Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti 2/2009
Varsinais-Suomen Viro-keskus ry - Perustettu 1994 - Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä keväällä 2008 yli 250 - Edistämme Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisäämme Viro-tietoutta ja Viron kielen tuntemusta sekä tuemme jäsentemme keskinäistä yhteistyötä. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Satu Rautuma Tiedotussihteeri: Aila Grönholm Os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan piharakennus, 2. krs.) P. +358 2 250 3359 www.viro-keskus.fi sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Kunniakonsulaatti Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tekee yhteistyötä Turun Viron kunniakonsulaatin kanssa. Kunniakonsulin, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimistossa luovutetaan Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit. Kunniakonsuli toimii Turun yliopiston päärakennuksessa p. +358 2 333 6122 (sihteeri Eeva Salminen) p. +358 2 333 6101 (Kunniakonsuli Keijo Virtanen) e-mail: rehtori@utu.fi Toimitusneuvosto Virk 2/09: Armas Lahoniitty, puheenjohtaja Aila Grönholm Johanna Aaltonen Jussi Nurmi Satu Rautuma Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Kannen kuva: Margus Uudam Ulkoasu ja toteutus: Jani Kujanen/Repro-Seppo Tmi
Yhteistyötä on lisättävä Maailmaa koettelee finanssihuijauksesta alkanut lama. Viron bruttokansatuotteen ennustetaan laskevan tänä vuonna 10-12 prosenttiin ja Suomen 4-5 prosenttiin. Viron hallitus on jo leikannut kahdesti kuluvan vuoden valtion budjettia. Suomen hallitus väittää että leikkauslistoja ei tehdä, vaan elvytetään velkarahalla ja alentamalla veroja. Molemmissa maissa lama näkyy työttömyyden rajuna kasvuna. Tämä vaikuttaa myös maittemme väliseen työssäkäyntiin Toivottavasti se ei kuitenkaan aiheuta kanssakäymisen vähentymistä tai talousrikollisuuden lisääntymistä. On tärkeätä molempien maiden kannalta, että aktiivisesti haetaan uusia ideoita ja kehityshankkeita työmarkkinoiden ja talouksien yhdentymisen jatkamiseksi. Samoin on tärkeää jatkaa ja voimistaa kulttuurista yhteistyötä. Kielten oppimista ja kulttuurivaihtoa sekä yhteistä kulttuurista yrittämistä. Laman aikana voidaan kiinnittää huomio entistä enemmän lähialueilta löytyviin matkailukohteisiin ja kulttuurisiin tai luonnonelämyksiin. Kulttuuripääkaupunkihanke 2011 on pidettävä hengissä ja siihen on panostettava entistä ahkerammin. Ei se aina vaadi suuria rahoja, mutta on lyhytnäköistä mahdollisuuksien romuttamista jos kaupungit nyt vetäytyvät hankkeesta. Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke voi tulla osaksemme vain kerran sukupolvessa ja tuskin toista kertaa yhdessä Turun ja Tallinnan kesken. Hyvää ja antoisaa yhdessäolon kesää veljeskansoillemme vaikkapa Tallinnan laulujuhlissa ja Turun Tall Ships Racessa! Armas Lahoniitty puheenjohtaja 3
Kuressaare eheda sisuga merelinn Kuressaare linn, mille kuulsusrikas ajalugu ulatub aastasadade taha, hingab endiselt omas rütmis ning kui korraldataks vastav küsitlus, kinnitaksid seda arvatavasti ka kõik Kuressaaret külastanud inimesed. Ajal on lihtsalt kombeks siin pisut teisiti liikuda. Võib olla on selle põhjuseks pisut õhus hõljuva ja uneleva kuurortlinna staatus, mis on Eesti piires tõesti omane vaid Kuressaarele, sest just siin asuvad Vabariigi parimad spad, kus pööratakse hoolt ja tähelepanu nii külalise füüsilisele kui vaimsele tervisele. Ehkki rahu, vaikus ja merelähedus on Kuressaaret iseloomustavad märksõnad, leiavad siin tegevust ka need, kes otsivad teistsugust meelelahutust seda eriti suvekuudel, mil pea igal nädalavahetusel on toimumas mõni suursündmus olgu selleks siis Ooperipäevad, Merepäevad või mõni arvukatest kontsertetendustest, mis linna külastavad. Kuressaare on äärmiselt kultuurilembene linn olles koduks nii suurepärasele teatrimajale kui ka jazziklubile, mis mõlemad on reeglina tänulikust publikust pungil. Unustada ei saa ka sportlikku meelelahutust, mida on lisaks üha tihenevale jalgrattateede võrgustikule tulnud täiendama ka täismõõtmetes golfiväljak, mida juba paljud entusiastid julgevad Eesti parimaks nimetada. Aga eks selles peab kõiges ikka ise veenduma, sest erinevalt paljudest asjadest, mille puhul jutt on vähemalt poole parem tegelikkusest, ei jäta oma ajaloolises eheduses hingav Kuressaare ruumi kõhklusteks, vaid annab ainest aina uuteks lugudeks ja muljeteks. Et jälle taas siia tagasi tulla. Ikka oma silmaga kaema. Karmen Paju 4
Kuressaare todellinen merikaupunki Kuressaaren kaupunki, jonka maineikas historia ylettyy satojen vuosien taa, elää entiseen tapaan omassa rytmissään ja jos järjestettäisiin sopiva kysely, vakuuttaisivat samaa todennäköisesti myös kaikki Kuressaaressa vierailleet ihmiset. Ajalla on yksinkertaisesti tapana rientää täällä vähän toisin. Ehkä syynä on vähän ilmassa leijuva ja unelias kylpyläkaupunki- asema, joka Virossa on todella luonteenomainen vain Kuressaarelle, sillä juuri täällä ovat valtakunnan parhaimmat kylpylät, joissa pannaan huolta ja huomiota niin vieraan fyysiseen kuin henkiseen terveyteen. Myös rauha, hiljaisuus ja meren läheisyys ovat Kuressaarta luonnehtivat tunnussanat, täällä löytävät tekemistä myös he, jotka etsivät toisenlaista ajanvietettä tätä erityisesti kesäkuukausina, jolloin lähes joka viikonloppuna järjestetään joku suurtapahtuma olkoon tätä varten niin Oopperapäivät, Merepäivät tai jokin lukuisista konserttiesityksistä, mitkä kaupungissa vierailevat. Kuressaare on erittäin kulttuuriystävällinen kaupunki ollen kotina niin suurenmoiselle teatteritalolle kuin myös jazzklubille, jotka molemmat ovat säännöllisesti kiitollista yleisöä pullollaan. Unohtaa ei myöskään pidä urheilullista ajankulua, jota yhä tihenevien pyöräteiden verkoston lisäksi on tullut täydentämään myös täysimittainen golfkenttä, mitä jopa useat harrastajat rohkenevat kutsua Viron parhaimmaksi. Mutta eikö tästä kaikesta pidä itse vakuuttua, sillä monista erilaisista asioista, joiden perusteella asia on vähintään puolet parempi tehdessä, omassa historiallisessa puhtaudessaan elävä Kuressaare ei jätä tilaa epäröinnille, vaan antaa aihetta aina uusiin juttuihin ja vaikutelmiin. Jotta jälleen tänne takaisin tulla. Omin silmin katsomaan. Kääntänyt Aila Grönholm Kuva Liisa Anttalainen 5
Saarenmaan kulttuurikalenteri 2009 KESÄKUU 06. Saaren maakunnan kansantanssijuhlat Kuressaaren kaupunginstadionilla 16. 20. 52. Saarenmaan Velotuur, www.saaremaavelotuur.ee 20. Mihklin maatilamuseon 50-vuotisjuhlat Kihelkonnalla ja Vikin kylässä 23. Voitonpäivän viettäminen Kuressaaressa 23. Kuressaaren juhannuskokko kaupungin lomailu-alueella 26. 28. Muhun Tulevaisuuden Musiikin festivaalit JUU JÄÄB, www.nordicsounds.ee 28. Laulu- ja tanssijuhlien tulen vastaanotto ja lähettäminen Raiekivin klo19.00 kielekkeellä ja kansallinen konsertti Kuressaaren linnan pihalla HEINÄKUU 03. 05. Kuressaaren Linnanpäivät www.saaremaamuuseum.ee 08. 11. Saarenmaan urut soivat 2009 useassa kirkossa 10. 12. Kihelkonnan kirkkomusiikkipäivät 17. 18. Olutfestivaalit Olutkorvo Oitmella, www.olletoober.ee 19. 26. Saarenmaan Oopperapäivät Kuressaaressa, www.concert.ee ELOKUU 31.07 02. 08. Kuressaaren 13. Meripäivät, www.merepaevad.ee 4. 08. Kuressaaren 15. Kamarimuusiikkipäivät, www.kammerfest.ee 20. 08. Jälleenitsenäistymispäivän iltakonsertti Kuressaaren soittolavalla 6
Vaakahuone, Liisa Anttalainen 7
Tervetuloa opiskelemaan Viroon! Opinnot ulkomailla, mutta niin lähellä, että viikonlopuksi voi matkustaa kotiin Suomeen tai istua koulupäivän päätteeksi keskiaikaisen hansakaupungin kahviloissa ja jutella kotoisasti suomeksi? Virossa se on mahdollista. Viron yliopistoissa saa joka vuosi yli 500 suomalaista nuorta korkeakoulutusta. Myös Kiinasta, Venäjältä, Latviasta ja Yhdysvalloista tulee paljon opiskelijoita. Viron yliopistoissa on tarjolla yli 100 kansainvälistä koulutusohjelmaa, joita opetetaan kokonaisuudessaan englanninkielisinä. Viron yliopistot ovat solmineet kansainvälistymisen hyvien käytäntöjen sopimuksen, jossa määritellään kriteerit kansainvälisissä opinnoissa tarjottaville akateemisille palveluille ja tukipalveluille. Englanninkielisten koulutusohjelmien lisäksi on mahdollista opiskella vironkielisissä koulutusohjelmissa, joiden tarjonta on paljon englanninkielisiä laajempaa. Ennen opintojen aloittamista kannattaa kuitenkin selvittää, että koulutusohjelma on Virossa virallisesti tunnustettu (kaikki kansainvälisille opiskelijoille suunnatut englanninkieliset koulutusohjelmat ovat), jotta koulutusohjelman opinnot ja tutkinto hyväksytään myös opiskelijan kotimaassa. Viron yliopistoissa on siirrytty 3+2- järjestelmään, jossa bachelor-tason opinnot kestävät kolme vuotta, minkä jälkeen maisteriopinnot kaksi. Lääketieteen opinnot on mahdollista suorittaa noin 5 6 vuoden aikana, minkä jälkeen tohtoriopinnot 3 4 vuodessa. Opiskelujen suorittamista arvioidaan ECTS-systeemin mukaisesti, mikä takaa joustavat mahdollisuudet opintopisteiden siirtämiseksi, jos opiskelija haluaa suorittaa osan opinnoistaan muissa Viron korkeakouluissa tai niiden ulkopuolella. Viron korkeakouluissa on joka vuosi noin 500 Erasmus-oppilasvaihdon kautta opiskelemaan tullutta nuorta, yhtä paljon myös lähtee vuosittain Virosta Erasmus-vaihtoon. Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihtoohjelma. Työvuosien jälkeen paluuta yliopistoon suunnittelevat voivat käyttää aiemmin hankkimansa opintosuoritukset uuden alan opintoihin tai täydentää aiempia opintoja elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vaikka opiskelisi englannin kielellä, on hyödyllistä ottaa viron kielen tunteja. Viron kielen osaaminen auttaa jokapäiväistä kanssakäymistä, lisäksi suomen ja viron kielen samankaltaisuuden ansiosta viron oppiminen käy nopeasti. Virossa on myös mahdollista opiskella ja harjoittaa venäjän kieltä. Vaikka englannin ja suomen kielen osaaminen (suomi pääasiassa Pohjois-Virossa) on yleistä, hyvin suuri osa virolaisista puhuu venäjää. 8
Opintojen lisäksi Virossa on paljon mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaansa. Koska Viro on pinta-alaltaan pieni, on helppoa tehdä vaikka viikonloppumatka saarille Saarenmaalle, Hiidenmaalle ja myös pienempiin Vormsiin, Kihnuun ja Ruhnuun. Etelä-Viro eroaa matalasta ja loivasta Pohjois-Virosta mäkisempien pinnanmuotojensa suhteen, mäkien väliin jää myös lukuisia järviä. Joka puolella Viroa järjestetään ympäri vuoden jännittäviä kulttuuritapahtumia, joten niin kaupungeissa kuin maaseudulla voi tutustua maan rikkaaseen perinteeseen. Hotellimajoituksen lisäksi voi kokeilla lukuisia kotimajoitusta tarjoavia paikkoja, joissa on ystävällinen isäntäväki ja saa usein myös maistaa aitoa virolaista maalaisruokaa. Mukavan ympäristön lisäksi hinnatkin ovat opiskelijaystävällisiä. Yliopistoissa työskentelee kokeneita ammattilaisia, jotka osaavat neuvoa muista maista tulevia opiskelijoita esimerkiksi hakemista koskevissa kysymyksissä ja antaa neuvoja jokapäiväisestä elämästä Virossa. Hyviä neuvoja saa myös muilta opiskelijoilta. Yliopisto-opinnoista kiinnostuneet voivat kokeilla Virossa opiskelemista yliopistojen kesäkouluissa, joissa voi muutaman viikon aikana suorittaa mm. kielikursseja ja iltaisin osallistua monenlaiseen kulttuuriohjelmaan. Viime kesänä niihin osallistui opiskelijoita jopa 40 maasta ympäri maailmaa. Mariann Lukus Viestintäpäällikkö, Korkeakoulutuksen kehittämiskeskus, Archimedes-säätiö Suom. Johanna Aaltonen Studia 2008 -messuilla 9
Tarkempaa tietoa Virossa opiskelemisesta saa internetsivuiltamme: www.studyinestonia.ee. Esimerkkejä yliopistoista, jotka tarjoavat kansainvälisiä koulutusohjelmia: Viron taideakatemia www.artun.ee Viron musiikki- ja teatteriakatemia www.ema.edu.ee Viron maatalousyliopisto www.emu.ee Tallinnan yliopisto www.tlu.ee Tallinnan teknillinen yliopisto www.ttu.ee Tarton yliopisto www.ut.ee Estonian Business School www.ebs.ee University Nord www.nord.ee Opiskelijaorganisaatiota: Erasmus Student Network Estonia www.esn.ee Viron opiskelijaliitto www.eyl.ee AIESEC Estonia www.aiesec.ee Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö TSOJ www.tsoj.wordpress.com Kesäkouluista tarkemmin mm.: Tallinnan yliopisto: http://www.tlu.ee/?langid=2&catid=2959 Tarton yliopisto: http://www.isu.ut.ee/432255 Turun Matkatori Oy Yliopistonkatu 26, 4. krs, 20100 Turku Puh. 02-4120300, Fax. 02-4120310, www.matkatori.com 10
Tapahtumakalenteri 25.6. 28.6. KESKIAIKAISET MARKKINAT järjestetään jälleen tänä kesänä heti juhannuksen jälkeen Brinkkalan sisäpihalla. 21.7 26.7 YSTÄVYYSKAUPUNKIFESTIVAALI KULTTUURIJOKI SAAPUU TAAS AURAJOEN VARRELLE. Tänä vuonna mukana ovat Viro, Unkari ja Komin tasavalta. Luvassa on mm. markkinatori, jossa käsityöläiset myyvät tuotteitaan sekä makuelämyksiä ja musiikkia. Viro-keskus päivystää Kulttuurijoella koko tapahtuman ajan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! 13.8 HORTUS MUSICUKSEN KONSERTTI SEKÄ ANDRES MUSTOSEN PELIMANNI-ILTA TURUN MUSIIKKIJUHLILLA Viro-keskuksen jäsenet saavat 20 % alennuksen täyshintaisista lipuista esityksiin. Hortus Musicus esiintyy Turun linnan pihalla sekä Anders Mustonen ravintola Koulussa. Lippuja ostettaessa on mainittava tunnussana Viro. Lippuja konsertteihin myy Lippupalvelu. Lisätietoja osoitteesta www.viro-keskus.fi sekä www.tmj.fi Syksyn luentosarja järjestetään taas Turun suomenkielisellä työväenopistolla. Luennoitsijoista ja aiheista tiedotetaan myöhemmin. Luentojen päivämäärät ovat: -16.9, -14.10, -11.1, -2.12. Naer on terviseks 11
Toisenlainen loma Saarenmaalla Viime kesänä vietin aktiivisen loman Saarenmaalla. Meitä lähti täältä Turustakin useampia henkilöitä Tarton yliopiston kesäyliopiston vironkielen kursseille Saarenmaalle. Majoituspaikaksi oli valittu Saaremaa Vals hotelli. Osa löysi majoituksen muualta. Ensimmäisenä iltapäivänä meidät jaettiin kolmeen tasoryhmään vasta-alkajat, pidemmälle edenneet ja jatkokurssilaiset. Itse valikoiduin jatko- / kielioppikurssille, jonne olin alun perin halunnutkin. Jatkokurssin ensimmäisenä päivänä oli esittelykierros, jokainen kurssilainen kertoi etunimensä, mutta eteen tuli laittaa nimen ensimmäisellä kirjaimella alkava adjektiivi. Seuraava sanoi edellisen adjektiivin ja nimen sekä omansa. Näin käytiin koko kierros läpi. Takaisin päin mentiin edelleen luetellen adjektiivit ja nimet sekä tekemällä jonkinlainen liike, joka sitten seuraavan piti ottaa mukaan oman listaansa. Viimeinen sitten luetteli koko rimpsun ja voimisteli koko kuvion. Tämä osoittautui erittäin hyväksi tavaksi muistaa kurssikaverien nimet. Jos ei muistanut nimeä, niin adjektiivit kyllä ja sitten tuli se nimikin mieleen. Itse en tietysti muistanut muita a:lla alkavia adjektiiveja kuin austatud. Olihan siellä sitten abiandav Aija, lihtne Laura jne. Päivät alkoivat aamiaisen jälkeisellä n. puolen tunnin kävelyllä hotellista kurssipaikalle. Aamupäivä 9 12.30 oli tiivistä opetusta, jossa käytimme harjoituskirjaa ja teimme ryhmätöitä. Lounastauolla reippailtiin Kuressaaren keskustaan, jossa ruokailimme eri ruokapaikoissa. Iltapäivisin puoli viiteen asti oli ohjelmassa luentoja, jotka pidettiin Saarenmaan yliopistokeskuksessa. Kirjailija Ülo Tuulik kertoi elämästä saarella ja graafikko Külliki Järvelä kertoi Viron grafiikasta. Näimme myös pari virolaista elokuvaa. Sunnuntaina teimme kokopäivän retken Abrukan saarelle. Abrukan saari sijaitsee Kuressaaren edustalla. Sinne kun menee, niin ensimmäinen vastaantulija on todennäköisesti lammas tai kirjailija. Kirjailijan tosin varmuudella kohtasimme toisena päivänä luennolla. Saarelta ovat Tuulikit, mm. Jüri ja Ülo, kotoisin. Salme Tuulik on kirjoittanut Abrukan valssin. Lampaita emme nähneet, mutta isoja rauhoitettuja etanoita sen sijaan kyllä. Oppaanamme toimi Saarenmaan yliopistokeskuksen johtaja Maie Meius, joka on biologi. Saimme hyvän tuntuman Abrukan kasveihin. Abrukan majakalta sai myös leiman majakkapassiin. Viron muut Majakat matkailutuotteeksi hankkeessa mukana olevat majakat ovat Kõpu, Ristna ja Tahkuna. 12
Suomesta mukana ovat Bengtskär, Isokari, Söderskär ja Utö. Majakkapassiin kerätään leimoja em. majakoilta. Projekti on voimassa tämän vuoden loppuun. Merepäivät osuivat myös matkan aikaan, joten saimme tutustua myös niihin. Iltaisin teimme yhdessä läksyjä sopivassa pöydässä mukavalla joukolla. Läksyjen teon jälkeen iltaisin kävimme tutkimassa lisää Kuressaaren ruokapaikkoja. Matkan aikana oli mahdollisuus osallistua myös retkille, joista mainittakoon opastettu kierros kävellen Kuressaaren keskustassa sekä tutustumisretki kirkkoihin, Kaali järveen. Mihklin talomuseoon tutustuimme matkalla päättäjäisiin Lümandan söögimajaan. Näin sujui liikunnallisesti ja uutta oppien puolitoista viikkoa heinä- elokuun vaihteessa Saarenmaalla. Vastaava kurssi järjestetään tulevana kesänä Tartossa. Kurssilainen Aila Grönholm Kuva Liisa Anttalainen 13
Viro - monipuolinen matkailumaa Viro on kiinnostava matkailumaa, sillä pienellä alalla on niin paljon erilaista nähtävää. Maasto vaihtuu 200 km matkalla vaikuttavasti. Tasainen Länsi- Viro muuttuu pohjoisessa korkeaksi kalkkikivitörmäksi. Mutta etelään päin matkustaessa kalkkikivi yhtäkkiä muuttuu punaiseksi hiekkakiveksi. Löytyy soita ja rämeitä, metsää ja lakeutta, selänteitä ja mäkiä, puhtaita järviä ja merta. Euroopan neljänneksi suurinta järveä Peipsijärveä paikalliset kutsuvat mereksi. Löytyy alvareita ja karstialueita. Karstialueen mielenkiintoisin esimerkki on Tuhalan noitakaivo, josta veden ollessa korkeimmillaan suihkuaa ylös vettä kuten suihkukaivosta. Myös kulttuuri vaihtuu nopeasti: setokaiset kaakossa, vanha oikeauskoiset Peipsijärven rannalla ja omaa laulavaa murretta puhuvat saarenmaalaiset hiidenmaalaiset. Kaikki tämä tekee meidän pienen valtion turistille näkemisen ja tutustumisen arvoiseksi. Turistille parasta on se, että välimatkat ovat lyhyet. Matkustettaessa Tallinnasta 200 km poispäin eripuolille Viroa onkin uusi maasto ja kulttuuri. Viimeisten vuosien suosituimmat suunnat ovat olleet itä ja kaakko. Itä-Virumaa on muuttunut paljon, jopa liian paljon. Sitä aitoa Neuvostoliiton aikaa ei onnistu enää turistille tutustuttaa. Palavakivi ja kaikki siihen liittyvä on aina kiinnostanut matkailijaa erityisesti, jos käy maan alla ja omin silmin katsoo, miten palavan kiven tuottaminen ennen tapahtui ja millaiselta se palava kivi luonnollisena näyttää ja vielä kiintoisampaa miltä se tuoksuu. Neuvostoliiton suurtuotantoalue tarjoaa matkailijalle aina mielenkiintoisia sosiaalisia ja infrastruktuuria puolia. Samalla alueella voi nähdä myös meidän pohjoisrannikon kalkkikivirantaa ja kaunista luontoa. Kaakkoisosa ihastuttaa omalla erittäin vanhanaikaisella setokulttuurilla. Heimo joka ei ole venäläinen eikä oikeasti virolainenkaan, on osannut säilyttää oman kulttuurinsa ja murteensa (jos ei sanota kielen) sellaisella pienellä alueella kahden voimakkaan kulttuurin välissä, se on hämmästyttävää. Erilaiseksi tekee tämän matkan myös se, että voi syödä täysin toisenlaisia ruokia ja päästä osalliseksi laulu- ja tanssikulttuurista. Venäjän oikeauskoisuus setokaisten tapaan lisää siihen vielä mausteensa. Luonnollisesti näemme punaisen hiekkakiven luolia ja uskomattoman maalauksellista kumpuilevaa joki- ja järvimaastoa. Matkailijoiden uudeksi suunnaksi alkaa tulla etelä-lounaissuunta, erityisesti Schengen-sopimuksen voimaantulon jälkeen. Pieni kaupunki (noin 3000-5000 asukasta) toisensa jälkeen, kartanot, kukkulat, järvet, joki, joka käy välillä Latviassa ja kiemurtelee sitten takaisin Viroon. Matkailijat viemme myös välillä Latviaan ja sitten jälleen takaisin. Valga-Valka rajakaupunki on kahden kansan kulttuurin kohtaamispaikka. Jos jossakin Virossa on vielä liian rauhallista, niin sellainen maan kolkka on juuri Valgamaa. Luonnollisesti matkailijoita kiinnostaa aina vaan Viron kartanot ja kartanokulttuuri. 14
Meidän yrityksemme on toiminut 14 vuotta. Aloitin silloin kun Viron matkailuyritykset olivat jo Suomen markkinoilla tuttuja. Työskentelin itse myös ensin matkailuyrityksessä ja valmistuin oppaaksi. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja henkilökohtaisesti Antti Karlinin ansiosta uskalsin perustaa oman yrityksen. Olen työskennellyt ainoastaan suomalaisten matkailijoiden kanssa ja kiitos kaikille, jotka ovat olleet aina vaan kiinnostuneita tulemaan Viroon ja tutustumaan erikseen jokaiseen alueeseen. Näin on minun kielen ja oppaan taidot tulleet vuosi vuodelta paremmiksi ja asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä palveluksiini, vaikkakin tuotteet ovat olleet vähän kalliimmat kuin suomalaisten matkanjärjestäjien vastaavat. Rakastan omaa työtäni ja minusta tuntuu, että minun asiakkaani rakastavat minua ja Viroa, minkä me yhdessä yhä uudelleen löydämme. Yritän joka vuosi tehdä uusia tuotteita ja löytää uuden tavan tutustua vanhoihin paikkoihin. Kiitos kaikille ja tervetuloa! Rakkaudella Ritta Piper www.rreisid.ee Kääntänyt Aila Grönholm Kuva Liisa Anttalainen 15
5 vinkkiä Viron kesään 09 Matkavinkit kokosi Johanna Aaltonen Viron matkailunedistämiskeskuksen neuvojen avulla. Viro on paljon muutakin kuin sen jännittävä pääkaupunki Tallinna. Pienellä suunnittelulla ehtii jo muutamassa päivässä kokea erilaista Viroa: Head teed! Põltsamaa keskellä Viroa Tallinnasta Tarttoon suunnatessa tulee vastaan Põltsamaan vehreä kaupunki, jota kutsutaan ruusujen, siltojen, viinin ja kuninkaiden kaupungiksi. Se on jo myöhäiskeskiajasta ollut alueen kaupallinen ja kulttuurinen keskus. Tavallinen arki on kesällä helppo unohtaa kaupungin sydämessä olevalla, ruusuistutuksin koristetulla saarella. Põltsamaalla on myös maan suurin ruusutarha, jossa on n. 800 eri ruusulajia. Kauneutta luovat myös joen halkoman kaupungin parikymmentä siltaa. Põltsamaalla on valmistettu viinejä yli 80 vuoden ajan, ja nykyisistä viinimerkeistä löytyy esimerkiksi omena- ja mustaherukkaviiniä. Viineihin voi perehtyä vaikkapa Põltsamaan linnan viinikellarissa. Kuninkaiden kaupunki on todennäköisesti saanut nimityksensä juuri Põltsamaan linnasta, jonka rakentaminen on aloitettu 1200-luvun lopulla ja kuninkaista tunnetuimpia lienee vuosina 1570 1577 Põltsamaalle asettunut Liivin kuningas Magnus. Põltsamaan keskeinen maantieteellinen sijainti Virossa on ollut otollisesti suurvaltataistelujen alaisena etenkin 1500- ja 1600-lukujen taitteessa, jolloin silloinen saksalainen Baltia kiinnosti niin Venäjää, Tanskaa, Ruotsia kuin Puola-Liettuaa. Kenelle: viehättävää kaupunkipiknikkiä suunnitteleville pariskunnille ja seurueille. Etäisyys Tallinnasta: noin 120 km. Lisätietoa: www.poltsamaa.ee Kihnu länsirannikolla Kihnu on matala luotojen ympäröimä Riianlahden saari, jossa asuu 500 600 asukasta. Silti se on Viron seitsemänneksi suurin saari (n. 16 neliökilometriä). Saari on sekoitus omaperäisenä säilynyttä ja pittoreskia kulttuuria ja käsityötaitojen ja perinteiden vaalimista sekä vieraanvaraisuutta ja kyllä, myös Kihnussa tanssitaan ja lauletaan! Kihnun kulttuuriperintö on ainutlaatuinen ja UNESCON tunnustama, kulttuuriperintöä vaalivat erityisesti naiset. Kesä on Kihnussa Viron keskimääräistä lämpimämpi. Mantereelle on reilu 10 kilometriä, Pärnuun 40. Kihnuun pääsee mm. lautalla, ja auton voi jättää satamaan ja vaihtaa vaelluskenkiin: saari on vain seitsemän kilometriä pitkä ja kolme leveä. Kulttuuriympäristön lisäksi nähtävää on saaren luonnossa. Eläimistö on suppea, mutta saaren ja mantereen välinen 16
väylä on tärkeä muuttolintujen kokoontumispaikka ja saari pesimispaikka. Kihnu muistuttaa paikoin avoimuutensa puolesta enemmän puistoa kuin metsää: lehdot, rantaniityt, kangasmetsät, katajaiset karjamaat ja hietikot vuorottelevat. Kihnuun ei kannata viedä kiirettä mukanansa, vaan saarella voi yöpyä. Kenelle: menneen ajan tunnelmasta ja saaristoluonnosta pitäville ekoseikkailijoille. Etäisyys Tallinnasta: noin 170 km. Lisätietoa: www.kihnuvald.ee ja http:// www.unesco.ee/kihnu.pdf Kihnun kesä Kuva Heldy Põlluste 17
Emajoelle ja Peipsijärvelle lotjalla Viikingeillä ja hansakauppiailla oli omat laivansa, mutta moniko tiesi, että Peipsillä ja Emajoella on purjehdittu ihan omalla kauppalaivatyypillä, Peipsin lotjalla, joka soveltui nimenomaan sisävesistöön? Puoleen vuosisataan ei lotjia ollut liikkeellä historiallisesti merkittävän satamakaupungin Tarton vesillä, kunnes vuonna 2006 laskettiin vesille Jõmmu eli uusvanha lotja. Asialla olivat vuonna 2004 perustettu Emajoen Lotjaseura sekä Tarton kaupunki. Jõmmulla voi tilauksesta matkata lyhyemmän tai pidemmän retken hansa-aikaiselle kauppatielle Emajoelle, Suursoon luonnonsuojelualueelle tai aina Peipsille asti. Seuraavana tavoitteena on eri tahojen tuella rakentaa keskus, jossa jatketaan sisävesialusten näytösrakentamista, tutkitaan Viron sisävesiteitä ja niiden historiaa sekä voi tutustua laivanrakennukseen liittyvään perinnekäsityöosaamiseen. Puuvenerakentamisesta ja sen tekniikoista kiinnostuneet voivat tilauksesta vierailla rakennusverstaalla (Ujula 98), jossa on myös Jõmmun kotisatama. Tällä hetkellä rakenteilla on uljas 12-metrinen viikinkilotja. Kenelle: tervantuoksusta pitäville lapsille ja aikuisille, vesille isommilla ryhmillä. Etäisyys Tallinnasta: noin 180 km. Lisätietoa: www.lodi.ee Jõmmu Kuva Margus Uudam 18 Narvan linnoitus Itä-Virossa Narvassa voi aistia idän eksotiikkaa ilman viisumia, ollaan Euroopan unionin laitamilla ja samalla idän ja lännen historiallisilla rajoilla, myös Viron varhaisen asutuksen alueella. Ainutlaatuisesta rajakaupungista muistuttavat joen molemmin puolin olevat linnoitukset: keskiaikainen ritarikunnan klassinen linnoitus Hermanni 50-metrisine tornineen ja suojavyöhykkeineen Viron puolella sekä Ivangorodin 1400 1600-luvun linnoitus Venäjän puolella Narvajokea. Kaupunki on vuoroin ollut lännen etuvartio itää vastaan ja päinvastoin. Samalla Narvan linnoitusta on laajennettu, vahvistettu ja modernisoitu, mutta se ei ole estänyt kaupungin omistajanvaihdoksia: Tanskalta Saksalle, sitten Ruotsille ja Venäjälle. Menneiden valtataistelujen lisäksi Narva on näytellyt keskeistä osaa myös maailmansotien aikana. Vuoden 1918 va-
paussota alkoi Narvasta. Vuonna 1939 puna-armeija marssi Viroon juuri Narvassa, ja vuonna 1944 Narvan kaunis barokkikeskusta tuhoutui puna-armeijan hyökätessä saksalaisjoukkoja vastaan ilmasta. Myös Narvan linnoitus kärsi. Sen korjaaminen aloitettiin 1950-luvulla. Nykyään linnoitus on kaupunkilaisten ja vierailijoiden käytössä, linnoituksen ylätasanne on puistomainen virkistysalue ja linnassa on kaupungin museo. Kenelle: venäjän kielikylvystä ja rajakaupungeista kiinnostuneille. Etäisyys Tallinnasta: noin 210 km. Lisätietoa: www.narva.ee ja http://bastion.narva.ee/ Värskaan Setumaan keskukseen Viron kansan tarinat ja uskomukset heräävät henkiin Kaakkois-Virossa Setumaalla, ja myös Värskan kylpylän myyntivaltit: tervehdyttävä muta ja mineraalivesi sisältävät aineksia kansantarusta: Kalevipoeg joutui paluumatkallaan Suomen neitojen luota kiipeliin. Menninkäisen kynsistä selvittiin, mutta mieskunnon kohottajarohdot päätyivät Lämmi- eli Peipsijärven salmeen, sen veteen ja mutaan. Värskan kylpylä rakennettiin jo neuvostoaikana kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta luonnonvarat eivät ole ehtyneet vaan kävijät ovat elpyneet erilaisissa hoidoissa ja ulkoillessa luonnonkauniissa maisemassa, mäntymetsien tervehdyttävässä ilmassa ja järvenrannassa. Kylpylävieraiden kannattaakin pakata mukaansa kotoisat kävelysauvat. Kokeilla voi esimerkiksi sindoa tai suolahuonetta, lapsille ja vauvoille on omat altaansa. Mieli virkistyy myös tutustumalla setukaiskulttuuriin ja kieleen ennen viron kirjakielen syntyä, mahdatkohan saada selvää? Kenelle: kaikille, jotka kaipaavat bonuspäiviä arjesta jossain ihan muualla. Etäisyys Tallinnasta: 285 km. Lisätietoa: www.setomaa.ee ja www.spavarska.ee Koe saariston sykähdyttävimmät tarinat Saariston Loistoreitti- risteily Bengtskärin majakalle ja Rosalan Viikinkikeskukseen Lähtö Kasnäsista joka päivä 1.6.-31.8. Varaukset ja tiedustelut: 02-4667227 www.bengtskar.fi www.rosala.fi 19
Ystävyystoiminta seurakuntien välillä Suomen kirkko sai mahdollisuuksia solmia uudestaan yhteyksiä Viron luterilaiseen kirkkoon 1960-luvulla. Toisaalta yhteydet hoidettiin korkeimmalla tasolla, arkkipiispojen kesken, toisaalta yksityisten ihmisten kesken epävirallisesti. Vähitellen alkoi syntyä yhteyttä joidenkin seurakuntien välille. Ensimmäisiä tällaisia yhteyksiä olivat esim Paraisten seurakunnan vierailut Viljannissa, Loviisan seurakunnan vierailu Haapsalussa ja Ylöjärven seurakunnan vierailu Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnassa. Toiseen suuntaan ei tietystikään ollut mitään mahdollisuutta matkustaa. Vahvoja henkilökohtaisia yhteyksiä kuitenkin syntyi, ja niitten pohjalle rakennettiin kirkkojen välinen ystävyystoiminta 1980-luvun lopulta lähtien. Perestroika vapautti kirkkojen elämää heti 1980-luvun puolivälistä lähtien. Se oli pääsihteeri Gorbatsovin politiikan linja. Uudistus kiristi kuitenkin Viron kirkon tilannetta tilapäisesti, koska siellä oli voimakas itsenäisyysliike nostanut päätään jo 1980-luvun alussa. Vuosina 1988 92 Suomen kirkossa toimi työryhmä, jonka tehtävänä oli järjestää ystävyyssuhteita sekä Viron että Inkerin kirkkoon. Monet suomalaiset seurakunnat järjestivät matkoja Tallinnaan ja tutustuivat seurakuntiin, mutta eivät tunteneet seurakuntia muualla Virossa. Työryhmä etsi yhteyksiä laajemmalti. Periaatteeksi sovittiin, että yhdellä Viron seurakunnalla voi olla vain kaksi suomalaista seurakuntaa. Viron kirkolla oli neuvostoaikana 142 seurakuntaa. Kirkko säilytti koko ajan perusrakenteensa, ja toimintaa voitiin näin vahvistaa heti, kun siihen oli mahdollisuus. Uuden itsenäisyyden aikana on perustettu n. 40 uutta seurakuntaa. Suomalaiset seurakunnat pystyivät auttamaan paljon uudessa tilanteessa. Ensimmäisenä oli tietysti seurakunnan ja sen jäsenten avustaminen taloudellisesti. Sitten tuli korjaus- ja rakennushankkeitten tukeminen. Kaiken aikaa tietysti saatiin molemmin puolin virikkeitä seurakuntatyön kehittämiseen. Neuvostoaikana monet suomalaiset sanoivat, että tutustuminen virolaiseen seurakuntaan oli vahva hengellinen kokemus. Vainottu kirkko eli syvää hengellistä elämää jumalanpalveluksissa. Mikään muu ei ollutkaan sallittua: kaiken toiminnan piti tapahtua jumalanpalveluksessa kirkkorakennuksen sisällä. Kun ystävyysseurakuntatoiminta pääsi alkuun, tuli heti selväksi, että suomalaiset eivät mene Viroon suurina hyväntekijöinä ylhäältäpäin sanomaan, miten kuuluu tehdä. Kirkko eli Virossa koko miehityksen ajan, ja siltä suomalaisilla oli paljon oppimista. 20
Ystävyysseurakuntatyö on joidenkin seurakuntien kohdalla loppunut tai vaimentunut, mutta paljon tapahtuu edelleen. Vastavuoroisia vierailuja tehdään ja yhtei- siä tapahtumia järjestetään, esim. musiikkitapahtumia tai nuorten leirejä. Varsinais-Suomessa monilla seurakunnilla on toimivia yhteyksiä Viron kirkkoon. Sisko Raitis rovasti, kirkon ystävyysseurakuntatyöryhmän jäsen 1988-92 PYHÄNÄ KANSALLISPYHÄKKÖÖN Jumalanpalvelus tuomiokirkossa joka sunnuntai klo 10 Muita mahdollisuuksia hiljentymiseen Vesper, rukoushetki joka arki-ilta (ma-pe) klo 18. Ehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän rukoushetki ja ehtoollinen Pormestarinkuorissa torstaisin klo 12. Ehtoollisiltakirkko lauantaisin klo 18. 21
Insinööritoimisto TURUN RAKENNUSSUUNNITTELU OY rakennuttamistehtävät kustannusarviot Randell-Yhtiöt Oy suunnittelutyöt rak.luvat ja valvonta Metsäkyläntie 66 puh. (02) 246 2750 20320 Turku fax (02) 246 1007 esko.randell@randell-yhtiot.fi GSM 0400 525 998 Metsäkyläntie 66, 20320 TURKU puh. (02) 246 2900 www.randell.yhtiot.fi Paimion Aikuiskoulutuskeskus yhdistyi Turun Aikuiskoulutuskeskukseen 1.1.2009. Tervetuloa kehittämään osaamistasi entistä osaavampaan ja monipuolisempaan Turun Aikuiskoulutuskeskukseen. Aloita itsesi tai työyhteisösi kehittäminen jo tänään osoitteessa www.tuakk. TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Turku Kaarina Paimio Puh. 0207 129 200 22
Viro-keskuksen henkilökunta esittäytyy: Satu Rautuma, toiminnanjohtaja (Kuvassa vasemmalla) Marge Virak, toimistoharjoittelija (Kuvassa oikealla) Toimistomme palvelee teitä tällä hetkellä sekä suomen että viron kielellä. Tervetuloa! Teretulemast! 23
Työporukat merellä - siinä on tyyliä! Tasokkaita risteilyjä maailman kauneimpaan saaristoon Uutta kesällä! Good morning Turku Yöristeilyjä Kiinteistöpalvelua Turun Akselilla! Ota Yhteyttä Kiinteistöjen hoitopäällikkö Ilkka Heinonen Puh. (02) 275 2146 Akseli Kiinteistöpalvelut Oy... palvelu@akselipalvelut.fi Karvataskunkatu 1, 20610 Turku... Puhelinvaihde (02) 275 2100 Fax (02) 244 5387