3/2014 Tanhuvies 4/2014
Pääkirjoitus Tässä lehdessä Pääkirjoitus 2 Uusi päätoimi aja esi äytyy 3 Kesäjuhlat 4 Suguvastavundu 8 OK opintokeskuksen tuki 10 KEK Folklore missä mennään 11 Balladitanssi 12 Helkajulat 14 Kasareikan 35 vuo skonser 14 Itä Hämeen Kansantanssijat 20 vuo a 15 Kolumni: Pia poh i 16 Pelimannin penkillä Tapani Luhtaranta 17 Pakina: Rytmihäiriöitä 19 Kansallispukuja tuulete in 20 True Finn elokuva 22 Kansallispukukeskuksen kuulumisia 23 Kansantanssi kirjallisuudessa 24 SKY:n strategia 25 Le cia kuoron kisamatka 26 Historian havinaa: Wiipurin laulujuhlilla 28 Lasten nurkka 30 Kansallispukuja myydään 31 Tapahtumakalenteri 34 57. vuosikerta Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Teemu Perheentupa Toimitus: Annuli Perheentupa, Jutta Jaakkola Kuvankäsittely: Pirkko Elo Tanhuviesti/Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00 18.00, ke ja to klo 10.00 14.00 tanhuviesti@kansantanssinyst.fi ISSN-L 1799-1404 Risto Elo Pääkirjoitus Tanhuvies on ainoa suomenkielinen pelkästään kansantanssin alueella ilmestyvä leh lukuun o ama a yhdistysten omia jäsenjulkaisuja. Se kokoaa valtakunnallises alaan lii yvät asiat yhdeksi niteeksi neljä kertaa vuodessa. Tanhuvies on ollut melkein samassa formaa ssa alusta aina nykypäivään saakka. Päätoimi ajat ovat vaihtuneet ja ehkä sisällön painotukset sen myötä. Jokainen on antanut siihen oman panoksensa. Tämä Tanhuvies on uuden päätoimi ajan, Teemu Perheentuvan, ensimmäinen leh ja he siinä näkyy hänen kätensä jälki. Näin on hyvä ja näin pitääkin olla. Vaihtuvuudella saadaan uudet ideat esiin ja toimintaan dynamiikkaa. Mitä enemmän uusia ihmisiä on mukana toiminnassa, sitä enemmän ideat kukkivat joka toimikunnassa ja tapahtumissa. Vaalikokous lähestyy ja hallitukseen valitaan puolet sen jäsenmäärästä, eli kolme henkilöä. Tänä vuonna valitaan myös puheenjohtaja seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Nyt on vaiku amisen paikka. Käy äkää laisuu a hyväksenne ja sanokaa sananne valintojen muodossa. Vaalikokouksessa on tarkoitus hyväksyä SKY:n tulevaisuuden strategia, joka tällä hetkellä on jäsenyhdistyksissä lausuntokierroksella. Strategia antaa toiminnalle suunnan, jota yhdistykset voivat si en käy ää omissa toimintasuunnitelmissaan. Siis tärkeä asia jatkoa ajatellen. Tästä on enemmän ju ua toisaalla lehdessä. Toivotan eroavana päätoimi ajana Teemulle menestystä ja voimia viedä Tanhuvies ä eteenpäin. ISSN 1799-1404 Aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 5, 15, 35 ja 45. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 7, 17, 37 ja 47. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi 2 Tanhuvies 4/2014
Teemu Perheentupa Päätoimi aja esi äytyy Moi, olen Teemu, uusi päätoimi aja. Ajauduin reilu vuosi si en Tanhuvies n säännölliseksi avustajaksi, koska olen aika yleinen näky Döbelninkadulla, jossa vaimoni on SKY:n ainoa vakituinen työntekijä. Ei toimistolla pitkään voi jouten olla, ennen kuin pyydetään hommiin. Leipätyökseni olen etojärjestelmäsuunnittelija Helsingin yliopistolla, ja sitäkin myöten minua on silloin tällöin yhdistyksen taholta konsultoitu erinäisiin projekteihin. Jossain välissä lie tullut keskustelluksi edotuksesta ja Tanhuvies n mahdollisuuksista erityises. Kävi ilmi, e ä ajatukset olivat melko samoilla linjoilla puheenjohtajan ja muunkin hallituksen kanssa. Ja kun yhdistys löytää jonkun hallituksen ulkopuolelta valmiina o amaan töitä niskoilleen, yhdistys toimii nopeas ja määrä etoises. Niin e ä tässä sitä nyt ollaan. Tahdon paino aa, e ä yksin en etenkään lehteä tee. Lähinnä kannan vastuun, e ä leh ilmestyy kun pitää, ja e ä sisältö ka aa ainakin sen mitä hallitukset katsovat tarpeelliseksi. Vanhat avustajat jatkavat kuten ennenkin, ja muutama uusi on houkuteltu mukaan. Erityises on maini ava varsinaiseen toimituskuntaan kuuluvat Pirkko Elo, Ju a Jaakkola ja Annuli Perheentupa, joiden käden jälki, into ja taito lehdessä näkyvät. Kansantanssijana olen ihan noviisi, takana on nyt kaksi vuo a Tanhu Visan polkkakurssista, jonne vaimo houku eli. Esiintymisiä takana on jo kolma akymmentä, e en ainakaan ujo ole, enkä uu a harrastustani häpeä. Viime vuonna aloi n mandoliinin soiton Käpylän musiikkiopiston ryhmäopetuksessa, jo a kansanmusiikkikin tulisi tutummaksi. Minulla on pieni anarkis nen pilke silmäkulmassa, punk sukupolvea kun olen. Kuva: Ju a Jaakkola Tanhuvies 4/2014 3
Kesäjuhla Risto Elo Mikolle kansantanssiharrastus on ykkönen Sääskipolskassa oli mukana ilahdu avas nuori Mikko Kolehmainen, 14 v., joka taisi olla kesäjuhlien nuorin tai ainakin nuorimpia osallistujia. Oletko aikaisemmin käynyt kesäjuhlilla? Nämä kesäjuhlat ovat ensimmäiset. Ehkä olen aiemmin käynyt, mu a en ainakaan tanssijana. Harrastatko muuten kansantanssia? Kuva: Risto Elo Keravalla alkoi 8 vuo a si en nuorten ryhmä, jossa tanssin, sekä nykyään myös Hyvinkään Kansantanssijoiden Rikurilla ryhmässä. Tanssi on mukavaa ja sillai rentoa, e ä siinä ei kilpailla, vaan voi nau a yhdessä tekemisestä. Onko sinulla muita harrastuksia? Onhan mulla fudis, joka on myös yhdessä tekemistä kuten kansantanssi. Mitkä on sun suosikkitansseja? Paritansseista suosikkeja ovat valssi, polkka ja jenkka. Entä kansantansseista? Perinteisistä voisin sanoa, e ä vanhassa vara parempi, mu a kyllä uudetkin koreografiat mielly ävät. Joten molemmat ovat omalta osaltaan hyviä. Mitä mukavaa tulee mieleen kesäjuhlista? Ehdo omas se, e ä kaikki osaavat tanssia Entä mitä vähemmän mukavaa tulee mieleen? Kaipaisin enemmän nuoria mukaan kesäjuhliin. Onhan kyllä pohjoismainen Barnlek, joka on suunna u nuorille. Miksi yleensä kansantanssi ei kiinnosta nuoria? Kansantanssi ei ole tällä hetkellä nuorten keskuudessa mainstreamissa. Muut harrastukset vievät voiton. Onko sulla ehdo aa jotain vinkkejä lanteen parantamiseksi? Koulut pitäisi saada mukaan ja siellä ope aa vaikka ensin lavatansseja nuorille. Siitä olisi hyvä jatkaa perinteen puolelle eli kansantansseihin. Miltä tulevaisuus näy ää? Innostus on kova ja tanssiharrastus ihan ykkönen. Mielenkiinnolla seuraan nuorten ryhmiä, joihin voisi lii yä. 4 Tanhuvies 4/2014
Kesäjuhla Pekka Marin Tanssiseura Heinäkengät kii ää Tanssiseura Heinäkenkien puolesta haluaisin kiittää seuran hallitusta ja jäseniä juhlapäivinä mukana olleita ja talkoisiin osallistuneita kesätapahtumamme Sääskipolskan onnistumisessa. Tei e mahtavan työn ja suurkiitos teille siitä. Juhlasta jäi iloinen ja mieleenpainuva muisto. Valtaisa määrä talkoopäiviä ja järjestelyjä. Pieni ja piskuinen Heinäkenkäjoukko, HYVÄ ME! Kesätapahtuma muutenkin oli ainutlaatuinen näillä leveyspiireillä ja toivo avas joskus se voidaan uusia uusin ajatuksin ja niin, e ä saisimme enemmän paikallista osaamista tuotua esille. Suurin kiitos Hotelli Ivalolle tapahtumien keskipisteen järjestelyistä. Joustava ja yhteistyöhaluinen henkilökunta on kiitoksensa ansainnut. Ole e saaneet lähtemä ömän vaikutuksen palveluistanne paikalla olleille. Iso kiitos myös Kuljetusliike Pasmalle loistavista kuljetuksista to ja su välisinä päivinä. Juhlakulkueen liikenteenvalvojille ja EA ryhmälle iso kiitos suojelusta. Kiitos Hotelli Kultahoville Inarin mai avista ruuista ja Sajokselle loistavasta konser paikasta ja Jannelle äänentoistosta. Sydämellinen kiitos Sirkka Mansikka Aholle Sääskipolska logosta ja Similän Ahdille Sääskipolskasävellyksestä ja kaikille meitä au aneille ja tukeneille yri äjille, yrityksille, järjestöille ja yksityisille henkilöille: Ivalon Taimituvalle, S Market Vaskoolille, Sotkalle, Ivalon Rajasähkölle, Ivalon Taksille, River Campingille, Näverniemen Leirintäalueelle, Hotelli Kultahipulle, Saariselän majoitusliikkeille, Tmi Rakennus Pietulle, Ivalon ala asteelle, Ivalon Lukiolle, Rau alle, Extra pisteelle, Ramiren lle, KädenTaitajille, Kaija ja Nils Heikki Paltolle, Raili Kois selle, Inarinjärven risteilyporukalle, urheilukentän pojille Mikolle, Per lle ja Jyrille, Inarilaisen toimitukselle, Radio Inarille, Lapin Radioon Jarmolle ja Juhanille, Inarin kunnalle, Rii a Maukoselle, Ka Säkkiselle, Reijo Timperille, tapahtuman suojelijalle Mar Salolle, Jyrki Rasmussenille, Nordicalle, Puuliitolle, Jukan ja Karin kuljetukselle, Inarin Kiinteistölle ja ennenkaikkea Tanssiseura Heinäkenkien talkoolaisille: Piikulle, Ninalle, Ullalle, Kaijalle, Arjalle, Railille, Rauhalle, Tarmolle, Tapanille, Esalle, Anulle, Eijalle, Jukalle, Sirkalle, Salmelle, Kimmolle, Reijalle, Ainille, Petrille, Ennille, Lauralle, Marja Liisalle, Marita Riestolelle, Arja M:lle, Raijalle, Tuulalle, Sakarille, Strandin Joukolle, Sanilan Tanjalle ja Pohjolan Osuuspankille. Kiitokset myös ivalolaisille bändeille Golden Riverille, Lapin Tähdelle, Petrille ja Tönkille, Jukka Huhtamellelle ja Lauri Tammelelle, Satu Aikiolle, Heikki Nikulalle, Ellelle ja Iitalle, Ivaloisille, Irja Jefremoffille ja Simolle, Tuomolle ja, Jarille ja kuorolle, Aleniuksen Hannulle ja Ma lle, Seve n ja Keväjärven Kol aryhmälle ja kaikille tanhuryhmille ympäri suomea ja Pasvikin ja Sör Varangerin esiintyjille. Kiitos SKY:lle, e ä saa in järjestää tämä juhla. Tanhuvies 4/2014 5
Kesäjuhla Ju a Jaakkola Kaksi hy ystä yhdellä iskulla yhteenveto Sääskipolska kesäjuhlan ne palau eista SKY:n vuotuiset kesäjuhlat järjeste in Ivalossa 5.-8.6. Pohjoinen tapahtuma oli nime y tänä vuonna Sääskipolskaksi. Kesäjuhlista oli mahdollisuus antaa ne ssä jälkikäteen palaute a. 36 henkilöä käy tätä mahdollisuu a hyväkseen. Yleises o aen palaute oli posi ivista. Erityises kiitel in tapahtuman järjestämistä Ivalossa. Eräs palau een antaja osuvas mainitseekin tappaneensa kaksi hy ystä yhdellä iskulla saaneensa kesälomamatkan pitkästä aikaa pohjoiseen Suomeen ja hyvät kesäjuhlat. Juhlien ajankohta ja paikkakunta tävällisellä asenteella. Majoitusjärjestelyitä paikallisessa hotellissa pide in yleises toimivina, Juhlien järjestämistä aikaisin kesällä kiitel in useissa palau eissa. Säät koe in suosiollisiksi, eivätkä vaikka koulumajoituksen yhteisöllisyy äkin kaipail in. Bussikuljetukset toimivat täsmällises ja hyttysetkään kiusanneet tapahtuman nimestä ne oli hyvin järjeste y. huolima a..kesäjuhlat olivat nimensä mukaises hyvä kesän aloitus ja samalla onnistunut päätös harjoituskaudelle. Päällekkäisyys Kaikki meni kyllä niin nappiin ku vaan voi Ainoastaan aikuisryhmien mukanaolo teki menosta mutkatonta. Toisaalta, lapsiryhmien mukanaoloa Lohjalla järjestetyn Suguvastavundu tapahtuman kanssa oli toki harmillinen. kaiva in: SKY:n jäsenyhdistysten tanssijoiden keski ikä alkaa olla jo melko korkea. Lapsia ja nuoria pitäisi saada mukaan toimintaan, jo a kansantanssin tulevaisuus saataisiin turva ua. Onko kym Kesäjuhlien ja muiden kansantanssitapahtumien sijoittamista ympäri Suomea pide in eri äin hyvänä asiana. Pitkät etäisyydet saa avat karsia menen vuoden päästä tapahtumassa enää osano ajia? osallistujia, mu a toisaalta tämänvuo sten juhlien etuna pide in nimenomaan in imiä tunnelmaa, joka syntyi pienen paikkakunnan ja Ohjaajapalaverin nimi koe in harhaanjohtavaksi, jos se on tarkoite u muillekin melko vähäisen osallistujamäärän ansiosta. Ivalo on varsinkin eteläsuomalaisille eksoo nen paikka, valssilla aloteta Eiköhän se mennä tosta joten siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa tapahtuman ulkopuolellakin. Lisäksi juhlat oli tehty paikkakunnan näköisiksi. Järjestelyt Järjestelyt hoituivat lappilaisella rennolla meiningillä. Vieraat ote in vastaan iloisella ja ys vastuuhenkilöille. Toisia palau een antajia rentous ja lupsakkuus alkoi jo hermostuttaa, välillä olisi kaiva u jämäkämpää ja juhlavampaa ote a. Tiedotus Tapahtuman näkyvyys paikkakunnalla oli vähäistä. Paikallisille edotusvälineille ja paikkakuntalaisille 6 Tanhuvies 4/2014
Kesäjuhla oli anne u tapahtumasta liian vähän etukäteis etoa. Myös edotus ennen juhlia koe in joissain palau eissa puu eelliseksi. Tietojen selvi äminen vaa liikaa oma aloi eisuu a ja ak ivisuu a. Ilmoi autuminen ne sivulla oli tehty helpoksi. Ken äharjoitukset ja kurssit Pia Pyykkisen ken äohjelmaa kiitel in. Pelimannien puu uminen ja äänentoiston huono toiminta harjoituksissa oli eri äin harmillista. Tapahtuman aikana järjeste in kolme kurssia: katrillikurssi, kolttasaamelaisten tanssien kurssi ja norjalaisten tanssien kurssi. Kiinnostavimmaksi koe in kolttasaamelaisten tanssien kurssi. Osallistujat kii elivät sisältöä mielenkiintoiseksi, joskin liian teoria ja historiapainotteiseksi. Retket ja muut tapahtumat Illanvietoissa oli hyvä tunnelma. Erityises Kulttuurien kohtaaminen konser a Sajoksessa, Inarissa kiitel in palau eissa paljon. Tapahtuman aikana järjeste in kolme retkeä: Lemmenjoen retki, risteily Inarinjärvelle ja pa koin a Saariselällä. Osallistujat olivat tyytyväisiä retkiin kaiken kaikkiaan. Niissä näkyi mukavas kesäjuhlapaikkakunnan sijain ja erityispiirteet. Kulkue ja pääjuhla Kulkueen järjestäytymiseen oli vara u liikaa aikaa koleassa säässä. Kulkueen järjestäytymiseen kaivat in enemmän ihmisiä organisoimaan sitä ja nosta amaan yhteishenkeä. Ku pääsis vaan Elävää musiikkia kaiva in. Kenttäohjelma sujui tanssijoilta hyvin. nukkumaan Pääjuhlapaikka sai kiitosta, vaikka katsomo olikin pieni. Kolealle ilmalle ei SKY:n hallituskaan mahtanut mitään, mu a kesäjuhlien järjestänyttä paikallisyhdistystä Heinäkenkiä kiitel in sitäkin lämpimämmästä tunnelmasta. Erityises Pekka Marinin oma henkilökohtainen panostus juhlan onnistumiseksi maini in erikseen useassa palau eessa. Kuva: Ma Lankinen Tanhuvies 4/2014 7
Suguvastavundu Seija Ulenius Sukukansat koolla Lohjalla Suguvastavundu-kul uuripäiviä viete in Lohjalla 6-8.6.2014. Alkukesän epävakaisesta säästä huolima a saimme vie ää juhlamme aurinkoisessa ja sopivan lämpimässä säässä. Sukulaiskansojen ryhmät saapuivat perjantai -iltapäivän ja illan aikana. Kaikkiaan vieraita oli 130 henkeä Udmur asta, Mordvasta ja Karjalasta. Lauantaina juhlat aloite in kulkueella Lohjan torille jossa jokainen ryhmä esi lyhyen ohjelman. Kulkueen saapuessa olivat Nummen Tanhupelimannit vastassa soi aen Vanhaa marssia Lohjan seudulta. Udmu asta, läheltä Izevskin kaupunkia, oli tullut kaksi ryhmää, Marzan ja Vujuis. Marzan on ollut kerran aikaisemminkin vieraanamme. Heidän ohjelmistoonsa kuuluu sekä udmur alaisia e ä venäläisiä kansanlauluja ja tansseja. Uutena tuttavuutena tuli Aru Lih brä ryhmä Mordvasta, Levshan kylästä. Vanhat tu avamme Karjalasta, Tshalnasta, oli suomenkielisiä kansanlauluja ja populaarimusiikkia esi ävä Tuomi kuoro ja tällä kertaa mukana oli myös lasten ryhmä Alie Parusa, sekä karjalankielisiä lauluja esi ävä Besedaine. Petroskoin läheltä Essoilasta oli tullut Sjamozerjeryhmä joka koostui mummo ja vaari ikäisistä esiintyjistä. Petroskoista tuli myös Karjala tanssiryhmä, jossa oli nuoria tanssijoita. Tämän ryhmän on v. 1961 perustanut Helmi Malmi, monelle tutun Viola Malmin äi. Ryhmän ohjelmistoon kuuluu karjalaisia, vepsäläisiä ja inkeriläisiä tansseja. Avajaisissa järjestäjiä edus Nummi Pusulan Tanhuujien nuorten Tanhuhamsterit ryhmä. Lohjan torin yleisö oli posi ivises yllä yny ä monipuolisesta ja värikkäästä ohjelmasta, josta moni ei etukäteen ennyt mitään, vaikka paikallisissa lehdissä oli ollut ju ua ja ilmoituksia moneen kertaan. Hetken aikaa tori oli iloisen laulun, Kuva: Seija Ulenius 8 Tanhuvies 4/2014
Suguvastavundu musiikin ja värikkäiden asujen sävy ämä. Lavaesiintymisen jälkeen ryhmät kiertelivät myyn kojujen välissä iloises laulaen. Väli ömäs toritapahtuman jälkeen kaksi ryhmistä, Vujuis ja Aru Lih brä, menivät esiintymään Lohjan Palvelukeskuksen asukkaille. Halusimme viedä iloa myös heille, joiden ei ole mahdollista tulla mukaan tapahtumiimme. Kuva: Seija Ulenius Mukana oli myös karjalankielistä nukketea eria esi ävä Sisilisko tea eriryhmä. Ryhmä koostui karjalan kieltä opiskelevista nuorista. Heillä oli omat teatteriesityksensä sekä lauantaina Lohjalla e ä sunnuntaina Pusulassa. He esi ävät Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan karjalan kielellä. Sisilisko nukketeatteri on peruste u 2005. Se pyrkii edistämään karjalan kielen opiskelua ja kielen vaalimista mm. popularisoimalla sitä ja lisäämällä sen tunnettuu a. Illalla oli si en konser Lauren us salissa. Kaikki ryhmät esiintyivät ja nyt suomalaisia edus Tanhuhamstereiden lisäksi aikuisten Talkkuna ryhmä. Ohjelmassa kuul in laulua venäjän, karjalan ja suomen kielellä ja näh in hienoja tanssiesityksiä. Yleisöä vaan oli kovin vähän. Jostakin syystä tämän tapaiset juhlat kiinnostavat yleisöä vasta jälkeenpäin kun mukana olleet kertovat miten hienoja esitykset olivat. Ennen konser a Lauren us salin aula täy yi esi ely ja myyn pöydistä, joilla oli vieraiden tuomia kauniita käsitöitä nähtävänä ja myytävänä. ssa. Jokaiselle heistä Elias Lönnrot ja hänen työnsä oli tu u Kalevalasta, mu a hyvin usealle heistä oli yllätys e ä Lönnrot oli syntynyt täällä. Vuorossa oli myös ryhmien vierailuja Nummen ja Pusulan Vanhainkodeissa. Ruokailujen ja kahvi elun jälkeen ryhmät läh vät koh Helsinkiä, josta he läh vät risteilylle vie äen päivän Tukholmassa ja esiintyivät sekä meno e ä paluumatkalla laivalla. Ohjelman ja järjestelyjen puolesta juhlamme onnistuivat loistavas. Mukana oli myös erinomainen joukko talkoolaisia pitämässä huolta, e ä asiat sujuivat hyvin ja ruokaa rii. Taloudellises juhla on ollut todella raskas järjeste ävä koska noin ison joukon majoitus ja ruokailu maksavat melkoises. Kul uurinvaihtoon kuuluu, e ä vastaano ava osapuoli maksaa juhlien aikaisen ylläpidon osallistujille. Avustuksia tällaisen juhlan järjestämiseen tulee todella niukas. Siitäkin huolimatta työ ehdo omas kanna! Sunnuntaina ryhmät siirtyivät Lohjan keskustasta Nummi Pusulan alueelle Tavolaan. Matkalla he pääsivät tutustumaan Paikkarin torppaan Samma Tanhuvies 4/2014 9
OK opintokeskus Annuli Perheentupa Miksei raha kelpaa? SKY maksaa vuosi ain 1000 OK opintokeskuksen jäsenmaksua. Sitä vastaan SKY:n ja KTNL:n jäsenyhdistykset voivat saada tukea omaan toimintaansa. Jostain syystä vain pieni osa yhdistyksistä käy ää tätä mahdollisuu a hyväkseen. Kohta aletaan olla siinä lanteessa, e ei tuon kalliin jäsenmaksun maksaminen enää kannata. Jäsenyhdistyksiltä tulleen palau een mukaan tuen hakeminen on liian hankalaa. OK opintokeskus järjestää vuosi ain eri puolilla Suomea useita maksu omia kursseja, joilla neuvotaan miten tukiasioita hoidetaan. Myös toimistolta saa apua. Opintojaksotukea voi saada Kurssien järjestämiseen max 24 oppitunnilta, kuitenkin enintään 55% koulutuksesta koituvista kuluista. Kun esim. viikoi aisista harjoituksista koituu vuokra palkka tai matkakorvauskuluja, niistä voi saada opintojaksotukea. Huom! Opintojaksotuen saamista varten pitää aina ensin olla yhteydessä SKY:n toimistoon, sillä tunteja myönnetään vain erikseen anottava määrä kullekin vuodelle. Jos ryhmä on niin onnellisessa asemassa, e ei harjoituksista koidu kuluja, se voi sil saada vertaisopintoryhmätukea 3 euroa tunnilta. Vertaisopintoryhmätukea voi hakea suoraan OK opintokeskukselta ilman yhteydeno oa SKY:n toimistoon. OK opintokeskus järjestää myös monenlaista koulutusta yhdistystoimijoille. Koulutukseen kannattaa osallistua. Osa siitä on ilmaista ja maksullinenkin koulutus on edullista. Lisäksi OK opintokeskuksen sivuilla on ka ava etopake yhdistystoiminnasta ja koulutuksen järjestämisestä. Kuva: Ju a Jaakkola SKY:n pitää jä ää hakemus ensi vuoden opintojaksotunneista 19.9. mennessä. Jos halua e saada opintojaksotukea ensi vuonna, ilmoi akaa toimistoon viimeistään 18.9. kuinka paljon tunteja tarvitse e ensi vuo a varten. 10 Tanhuvies 4/2014
KEK ja Folklore Suomi Finland Rii a Kangas KEK ja Folklore, nyt mennään! Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskuksen ja Folklore Suomi Finlandin yhdistyminen etenee syksyllä. Uusi järjestö aloi aa toimintansa vuoden vaihteessa. Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskus (KEK) oli aiemmin nimeltään Kansanmusiikin Keskusliitto. Uusi nimi ote in käy öön vuonna 2006. Vuoden 2015 alusta alkaen toisen alan keskusjärjestön Folklore Suomi Finlandin toiminnot yhdistetään osaksi KEKin toimintaa. Nimi vaihtuu taas ja uudeksi nimeksi tulee Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus (edelleen siis KEK). Samalla toiminta laajenee erityises kansainvälisen yhteistyön osalta. Uuteen järjestöön kuuluu 20 jäsenyhdistystä, mukana myös Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ja Kansantanssinuorten Lii o. Järjestön tehtävänä on edistää kansanmusiikkia ja kansantanssia, sekä näihin lii yviä soi nrakennusta ja puku ja tapaperinne ä. Lisäksi tehtävänä on edistää näiden alojen asemaa ja merkitystä kansallisen kul uuripoli ikan osana sekä koordinoida jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppanien kansainvälistä yhteistyötä ja huoleh a kansallisesta yhteistyöstä. Edistämiskeskuksen toimialueena on koko Suomi. myös uusi hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) enintään kymmenen (10) muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Kansanmusiikin ja kansantanssin tasavertaisuus huomioidaan hallitusta koo aessa. Vuoden 2015 teemana on Kaikki pelaa. Jokainen on tervetullut soi amaan ja tanssimaan kokemuksesta ja iästä riippuma a. Teemaa voidaan käsitellä myös toimivuuden kannalta, kaikki pelaa, kaikki toimii. Ensi vuoden aikana jäsenjärjestöt suunni elevat myös Riemuvuosi 2016 tapahtumia yhteistyössä muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Folklandia risteilyllä 9. 10.1. julkistetaan Vuoden Wäinö. Yhdistyksiltä toivotaan erityises tämän vuoden Polkka teemaan lii yviä nimiehdotuksia. KEKin ja FOLKLOREN yhdistyessä myös säännöt uudistetaan. Ne ovat olleet lausuntakierroksella kaikissa jäsenyhdistyksissä kevään aikana sekä KEKin ja FOLKLOREN hallituksissa. Säännöt ovat olleet Paten ja Rekisterihallituksessa esitarkistettavina ja ne tullaan hyväksymään syyskokouksessa 2.10.2014. Syyskokouksessa valitaan Tanhuvies 4/2014 11
Balladitanssi Teemu Perheentupa Balladitanssi tuli Suomeen Kansantanssi- ja musiikkirientojen kävijät ovat tänä kesänä ehkä törmänneet balladitanssiin ja Balladitanssijoihin, jotka ovat esiintyneet paitsi Helsingissä, myös Sääksmäellä Ritvalan Helkajuhlilla sekä Kaus sella. Ryhmää vetää Maija Karhinen-Ilo. Maija on syntyperäinen helsinkiläinen kansanmuusikko, joka valmistui Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolta 1996. Hän työstää parhaillaan taiteellista tohtorin tutkintoa, jonka aiheena on balladit. Istutaanpa hetkeksi alas kuuntelemaan Maijaa; naista balladitanssien takana. Mikä balladitanssi? Balladi on keskiajalla syntynyt kertovan kansanlaulun laji, joka kehi yi ritarirunoudesta. Balladi sana vii aa tanssiin (ballare = tanssia), ja niitä laulet inkin usein ketjussa samalla tanssien. Samanlaista ketjulaulutradi ota on tava u myös Inkerissä, jossa kalevalaisia runoja on laule u samalla tanssien. Balladeille on tyypillistä dialogi ja draama. Ne kertovat tarinan, jonka päähenkilöillä on jonkinlainen ris riita. Kohtalonomaisuus, rakkaus ja kuolema ovat keskeisiä aiheita. Balladit levisivät ensin kansanlaulujen tapaan suullises. Keskiajalla balladeita levi vät mm. amma maiset muusikot, leikarit, joilla oli hyvin monipuolinen muusikkokuva. Myöhemmin lauluja opi in myös arkeista, joita laulujen sepi äjät ja helppoheikit toreilla myivät. Balladit ovat voineet perustua oikeisiin tapahtumiin, tai vaikka kirkollisiin legendoihin. Esimerkiksi ne balladit, joita Färsaarilla lauletaan, kertovat mm. vanhojen saagojen tapahtumia. Mu a kuten kansanlaulut yleensä, niin balladitkin ovat levitessään synny äneet uusia versioita. Skandinaavista perinne ä Balladeja tanssi in keskiajalla erityises Skandinaviassa. Balladit merkitsevät mm. ruotsalaisille samaa kuin kalevalainen laulu meille. Se on heille vanhinta kansanlaulukerrosta ja siksi paljon tutkittua. Siellä on jo 1500 luvulla merki y muis in kansan suussa kulkeneita versioita, vaikka pääosin niitä tallenne in vasta 1800 luvulla. Suomeen balladitanssi ei kunnolla rantautunut, koska meillä oli niin vahvana oma kalevalainen runous ja melodiikka. Koska täällä ei omaksu u balladien musiikkia, vaan tarinat siirtyivät kalevalaiseen muotoon, niin tanssielemen jäi samalla myös pois. Laulun, liikkeen, tarinan ja yhteisöllisyyden voima Balladitanssi, jota ryhmäni kanssa olen päässyt tekemään, on valtavan antoisaa ja hauskaa. Kuten kaikkiin tohtorikonser eihini, niin myös viimeisimpään Balladitanssit konser in tein paljon taustatutkimusta. Yhdiste ynä luovaan kokeiluun syntyi tapa laulaa suomalaisia balladeja keskiaikaisen balladitanssin hengessä. Olen tavallaan tuonut balladitanssin 700 vuoden viiveellä Suomeen 12 Tanhuvies 4/2014
Balladitanssi jos puhutaan suomenkielisestä kentästä. Suomenruotsalaisten parissa balladitanssia on viime aikoina myöskin harraste u. Balladitanssi on tullut jäädäkseen, sen olen balladitanssiryhmältä ja keikoilta tulleesta palau eesta huomannut. Balladitanssissa on sellainen yhteisöllisyyden voima, joka tuntuu hyvältä. Ja se kiinnostaa ihmisiä. Laulun ja liikkeen yhdistelmä on vaan niin hieno ju u! Laulu vapau aa liike ä ja liike vapau aa laulua. Ja siihen lii yy yhdessä tekeminen, niin e ä oma minä jää vähän sivuun. E ä tässä me ketjussa mennään, kaikenlaiset ihmiset, tarinoiden äärellä... Tarinan avulla myös irrotaan arjesta, mikä on aina ollut kansantanssin ja musiikin tarkoitus. Olen käy änyt tavallisia suomalaisia balladeja, joita on siis aiemmin laule u vain kertovina lauluina, ja vähän uudelleenkäsitellyt niitä. Otetaan vaikkapa Oolannin sota, joka on vähän meidän vas neemme färsaarelaisten lauluille sotakuninkaista, ja on kaikille ihan tu u. Lisätään siihen tanssielemen niin tarina lähtee ihan uudella tavalla elämään, ja siihen tulee huumori ja hauskuus mukaan. Balladitanssista ja tulevista tanssi laisuuksista etoa: balladitanssi.wordpress.com Kuva: Jorma Airola Tanhuvies 4/2014 13
Tapahtumia Annuli Perheentupa Ritvalassa huude in helkaa Jo si en maailmakin loppuu, kun Ridvalan helka ja Hui ulan vainio, kirjasi Elias Lönnrot ylös sääksmäkeläisen sananparren vuonna 1831. Helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla. Kuva: Jorma Airola Sääksmäen Ritvalan kylässä on mahdollises jo esikris llisiltä ajoilta periytyen viete y helluntaina Helkajuhlaa tai pelkkää Helkaa. Yksimielisyyttä Helkajuhlan tarkasta iästä tai alkuperästä ei ole, mu a siinä näkyy piirteitä sekä pakanallisista riiteistä e ä katolisista uskomuksista. Pohjimmiltaan kyse on ollut kevät ja hedelmällisyysrii stä, jolla varmistetaan tulevan satokauden onni. Kuva: Jorma Airola Juhlan y men muodostaa naima omien ty öjen kulkue, joka kulkee kalevalami aisia helkavirsiä laulaen kylän teitä ris nmuotoista rei ä. Kulkue pää yy peltojen takaiselle mäelle, jolla nykyisin kohoaa Ritvalan Nuorisoseuran talo. Täällä neidot muodostavat piirin, jossa he laulavat kesken jääneen virren loppuun. Muinoin on myös polte u helavalkeita, joihin lii yvistä leikeistä on säilynyt muis inpanoja. Nykyaikaista Helkajuhlaa on viete y vuodesta 1904 läh en. Neitojen kulkueen jälkeisessä ulkoilmajuhlassa esitetään tanhuja, musiikkiesityksiä ja pidetään juhlapuhe. Helkajuhlan järjestelyistä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura jo vuodesta 1910 läh en. Vaikka Helkajuhla on paikallisjuhla, sinne saapuu väkeä myös kauempaa. Tänäkin vuonna esiintyjiä ja katsojia saapui mm. Helsingistä ja Jyväskylästä. Sirpa Jokisalo Kasareikka pi 35 vuo sjuhlakonser n Tanhuseura Kasareikka vie ää tänä vuonna 35 vuo sjuhliaan. Seura peruste in 23. huh kuuta 1979. Juhlavuoden kunniaksi järjes mme Kuusankoskella juhlakonser n 30.3. Konser ssa esiintyi tanhuseuran oman tanssiryhmän ja pelimanniyhtye Karelan lisäksi joukko vierailijoita. Tanhuja esit vät Itä Hämeen Kansantanssijat sekä Kotkan Kansantanssijat. Kuva: Sirpa Jokisalo 14 Tanhuvies 4/2014
Tapahtumia Kasareikkalaisten oma ohjelma koostui sekä tanhuista e ä uudemmista koreografioista. Myös Karela esi perinnekappaleiden lisäksi omaa tuotantoa. Muusta musiikillisesta annista huoleh vat kouvolalainen Vokki yhtye ja kanteleryhmä Pirtakat. Yleisöä oli tuvan täydeltä ja tunnelma sananmukaises lämmin. Monet tapasivat tu uja vuosienkin takaa ja iloisia jälleennäkemisiä oli runsaas. Konser in oli vapaa pääsy ja siitä jäi mukavat muistot. Sydämelliset kiitokset vierailijoille, onni elijoille ja konser vieraille! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tuomo Seppänen Heinolassa tanhu u 20 vuo a Heinolalainen tanhuseura Itä Hämeen Kansantanssijat ry tanssahteli huh kuussa perinteiset iltamansa juhlallisissa merkeissä. IHKT juhlis 20 vuo sta toimintataivaltaan pistäen jalalla koreas Heinolan kauniissa VPK talossa. Kuva: Tuomo Seppänen Illan ohjelma tarjosi salintäyteiselle juhlayleisölle katsauksen seuran toimintaan sanoin ja tanssikuvioin. VPK talon esiintymislavalla näh in juhlakalun esitysten lisäksi useita vierailevien tanssijoiden esityksiä. Lahtelainen nuorisoryhmä Ellit ja Eemelit edus vat juhlassa jälkikasvua. Toisen pään tanhuajia edus Lahden eläkeläisten ryhmä nimeltään Vieläkin Virtaa. IHKT tarjosi vierailleen muutaman ennennäkemättömän ja kuuluma oman esityksen, kun Heinolan Mieslaulajat säes tanssijoita orkesterin lisäksi. Kai Kirikin kipparoima mieskuoro onnistui säätämään soin nsa tanssimusiikin vaa musten mukaan ja kokeilu kirvoi katsomosta yhdet illan raikuvimmista aplodeista. Toinen harvoin kuultua musisoin a edustava ohjelmanumero juhlassa oli Maarit Arvalan ja Esko Saran due ona kanteleella ja mandoliinilla näppäilemät kansanmusiikkikappaleet. IHKT kasaa kansantanssijat paitsi Heinolasta, myös lähi enoon kunnista, Pertunmaalta, Hartolasta ja Sysmästä ja seuran jäsenmäärä pyörii siinä 50:n nurkilla. Suppea jäsenmäärä koostuu ak ivisista tanhuajista, sillä 20 vuo sjuhlissa lavalle kiipesivät esiintymään lähes kaikki vireän seuran neljästäkymmenestä ak ivista. IHKT:n juhlapäivä ei sujunut kokonaisuudessaan tanssien, sillä ansioituneet seuran jäsenet kukitet in ja heille myönnetyt SKY:n ansiomerkit kiinnitet in kansallispukujen rinnuksiin. Liiton ansiomerkillä palki in Heli Auvinen, Heli Hakokivi, seuran nykyinen puheenjohtaja Merja Huvinen, Jaakko Järvinen, Otso Pollari, Sanna Saarinen, Pert Sarkkinen, Sinikka Virtanen, Per Virtanen ja Veikko Vesalainen. Ansiomerkkisade ei loppunut tähän, vaan juhlivan seuran oma ansiomerkki löysi ensä useiden seura ak ivien rintapieleen. Tanhuvies 4/2014 15
KOLUMNI: PIA POHTII Pia Pyykkinen Oikeaa kansantanssia Tänä vuonna tulee minun osaltani täyteen 40 vuotta kansantanssia. Taustani on vahvas SKY:läinen. Sen ajatusmaailmaan olen kasvanut ko seurassani ja siinä olen itseni kotoisaksi tuntenut. SKY:läisyys laskee harteille helpos "perinne poliisin" viitan, perinnepoliisit osaavat Tanhuvakan ulkoa. Pomarkun vuorot heiltä tulee selkärangasta ja he etävät montako polkkaa on Ahvenanmaalaistytön B osassa uudessa painoksessa. He osaavat lähteä aina oikealla jalalla ja korjaavat, jos vahingossa ole e o aneet vyötäröo eet polskaotteen sijaan. Si en ne vielä pu elevat sopiviin väleihin pari tanhugurun nimeä. Niiden, jotka ovat kuulema niin käskeneet tehdä, ja joiden ohjeita vastaan ei voi pulikoida. Perinnepoliisit varjelevat "oikeaa kansantanssia", näinhän se on aina menty. Onko se si en kansantanssia, e ä kaikki menevät prikulleen samalla tavalla? Kädet ovat kaikilla samalla tavalla nyrkissä vyötäröllä ja peukalo piilossa? Käännytään juuri kahdeksan jälkeen ja vuoro alkaa repriisin alusta? Jos omaksi ilokseen tanssii, niin onko sillä väliä lähteekö vastuuseen vasemmalla vai ulkojalalla? Tai onko se käsi koko ajan nyrkissä vyötäröllä? Tai jos siinä Hollalan polkassa ei mentäiskään enkeliskakiertoa kuten kirjassa vaan vaikka paripyörintä siihen kohtaan, kun ne pienet eivät ole vielä opetelleet enkeliskakiertoa. Tekeekö siinä suuren synnin? Kun tanssimme omaksi iloksi harjoituksissa, illanvietoissa, kesäjuhlilla, kotona, missä nyt kukakin tanssahtelee, niin siinä on minusta mukana myös jokaisen oma versio tanssista. Toinen pojista hypähtää korkeammalle kuin toinen karkelossa, joku tytöistä ei kä elyssä annakaan kä ä sille tyhmälle pojalla. Tanssivuosien kar uessa jollakin saa aa polkka madaltua vaihtoaskelikoksi, ja ylenmääräinen pyörähtely vaihtuu arvokkaaseen suoraan kulkemiseen. Nuorisojoukko taas illanvietossa saa aa innostua polkemaan jalkaa ja ihan omilla rytmeillään. Tanssimme omaa tanssia yhdessä muiden kanssa ja ohjeita soveltaen siihen hetkeen. Tanssiemme esikuvat aikanaan ovat nekin olleet aikansa ja paikkansa versioita. Muis inmerkitsijä on ken es osunut paikalle sa umalta ja tänään on tanssi u näin. Liekö syynä ollut uusi pelimanni, joka ei ihan muistanut jokaista askelta edellisestä pitäjästä. Muis inmerkitsijän muis inpanoista joku toinen on oman versionsa paine avaksi tulkinnut. Jos minun pitäisi valita kumpi on "oikeaa kansantanssia", niin minä valitsen tuon illanviettotanssin. Annan sen valinnanvapauden lähtöjalasta mieluus tanssijalle, rohkaisen itse päättämään pyörähtääkö vai ei. Nau maan tanssista tanssina yhdessä toisten kanssa mu a omana itsenäni. Ivalon kesäjuhlilla sain kunnian seurata kansantanssia isoilla kirjaimilla. Kol en katrilli Sajoksen konser ssa oli minun reissuni kallein hetki. Kehtaan tunnustaa, e ä katsoin esitystä kyyneleet silmissä. Kukaan ei lähtenyt repriisin alusta, vanhemmat ohjasivat nuorempia tanssin lomassa, tanssiotteet olivat jokaisella omansa. Musiikkikaan ei loppunut kun tanssi loppui. Kukaan ei ollut miet nyt valmiiksi kuvioiden vaihtelua esityksen elävöittämiseksi. He olivat tanssineet sitä katrillia kymmeniä, satoja jos ei tuhansia kertoja omaksi iloksi juhlilla, kotona, kylällä. Ei yleisölle vaan itselle. Tällä kertaa tul in nyt tanssimaan tänne, kun pyydet in. Minulle se oli oikeaa KANSANTANSSIA, ihan aikuisten oikeas isoilla kirjaimilla. 16 Tanhuvies 4/2014
Pelimannin penkiltä Marja ja Esa Nick Pelimannin penkillä: Tapani Luhtaranta Helsingin Kansantanssin Ystävät kutsui 50-v -juhlassaan uudeksi kunniajäsenekseen Tapani Luhtarannan. Luhtaranta on mies, joka on nähty uskollises säestämässä HKY:n kansantanssiryhmiä harjoituksissa, esityksissä ja matkoilla. Harjoituksissa hän soi aa yksin, esityksissä vaihtelevas yhden tai useamman muun säestäjän kanssa. HKY:n historiikkikirja mainitsee Tapanin ensi kertaa säestäjänä jo vuonna 1970. Säännöllinen säestys alkoi v.1976. Lisäksi Luhtarannan trio on tanssi anut Merimelojien lavatanssijoita lukuisina kesinä aina pari-kolme kertaa kesässä. Kysytäänpä, millainen mies haitarin takana istuu. Milloin ja miten soi aminen tuli elämääsi? Lapsuudenkodissa vanhin veljeni soi haitaria, ja kun hän ei ollut kotona, pääsin näpelöimään hänen haitariaan ollessani reilun kymmenen vuoden ikäinen. Kotona oli myös urkuharmooni. Isä soi sitä joskus ja lauloi kansanlauluja mielellään. Haitari kiinnos minua kuitenkin enemmän. Nuo t opin kansakoulussa. Kun isoveli muu pois kotoa, haitariharjoituksiini tuli tauko. Kuudentoista iässä hankin oman haitarin. Samana vuonna muu n Helsinkiin ja kävin kysymässä Mar Jäppilältä, kuka voisi ope aa minulle harmonikansoi oa. Sain ope ajakseni aluksi Helge Pahlmanin. Si en os n uuden haitarin Lasse Pihlajamaalta, joka antoi samalla muutaman yksityistunnin. Opettajakseni vaihtui Aaro Kurkela ollessani kahdeksantoista ikäinen v. 1955. Hän ope minulle erityises sointujen soi amisen. Millainen harmonikka sinulla on ollut, näppäinvai pianoharmonikka? Näppäinharmonikka. Molemmat harmonikkatyypit ovat yhtä hyviä soi aa. Toinen oma harmonikkani on ns. Kouvolan komia, suuri Kouvolan harmonikkatehtaassa valmiste u soi n. Toinen on pienempi italialainen kolmi äänikertainen. Sitä käytän säännöllises harjoituksissa. Kuva: Ju a Jaaakkola Tanhuvies 4/2014 17
Pelimannin penkiltä Jossain vaiheessa aloit soi aa yhtyeissä? Armeijan jälkeen 60 luvun alussa aloin yhtyesoiton, ensin Juhani Tammelan yhtyeessä. Soi mme pääsääntöises tanssimusiikkia. Soi okeikat tapahtuivat viikonloppuisin, koska me kaikki soittajat olimme Helsingin seudulla työssä. Soi o oli meillä harrastus. Keikat ulo uivat Savoon ja Kuopioon saakka. Olin yhtyeen ainoa autonomistaja ja myös ainoa kulje aja. Aikaa myöten pitkät keikat kävivät liian väsy äviksi, joten lope n ne. Sen jälkeen aloin soi aa omalla yhtyeellä ravintoloissa. Valoisana vuodenaikana keikkoja oli joka ilta. Keikat jatkuivat myöhään yöhön ja uni jäi aina liian lyhyeksi. Tätä ravintolasoi oa jatkui kuitenkin 70 luvun lopulle saakka. Onko soi aminen ollut jossain elämänvaiheessa ansiotyösi? Ei, leipätyöni on ollut muualla, soi oharrastus on tuonut pientä lisä enes ä. Olet myös yhtyeesi laulusolis. Milloin aloi t laulamisen? En ole varsinaises koskaan koulu autunut laulamaan. Kun ravintolayhtyeeni solis jäi äi yslomalle, jonkun oli ote ava laulupes n, niinpä se lankesi minulle. Äänialani on lähinnä baritoni. Miten jouduit tekemisiin kansantanssimusiikin kanssa? Työskentelin Helsingin Satamalaitoksella, ja siellä oli töissä myös Taisto Jokinen niminen mies, joka tanssi HKY:ssa. Hän houku eli mukaan HKY:hyn soittajaksi. Kansantanssien tempot pi aluksi opetella. Ohjaaja Jorma Kemppinen ope ne he alkuun. Esityksissä sain soi aa kokeneiden pelimannien viulis Mar Piipposen, klarine s Lasse Vikmanin ja haitaris Torolf Svahnin kanssa. Jonkin ajan kulu ua PKN:ssa (Pääkaupunkiseudun Karjalaiset Nuoret) tarvi in säestäjää. Siellä säes n vuoteen 1986 saakka. Tanhu Visaan tutustuin, kun sijais n heidän säestäjänään toiminutta Urho Ilmosta. Hiljalleen säestys siirtyi siellä Urholta kokonaan harteilleni. Kyllästy ääkö säestäjää, kun tanssiharjoituksissa joutuu aina keskey ämään? Entä, kun jotkut tanhut ovat aika yksitoikkoisia soi ajalle, samana toistuvaa melodianpätkää yhä uudelleen? Mielisoitantosi? Muusikko tarvitsee sormiharjoituksia oikeastaan joka päivä. Säestys toimii sellaisena hyvin. Joskus harvoin kyllästyy johonkin melodiaan, toisiin ei ollenkaan. Pidän mm. Repolan katrillista, Kahilaisesta ja Viipurin katrillista, jossa on jopa vähän ranskalaisen valssin trioleja. Suomalaiset kansantanssipolkat ovat musiikillises hyviä. Myös ruotsalaiset duurivalssit ovat mukavia soi aa. Olet varmaan matkustellut ryhmien kanssa ulkomailla? Euroopan ulkopuolella olen käynyt PKN:n kanssa v. 84 esiintymismatkalla Australiassa ja HKY:n kanssa pari vuo a myöhemmin USA:ssa Kaliforniassa. Eurooppaa olen kolunnut ryhmien kanssa ris in ras in. Mitä soi aja toivoo tanssijoilta? Aplodit ovat tärkeät ja kannustavat. Häissä ja syntymäpäivillä on usein vain niukas tanssihaluista yleisöä, soitanta tuntuu olevan ikään kuin pakkopullaa. Soi aja tuntee silloin itsensä vaivautuneeksi. Toisaalta joskus soitan taustamusiikkia laisuuden alkaessa: se luo omalta osaltaan laan tunnelmaa, akus sta tape a, ja vapau aa keskustelua. Kiitokset Tapani Luhtaranta! Toivo avas jatkat soi amista vielä pitkään! 18 Tanhuvies 4/2014
Pakina: Rytmihäiriöitä Rytmisoi mista ja asenteesta Helavyö. Ehdo omas parasta mitä kansanperinne on luonut. Ei nykymies riikinkukkoile, mu a pueppas se kansallispukuun, niin jo kysyy hän että kai tähän kuuluu helavyö. Härmäläinen ei sentään kysy, koska se etää. Sitä tosin eivät edä, e ä ennen muinoin helavöitä käy vät kaikki joilla kukkaro sen kes. Paitsi ilmeises pohjalaiset, jotka tykkäsivät lappavöistä, eivätkä killu milla koreilleet. Tämä on nyt kuitenkin asian vierestä, älkää hyvät härmäläiset suu uko. Sitä pi sanomani, e ä kansantanssijalle helavyöllä on ulo uvuus, joka aukenee vasta karvaan kokemuksen kau a. Tanhukerhon nyyppänä ihme elin, kun kokeneempi väki hymyili vinos, että on kaverilla pokkaa noilla askelikkomäärillä laittaa helavyö keikalle. Eivät vaan sanoneet, e ä kuuluu rytmisoi nten suureen ja aliarvoste uun ryhmään se kapistus. Retee se on kantaa, varsinkin jos lan o on sen verran kapea, e ä se ihan roikkuu asiaankuuluvas, eikä ole pinkeänä kuin viulunkieli niin e ä helat ja sirkat sojo aa joka suuntaan niin kun vyö itte olis pelästyny. Retee se on tanssiessakin, kunnes tulee lipsahdus ja nyypälle niitä tulee ja iloinen helinä tätä kaikille alleviivaa. Ei sillä väliä että loppuuko liike, vai läh kö sitä vyönsä kanssa tekemään omaa tulkintaa rytmistä, kaikki kommunikoituu väli ömäs ja tarkas yleisölle. Ja niin sitä hymyilee itsekin vinos. En si en edä, tuoko se vyö mukanaan turhaa ylpey ä, vai ison egon, mu a niinhän se on e ei siitä tohdi luopua, vaan on pitäny opetella vaiheet kunnolla ja ennen kaikkea pysymään rytmissä. Ja jos muu ei auta niin hakeutuu toisen helavyöveijarin viereen, e eivät herkkäsieluiset edä, e ä kumpaa kiukkuises mulkoilla. Jos se kuitenkin antaa asenne a, se helavyö, niin asenteesta seuraa hauskanpito. Ja sehän se tärkeintä on, tanhussakin. Tanhuvies 4/2014 19
Kansallispuvut Annuli Perheentupa Kansallispukuja tuulete in 5.8. viete in kansallispuvun päivää. Sen kunniaksi kansallispukuja tuulete in taas ympäri Suomea. Ohessa kuvia Lohjalta, missä pukujen tuuletus järjeste in ensimmäistä kertaa. Tapahtumaan saa in perä 30 erilaista pukua. Lohjanseudun Tanhuujien puheenjohtaja Eila Ulenius kertoo: Kansallispuku on kaunein juhlapuku ja käy joka juhlaan. Älkää ujostelko puvun käy öä. Kansallispuku maksaa, mu a sen voi myös valmistaa itse. Meillä Lohjanseudun Tanhuujissa moni mieskin on tehnyt oman pukunsa. Siinä tulevat kädentaidot esille. Olen iloinen e ä kansallispuvut olivat pitkiä eikä polvipituisia kellään. Tiedän e ä kansallispukuja on kaappien uumenissa. O akaa puvut ulos ja käy äkää niitä! Helsingissä Suur Helsingin Kalevalaiset naiset järjes vät tuuletuksen jo 4.8. Varsinaisena kansallispuvun päivänä Tanhu Visan jäsenet tuule vat pukujaan kävelyllä kaupungin keskustassa. Kuva: Ah Lepo 20
Kansallispuvut Kuva: Ah Lepo Kuva: Jyrki Kokko Tanhuvies 4/2014 21
Kansallispuvut Ju a Jaakkola Suomikuvaa muu amassa SKY:n puvuston pukuja Yael Bartanan True Finn Tosi suomalainen taide-elokuvassa Taidesää ö Pro Arte tuo aa vuosi ain Helsingissä järjeste ävän IHME nykytaidefes vaalin, johon sisältyy valitun taiteilijan teos julkisessa lassa, keskustelua ja taidekasvatushankkeita teokseen liittyen. Vuoden 2014 IHME teos on israelilaisen Yael Bartanan True Finn Tosi suomalainen taide elokuva. Elokuvaa varten hae in SKY:n puvustolta kansallispukuja. Pukuja lainatessa ei vielä ollut etoa, millaiseen taideteokseen ne päätyisivät. True Finn Tosi suomalainen sai maailman ensi iltansa maanantaina 31.3.2014 Bio Rexissä Helsingissä. Elokuvassa kahdeksan kulttuuritaustoiltaan erilaista Suomessa asuvaa henkilöä kokoontuu poh maan suomalaista kansallista iden tee ä keskustelemalla ja erilaisten tehtävien kautta. Osallistujat mm. sanoi vat uuden kansallislaulun Pessi Levannon sävelmään ja suunni elivat ja valmis vat Suomelle uuden lipun. Kuva: Veikko Somerpuro Uusi kansallislaulu (säv. Pessi Levanto, san. Komugi Ando, Mustafe Hagi, Stanislav Marinets, Anna Mie nen, Tiina Pir lah, Mar n Éric Racine, Peter Rosvik, Tuisku Torkkeli) Mustat tähdet valoa ei tuo. Ahdistaa, henkeä ei saa. Kauniit järvet heijastaa mielet. Neito, älä helmaasi korjaa. Kallis hintasi on ollut. Yhteisössä saa olla tasavertainen, vapaa ja heikko. Minun Suomihini, osaksihisi muutun. Talkoovoimin yhdessä eteenpäin menestystarinaamme kirjoi aen. Lausumme kiitoksen Suomen maasta ihanasta. Talkoovoimin yhdessä eteenpäin menestystarinaamme kirjoi aen. Päämääränä tulevaisuus kirkas ja rento. Elokuva on nähtävissä Yle Areenassa 31.12.2014 saakka. 22 Tanhuvies 4/2014
Kansallispuvut Taina Kangas Kansallispukukeskuksen kuulumisia Kaus sen kansanmusiikkifes vaalit Suomen kansallispukukeskus osallistui jälleen kesällä Kaus sen kansanmusiikkifes vaaleille. Meillä oli siellä jälleen yhteisosasto Bragen kanssa. Osastomme sijaitsi uuden yläkoulun loissa. Tapahtuman aikana yleisökäy öön sallitut lat oli raja u tarkas, koska rakennuksen lopputarkastus oli vielä tekemä ä. Osastomme toimi sopivas käytävän varrella olevassa oppilaskunnan lassa, jonne perus mme kansallispukukioskin. Esi elimme Bragen ja Suomen kansallispukukeskuksen toimintoja, tapahtumia ja palveluja molemmilla ko maisilla kielillä. Tapahtuman teemana oli Varsinais Suomi. Siihen lii yen olimme o aneet mukaan esiteltäviksi varsinaissuomalaisia kansallispukuja. Mukana olivat suomenkieliseltä alueelta Maskun seudun naisen kansallispuku sekä ruotsinkieliseltä alueelta Houtskärin naisen ja Tenalan miehen kansallispuvut. Osasto herä kiinnostusta ja tutustujia rii. Autoimme monenlaisissa kansallispukuihin lii yvissä kysymyksissä ja pulmissa. Kansallispukujen valmistuskurssi Kansallispukukeskus on aloi anut pitkän tauon jälkeen kansallispukujen valmistuksen peruskurssin. Se on tarkoite u kansallispukukurssien opettajille sekä pukujen valmistajille ja alalle aikoville. Koulutus koostuu koulutuskokonaisuudesta, jossa eri jaksoilla perehdytään aina yhden vaatekappaleen valmistukseen. Kansallispukujen valmistus on hyvin spesiaali ala. Puvuissa käytetään useita työtapoja, joita ei muussa vaateompelussa ole. Ala vaa i aivan oman opiskelunsa mm. kaavoitusten osalta sekä oikeanlaisten materiaalien tuntemuksen. 22. 23.8. kokoontui ensimmäinen kurssijakso, jossa innostuneet kurssilaiset perehtyivät kansanja kansallispukujen paitojen valmistukseen. Toisella jaksolla paneudutaan rekkopaitojen valmistuksen saloihin. Kurssin kysyntä yllä posi ivises. Halukkaita oli niin runsaas, e ä kaikki eivät mahtuneet mukaan. Niinpä toinen vastaava kurssi on jo tulossa. Kansallispuvun juhlapäivä syyskuussa Jo yhdeksä ä kertaa järjeste ävää Kansallispuvun juhlapäivää juhlitaan Suomen käsityön museon loissa lauantaina 20.9. klo 11 17. Ohjelmassa on tänä vuonna tarkistetun Jääsken naisen kansallispuvun julkistaminen. Upea mallipuku on ensiesi elyssä. Puvun asiantun ja tutkija Leena Holst sekä kansallispukukonsul Taina Kangas kertovat puvun tarkistusprosessista. Ohjelmassa on myös virolaisen Anne Metsiksen luento siitä, miten Virossa otetaan kansanomaiset perinteet mukaan tämän päivän muo suunnitteluun. Kansallispukujen myyn tori aukeaa klo 14 ja sieltä voi löytää mm. täydennystä kansallispukuunsa tai vaikkapa tarvikkeita puvun valmistukseen. Tarkempi ohjelma löytyy ne sivuiltamme: h p://www.cra museum.fi/kansallispukukeskus/ ajankohtaista.htm Paikalle voi tulla kansallispukuun pukeutuneena. Tanhuvies 4/2014 23
Kansantanssia kirjallisuudessa Esko Kannusmäki Kansantanssia kirjallisuudessa 13 Sota-ajan tanssikiellon peruu amisesta on juuri kulunut 70 vuo a. Kirjailija Olavi Paavolainen on teoksessaan Synkkä yksinpuhelu kommentoinut kiellon vaikutuksia seuraavas : 7.2.1943. Tapojen villiintyminen, josta lehdissä eh miseen väitellään ja kirjoitellaan, onkin Helsingissä vallan ilmeinen. Rai s tammikuu meni täysin pommiin. Alkoholin käytön hillitsemiseksi vaaditaan yhä tarmokkaammin tanssikiellon kumoamista. Ns. ihanteellisissakin piireissä aletaan jo tajuta sen järje ömyys. Niinpä kävi Sosiaalidemokraa sen Työläisnuorisoliiton lähetystö sisäministerin luona esittämässä. e ä tanssi salli aisiin edes aatteellisissa laisuuksissa. (Tilanteen hullunkurisuudelle kuvaavaa on tuo tanssin ja aa eellisuuden yhdistäminen.) Suomen Nuorison Lii o taas ilmoi vastustavansa tanssikiellon lieventämistä. Papistomme, jolla on niin ratkaiseva sana nykysodan ideologisen ilmapiirin luomisessa, on etenkin noussut takajaloilleen. Taistelussa tanssikiellon säilyttämiseksi käytetään mitä mau omimmalla tavalla hyväksi kaatuneiden muistoa. Tanssimusiikki häiritsisi muka sankarihautojen rauhaa. Hyvällä tahdolla voi moisen hurskastelun vielä käsi ää. Täydellisessä asiantuntemattomuudessaan ja siviilimäisyydessään monin verroin sietämä ömämpi on sen sijaan väite, e ä rintamalla paheksu aisiin tanssivaa ko rintamaa. Mitä ihme ä! Lomalaisten iloksi ja näiden viinanhimon vastapainoksi kait kysymys tanssikiellon kumoamisesta juuri on heräte y. Huvi avaa on lukea eri leh en yleisön osastoissa julkaistuja rintamilta lähetettyjä mielipiteenilmauksia, joissa niissäkin tosin on kahdenlaista ilmaa. Milloin kirjoittaa Huolestunut isä Syvärillä, milloin Vakavas aja eleva rintamamies, milloin Iloista lomaa toivova jermu. 367 vuorokau a todella linjoilla ollut taas esi ää, e ä tanssi kielle äisiin ko rintamalaisilta kokonaan ja tanssi laisuuksia järjeste äisiin vain lomali eransa esi äville jermuille ja heidän daameilleen! 14.8.1943 Suomen siveellisyysrintamalta klassillinen uu nen: Tanssimisesta vankeu a. Käkisalmen so lashallintopiirin kenttäoikeudessa tuomi in luva omasta tanssimisesta kuusi henkilöä 300 1000 markan suuruisiin sakkoihin. Eräs Sakkolasta kotoisin oleva kirvesmiehen vaimo tuomi in jatkuvasta luva omien tanssien järjestämisestä 3 kuukaudeksi vankeuteen. Hänet on ennen tuomi u samasta asiasta 400 markan sakkoon. Lisäksi tuomi in Sakkolasta kotoisin oleva tarjoilijatar Lempi Mylläri luvattomasta tanssimisesta 2 kuukaudeksi vankeuteen. (Helsingin Sanomat 14.8.1943) 10.10.1943 Lieksassa tuntuu sotatoimialueen läheisyys jo voimakkaana. Kauppala on täynnä parakkeja; joukossa on runsaas saksalaisten rakentamia, jotka nyt seisovat tyhjinä ja hyljä yinä. On sunnuntai. So laita ty öineen kävelee kaikkialla, ja elokuvien edessä seisovat pitkät jonot. Siivoton Seu 24 Tanhuvies 4/2014
Strategia rahuone. Taas kiintyy huomio ihmisten ja so laiden, täällä erikoises ty öjen raaistuminen. Tämä on nyt sitä nuorisoa, joka pilaantuu siksi e ei se saa tanssia. 27.5.1944 Illalla lämpenee. Kolmen tunnin pyöräily Vehmaskylään. Siellä näen repäisevän esimerkin sotaajan tekomoraalista. Kylän varsin syrjässä sijaitsevan urheilukentän tanssilava on p i i k k i l a n g a l l a jaoiteltu suuriin ruutuihin, jottei kukaan vain pääsisi pitämään täällä mitään nurkkatansseja. Voi saamari! 2.11.1944 Helsingissä on esite y neuvostoliittolainen elokuva Stalingrad. Ja mirabile dictu t a n s s i k i e l t o o n k u m o t t u! Risto Elo SKY:n strategia Puhu aessa strategiasta tulee mieleen vaikeita asioita, jotka eivät kuulu minulle. Jotain byrokraat sta ja teknokraa sta on tuon sanan takana. Mutta totuus on tarua ihmeellisempi. Strategia on tapa ilmaista tavoi eita ja kehityspolkuja. Siihen lii yy oleellises se, e ä ensin määritellään toiminta ajatus, joka kitey ää toiminnalle rajat ja laajuuden, siis ydintoiminnan laadun. Seuraavaksi määritellään arvot, jotka ovat kivijalka toiminnan toteu amiseksi. Viimeiseksi katsotaan eteenpäin, tässä tapauksessa 10 vuo a, millaiseksi järjestö halutaan nähdä tulevaisuudessa ja määritellään tavoite la. Strategia koskee ennen kaikkea jäsenistöä, joka saa tästä eväät oman toimintansa pui eiksi. Keskusjärjestönä SKY toteu aa samoja tavoi eita valtakunnallisessa toiminnassaan ja yhteistyössään muiden järjestöjen kanssa. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, e ä jäsenyhdistykset o avat kantaa tähän strategiaan, jo a se voitaisiin o aa vaalikokouksessa esiin ja hyväksyä yhteiseksi näkemykseksi tulevassa toiminnassa. Kun tämä strategia hyväksytään, niin seuraavaksi täytyy tarkistaa jo voimassa olevat toimintaperiaatteet ja säännöt, e ä ne ovat linjassa tulevan toiminnan kanssa. Yhteisestä asiasta on tässä kysymys, joten nyt on oikea aika vaiku aa. SKY:n hallitus odo aa runsasta palaute a koskien tätä strategiaa. Toiminta ajatus (Missio) Edistämme kansantanssin ja siihen lii yvien perinteiden tunnetuksi tekemistä, tallennusta ja vaalimista tässä ajassa. Samalla tuemme yhteisöllisyy ä ja yhdenvertaista kanssakäymistä eri sukupolvien välillä tapahtumien, koulutuksen ja julkaisujen avulla niin ko maisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Arvot Suomalaisuus, perinteisyys nykypäivässä, yhdessä tekeminen, yhdenvertaisuus Tavoite la (Visio) Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry on innostunut, ak ivinen, asiantun juudeltaan ja osaamiseltaan tunnuste u ja tunne u valtakunnallinen toimija suomalaisen kansantanssin kentässä niin ko maassa kuin ulkomailla. Se tukee ja mahdollistaa suomalaisen kansantanssin tutkimusta ja harrastusta sekä tuo aa materiaalia niiden käy öön. Tanhuvies 4/2014 25