Vastaanottaja eski-pohjanmaan liitto Asiakirjatyyppi Arviointiraportti, kaavaselostuksen liite Päivämäärä 12.1.2015 Viite Työnumero 1510016432 ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI Päivämäärä 12.1.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Sonja Semeri Hannu Tikkanen Minna Vesisenaho Viite Työnumero 1510016432 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Työn tarkoitus ja menetelmät 1 1.2 leistä tuulivoiman maisemavaikutuksista 1 1.3 Maisemavaikutusten merkittävyyden määrittäminen 2 2. 3. Tuulivoima-alueet 4 Maisemamaakuntajako ja maiseman ominaispiirteet 6 3.1 Maisemamaakuntajako 6 3.2 Pohjanmaan maisemamaakunta 6 3.3 Suomenselän maisemamaakunta 6 4. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt 8 4.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 8 4.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 8 4.3 Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 9 5. ohdearvioinnit 11 5.1 1. Honkangas A 11 5.2 2. annisto 12 5.3 4. Honkangas B 14 5.4 5. Mutkalampi 15 5.5 6. uuronkallio 18 5.6 7. Toholampi läntinen B 20 5.7 9. Ullava 24 5.8 10 Lestijärvi 2 25 5.9 11 Lestijärvi 3 28 5.10 12. okkoneva 30 5.11 13. Patanan tekojärvi 31 5.12 14. Toholampi läntinen A 33 5.13 15. Toholampi itäinen 35 5.14 16. Pulkkinen 39 5.15 17 alliolampi 40 5.16 18. Salmijärvi 42 6. Arvioinnit arvokkaille maisema-alueille 45 6.1 Lestijoki 45 6.2 Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen sekä Lestijärven lähellä olevat kulttuurimaisemat 47 7. okonaisarvio 49 7.1 hteenveto kohdearvioinneista 49 7.2 Maakunnallinen vaikutus 52 7.3 Vaikutusten vähentämisen mahdollisuuksia 52 Lähteet 53
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 1 1. JOHDANTO 1.1 TÖN TAROITUS JA MENETELMÄT Tämä raportti on osa eski-pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä. Raportti sisältää maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten arvioinnin tuulivoimaaluekohtaisesti sekä tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten arvioinnin erityisesti Lestijokilaakson ja Lestijärven arvokkaille maisema-alueille. Vaikutukset maisemaan on arvioitu asiantuntija-arviona. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä on tarkasteltu näkökulmista miten ja kuinka paljon tuulivoimalat muuttavat vaikutusalueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta erityisen herkille alueille. Maisemavaikutusten arviointi perustuu vaikutusalueiden maiseman ominaispiirteiden ja herkkyyden selvitykseen sekä vaikutuksen suuruuden ja merkittävyyden arviointiin. Arvioinnin lähtötietoina on ollut aiemmin laadittu selvitys: Tuulivoima-alueet maisemassa, eski-pohjanmaan maakuntakaavaan tarkasteltavien tuulivoima-alueiden vaikutukset maisemallisesti herkkiin kohteisiin ja asuinympäristöihin (eski-pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015). Aiempaan selvitykseen sisältyivät muun muassa tässä työssä hyödynnetyt näkemäalueanalyysit. Näkemäalueanalyysiin liittyy epävarmuuksia, jotka on tuotu esiin aiemmassa selvitysraportissa. Tulokset eivät jokaisessa yksittäisessä kohdassa vastaa todellisuutta esimerkiksi aineiston karkeuden ja tehtyjen oletusten vuoksi. Analyysi antaa kuitenkin hyvän käsityksen siitä, minne mahdolliset tuulivoimalaitokset näkyisivät toteutuessaan suunnitelmien mukaisesti. Maisemavaikutusten arviointityössä on käytetty maakuntakaavaa sekä maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueilla vireillä olevia tuulivoimahankkeita varten laadittuja valokuvasovitteita. Soveltuvin osin arvioinnissa on hyödynnetty vireillä olevien tuulivoimahankkeiden valmistuneita arviointeja maisemavaikutuksiin liittyen. 4. vaihemaakuntakaavaehdotusta varten laaditut valokuvasovitteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä verkkosivuilla: http://www.keskipohjanmaa.fi/alueidenkaytto/valmisteilla-oleva-maakuntakaava. Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut maisema-arkkitehti Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy. Työtä ovat ohjanneet Minna Vesisenaho ja Hannu Tikkanen Ramboll Finland Oy:stä sekä Janna Räisänen eski-pohjanmaan liitosta. 1.2 LEISTÄ TUULIVOIMAN MAISEMAVAIUTUSISTA Maisemavaikutuksia ovat muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaalinen maisema eli maisemakuva on yksi osatekijä maisemassa, johon pääosa tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista kohdistuu. Maisemavaikutuksia ovat myös vaikutukset maisemarakenteeseen sekä ihmisten maiseman arvostukseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen on silloin, kun ne hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vaikuttavat muun muassa ympäristön ominaisuudet ja tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä. leistäen tuulivoimala voi hallita maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5-10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. 15 20 kilometrin etäisyydellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20-30 kilometrin päähän. Voimalan koko vaikuttaa vaikutusvyöhykkeen laajuuteen. Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu jne.) on merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Tuulivoimaloiden lentoestevaloilla on myös vaikutusta pimeän ajan maisemaan.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 2 1.3 MAISEMAVAIUTUSTEN MERITTÄVDEN MÄÄRITTÄMINEN 1.3.1 Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyyden arvioinnin tueksi arvioidaan vaikutuskohteen herkkyyttä muutokselle. Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetään useita kriteereitä, kuten esimerkiksi sitä, sijaitseeko suunnitellun hankkeen vaikutusalueella kansallisen tai maakunnallisen suojelustatuksen omaavia kohteita tai alueita, tai onko hankkeen vaikutuspiirissä runsaasti herkkiä kohteita, kuten asutusta. Vaikutuskohteen herkkyystaso maisemavaikutuksille määräytyy alueen maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden, käyttötarkoituksen ja historian mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat myös ympäröivän rakennetun ympäristön laatu sekä historiallisiin piirteisiin aiemmin kohdistuneiden muutosvaikutusten määrä. Herkkiä muutokselle ovat esimerkiksi korkealla sijaitsevat ja erityisen tunnusomaiset näkymäalueet (esim. harjumaisemat sekä laajat maisemapelto- tai järvinäkymät mahdollisine maamerkkeineen) sekä alkuperäisinä säilyneet maisemat, rakennus- ja ympäristökohteet tai tielinjaukset sekä ilmeeltään yhtenäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kokonaisuudet. Herkkyys kuvataan tässä arvioinnissa kullekin vaikutuskohteelle kolmiasteisella asteikolla: vähäinen herkkyys, kohtalainen herkkyys, suuri herkkyys. Herkkyys-arviointi kohdistuu pääosin tuulivoima-alueiden lähivaikutusalueelle eli 0-6 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Herkkyysluokittelu tehdään alla olevan kriteeristön perusteella. Luokittelussa joudutaan usein käyttämään keskimääräistä herkkyysarviointia, kun vaikutusalueella on useiden eri luokkien herkkyysarvoja. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueille sijoittuvien asuinrakennusten ja loma-asuinrakennusten määrät perustuvat IV vaihemaakuntakaavan selvityksen, Tuulivoima-alueet maisemassa, tietoihin (eski-pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015). Tuulivoima-alueiden mallinnetulla näkyvyysalueella 6 kilometrin säteellä sijaitsevien asuintalojen määrät on esitetty selvityksen sivulla 61, taulukossa 5. ja loma-asuntojen määrät sivulla 64, taulukossa 7. Päivitettyjen tietojen osalta määrät on esitetty liitteessä 4. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Ajallisesti tai tyylillisesti epäyhtenäisinä rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa on ennestään maisemavaurioita tai häiriöitä, esim. teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Maisematyypin luonne on suuripiirteinen ja yhtenäinen, maisematiloiltaan sulkeutuva tai hyvin avoin. Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (0-200 asuinrakennusta). Aiemmin muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstaloituneet virkistysalueet sekä arvokohteet, joissa on teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Maisematyypin luonne on kumpuileva, maisematilat ja näkymät ovat rajautuvia, jolloin syntyy katvealueita. Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) on maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä ja / tai valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä 6 15 km:n säteellä tuulivoima-alueesta. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (200-500 asuinrakennusta). Maisemaltaan ja / tai käyttötarkoituksiltaan alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet. Maisematyypin luonne pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa pitkiä näkymiä. Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) on valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on paljon asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (yli 500 asuinrakennusta).
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 3 1.3.2 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten suuruus Vaikutuskohteen herkkyyden tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuksen suuruutta. uinka suurta vaikutus kokonaisuutena on, määrittyy esimerkiksi vaikutuksen maantieteellisen laajuuden, ajallisen keston ja voimakkuuden perusteella. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Huomattavaa on, että vaikutuksen suuruutta joudutaan arvioimaan useasta näkökulmasta ja suuruusluokittelu perustuu asiantuntija-arvioon. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten laajuutta on tässä vaikutusarviossa arvioitu muun muassa näkyvyysanalyysin avulla. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuutta on arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta avautuviin tai sulkeutuviin näkymiin, kaupunki- tai kyläkuvaan, ympäristön tilalliseen hahmottumiseen, mittakaavaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueille sijoittuvien maisemallisesti herkimpien alueiden (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) pinta-alatiedot perustuvat IV vaihemaakuntakaavan selvityksen, Tuulivoima-alueet maisemassa, tietoihin (eski-pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015). Tuulivoima-alueiden mallinnetulla näkyvyysalueella 6 kilometrin säteellä sijaitsevien herkkien alueiden pinta-aloja on esitetty kaavioissa sivuilla 143-144. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten suuruuden määrittäminen. Pieni eskisuuri Näkyvyysaluetta lähivaikutusalueella maisemallisesti herkimmillä alueilla (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) melko vähän, alle 10 km 2 (maisemaselvityksen maisematarkastelu). Muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Näkyvyysaluetta lähivaikutusalueella maisemallisesti herkimmillä alueilla (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) melko laajasti, 10-40 km 2 (maisemaselvityksen maisematarkastelu). Muutos vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Alueen käyttö ja kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti. Näkyvyysaluetta lähivaikutusalueella maisemallisesti herkimmillä alueilla (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) laajasti, yli 40 km 2 (maisemaselvityksen maisematarkastelu). Muutos vaikuttaa oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan / alueen nykyinen, myönteiseksi koettu käyttö estyy. 1.3.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys Merkittävyydellä kuvataan hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja samanaikaisesti mahdollistetaan mahdollisimman läpinäkyvä vaihtoehtojen vertailu. Merkittävyys riippuu vaikutuksen suuruudesta ja vaikutuskohteen kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta. Tässä arvioinnissa pyritään kuvaamaan niin herkkyyttä kuin suuruutta siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Vaikutuksen merkittävyys määritetään ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus (taulukon sarakkeet) ja vaikutuskohteen herkkyys (taulukon rivit). Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu viisiportaisesti erittäin vähäiseksi, vähäiseksi, kohtalaiseksi, suureksi tai erittäin suureksi. vaikutuksen merkittävyyden ollessa suuri tai erittäin suuri, on kohdearvioinneissa kerrottu mihin merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ja miten ne muodostuvat. Lisäksi on lueteltu mahdollisia vaikutusten lieventämistoimenpiteitä, jotka on syytä huomioida alueiden tarkemmassa jatkosuunnittelussa.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 4 Vaikutusten merkittävyys-taulukon runko. eskisuuri Pieni S U U R U U S H E R S Erittäin vähäinen Erittäin suuri 2. TUULIVOIMA-ALUEET Maisemavaikutusten arvioinnissa on mukana 16 tuulivoima-aluetta, jotka on valittu eski- Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavan: mannertuulivoima, maisema ja kulttuuriympäristö, uudelleen nähtäville asetettavaan kaavaehdotukseen. Tuulivoima-alueiden numerointi perustuu 1. kaavaehdotuksessa ja sen selvitysaineistossa käytettyyn numerointiin. Tuulivoima-alueista on poistettu 1. kaavaehdotuksessa mukana olleet 3 tuulivoima-aluetta: 3. Järvineva, 8. Hilli, ja 19. Akkainaho. Arvioinnin tuulivoima-alueet Numero Alueen nimi unta 1 Honkakangas A Halsua 2 annisto Halsua 4 Honkakangas B Halsua 5 Mutkalampi annus 6 uuronkallio annus 7 Toholampi läntinen B Toholampi 9 Ullava 10 Lestijärvi 2 Lestijärvi 11 Lestijärvi 3 Lestijärvi 12 okkoneva Perho 13 Patanan tekojärvi Perho, Veteli 14 Toholampi läntinen A Toholampi 15 Toholampi itäinen Toholampi 16 Pulkkinen Veteli 17 alliolampi Lestijärvi 18 Salmijärvi Lestijärvi
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 5 uva 2-1. Tuulivoimakohteet, maiseman arvoalueet ja havainnekuvien kuvauspaikat.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 6 3. MAISEMAMAAUNTAJAO JA MAISEMAN OMINAISPIIRTEET 3.1 MAISEMAMAAUNTAJAO Suomi on jaettu kymmeneen eri maisemamaakuntaan ja tarkemmin maisemaseutuihin ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän määritystyön (1992) perusteella. Jako perustuu maantieteelliseen vaihteluun ja maaseutumaiseman kulttuuripiirteisiin. eski-pohjanmaa kuuluu maisemamaakuntajaossa suurin piirtein puoliksi jaettuna luoteisosaltaan Pohjanmaan maisemamaakunnan eski-pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisemaseutuun sekä kaakkoisosaltaan Suomenselän maisemamaakuntaan, jota ei ole jaettu maisemaseuduiksi. 3.2 POHJANMAAN MAISEMAMAAUNTA Pohjanmaan maisemamaakunta kattaa Suomen länsirannikon keski- ja pohjoisosan meri-, rannikko ja sisämaavyöhykkeen Suomenselälle asti. Pohjanmaan maisemamaakunnalle tyypillistä ovat suurehkot joet, selvärajaiset, leveät jokilaaksot sekä näiden väliset laajat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Pohjanmaa on Suomen vähäjärvisimpiä alueita. 3.2.1 eski-pohjanmaan jokiseutu ja rannikko eski-pohjanmaan jokiseutua ja rannikkoa luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Paksu moreenipeite on drumlinisoitunut suuressa osassa aluetta. Soiden laajuus on seurausta lähinnä yleisestä tasaisuudesta. n, Lohtajan ja alajoen kohdalla mereen saakka työntyville harjujaksoille on muodostunut laajoja soraisia ja hiekkaisia rantakerrostumia. Manner päättyy rannikkoon jyrkemmin kuin Etelä- Pohjanmaalla ja saaristovyöhyke on lähes poikkeuksetta huomattavasti kapeampi. Jokien yläjuoksulla asutus on yleensä sijoittunut laakson reunalla oleville kumpareille. Pellot ovat asutuksen ja joen välissä. eski- ja ala juoksulla rakennukset sijaitsevat jokitöyräällä. Peltoviljelyn ohella karjanpidolla on ollut tärkeä merkitys seudun elinkeinona. eski-pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisemaseudulle sijoittuvat maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueista: Mutkalampi ja uuronkallio annuksessa, Toholampi läntinen B Toholammilla ja Ullava ssa. Patanan tekojärvi Perhossa ja Vetelissä, Pulkkinen Vetelissä sekä Toholampi läntinen A ja Toholampi itäinen Toholammella sijoittuvat eski-pohjanmaan jokiseudun ja rannikon sekä Suomenselän maisemamaakunnan vaihettumisvyöhykkeelle. 3.3 SUOMENSELÄN MAISEMAMAAUNTA Suomenselän maisemamaakunta on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi- Suomen välillä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. oko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Suomenselän maisemamaakunnan poikki kulkee harvakseltaan harjujaksoja. Pienehköjen järvien ja suolampareiden ohella esiintyy muutamia isompia järvialtaita. oko Suomenselkä on ympäristöään karumpaa. asvillisuus on yleensä hyvin karua ja kasvisto niukkaa. Soita on huomattavan paljon, keskimäärin puolet maa-alasta. Peltoalaa on niukalti ja suuri osa siitä on keskittynyt jokilaaksojen latvasavikoille. Metsätaloutta harjoitetaan intensiivisesti. Seutu oli pitkään Pohjanmaan takamaiden tärkeätä tervanpolttoaluetta. Asutus on aina ollut harvaa ja rakennuskannassa on vähän vuosisataisia jäänteitä. Maamme perinteinen mäki- ja vaara-asutus ulottuu reilusti Suomenselän keskeisiin osiin asti. ylät sijaitsevat laaksoissa vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteillä. Suomenselän maisemamaakuntaan sijoittuvat maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueista: Honkakangas A ja B sekä annisto Halsualla, Lestijärvi 2 ja 3, alliolampi ja Salmijärvi Lestijärvellä sekä okkoneva Perhossa. Patanan tekojärvi Perhossa ja Vetelissä, Pulkkinen Vetelissä sekä Toholampi läntinen A ja Toholampi itäinen Toholammella sijoittuvat eski-pohjanmaan jokiseudun ja rannikon sekä Suomenselän maisemamaakunnan vaihettumisvyöhykkeelle.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 7 uva 3-1. Tuulivoimakohteet ja maisemamaakuntajako.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 8 4. ARVOAAT MAISEMA-ALUEET JA ULTTUURIMPÄRISTÖT 4.1 VALTAUNNALLISESTI ARVOAAT MAISEMA-ALUEET eski-pohjanmaan maakunnan alueelle sijoittuu yksi valtioneuvoston periaatepäätöksellä 5.1.1995 vahvistettu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Lestijokilaakso Toholammilla. Parhaillaan ympäristöministeriössä on meneillään valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja eski-pohjanmaan alueilla on tehty valtakunnallisten maisema-alueiden uudelleen inventointi vuosina 2012 ja 2013 (Asunmaa R., uoppala A., Purola H. 2013b). Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus uusia vuoden 2015 aikana. Tässä arvioinnissa huomioidaan tuoreen inventoinnin eski-pohjanmaalle ehdottamat valtakunnallisten maisema-alueiden uudet rajaukset. Ehdotuksina uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi eski-pohjanmaalla ovat: - Lestijokilaakson maisema-alue laajennettuna nykyisin maakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson kulttuurimaiseman alueelle - Perhonjokilaakson kulttuurimaisema Vetelissä (nykyään maakunnallinen maisema-alue) - Vattaja-Ohtakari ssa (nykyään maakunnallinen maisema-alue) Tuulivoima-alueiden laajalle ulottuvien maisemavaikutusten vuoksi tuulivoima-alue-kohtaisessa arvioinnissa huomioidaan myös maakunnan ulkopuolelle, mutta tarkasteltavien tuulivoimaalueiden teoreettiselle vaikutusalueelle sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Sellaisia ovat Muurasjärven kulttuurimaisema Pihtiputaalla eski-suomessa sekä Reisjärven eskikylä angaskylä Pohjois-Pohjanmaalla. eski-pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tehtyjä päivitysinventointeja ei ole huomioitu. 4.2 VALTAUNNALLISESTI MERITTÄVÄT RAENNETUT ULTTUURIMPÄRISTÖT Vuonna 2009 on astunut voimaan Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, lyhyemmin R 2009. eski-pohjanmaalla R 2009-kohteita sijaitsee kuuden kunnan alueella yhteensä 23. Halsualla, annuksessa, austisella, Perhossa ja Vetelissä sijaitsee kussakin yksi kohde. ssa kohteita on yhteensä 18. Lestijärvelle ja Toholammille ei sijoitu R 2009 kohteita. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eski-pohjanmaalla R-kohteen nimi Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu Mäkiraonmäen vanha asutus ja annuksen kirkko austisen kirkonmäki aarlelan kirkko ja pappila iviniityn 1960-luvun pientaloalue lapurin taloryhmä n pedagogio ja Roosin talo n rautatieasema n ruutukaava-alueen puutalokorttelit älviän kirkonkylä Lohtajan kirkko ja pappila Mäntykankaan puutaloalue Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema Palman alueen huvila-asutus Pohjanmaan rantatie Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat Riipan rautatiepysäkki Sannanrannan huvila-alue Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat unta Halsua annus austinen
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 9 Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo Perhon kirkko Vetelin kirkonseutu Perho Veteli 4.3 MAAUNNALLISESTI ARVOAAT MAISEMA- JA ULTTUURIALUEET eski-pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan (vahvistettu 2007) on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät alueet. aavassa on osoitettu maisematyöryhmän mietinnön mukaisia maakunnallisesi merkittäviä maisemakokonaisuuksia 3 kpl sekä eski-pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet selvityksen (eski- Pohjanmaan liitto ja Sigma onsultit Oy 2001) mukaisia maakunnallisesti arvokkaita alueita 14 kpl ja seudullisesti arvokkaita alueita 8 kpl. Lisäksi kaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä kohteita 10 kpl. aavassa on myös osoitettu 11 kaavan vahvistamisen aikaan voimassa olleen valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelon (R 1993) mukaista kohdetta, jotka eivät enää ole mukana R 2009-luettelossa. Maakunnallisesti arvokas maisema- tai kulttuurialue (tai kohde) eski-pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Alueen tai kohteen nimi unta Halsuan maisema-alue Halsuanjärvi Töppösenluolikot Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasneva Lestijokivarren kulttuurimaisema (R 1993) Jylhä, Metsäkylä (R 1993) Nikulan talli (R 1993) Salonkylä Tastulanjärvi Perhonjoen kulttuurimaisema (R 1993) Alaviirteen saaristo Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio Junnila ruununvoudin talo (R 1993) Möllerin talot ympäristöineen Rimmin alue Räbbin taloryhmä Rödsön kyläalue Sokojan kylä (R 1993) Tullimäen alue kspihlajan satamakonttori (R 1993) Öjan kulttuurimaisema-alue Halsua Halsua Halsua Halsua, Perho annus, Toholampi austinen austinen austinen austinen austinen, Veteli
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 10 n - älviän ulkosaaristo älviän kirkonkylä ja älviänjoen kulttuurimaisema (R 1993) Marinkaisten kyläalue Pajalan taloryhmä Peltokorpi Puukangas Ruotsalon kyläalue Rita, kylätie ja vanha rakennuskanta (R 1993) Rytikarin kalasatama (R 1993) Vattaja Alikylä Ullavanjärvi ympäristöineen Marinkaisten ja Ala-Viirteen välinen kulttuurimaisema ja Lohtajanjokilaakso Lestijärven kirkko ympäristöineen (R 1993) Lestijärven kulttuurimaisema Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen Similänperän peltoaukea Syrin kylämaisema Valkealamminneva-Lehtosenjärvi Haukan pihapiiri uusjärvi ärmelampi Möttönen Perhon järvimaisema-alue Salmelanharju Hongistonjärvet Härkänevan piha-asutus Räyrinkijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Perho Perho Perho Perho Perho Perho Toholampi Toholampi Veteli Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin yhteydessä on tehty Eteläja eski-pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia ja alue-ehdotuksista on valmistunut julkaisematon raportti (Asunmaa R., uoppala A., Purola H. 2013b), jonka sisältöä tullaan vielä muokkaamaan / täydentämään. Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista päätetään myöhemmin maakuntakaavoituksen yhteydessä.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 11 5. OHDEARVIOINNIT 5.1 1. HONANGAS A 5.1.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Halsualla Lestijärven kunnan rajalla. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 160 180 m mpy. Tuulivoima-alue on suhteellisen tasaista maaston noustessa itään päin mentäessä. mmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua suota ja metsää. Paikoin on pieniä avoimia soita. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, avosoiden täplittämää usein harvapuustoista metsämaastoa sekä jotakin keskikokoisia järviä tuulivoima-alueen itäpuolella ja viljeltyä kylämaisemaa länsi- ja luoteispuolella. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu Linjasalmen Naturaalue, joka on laajempi avosuoalue. 5.1.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu pohjoisenidän suuntaan, lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään vajaan 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syristä pohjoiseen sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Lestijoen maisema-alue sekä Härkänevan piha-asutus. Lännen suunnassa lähimmäs tuulivoima-aluetta sijoittuu maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko. Halsuan taajaman takana on maakunnallisesti arvokas Halsuanjärven maisema-alue lähimmillään noin 15 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Halsuan taajaman kupeessa sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas Halsuan maisema-alue sekä Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun R-alue. Tuulivoima-alueen etelä- lounaispuolelle, lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähimmillään reilun 10 km etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisemaalueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. aakossa idässä, reilun 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. innulan angaskylän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee eski-suomen maakunnassa ja lähimmillään reilun 18 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen itäpuolella. 5.1.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen lännen-kaakon puolella sijaitseville avoimille soille ja harvapuustoisille alueille. Linjasalmennevan Natura-alueen avosoilta avautuu laajoja näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan ja alueen luonnonmaiseman luonne voi tästä muuttua. Natura-alueelle ei ole kuitenkaan ohjattua virkistyskäyttöä, joten maisemavaikutuksen kokeminen jää siten vähäiseksi. Lähimmät asutut, avoimet viljelysmaisemat sijoittuvat tuulivoima-alueen länsi- ja lounaispuolille Purolaan, Harjunpäähän ja analaan. Pienipiirteisten peltojen kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (47 rakennusta). 5.1.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijärven selälle 11-19 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoiman vaikutus maisemaan jää vähäiseksi.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 12 Lestijärven lisäksi kaukonäkymiä tuulivoimaloille suuntautuu muun muassa Töppösenluolikoilta, Halsuanjärveltä, Venetjoen tekojärveltä, otkannevalta ja paikoin myös Lestijokilaakson maisemaalueelta. Nämä maisemallisesti herkät alueet sijoittuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaalueesta, joten maisemavaikutus ei muodostu merkittäväksi näillä alueilla. 5.1.5 hteenveto Vaikutusalueen herkkyys: - arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta yli 10 km:n päässä suunnittelualueelta - lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: eskisuuri - melko laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen luonnonsuojelualueilla - muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain - muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: S U U R U U S eskisuuri Pieni H E R S Honkakangas A Erittäin vähäinen Erittäin suuri 5.2 2. ANNISTO 5.2.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Halsuan keskustaajaman itä- ja kaakkoispuolella lähimmillään noin 6 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Tuulivoima-alue sijoittuu suurin piirtein korkeustasolle 145-165 m mpy. Maasto nousee loivasti itää kohti. Tuulivoima-alue on ojitettua ja metsäistä, mutta suurilta osin harvapuustoista. Alueen koillisosasta on kivikkoista. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, etelässä, lännessä ja pohjoisessa avosoiden täplittämää, usein harvapuustoista metsämaastoa. Lähimmät viljelymaisemat ja kyläalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen luoteispuolelle annistoon, koillispuolelle analaan ja Harjunpäähän sekä luoteeseen arhukorpeen. Lännen suunnassa hieman kauempana sijaitsevat Halsuan taajaman eteläpuoliset kylät ja laajemmat viljelysalueet. 5.2.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) sijoittuu maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko aivan tuulivoima-alueen länsipuolelle. Tuulivoima-alueen lounaispuolella sijaitsee lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Penninkijoki- Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähimmillään reilun 6 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta luoteeseen sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat Halsuanjärven maisema-alue ja Halsuan maisema-alue sekä valtakunnallisesti arvokas Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun R-alue. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle, lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisema-alueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 13 Idän suunnassa, reilun 16 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maakunnallisesti arvokkaat Lestijärven maisema-alue ja Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuvat lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään reilun 17 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu lähimmillään reilun 12 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syristä pohjoiseen sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Lestijoen maisema-alue sekä Härkänevan pihaasutus. 5.2.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen pohjoisen, idän ja etelän puolilla sijaitseville avoimille soille sekä harvapuustoisille alueille. Lähimmät asutut, avoimet viljelysmaisemat sijoittuvat tuulivoima-alueen pohjois- ja itäpuolille uuselaan, Iso-Möttöseen ja Purolaan. Näillä kyläalueilla on maisematilat muodostuvat pienipiirteisistä pelloista eikä leveitä näkymäsektoreita muodostu. Lyhyen etäisyyden vuoksi tuulivoimalat voivat paikoin hallita kylien maisemakuvaa. Myös Halsuan taajaman eteläpuolisille kyläalueille ja pelloille kohdistuu laajoja näkyvyysalueita. Tuulivoimalat sijoittuvat päätien suuntaisista näkymistä sivuun, mutta paikoin tiemaisemassa voi näkyä laajalla alueella tuulivoimaloita. Tuulivoima-alueen muodosta johtuen suuri osa voimaloista sijoittuu kuitenkin yli kuuden kilometrin etäisyydelle asutusalueista. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (128 rakennusta). Tuulivoima-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan maakunnallisesti arvokkaan Töppösenluolikon maisemakuvaan tuulivoimalat tuovat selkeän muutoksen. Toisaalta suurpiirteinen, selkeästi metsään rajautuva kivikkoalue kestänee tuulivoimaloiden aiheuttaman muutoksen alueen ominaispiirteiden tunnistettavuuden muuttumatta. Maiseman luonne ja kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti. 5.2.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat pohjoisessa Venetjoen tekojärvelle sekä otkannevalle, lännessä Halsuanjärvelle ja sen takana sijaitsevalle Pilvinevalle, etelässä Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja idässä paikoin Linjasalmennevan avosoille. Halsuanjärveltä tuulivoimalat näkynevät selkeimmin järven selältä ja länsirannalta, jonne sijoittuu joitakin asuinrakennuksia. Pitkän etäisyyden vuoksi vaikutus maisemaan jää kuitenkin vähäiseksi. Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan arvot ovat luontoarvojen lisäksi erämaamaisemassa. Penninkijoella on jonkun verran ainakin kalastukseen ja melontaan liittyvää virkistyskäyttöä. Tuulivoimalat voivat vaikuttaa luontoalueiden maiseman luonteeseen etenkin laajojen avosoiden ympäristössä, missä aukeaa laajoja näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan. Alueella ei kuitenkaan ole opastettuja virkistysreittejä, joten maisemavaikutusten kokeminen jäänee vähäiseksi. Lestijärvelle ja Lestijokilaaksoon voi teoriassa joitakin tuulivoimaloita näkyä, mutta pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoiman vaikutus maisemaan jää vähäiseksi. 5.2.5 hteenveto Vaikutusalueen herkkyys: - lähivaikutusalueella maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita - lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: eskisuuri - melko vähän näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla - muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain lähimmillä luontoja asutusalueilla - muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi, mutta esimerkiksi Töppösenluolikoilla kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 14 Vaikutuksen merkittävyys: S U U R U U S eskisuuri Pieni H E R S Erittäin vähäinen annisto Erittäin suuri 5.3 4. HONANGAS B 5.3.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Halsualla Lestijärven kunnan rajalla. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 145-170 m mpy. Suhteellisen tasainen maasto nousee itään päin mentäessä. mmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua ja metsäistä. Itäosissa on pieniä, avosoita ja keskiosassa on Ärmätinnevan ja Hautanevan laajemmat avosuoalueet. Tuulivoima-alueen halki kulkee seututie 751 ja Fingridin 400 kv voimalinja lounas-koillissuunnassa. Tuulivoima-alueen eteläosa rajoittuu Honkakangas A tuulivoima-alueeseen. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, avosoiden täplittämää usein harvapuustoista metsämaastoa sekä jotakin keskikokoisia järviä tuulivoima-alueen itäpuolella ja viljeltyä kylämaisemaa länsi- ja lounaispuolella. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu laaja avosuoalue Linjasalmenneva ja luoteispuolelle ortkannevan laajat avosuoalueet. 5.3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä, lukuun ottamatta juuri ja juuri kuuden kilometrin rajalle ulottuvaa Lestijärven kulttuurimaisema-aluetta. Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 7,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu pohjoisen-idän suuntaan, lähimmillään noin 6 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 10,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu lähimmillään reilun 6 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syristä pohjoiseen sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Lestijoen maisema-alue sekä Härkänevan piha-asutus. Lännen suunnassa lähimmissä tuulivoima-aluetta sijoittuu maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko reilun 9 kilometrin etäisyydelle. Halsuan taajaman takana on maakunnallisesti arvokas Halsuanjärven maisema-alue lähimmillään reilun 13 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Halsuan taajaman kupeessa sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas Halsuan maisema-alue sekä pienialainen Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun R-alue. Tuulivoima-alueen etelä- lounaispuolelle, lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähimmillään noin 13 km etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisemaalueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 17 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. aakossa idässä, reilun 12 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. 5.3.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen ympäristössä oleville avoimille soille ja harvapuustoisille alueille. Lähimmät asu-
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 15 tut, avoimet viljelysmaisemat sijoittuvat tuulivoima-alueen länsi- ja lounaispuolille Purolaan, Harjunpäähän ja analaan. Pienipiirteisten peltojen kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (52 rakennusta). 5.3.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijärven selälle 8-18 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoiman vaikutus maisemaan jää vähäiseksi. Lestijärven lisäksi kaukonäkymiä tuulivoimaloille suuntautuu muun muassa Töppösenluolikoilta, Halsuanjärveltä ja paikoin myös Lestijokilaakson maisema-alueelta. Nämä maisemallisesti herkät alueet sijoittuvat noin ja yli 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta, joten maisemavaikutus ei muodostu merkittäväksi näillä alueilla. Venetjoen tekojärveltä, otkannevalta ja Linjasalmennevalta aukeaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan noin 6-10 kilometrin etäisyyksiltä. Linjasalmennevan ja otkannevan alueiden luonnonmaiseman luonne voi kaukomaiseman osalta muuttua. Alueilla ei ole kuitenkaan ohjattua virkistyskäyttöä, joten maisemavaikutuksen kokeminen jää siten vähäiseksi. 5.3.5 hteenveto Vaikutusalueen herkkyys: - lähivaikutusalueella ei ole arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä - lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: eskisuuri - melko vähän näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla - muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain lähimmillä luontoja asutusalueilla Vaikutuksen merkittävyys: S U U R U U S eskisuuri Pieni H E R S Honkakangas B Erittäin vähäinen Erittäin suuri 5.4 5. MUTALAMPI 5.4.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunta eski-pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Tuulivoima-alue sijaitsee annuksen ja n kuntien alueella eski-pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntien rajalla. Alue sijoittuu 40-80 m mpy korkeustasolla, loivasti kumpuilevan maaston noustessa idän ja kaakon suuntaan. Alueella on pääosin ojitettuja suoalueita ja kuivaa kangasmetsää. Itäosa on paikoin kivikkoista. Tuulivoima-alueen länsiosissa on pieniä peltoja. Tuulivoima-alueen ympäristössä on jokilaaksoihin sijoittuvia kylä- ja viljelyalueita. Maisematilat muodostuvat metsien ja avoimien peltojen vuorottelusta, paikoin on pieniä avosoita. Paikoin laajat, yhtenäiset peltoaukeat mahdollistavat pitkiä näkymiä tasaisessa maastossa etenkin Mutkalammin, orvenkylän ja Mökkiperän alueilla. Lähin asutus sijoittuu Pöntiönojan varteen tuulivoimaalueen eteläpuolelle. eskellä tuulivoima-aluetta sijaitseva Hietajärvi on rajattu alueen ulkopuolelle. Hietajärvellä on uimaranta ja virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 16 Tuulivoima-alueen pohjoispuolelle sijoittuu pieni Pitkäjärvi, jonka rannalla on uimaranta, lomarakennuksia ja leirikeskus sekä ympäristössä virkistysreittejä. Tuulivoima-alueen koillispuolella sijaitsee Pernun ampumahiihtoalue. 5.4.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei sijoitu arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. 6-10 km etäisyysvyöhykkeelle tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu vain yksi arvokohde: orhoskylän R 2009-kohde Sievissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Noin 9 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Sievin orhoskylä on hyvin säilynyt sekä kylärakenteensa, sitä ympäröivän maiseman että rakennuskantansa osalta. Lähimmillään 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta etelän suuntaan sijoittuu valtakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson kulttuurimaisema asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijokilaakson pohjoisosassa, annuksessa sijaitsee maakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue lähimmillään noin 12 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Pohjois-Pohjanmaan puolelle, tuulivoima-alueen länsipuolelle, lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Himangan peltoalue. Tuulivoima-alueen länsiluoteispuolelle, rannikolle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle, sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita: eski-pohjanmaalla Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio ja Alaviirteen saaristo sekä Pohjois-Pohjanmaalla Himankakylä, Rahjan saaristo ja Hiekkasärkät-Rahja. Tuulivoima-alueen pohjois-itäpuolilla, Pohjois-Pohjanmaalla, lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisemat ovat Tynkä ja Pitkäsenkylä (etäisyys tuulivoima-alueeseen lähimmillään noin 11 kilometriä) sekä Niemelänkylä (etäisyys tuulivoima-alueeseen lähimmillään noin 19 kilometriä). Tuulivoima-alueen itäpuolella, noin 11,5 kilometrin etäisyydellä on R 2009-kohde Mattilanperänkylä Alavieskassa. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolella Sievissä, lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydellä ovat maakunnallisesti arvokkaat Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alueet. 5.4.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat lähimmille kylä- ja peltoalueille sekä avosoille ja mahdollisesti muille harvapuustoisille alueille maastossa. Laajimmat näkyvyysalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen eteläpuolelle Mutkalammin ja orvenkylän viljelymaisemiin sekä pohjoispuolelle ärkisen ja Mökkiperän viljelymaisemiin. Mutkalammin kylämaisema aukenee kylän läpi kulkevalle tielle laajoina yhtenäisinä peltoaukeina. Tuulivoimalat näkyvät usein esteettä Mutkalammin kylän perinteisessä maalaismaisemassa peltoaukeiden ja metsänreunan takana. orvenkylän alueelta avautuu useita laajoja näkymäsektoreita peltojen yli tuulivoima-alueen suuntaan. Lähimmät tuulivoimalat eivät vertaudu maiseman muiden elementtien mittakaavaan. Tuulivoimaloiden laajalle levittyvä alue voi hallita kylien maisemaa lyhyen etäisyyden vuoksi. Mökkiperän maisema on edellisiä hieman sulkeutuneempaa ja etäisyyttä tuulivoimaloihin on hieman enemmän. ärkisen kylämaisema, noin 4 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta, on metsien ja pihapiirien sulkemaa tai puoliavointa maisemaa. Tuulivoimaloita näkyy osittain metsänreunan yläpuolella kylän pohjoispuolen ja eteläpuolen peltojen yli. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (216 rakennusta). Tuulivoimalat voivat näkyä Pitkäjärven pohjoisrannalle (etäisyys tuulivoima-alueeseen reilu 3 kilometriä), mutta tuulivoimalat näkyvät alueelle vain vähän metsän reunan yläpuolella eikä vaikutus maisemassa ole erityisen voimakas. 5.4.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Noin 6-10 km tuulivoima-alueesta näkyvyysalueet kohdistuvat laajimmillaan tuulivoima-alueen itäpuolelle Raution, orhoskylän ja ukonkylän alueille, etelässä Märsylän kyläalueelle ja luoteessa Pahkalan kyläalueelle. Tuulivoimalat näkyvät paikoin kyläalueille vain hieman maisemia rajaavan metsänreunan yläpuolella eivätkä näin ollen ja pitkän etäisyyden vuoksi merkittävästi vaikuta maisemaan.
ESI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAUNTAAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIUTUSTEN ARVIOINTI 17 li 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät laajimmin alajoelle, taajaman eteläpuolisille peltoalueille. Voimalat sijaitsevat kaukana katselupaikoista ja asettuvat harmoniseksi osaksi kaukomaisemaa. Tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin perusteella näy Lestijoen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle tai merkittävissä määrin kaukovaikutusalueen maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. 5.4.5 hteenveto Vaikutusalueen herkkyys: - lähivaikutusalueella ei ole arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti arvokkaita pienialaisia kulttuuriympäristöjä on 6-15 kilometrin säteellä tuulivoima-alueesta - lähivaikutusalueella on keskiverrosti asuin- ja loma-asuinrakennuksia Vaikutuksen suuruus: eskisuuri - melko vähän näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla - muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, erityisesti lähimmillä kyläaluilla - muutos ei vaikuttane maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: S U U R U U S eskisuuri Pieni H E R S Erittäin vähäinen Mutkalampi Erittäin suuri uva 5-1. uvasovite Mutkalammin kylältä Mutkalammintieltä koilliseen kohti tuulivoima-aluetta (kuvauspaikka X). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähintään 1,3 km. Näkymässä tuulivoimalat nousevat paikoin korkealle metsänreunan yläpuolelle. uvalähde: Mutkalammin tuulivoimapuisto, mpäristövaikutusten arviointiselostus (Ramboll Finland Oy 2014). uvaus ja mallinnukset PROON Wind Energy Finland Oy.