tilintarkastuksen suorittamiseksi tarvittavat asiakirjat tilintarkastajille kolmen (3) kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle kahden (2) viikon sisällä siitä, kun he ovat vastaanottaneet tilinpäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä tehtyjen muistutusten johdosta laaditut selvitykset edustajistolle viimeistään edustajiston kevätkokouskutsun yhteydessä. Ohjeita taloudenhoidosta on määritelty tarkemmin johto- ja hallintosäännössä. 14 Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa, joissa kummassakin muutosehdotuksen on saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista edustajiston äänistä. Säännöt vahvistaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtori. Nämä säännöt on hyväksytty 16.10.2012 sekä 14.11.2012 pidetyissä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajiston kokouksissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtori on vahvistanut säännöt 26.11.2012, josta lähtien ne ovat voimassa. Petteri Ikonen rehtori, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu