Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 1 Jukka Ohtonen Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi Sisältö Aluksi... 2 Suorama asuinpaikkana... 4 Suoraman väestörakenne... 6 Suoraman vetovoimatekijöitä... 7 Työpaikat... 9 Työvoima ja työllisyys... 14 Työmatkaliikenne ja liikkumisen vaihtoehdot... 18 Koulutus, opiskelu ja nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan... 28 Työn ja opiskelun ulkopuolisuus ja yhteiskuntaan kiinnittymisen perusteet... 32 Muuttoliike Kangasalan ja Tampereen välillä... 39 Sosiaalisten vaikutusten arviointi ja kaavaesityksen palautteet... 42 Yhteenveto ja johtopäätökset... 46 Liite 1.... 48

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Aluksi Kangasalan kunnan tavoitteena on rakentaa Suoramalle uusia asuntoja ja työpaikkoja, kulkureittejä ja palveluja. Uudisrakentaminen tulee vaikuttamaan Suoraman nykyiseen ympäristöön ja asujaimistoon. Vaikutukset kohdistuvat sekä fyysiseen, että sosiaaliseen ympäristöön. Rakentamisella syntyvien muutosten hallitsemiseksi kunnat ovat velvoitettuja ympäristövaikutusten arviointiin, kun taas sosiaalisten vaikutusten arviointi on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Toisin kuin ympäristövaikutusten arvioinnille, jonka osa sosiaalisten vaikutusten arviointikin on, sosiaalisten vaikutusten arvioinnille ei ole olemassa selkeitä viranomaisohjeita, tai sisältömäärittelyjä 1. Alan kirjallisuudessakin sosiaalisten vaikutusten arviointi on kuvattu väljästi. Tämä jättää kaavoittajalle ja arvioinnin tekijälle vapaat kädet toimia kulloisenkin tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden vaatimalla tavalla ja kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat olennaisilta kaavoituksen kohteena olevan alueen kannalta. Rakentamisen ja uuden asutuksen mukanaan tuoman muutoksen arvioimiseksi on syytä kysyä, miksi ihmiset muuttavat Suoramalle ja millaisia ihmisiä potentiaaliset muuttajat ovat sekä mitä vaikutuksia heistä on nykyisten asukkaiden elämään. Koska alueen asutuksen laajentaminen on vasta kaavoitusvaiheessa eikä yhdenkään talon rakentamispäätöstä ole tehty, ei myöskään voida tietää, keitä tulevat asukkaat ovat, mistä he tulevat ja millä tavoin Suoramalla nyt asuvien ihmisen elämä muuttuu uusien asukkaiden tulon myötä. Jotakin kuitenkin tiedetään ja nyt tehtävillä kaavapäätöksillä vaikutetaan Suoraman ja myös Kangasalan tulevaisuuteen. Kaavoituksella ohjataan asumisen luonnetta ja rakentamisen tehokkuutta. Kaavoituksella säädellään kerrostalojen sekä rivi- ja pientalojen suhdetta ja sijoittumista sekä tehdään varauksia työpaikkojen ja palvelujen saamiseksi alueelle. Kokemuksesta tiedetään myös se, millaiset ihmiset ovat aikaisemmin muuttaneet Kangasalle. Passiivisen seurannan ja arvioinnin ohella sosiaalisten vaikutusten arviointia on mahdollista käyttää myös ohjausvälineen toivottujen muutosten aikaan saamiseksi. Kaavoitus on eräs lukuisista välineistä, joilla kunta ja yleensä viranomaiset ja ammattilaiset voivat ohjata alueen kehitystä. Hyvällä argumentoinnilla, tavoiteltavien seikkojen perustelulla ja eri toimijoiden yhteistyöllä alueen kehitystä on mahdollista ohjata toivottuun suuntaan. 1 Ks. Liite 1. Sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi olisi hyvä tietää, miksi uudet asukkaat valitsevat juuri Suoraman asuinpaikakseen. Aluehan sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä Kangasalan keskustasta ja matkaa Tampereelle on noin 14 km. Ehkä osa uusien talojen tulevista asukkaista asuu jo nyt alueella ja heille on jo muodostunut kotiseutuidentiteetti ja halu asua nimen omaan täällä. Koska aluetta kuitenkin kaavoitetaan niin, että uusien asukkaiden määrä saattaa nousta jopa 25-3% nykyisestä, suurin osa uusista asukkaista tulee alueen ulkopuolelta. Heidän osaltaan voidaan siis kysyä, mitkä ovat Suoraman oletettavia vetovoimatekijöitä, joiden vuoksi tulevat asukkaat valitsevat juuri Suoraman uudeksi

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 3 asuinpaikakseen. Sama koskee niitä asukkaita, jotka muuttavat alueen ulkopuolelta niihin asuntoihin, jotka vapautuvat Suoraman sisäisen muuton seurauksena. Eräs merkittävä paikallisidentiteettiä luova tekijä on alueen asumisen, työn ja toimeentulon historian fyysinen ilmeneminen. Suoraman kaavoituksen yhteydessä todettiin, että asuinalueet sulautuvat hyvin toisiinsa, vaikka toisaalta rakentamisen vuosikymmenet erottuvat varsin selkeästi alueen rakennuskannoissa. Kaavoitukseen liittyen laskettiin, että kaavoitettavalla alueella on noin 2 oman aikansa tyypillistä rakennuskohdetta, vaikka alueella ei olekaan varsinaisesti suojeltuja rakennuksia tai alueita. Ainoa rakennuskulttuurikohteeksi merkitty rakennus on Suoraman työväentalo. Säilytettäväksi suositeltavia kohteita ovat Kyötikkälän keskiaikainen kylätontti sekä vanhat kylätiet. Keskeisin syy sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tekemiseen on kaavoitukseen liittyvä ohjaus- ja muutosvaikutus. Kun aluetta suunnitellaan kannattaa miettiä, millaista muutosta halutaan, miten nykyistä Suoramaa tulisi kehittää. Kysymykseen vastaamiseksi tarvitaan kuvaus nykytilasta, käsitys tavoitteista sekä kaavoituksen keinoista ja ohjausvaikutuksesta niiden saavuttamiseksi. Koska asioiden ja ilmiöiden luonne paljastuu vasta suhteessa ympäristöön myös Suoramaa ja Kangasalaa tarkastellaan suhteessa toisiinsa sekä suhteessa muihin kuntiin ja alueisiin. Näin koetetaan saada näkyviin, millaisista ilmiöistä Suoraman uudisrakentamisessa sekä tulevien asukkaiden asuinpaikan valinnassa ja asumisessa on kyse. Suhteellistamalla asioita niiden luonne paljastuu paremmin kuin keskittymällä pelkästään Suoraman alueen analysointiin. Itse asiassa yksittäiset, ympäristöstään irrotetut tiedot eivät kerro mitään siitä riippumatta kuinka yksityiskohtaisesti ne kuvataan. Sen vuoksi tarvitaan vertailua. Sama koskee muutosta, joka tulee näkyviin vasta suhteessa lähtökohtaansa. Suoraman alueen suunnittelua toteutettiin yhteisöllisyyden ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien hengessä. Kaavoittajat järjestivät keskustelutilaisuuksia Suoraman asukkaille sekä selostettuja tutustumiskäyntejä kaavoitettaville alueille.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 4 Suorama asuinpaikkana Suorama asuin- ja elinympäristönä sekä asukkaiden arjen tapahtumapaikkana näyttäytyy sen mukaisena, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Alueella koko ajan olevien lasten ja vanhusten Suorama on eri asia kuin esimerkiksi suurimman osan aktiiviajastaan työn vuoksi Tampereella olevan aikuisen. Näiden ryhmien lähiympäristön vaatimukset voivat olla osin yhteneväiset, mutta osin jopa ristiriitaiset. Kaikille yhteisiä asioita ovat ympäristön viihtyisyys, esteettömyys ja turvallisuus. Ristiriitaa sen sijan voi syntyä etenkin omalla autolla liikkuvien ja alueella pysyvien lasten ja vanhusten välille. Edellisille tärkeää on autolla liikkumisen sujuvuus, jälkimmäisille turvallisuus ja esteettömyys. Tällaisista syistä johtuen sillä on merkitystä, keiden näkökulmasta ympäristötekijöitä tarkastellaan. Kangasala on laatinut vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelman ja toimenpideohjelman vuosille 21-22 nimellä 'Turvallinen vanhuus Kangasalalla' 2. Siinä otetaan kantaa myös ympäristökysymyksiin. Suunnitelmassa sanotaan mm.: "- Kunnan asukkailla on turvallinen, viihtyisä ja eri väestöryhmien tarpeita vastaava elin- ja toimintaympäristö - Ihmisten toimintakyvyn erilaisuus otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa - Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelu ottaa huomioon eri vammaisryhmät ja mahdollistaanäin itsenäisen liikkumisen" Liikennesuunnittelun osalta sanotaan: "- Liikennesuunnittelulla mahdollistetaan ikäihmisen tarpeita vastaava ja turvallinen liikkuminen - Palveluliikenteen suunnittelu ja koordinointi" Ympäristön esteettömyydestä mainitaan: "- Esteettömyys huomioidaan yhdyskuntasuunnittelussa - Ulkoilureitit ja kevyen liikenteen väylät esteettömiksi ja kulkureiteille levähdyspaikkoja. - Kartoitetaan erityisesti vanhusten asumis- ja palveluyksiköiden läheisyydessä olevat ulkoilumahdollisuudet." Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuodelta 29 3 kaavoituksen merkityksestä mainittiin: " Laadukas elinympäristö voi monin tavoin edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja sillä on tärkeä rooli ennalta ehkäisevässä lasten suojelussa. Lasten ja nuorten toimintaympäristössä tärkeinä tekijöinä nähdään kannustus omaehtoiseen liikkumiseen, liikenneturvallisuus, lähi- 2 'Turvallinen vanhuus Kangasalalla. Kangasalan vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma 21-22. (http://www.kangasala.fi/@bin/2962998/vanhuspalvelujen%2kehitt%c3%83%c2%a4missuunnitelma.pdf) 3 Kangasalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 29-214. Valtuusto 9.11.29. (http://kangasala-fibin.aldone.fi/@bin/3546a87cd2f2b446963cac4abcf12/139927892/application/pdf/692628/9119lasten%2ja %2nuorten%2hyvinvointisuunnitelma.pdf)

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 5 luonto, ystävien tapaamispaikat ja riittävät harrastusmahdollisuudet. Alueiden monipuolisuus, toimintamahdollisuudet, yhteisöllisyys ja sosiaalinen valvonta ovat keinoja turvallisuuden lisäämiseksi." Suoramalle on tyypillistä rauhalliset pientaajamat, joiden läpikulkuliikenne on vähäistä. Alueella on myös jo olemassa pyörätieverkosto, jota on tarkoitus kohentaa ja täydentää nyt tehtävillä kaavapäätöksillä. Luonnollisen liikkumisen tieverkostoa rakennetaan nykyistä selkeämmäksi ja jäsentyneemmäksi sekä lisätään jalankulku- ja pyöräteiden maisemallisuutta. Toisaalta vilkkaasti liikennöity Kangasalantie halkaisee alueen ja Lahdentie reunustaa aluetta etelässä. Molempien teiden meluhaitta lähiasutukselle on huomattava. Kaavasuunnittelussa todettu teollisuuden myötä syntyvien erikoiskuljetusten ohjaaminen Kangasalantien sijaan Lahdentielle on epäilemättä kannatettava asia Kangasalantien lähiympäristön tihenevään asutukseen kohdistuvien melu- ja turvallisuushaittojen vähentämiseksi 4. Lisärakentamisen keskeisinä ja julkilausuttuna tavoitteina on säilyttää alueiden liikenteellinen turvallisuus ja mieluummin kehittää sitä. Suoramalla autokatokset toimivat samalla Kangasalan tien melun esteinä. Järjestäytynyt liikenneympäristö on turvallinen Eri liikennevälineiden erottaminen toisistaan omille väylilleen on toimiva ja jo 197 -luvulta alkaen 5 yleisesti toteutettu liikenneturvallisuusperiaate. Parhaimmillaan kävely- ja pyörätiet on erotettu toisistaan ja autoliikenteestä niin, että kohtaamisia ei tapahdu lainkaan. Samalla liikenteestä saadaan joustavaa ja turvallista kaikkien osapuolten kannalta. Liikenneympäristön tarkastelussa etenkin lasten 4 Liikenneviraston meluselvityksen mukaan Kangasalantien tiemelu on tasolla >65 db ja lähin asutus ulottuu alueelle >55dB. Lahdentien melutaso on korkeampi, >7 db, mutta melualueen asutus on huomattavasti vähäisempää, kuin Kangasalantien varressa. Ilmeisesti voimakkaimman liikennemelun asuinalue sijoittuu Lentolan teollisuustalon ja Alasentien välisille tienvarsialueille. Ks. http://www2.liikennevirasto.fi/meluselvitys212/28_kangasala/liite_28_1.pdf sekä http://www2.liikennevirasto.fi/meluselvitys212/28_kangasala/liite_28_3.pdf Eurooppalaisten normien mukaan 55 db on liian voimakas meluhaitta, joten Kangasalantien melutason laskemiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Meluun voidaan vaikuttaa tarjoamalla houkuttelevia luonnollisen liikkumisen vaihtoehtoja autoliikenteen vähentämiseksi, nopeus- ja liikennöintirajoituksilla, meluseinillä, kuten paikoitellen on jo tehtykin ohjaamalla rakennusluvalla autojen katetun paikoitustilan sijoitus Kangasalantien suuntaisesti niin, että paikoitustilan takaseinä on samalla melueste (kuva) sekä esimerkiksi tien päällystettä valittaessa. 5 Ks. Uusitalo P. (1974): Suunnittelun tavoitteet ja keinot. Tammi. Helsinki.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 6 ja vanhusten sekä yleensä kevyen liikenteen ja luonnollisen liikkumisen asema ja olosuhteet tuovat esiin ympäristön riskit ja kehittämistarpeet. Suoraman väestörakenne Väestön ikärakenne osoittaa, että Suorama kuten koko Kangasalakin on tyypillisesti lapsiperheiden suosiossa. Vuonna 212 alle 16 -vuotiaiden lasten osuus oli Suoramalla 22%. Koko Pirkanmaan väestöstä vastaava osuus oli 17% ja koko maassa keskimäärin 18%. Kaikista Pirkanmaan kunnista lasten väestöosuus oli korkein Vesilahdella (25%), Lempäälässä (25%) Ylöjärvellä (24%), Pirkkalassa (23%), Kangasalalla (22%), Nokialla (21%) sekä Akaassa (2%). Muissa Pirkanmaan kunnissa alle 16 - vuotiaiden osuus oli vuonna 212 alle viidennes. 6 Kuvio: 1 Koko maan, Pirkanmaan, Kangasalan ja Suoraman väestön ikärakenne vuoden 212 lopussa 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % % 8 8 7 5 1 1 1 1 64 64 1 9 62 63 12 11 8 8 1 11 KOKO MAA PIRKANMAA Kangasala Suorama 75 -v 65-74 16-64 7-15 -6 Lukujen lähde: Tilastokeskus Alueiden väestöjen ikärakenteita vertailemalla havaitaan, kuinka Suorama erottuu koko maasta, Pirkanmaan kuntien keskiarvosta ja Kangasalastakin alle kouluikäisten lasten muita korkeammalla väestöosuudella. Myös kouluikäisten (7-15 -vuotiaat) väestöosuus on Suoramalla korkeampi kuin koko maassa tai Pirkanmaan kunnissa keskimäärin. Suurin ero Suoraman ja muiden vertailualueiden välillä ilmenee kuitenkin vanhusten, eli 75 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka Suoramalla on selvästi vertailualueita alhaisempi. Suoraman ero muuhun Kangasalaan ilmenee niin ikään vanhusten väestöosuuden osalla. Muilta osin erot ovat vähäiset: kun alle kouluikäiset ja peruskouluikäiset yhdistetään alle 16 -vuotiaiden ryhmäksi, Suorama ei poikkea Kangasalan väestöstä. Sama koskee 65-74 -vuotiaita. Ainoaksi eroksi koko Kangasalan väestörakenteeseen jää vanhusten vähäinen osuus ja vastaavasti hieman korkeampi työikäisten määrä. Muilta osin erot katoavat lukujen pyöristysosuuksiin. Suoraman väestön ikäjakautuma kertoo nykytilan. Kaavoituksella ja uudisrakentamisella aikaansaatavan väestömuutoksen hahmottamiseksi tarvitaan tietoa siitä, millä tavoin alueelle muuttavat tulevat vaikuttamaan Suoraman demografiaan. Alueelle muuttavan väestön rakenteeseen vaikuttavat 6 Lukujen lähde Tilastokeskus, väestötilasto.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 7 tarjolla olevat asunnot, uudet ja tarjolla olevat työpaikat sekä palvelut. Näiden tekijöiden arvioimiseksi tarkastellaan koko Kangasalan väestöprofiilia ja jo toteutunutta muuttoliikettä. Ikärakenteen perusteella näyttää ilmeiseltä, että Suoraman lisärakentamisen sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja lapsiperheiden asemaan. Suoraman vetovoimatekijöitä Suoraman ilmeisiä vetovoimatekijöitä ovat työpaikkatarjonta, palvelut, mahdollinen asumiskustannusten edullisuus sekä asuinympäristön luonne ja kulkuyhteydet etenkin Tampereelle ja Kangasalan keskustaan. Talouden osalta Suorama on osa Kangasalaa, jossa esimerkiksi tuloveroprosentti on hieman korkeampi kuin Pirkanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Tampereen rajanaapurikunnista Nokian ja Ylöjärven kunnallisveroprosentti oli 19,75 vuonna 212, Kangasalan Lempäälän, Oriveden ja Pirkkalan 2 ja Ruoveden 2,5. Tampereen kunnallisveroprosentti oli 19 7. Tämän perusteella on ilmeistä, että alhainen verotus ei kuulu Suoraman vetovoimatekijöihin. Kangasalan kunnan luonnetta kuvaa myös kunnan tulorakenne, jossa yhteisöverojen osuus on ainoastaan alle neljä prosenttia, kun se koko maassa on noin seitsemän. Eräs Suoraman vetovoimatekijä voi olla asumiskustannusten edullisuus. Asian konkretisoimiseksi verrattiin Suoraman vanhojen asuntojen hintoja vastaaviin Kangasalan keskustan ja Tampereen osalta keskustan ja Hervannan hintoihin. Vertailu Kangasalan keskustan sekä Tampereen keskustan ja Hervannan myynnissä oleviin omistusasuntojen hintoihin 8 osoitti että Suoraman kerrostalojen neliöhinnat olivat noin puolet Tampereen keskustan asuntojen hinnoista, mutta hieman korkeammat kuin Hervannan. Kangasalan keskustan kerrostalojen neliöhinnat olivat noin viidenneksen alhaisemmat kuin Tampereen, mutta yli 7% korkeammat kuin Suoraman. Rivitaloasuntojen hinnat olivat samat Suoramalla ja Hervannassa. 9 Uudisrakentamisen myötä Suoraman asuntojen keskihinnat tulevat nousemaan ja alueen arvo kokonaisuudessaan kohoaa. Uusien asuntojen hintavertailu 1 puolestaan osoitti, että Kangasalan keskustan ulkopuolella (Vatiala ja Herttuala) myynnissä olevien uusien asuntojen neliöhinnat olivat samat, tai hieman alhaisemmat kuin Tampereen Lentävänniemessä, Vuoreksessa ja Atalassa. Tampereen keskusta-alueen uusien asuntojen neliöhinnat olivat enimmillään lähes kaksinkertaiset Kangasalan keskustan ulkopuolisiin vastaaviin asuntoihin verrattuina. 7 Lähde: Suomen Kuntaliitto. 8 Vertailu tehtiin poimimalla satunnaisesti etuovi.com -sivustolta 71 asunnon hintatiedot. Poiminta tehtiin 11.2.214. 9 Etuovi.com (11.2.214). 1 Vertailu tehtiin 23.5.214 poimimalla satunnaisesti etuovi.com -sivustolta 42 uuden asunnon hintatiedot.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 8 Sosiaalisessa mediassa Suoramasta käyty keskustelu 11 osoittaa, että Suoraman ulkopuolella asuvien silmissä Suoraman alue on levoton ja alueen sosiaaliset ongelmat madaltavat asumisen tasoa. Suoramalla asuvien perheellisten silmin alueen huono maine on pikemminkin historiallista perua, jolle ei juuri ole vastinetta tässä päivässä. Suoraman haittana pidetään kerrostaloalueen tiivistä rakentamista ja etuna taas hyviä liikenneyhteyksiä Tampereelle. Alueen kaupalliset palvelut, harjun luonnonympäristö ja lasten leikkipaikat saivat kiitoksen ja paikallinen asukas suositteli aluetta lapsiperheiden asuinpaikaksi. Työpaikkatarjonnan osalta lähtökohdaksi on syytä ottaa koko Kangasala ja kunnan luonne. Myös kulkuyhteyksien suhteen kyseeseen tulee alueen sisäisen liikenteen ohella olennaisena asiana yhteydet Tampereelle, jotka tulevat juuri kaavoituksen aikaan (3.6.-14) muuttumaan, kun Kangasala tulee osaksi seudullista liikennettä ja kilpailun tuloksena myös liikennöitsijä vaihtuu Paunu Oy:stä Länsilinjat Oy:hyn. Tämän vuoksi on vaikea arvioida Suoraman tulevan väestölisäyksen vaikutusta liikennöintitiheyksiin ja yleensä vaikutusta joukkoliikenteen palveluihin. Suoraman palvelutarjontaa kehitetään ja sen toteuttamiseksi on laadinnassa Palveluverkon kehittämissuunnitelma, jonka laatimiseksi on nimetty palveluverkkotyöryhmä vuosille 213-14. Työryhmä valmistelee palvelujen kehittämisperiaatteet ja toimenpidesuunnitelman vuosille 214-22. Suunnitelma kattaa päivähoidon, koulutuksen, terveydenhuollon ja kirjastotoimen palvelut. 11 Ks. esim. http://www.vauva.fi/keskustelu/118938/ketju/kangasalla_asuvat_kysyisin_asuinalueesta tai http://keskustelu.suomi24.fi/node/8965284

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 9 Paikoitellen merkittävätkin luonnonalueet sekä rakennettavat liikunta- ja virkistysalueet voivat muodostaa huomattavan vetovoimatekijän, kun potentiaaliset muuttajat ovat suurelta osin aktiivisessa liikuntaiässä olevia nuoria ja perheellisiä nuoria aikuisia. Tältä osin ja Kangasalle muuttoa analysoimalla havaittu ensisijainen vertailukohta ja kilpaileva asuinpaikkavaihtoehto on Tampere ja asuntojen hintojen perusteella tamperelainen lähiö. Päätöksentekoa ohjaavat mielikuvat ympäristöstä ja luonnosta ovat epäilemättä Kangasalle edullisia suhteessa Tampereeseen. Työpaikat Pirkanmaan maakuntakaavan yhteydessä laaditaan työpaikka-alueselvitys 12, joka tätä arviointia laadittaessa oli luonnosasteella ja josta tuorein luonnos on päivätty 15.5.214. Selvitys tulee koostumaan kolmesta asiakokonaisuudesta, jotka ovat: 1. Maakunnan elinkeinorakenteen ja työpaikkaalueiden nykytila-analyysi, 2. Työteon tapojen muutos ja työpaikka-alueet vuonna 24 (tulevaisuusanalyysi) sekä 3. Maakunnan työpaikka-alueiden strateginen tavoitekuva 24 (synteesi). Tällä hetkellä käytössä olevien tietojen mukaan. Maakuntakaavassa Kangasala kuuluu Tampereen kehyskuntiin, jotka ovat Kangasalan lisäksi Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampere ja sen kehyskunnat muodostavat Suomen toiseksi suurimman työpaikkakeskittymän pääkaupunkiseudun jälkeen. Tampereella ja sen kehyskunnissa oli vuonna 211 yhteensä 162 työpaikka, joka on kolme neljäsosaa Pirkanmaan työpaikoista. Toisin kuin koko maassa keskimäärin, jossa työllisten lukumäärä oli vuonna 212 edelleen 34 alhaisempi kuin ennen lamaa ja työllisyyden huippuvuonna 1989, Pirkanmaan työpaikkakehitys on ollut positiivista. Kun koko maassa työllisten määrä ylitti vuoden 1989 työllisten lukumäärän ainoastaan yhtenä vuotena (28) ja silloinkin ylitys oli vain,1 prosenttia (3 4 henkilöä), Kangasalan työllisten määrä ylitti pysyvästi vuoden 1989 tason jo vuonna 2 ja koko Pirkanmaalla ylitys tapahtui vuonna 24. Kun tarkasteluun otetaan aikaväli 27-211/212, muutos on kuitenkin ollut taantuva. Kangasalan työpaikkakehitys ja työllisten määrän nousu on pysähtynyt. Koko Pirkanmaalla sekä työllisten että työpaikkojen määrä on laskenut. Eniten Pirkanmaalla työpaikkoja on poistunut teollisuudesta (-9 24) sekä maa- ja metsätaloudesta (-916). Suurimmat nousijat puolestaan olivat julkinen hallinto, koulutus ja terveys, jossa työpaikat lisääntyivät 2 6:lla sekä 'ammatillinen, tieteellinen, tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ' 13 (+1 9) sekä informaatio ja viestintäala (+1 3). Muutoksista huolimatta maakuntakaavassa Pirkanmaa näyttäytyy edelleen vahvana valmistavan teollisuuden maakuntana, jossa kuitenkin uusien tuotteiden, tuotantotapojen sekä palvelujen ja älykkäiden koneiden keskinäinen kytkentä lisäävät teollisuuden tuotantorakenteita ja kilpailukykyä. Maakuntakaavassa mainitaan myös oppilaitosyhteistyö, johon Kangasallakin kannattaa kiinnittää huomiota uusien työpaikkojen luomisessa. 14 12 Ks. http://maakuntakaava24.pirkanmaa.fi/tyopaikka-alueet. 13 Tässä yhteydessä hallinto viittaa yksityisten yritysten hallinnon kasvuun. 14 Ks. http:// http://maakuntakaava24.pirkanmaa.fi/sites/default/files/tyopaikka_alueselvitys_luonnos_155214.pdf sekä Tilastokeskus, Stat.fi väestö.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 1 Tampereen kehyskuntien joukossa suurin työpaikkakeskittymä on Nokialla, jossa on noin neljännes kehyskuntien työpaikoista. Kangasalla ja Ylöjärvellä työpaikoista on noin viidennes kummassakin. Kangasalan keskustassa on 5 8 työpaikkaa, jonka lisäksi Kangasalan suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Lentola (1 175 työpaikkaa 15 ), joka maakuntakaavassa on merkitty voimakkaasti kehittyväksi alueeksi, Saarioisten alue Sahalahdessa (77), Vatiala (45), Pikonlinna (4) ja Kaivanto. Lisäksi Kangasalan kylissä, Kaivanto mukaan lukien sijaitsee noin 53 työpaikkaa ja muilla alueilla vielä vajaat 3. Vuoden 199 jälkeen Kangasalan työpaikat ovat lisääntyneet noin tuhannella, joka on 11% kunnan 9 56 työpaikasta vuonna 212. Viime vuosien suurin negatiivinen muutos työpaikkojen määrissä on tapahtunut teollisuudessa, jonka työpaikkamäärä on laskenut 4:lla vuoden 25 jälkeen. Uudet työpaikat ovat syntyneet ennen muuta julkisiin ja yksityisiin palveluihin Niiltä osin kuin kaavoituksella voidaan vaikuttaa työpaikkojen sijoittumiseen, ne keinot kannattaa käyttää. Kangasalan kunnan työpaikkarakenteen monipuolistaminen on ilmeinen haaste, koska kunnan työpaikkaomavaraisuus on alhainen ja työpaikkarakenne antaa perusteltua aihetta kysymyksiin. Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan Kangasalan työpakkakehitystä toimialoittain vuodesta 27 alkaen. Kuvio: 2. Kangasalan työpaikkojen lukumäärä suurimpien toimialojen osalta vuosina 27-211, 35 3 25 2 15 1 5 Työllisten lkm 27 28 29 21 211 Lukujen lähde: Tilastokeskus Teollisuus Sosiaali- ja terveys Kauppa Rakentaminen Koulutus Teide ja tekniikka Hallinto ja tukipalvelut Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Julkinen hallinto Maa-ja metsätalous Muu palvelu Majoitus ja ravitsemus Teollisuus on ollut Kangasalan merkittävä työllistäjä ja teollisten työpaikkojen määrä oli kasvussa poikkeuksellisen pitkään verrattuna koko maan tilanteeseen. Muutos tapahtui 2 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, jolloin teollisten työpaikkojen määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun. 15 Vuonna 21 Lentolan työpaikoista oli 463 teollisuudessa, 317 kaupan alalla, 236 rakentamisessa ja 81 kuljetuksessa ja varastoinnissa.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 11 Kuvio: 3. Työllisten määrä toimialoittain koko maassa vuosina 27-211 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Työllisten lkm 27 28 29 21 211 Sosiaali- ja terveys Teollisuus Kauppa Koulutus Rakentaminen Hallinto ja tukipalvelut Kuljetus ja varastointi Teide ja tekniikka Julkinen hallinto Informaatio ja viestintä Majoitus ja ravitsemus Maa-ja metsätalous Muu palvelu Lukujen lähde: Tilastokeskus Kangasalasta riippumattomien ympäristötekijöiden tarjoamien mahdollisuuksien ja niiden muodostamien uhkien, tai megatrendien näkökulmasta ainakin seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota: * Kangasalan suurin työllistäjäsektori (ks. ylempi kuva) riippuu luokitustavasta. Mikäli palveluja liitetään yhteen, palvelusektori muodostuu suurimmaksi työnantajaksi. Jos taas palvelut jaetaan useampaan luokkaan, suurimmaksi nousee teollisuus. Tarkastelutavasta riippumatta yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ovat työllistävin toimintasektori. Se tarkoittaa samalla, että kunnallisten palvelujen osuus on huomattavan korkea. Näiltä osin tilanne on samanrakenteinen, kuin koko maassa keskimäärin. Etenkin julkisten palvelujen osalta on aiheellista huomata, että palvelujen laajuuteen kohdistuu huomattavia paineita. Asiantuntija-arvioiden mukaan koko Eurooppaa koskeva talous- ja velkakriisi lisää voimakkaasti tuloeroja ja synnyttää paineita julkisten palvelujen karsimiseen 16. Ilmiö näkyy selkeästi myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa 197 -luvulta alkaen kehitetyt ja suurelta osin verorahoitukseen perustuvat julkiset palvelut ja suhteellisen korkea verotus, ovat olleet pitkäaikaisen kritiikin kohteina. Kritiikkiä esitetään siitä huolimatta, että juurin korkean veroasteen hyvinvointivaltiot ovat samalla maailman kilpailukykyisimpiä ja innovatiivisimpiä yhteiskuntia 17. Kangasalan yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ovat edelleen kasvussa. Koko maan osalta kasvu on laantunut ja alan osuus työllisten määrästä ei nouse. Alan suurin osa-alue on sosiaali- ja terve- 16 Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen YLE:n huhtikuun lopussa 214 tekemässä kyselyssä, johon vastasi yli 5 professoria. Ks. http://yle.fi/uutiset/oikeustieteen_professorit_ylekyselyssa_eu-lainsaadanto_toi_suomeen_kovat_arvot/722998?autoplay=true 17 Ks.. http://www.research.fi. ja http://ec.europa.eu/enterprise/policies/industrialcompetitiveness/competitiveness-analysis/european-competitiveness-report/files/ecr211_full_en.pdf sekä innovatiivisuudesta: Rikama S. (212) Suomi innovaatioiden kärkimaita mutta kuinka kauan? Tieto&trendit 2/212. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/artikkelit/212/art_212-4-4_4.html). Innovatiivisuuden perusteista tarkemmin ks. esim. Suomen maaraportti: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/industrial-competitiveness/monitoring-memberstates/files/fi_country-chapter_en.pdf.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 12 yspalvelut, jotka ovat edelleen olleet nousussa, kun taas muun julkisen hallinnon työvoiman määrä on pitkäkestoisessa, mutta ilmeisesti jo päättymässä olevassa laskussa. * Kangasalan toiseksi suurin ja vähitellen taantuva työllistäjä on teollisuus, joka koko maan osalla on maatalouden ohella ollut jo pitkään suurin työvoiman vähentäjä. Kangasalan teolliset työpaikat lisääntyivät poikkeuksellisen pitkään verrattuna koko maan tilanteeseen. Kasvua jatkui vuoteen 26 saakka, mutta vuonna 27 tapahtui käänne, jonka jälkeen teolliset työpaikat ovat vähentyneet 15% vuoteen 211 mennessä. Yleinen ja jo Kangasallakin ilmenevä trendi ei tietenkään tarkoita sitä etteikö Kangasalan teolliset yritykset voisi menestyä ja etteikö ala voisi Kangasalalla kasvaa. Silti on aiheellista tunnistaa alaan liittyvät riskit etenkin kun teollisilla työpaikoilla on niin merkittävä rooli kunnan työllisyydelle, verotuloille ja hyvinvoinnille. Vuosina 27-211 teollisten työpaikkojen suhteellinen osuus Kangasalla oli jopa 5-6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 211 Kangasalan teollisten työpaikkojen osuus oli 2% kaikista, kun se koko maassa oli enää 14%. Kun Kangasalan teollisten työpaikkojen määrä on jo kääntynyt laskuun, yleinen suuntaus antaa perusteet olettaa, että lasku tulee pikemminkin jatkumaan kuin kääntymään nousuun. Kangasala on kuitenkin niin pieni talousalue, että jo pelkällä sattumalla voi olla suuri merkitys alan paikalliseen kehitykseen. Teollisilla työpaikoilla on merkittävä osuus (35%) Suoraman yhteensä sadoista työpaikoista ja etenkin metallituotteiden valmistus on näkyvästi edustettuna kaavoitettavalla alueella. Tulevista teollisista työpaikoista suurimman osan ajatellaan sijoittuvan jo olemassa olevalle aseman teollisuusalueelle. Alueella on myös autojen huoltamoita ja korjaamoja sekä suhteellisen runsaasti (15) kunnallisia työpaikkoja, käytännössä opetusta ja lasten päivähoitoa. Alueella on myös tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja (28%), rakennusalan yrityksiä (13%) ja alueelle tullaan kaavoittamaan tiloja lähinnä pienille, ammatinharjoitukseen perustuville mikroyrityksille. 18 * Koko Kangasalan kolmanneksi suurin työllistäjä on jo pienessä laskussa oleva kauppa ja majoitus- ja ravitsemustoiminta, jossa painopiste on kaupassa. Koko maan ja Kangasalankin osalta majoitus- ja ravitsemustoimi reagoi suhdannevaihteluihin, mutta koko maan osalta ala on silti varsin vakaa ja noin 1%:n kasvussa tarkastelussa olevalla 5-vuotiskaudella. Tukku- ja vähittäiskaupan tilanne koko maassa ja Kangasalla vaikuttaa pysähtyneeltä ja on pikemminkin laskussa kuin nousussa. Jatkossa esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen tulee ilmeisesti supistamaan alan työllisyyttä, joten alan rakennemuutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota liikepaikkoja määriteltäessä. 18 Lukujen lähde: Suoraman osayleiskaava. Raportti 2, tavoitteet. Tekninen keskus, kaavoitus, Kangasalan kunta. Sekä Kaavoituskatsaus 214. Tekninen keskus, Kangasalan kunta.

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 13 Kangasalan historia on merkittävä ja kaikkien tuntemaa osa suomalaista kartano- ja kulttuurihistoriaa. Kangasalaa tunnetuksi tehneitä ovat keskiajan lopulla Liuksialan ja Wääksyn kartanoita asuttaneet Kaarina Maununtytär ja Kaarina Hannuntytär. Kaikille suomalaisille Kangasala on tullut tutuksi Topeliuksen runosta Kesäpäivä Kangasalla ja sen myötä mielikuva harju- ja järviluonnon maisemista. Pittoreski yksityiskohta Kangasalan kulttuurihistoriassa on taiteilijoiden ja kirjailijoiden piirissä hyvin tunnettu ja täysihoitolana vuodet 191 1985 toiminut ja edelleen tilauksesta palveluja tarjoava Kangasalan Lepokoti. Mielikuva Kangasalasta suomalaisen luonnonympäristön, kulttuurin sekä vapaa-ajan ja lomanvieton symbolikuntana pitää mielikuvana hyvin paikkansa. Arkinen ja ajankohtainen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että lomanviettokuntana Kangasalan on pysähtynyt. Kesäasuntojen määrän kasvu suhteessa asukaslukuun on pikemminkin taantunut 2 -luvulla, kun niiden määrä Pirkanmaalla jatkaa kasvuaan 19. Matkailun osalta tilanne on saman suuntainen. Kangasalan majoitusliikkeiden kapasiteetti on vuodesta 1995 vuoteen 27 laskenut 13% huoneiden määränä mitaten ja vuoteiden määrinä lähes kolmanneksen (31%) ja alan työllistävä vaikutus on prosenttiyksikön alhaisempi kuin maassa keskimäärin. 2 * Rakennusalan työllisyys on Kangasalla kehittynyt samaan tapaan kuin koko maassa keskimäärin. Samalla alan merkitys Kangasalan työllistäjänä on huomattava ja suhteellisesti suurempi kuin maassa keskimäärin. Koko maan osalta selvimmät kasvualat sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella ovat korkeaan koulutukseen perustuva 'ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta', koulutus sekä informaatioala. Tämän perusteella väestön koulutuksella sekä koulutuspaikkojen tarjonnalla on keskeinen merkitys kunnan tulevaisuuden menestystä ajatellen. Näiden alojen osalta Kangasalan tilanne vaikuttaa esimerkiksi suurta, mutta taantuvaa teollisuutta valoisammalta. Koko maassa koulutuksen tieteen ja tekniikan sekä informaatio- ja viestintäalan viiden vuoden kasvu on vain 2-4 prosenttia, kun taas Kangasalla kasvuprosentit ovat parhaimmillaan kuusinkertaiset, 1, 12 ja 24 prosenttia. Koulutus työllistää lähes tuhat henkilöä, tiede ja tekniikka lähes 8 ja informaatio ja viestintä yli 5. Nämä alat korostavat koulutuksen ja koulutuspaikkojen tarjonnan suurta merkitystä. 19 Tilastokeskus: Stat.fi, asuminen, kesämökit. 2 Tilastokeskus: Stat.fi, matkailutilasto.

199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 14 Suoraman ongelmana oleva työttömyys on pikemminkin alueellinen kuin paikallinen kysymys. Tämän vuoksi tulevaisuuden työttömyys riippuu koko Kangasalan ja myös Tampereen työpaikkatarjonnasta. Työvoima ja työllisyys Koko maan työllisten määrä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 214 maaliskuussa 88 henkilöä alhaisempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 199. Vuoden 199 jälkeen työvoiman kokonaismäärä on ylittänyt vuoden 199 työvoiman määrän vain yhden kerran, vuonna 28 ja juuri ennen seuraavan vuoden taantumaa, jonka seurauksena työvoiman määrä laski vuodesta 28 vuoteen 21 yhteensä 73 henkilöllä. Maaliskuun tilanteen mukaan tarkasteltuna työllisen työvoiman määrä on koko maan osalta edelleen pikemminkin laskussa kuin nousussa. Kuvio: 4. Koko maan 15-64 -vuotiaiden työllisten määrä maaliskuun lopussa vuosina 199-214 3 25 2 Työllisten lkm maaliskuun lopussa (1 henkilöä) Työllisten määrän erotus 214-199 = -88 2 421 2 43 1 976 2 23 2 342 2 364 2 333 15 1 5 Lukujen lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Kun tarkasteluun otetaan 2 -luvun työllisyyden muutokset maakunnittain 21, havaitaan selviä alueellisia eroja. Aikavälillä 2-213 työllisten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla (1%), Uudellamaalla (9%) ja Pirkanmaalla (8%). Yli koko maan keskiarvon (+5%) työvoimaansa kasvattaneita maakuntia olivat edellisten lisäksi Ahvenanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Negatiivinen työvoimakehitys oli Etelä-Karjalassa ja Kainuussa (-7%) sekä Etelä-Savossa, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, joissa työllisten määrä laski viiden ja yhden prosentin välillä. Seuraavissa kolmessa aikasarjakuviossa havainnollistetaan Kangasalan työvoimaan liittyviä keskeisiä muutoksia vuodesta 199 vuoteen 212. Ensimmäisen kuvion työvoiman määrä kertoo ensisijaisesti kunnan väestö- ja ikärakenteesta, toisen kuvion työllisten määrän kehitys kertoo varsinaisesti työssä 21 Tässä perustana on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikeskiarvot, jotka antavat positiivisemman kuvan kuin kunkin vuoden maaliskuun lopun tilanne. Työllisen työvoiman vuosikeskiarvoa nostavat mm. kesä- ja yleensä loma-ajan sijaisuuksia tekevät työntekijät.

1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 15 olevien henkilöiden määrän kehityksen ja kolmas nimensä mukaisesti työttömien määrän ja siinä ilmenevät muutokset. Kuvio: 5. Työvoiman osuus 18-64-vuotiaista vuosina 1987-212, koko maa, Pirkanmaa, Kangasala ja Tampere 84 82 8 78 % 18-64v väestöstä 78% 82% 76 74 72 7 68 Työvoima Kangasala PIRKANMAA KOKO MAA Tampere Lukujen lähde: Tilastokeskus Työvoiman osuus työikäisestä Kangasalan väestöstä (82%) on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, Pirkanmaalla tai Tampereella. Toisaalta korkea osuus viittaa työvoiman ulkopuolisten, kuten opiskelijoiden ja eläkeläisten osuuden suhteelliseen vähäisyyteen. Tältä osin ja esimerkiksi kuntatalouden kannalta tilanne on hyvä. Lisäksi työvoiman suhteellinen osuus on pitkäkestoisessa nousussa, joka alkoi jo vuonna 1993. Kaavoituksen kannalta Kangasalan tämän hetken väestörakenne viittaa siihen, että työikäisten osuus tulee ilmeisesti olemaan korkea myös Suoraman tulevassa väestössä. Hyvä työllisyys tarkoittaa myös hyvää kunnallisveron kertymää. Kangasalan asukasta kohti laskettu verotettava tulo oli 16 19 euroa vuonna 212. Korkein tulotaso oli Kauniaisissa 34 euroa/ asukas. Suomen 32 kunnan joukossa Kangasala oli sijaluvulla 36. Pirkanmaan kunnista Kangasalan edellä olivat Pirkkala (18 495), Tampere(16 499), Lempäälä (16 43) ja Nokia (16 288 euroa). 22 Työvoimaan kuuluvien ohella myös työllisten osuus Kangasalla on korkeampi kuin koko maassa tai Pirkanmaalla keskimäärin ja niin ikään korkeampi kuin Tampereella. Suotuisa kehitys alkoi lamasta toipumisen myötä 1993 ja osuus on noussut tasaisesti vuoden 29 lyhyttä taantumaan lukuun ottamatta. Lukuja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että työllisten ja työttömien osuuksia katsotaan tässä suhteessa koko työikäiseen väestöön, kun taas työttömyystilastot laaditaan työttömien osuutena työvoimasta. 22 Lukujen lähde: Tilastokeskus, kuntien tunnusluvut.

1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 16 Kuvio: 6. Työllisten osuus 18-64-vuotiaista vuosina 1987-212, koko maa, Pirkanmaa, Kangasala ja Tampere 9 8 7 % 18-64v väestöstä 73% 75% 6 5 4 3 2 1 Työlliset Kangasala KOKO MAA PIRKANMAA Tampere Lukujen lähde: Tilastokeskus Jo työllisten korkean väestöosuuden perusteella on arvattavissa, että työttömien suhteellinen osuus on vastaavasti alhainen. Koko Kangasalan tilanne on hyvä valtakunnallisesti ja alueellisesti. On oletettavaa, että työllisten osuus on korkea ja työttömien suhteellisen alhainen myös Suoramalle muuttavien uusien asukkaiden keskuudessa. Kuvio: 7. Työttömien osuus väestöstä vuosina 1987-212, koko maa, Pirkanmaa, Kangasala ja Tampere 2 % 18-64v väestöstä 18 16 14 12 1 8 6 4 2 5% Työttömät Tampere PIRKANMAA KOKO MAA Kangasala 7% Lukujen lähde: Tilastokeskus Kahdesta seuraavasta kuviosta ilmenee Kangasalan väestörakenteen erityispiirteet. Kangasalan väestössä ja väestömuutoksissa on muutamia piirteitä, joiden suhteen ero Pirkanmaahan ja samalla koko Suomen väestöön tekee Kangasalasta omaleimaisen. Samalla nämä erityispiirteet mahdollisesti ennakoivat myös Suoramalle tulevaisuudessa muuttavan väestön rakennetta.

1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 17 Kuvio: 8. Kangasalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1987-212 1 % väestöstä 5 4 4 3 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18 18 2 21 22 6 7 9 7 7 6 21 21 2 2 2 3 2 3 5 3 4 4 11 46 47 45 45 45 37 Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset -14 -vuotiaat Työttömät Työlliset Lukujen lähde: Tilastokeskus Kangasala Kuvio: 9. Pirkanmaan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1987-212 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 % väestöstä 4 4 4 3 3 22 22 22 23 24 6 7 9 7 8 8 18 18 17 16 16 4 3 7 5 6 6 11 46 46 36 43 43 43 Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset -14 -vuotiaat Työttömät Työlliset Lukujen lähde: Tilastokeskus Pirkanmaa Kangasalle selkeästi omaleimainen piirre on lasten ja tietenkin samalla lapsiperheiden vakaa osuus, joka oli 2-21 prosenttia väestöstä koko tarkastelujakson ajan. Koko maassa vastaava osuus on vaih-

Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 18 dellut 16 ja 19 prosentin välillä ja Pirkanmaalla 16 ja 18 prosentin välillä. Toinen piirre on jo edellä mainittu työllisten hyvä asema ja vastaavasti työttömyyden suhteellinen vähäisyys. Tavallisesti työttömyyttä tarkastellaan suhteessa työvoimaan, joten tässä kuvattu väestöosuus poikkeaa suuresti varsinaisista työttömyysluvuista. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan vuoden 214 maaliskuussa Kangasalla työttömiä oli 11,2% työvoimasta. Tampereella osuus oli 15,9% ja koko maan kuntakeskiarvo oli 11,8%. Kangasalan lähikunnista ainoastaan Lempäälän työttömyys (1,5%) oli alhaisempi kuin Kangasalan. Työmatkaliikenne ja liikkumisen vaihtoehdot Kangasala on itsenäisyydestään ja omaleimaisuudestaan huolimatta työssäkäynnin osalta tyypillinen suuren keskuksen satelliittikunta. Sama koskee erityisesti Suoraman aluetta, jolle aluetta halkova Kangasalantie ja aluetta reunustava Lahdentie muodostavat pääväylät Tampereen työpaikoille, palveluihin ja harrastuksiin. Samasta syystä asutus pyrkii asettumaan nauhamaisesti väylien läheisyyteen. Tampereen ympärillä tällaisia satelliittikuntia ovat Kangasalan ohella mm. lapsiperheiden suosimat Pirkkala, Lempäälä, Ylöjärvi, Nokia sekä Hämeenkyrö. Näissä kunnissa työmatkaliikenne on siinä määrin olennainen osa kunnan ja asuinalueiden sekä työssäkäyvien ihmisten arkipäivää, että asiaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kaavoituksella luodaan omaa identiteettiä Suoraman keskusta-alueelle ja samalla vastavoimaa mielikuville pelkästä pendelöinnistä ja alueelta lähtemisistä. Kaavassa määritellyn kävelyakselin tavoitteena on yhdistää Suoraman keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut toisiinsa Kyötikkälästä Kangasalantielle sekä liittää Kangasalantien eteläpuoli nykyistä paremmin alueen keskustaan. Tällä menettelyllä kohennetaan kaupallisten palvelujen sekä esim. koulun, päiväkodin, kirjaston ja urheilukentän keskinäistä saavutettavuutta. 23 Kangasalan työpaikkaomavaraisuus (67%) on Tilastokeskuksen kokoaman työssäkäyntitilaston mukaan huomattavan heikko. Niiden 43 kunnan joukossa, joiden työllisten määrä on yli 1 henkilöä, ainoastaan viiden kunnan, Turun naapurissa olevan Kaarinan sekä Helsingin tuntumassa sijaitsevien Järvenpään, Vihdin, Nurmijärven ja Kirkkonummen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 211 heikompi kuin Kangasalan. Kaikkien 32 kunnan joukossa Kangasalaa heikompi työpaikkaomavaraisuus oli 62 kunnassa. Suurin osa näistä kunnista oli pieniä: ainoastaan viiden kunnan, Hollolan, Mäntsälän, Mustasaaren, Kontiolahden ja Ilmajoen työllinen työvoima on yli 5 henkeä. Maan heikoin työpaikkaomavaraisuus on Ahvenanmaan pienissä kunnissa ja vastaavasti korkein Maarianhaminassa (178%). Manner-Suomen korkein työpaikkaomavaraisuus (134%) on Harjavallassa, Helsinki on koko maan kuntien joukossa sijaluvulla neljä (131%) ja Tampere Turun jälkeen sijaluvulla 1 (123%). Heikko työpaikkaomavaraisuus siirtää osan palvelujen käytöstä työssäkäyntikuntaan. Näin tapahtuu lukuisten kaupallisten palvelujen ja esimerkiksi työterveyshuollon ja yleensä yksityisten terveyspalvelujen osalta. Osittain tai kokonaan verovaroin kustannettavat henkilökohtaiset palvelut sen sijaan tuotetaan asuinkunnassa. Työmatkaliikenteen vaatima infrastruktuuri täytyy rakentaa sekä asuin, että työssäkäyntikuntaan. Esimerkiksi Tampereella käy päivittäin työssä noin 22, Helsingissä 91 23 Suoraman osayleiskaavaluonnos. Raportti 3. Tekninen keskus, kaavoitus. Kangasalan kunta

KOKO MAA PIRKANMAA Pirkkala Vesilahti Lempäälä Ylöjärvi Kangasala Nokia Hämeenkyrö Akaa Orivesi Pälkäne Juupajoki Urjala Punkalaidun Valkeakoski Ikaalinen Ruovesi Kihniö Sastamala Parkano Virrat Mänttä-Vilppula Tampere Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 19 muista kunnista tulevaa henkilöä. Kangasalta lähtee päivittäin lähes 4 5 henkilöä töihin kunnan ulkopuolelle. Koko Pirkanmaalla luku on 77. Kuvio: 1. Naapurikunnissa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta Pirkanmaan kunnissa vuonna 211 8 7 6 % työllisestä työvoimasta 73 71 66 62 6 54 51 5 5 4 3 33 36 43 43 42 41 36 35 33 33 29 29 23 22 21 2 2 1 Lukujen lähde: Tilastokseskus Lähtökohtaisesti pendelöinnillä on tarkoitettu edestakaista liikkumista, mutta kunta- ja kaupunkisuunnittelussa sillä viitataan työmatkaliikenteeseen. Pendelöinnin osuutta työvoimasta ja merkitystä kunnan luonteen määrittämisessä voidaan tarkastella useista lähtökohdista. Kangasalan erityisluonteen osoittamiseksi seuraavaan kuvioon on koottu ne kunnat, joiden työllinen työvoima on yli 1 ja pendelöivien %-osuus työllisistä yli 45%. Tällä tavoin määriteltynä ja siis pienimmät naapureistaan riippuvaiset kunnat sivuuttamalla, Kangasalan työllisten pendelöinti on yhdeksänneksi yleisintä koko maassa. Kuvio: 11. Pendelöivien suhteellinen osuus niiden kuntien työikisestä (18-64v) työllisestä työvoimasta, joissa työllisten määrä on yli 1 henkilöä ja pendelöinnin osuus yli 45% vuonna 211 8 7 6 5 4 3 2 1 Pendelöivien %-osuus 18-64v työllisestä työvoimasta kun työllinen työvoima on yli 1T ja pendelöivien %-osuus yli 45% 71 7 7 68 66 66 64 62 6 6 55 54 5 47 45 33 36 Lukujen lähde: Tilastokeskus Omassa ja naapurikunnissa työssä käyvien keskinäissuhde ilmenee kuvioiden osoittamista suhteellisista (%) osuuksista. Eri kuntien vertailutiedoissa Kangasalan pendelöinnin osuus saattaa vaihdella eri

1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 kuvioiden välillä. Luvut ovat silti oikein, koska erot johtuvat Tilastokeskuksen käyttämien kantalukujen vaihtelusta. Työvoiman väestöosuuden ikärajat voidaan määrittää vaihtelevilla tavoilla alkaen 15 tai 18 ikävuodesta ja päättyen 64 tai 74 ikävuoteen. Kuvio: 12. Kuntien välisen pendeliliikenteen suhteellinen osuus työllisestä työvoimasta eräissä Pirkanmaan kunnissa vuosina 1987-211 8 7 6 5 4 3 2 1 % työllisistä Pirkkala Vesilahti Lempäälä Ylöjärvi Kangasala PIRKANMAA KOKO MAA Lukujen lähde: Tilastoksekus Tampereen ympäryskuntien ja itse asiassa kaikkien Pirkanmaan kuntien pendeliliikenne on kasvanut. Koko Pirkanmaan voimakkainta kasvu on ollut Virroilla ja Vesilahdella. Valmiiksi voimakkaan pendelöinnin Ylöjärven ja Kangasalan pendeliliikenteen suhteellinen kasvu oli Pirkanmaan alhaisimpia aikavälillä 1987-211. Kuvio: 13. Kotikunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuudet Kangasalan työvoimasta koulutusasteen mukaan vuosina 1987-211 6 Pendelöiviä % työvoimasta 5 4 3 2 1 Yliopistotutkinto Alin korkea-aste Yhteensä Keskiaste Pelkkä perusaste Lukujen lähde: Tilastokeskus Kotikunnan ulkopuolella työskentely lisääntyy suorassa suhteessa koulutusasteen nousuun. Mitä korkeammin koulutetuista henkilöistä on kyse, sitä suurempi osuus heistä käy työssä Kangasalan ulko-