TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2011 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän valtuuston kokouksessa 23.11.2010, 6
Sisällysluettelo 1 Savonian toimintapolitiikka ja strategiset linjaukset... 3 2 Savonia-ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen... 5 2.1 Hallinto... 6 2.2 Operatiivinen johtaminen... 6 2.3 Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna 2011... 6 2.4 Seuranta, arviointi ja raportointi... 7 3 Talousarvio ja taloussuunnitelma... 8 3.1 Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun talouden hallinta... 8 3.2 Talousarvion laatimisen perusteet... 8 3.3 Tuloslaskelmaosa... 9 3.4 Rahoitusosa... 10 3.5 Investointiosa... 10 3.6 Käyttötalousosa... 10 Sivu 2 / 16
1 Savonian toimintapolitiikka ja strategiset linjaukset Ammattikorkeakoulun perustehtävä Savonia-ammattikorkeakoulu uudistaa työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän osaamista ja edistää vaikutusalueensa kilpailukykyä ja hyvinvointia koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystyöllä. Ammattikorkeakoulun visio Savonia-ammattikorkeakoulu on rohkea uudistaja ja yhteistyökykyinen tulevaisuuden osaamisen kehittäjä. Kuva 1. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen strategia 2008 2012. Ammattikorkeakoulun arvot Asiakaskeskeisyys Toimimme vastuullisesti ja luotettavasti opiskelijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Asiantuntijuus Olemme yhteistyökykyinen asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnassa korostuu edelläkävijyys. Yhteisöllisyys Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja aitoon vuoropuheluun. Toimintapolitiikan toteutuminen on jäsennetty tuloskorttiin. Tuloskortin avulla on asemoitu strategian toteutuminen kriittisiksi menestystekijöiksi. Kriittisten menestystekijöiden strategiset mittarit ja tavoitteet on määritelty vuosille 2010 2012, joka on samalla opetusministeriön kanssa sovittu tavoitesopimuskausi. Sivu 3 / 16
Näkökulma Asiakas Kriittiset menestystekijät Asiakastyytyväisyys Strategiset mittarit Vetovoima Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Määrittely Ensisijainen hakija/alpa Opiskelijapalautejärjestelmästä saatava palaute (indeksi) Työelämälle kohdistettu tyytyväisyyskysely (indeksi) Amk:n tavoite 2010 3,3 3,8 * Amk:n tavoite 2011 3,3 3,9 * (> 3) 3,5 ^ 3,7 ^ (> 3) Amk:n tavoite 2012 3,3 4,0 * (> 3) 3,7 ^ (> 3) Tehokkaan opiskelun edistäminen Kv-tutkintoopiskelijoiden määrä (myös Taso-mittari) Opintojen eteneminen (myös Taso-mittari) Kv-tutkinto-opiskelijamäärä 400 450 500 Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittaneista (%) 65 % 65 % 65 % Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön integroituminen opetukseen (myös Taso-mittari) T&K-työssä suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat 4,2 4,4 4,4 Prosessit Kehitystyön vaikuttavuus Palvelutoiminnan laajuus (myös Taso-mittari) Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) 13 % Yhteiset tavoitteet (6kpl) toteutuvat suunnitellusti 16 % Yhteiset tavoitteet (6kpl) toteutuvat suunnitellusti 16 % Yhteiset tavoitteet (6kpl) toteutuvat suunnitellusti Kumppanuudet ISAT-strateginen kumppanuus Savilahden kampushankkeen eteneminen ISAT-strategian toteutuminen Kampuksen suunnitelma valmistuu toteuttamisvaiheeseen Kampuksen I vaihe etenee suunnitellusti budjetin raameissa I-vaihe valmistuu Kampuksen II vaihe etenee suunnitellusti budjetin raameissa Henkilöstö Osaamisen kehittyminen Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kvosaamisen kehittyminen Henkilöstökoulutuksen osuus (%) palkkakustannuksista Henkilöstön kielitaito (engl.kielitutkinnon suorittaneet tasolla hyvä) 3,2 3,2 3,2 12 15 16 Kansainvälisen T&K-rahoituksen määrä eurot 0,3 Me 0,4 Me 0,5 Me Talous Rahoitus Tutkintotuottavuusindeksi (Tutkintojen lkm / käyttökustannukset) x 100000 2,8 2,9 3,0 Kannattavuus Vuosikate Käyttötalousosan tulos 3,3 Me 4,0 Me 4,4 Me Taulukko 1. Savonia-ammattikorkeakoulun tuloskortti. Taulukkoon on kohdissa * ja ^ merkeillä esitetty tavoitteet, jotka on asetettu asteikon 1 5 mukaisesti vuosille 2010 2012. Toiminnan muutoksista ja ISAT-yhteistyöstä johtuen on asteikon muuttaminen (1 5 asteikko) päätetty siirtää vuodelle 2013 alkavaksi (TASO-kaudelle 2013 2016). Näin ollen taulukkoon on kirjattu tavoitteet vuosille 2011 2012 asteikolla 1 4 sulkuihin, esitetyn alkuperäisen tavoitteen alle. Strategiakaudelle 2010 2012 on sovittu opetusministeriön kanssa Savonian tehtäväksi, profiiliksi ja painoaloiksi seuraavaa: Savonia-ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän osaamisen uudistamista ja vaikutusalueensa (erityisesti Pohjois-Savon ja Itä-Suomen) kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä koulutuksella ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla Savonia-ammattikorkeakoulu profiloituu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, yrittäjyydessä ja aluevaikuttavuudessa. TKI-työ integroituu osaksi opetusta jokaisessa koulutusohjelmassa. Savonian ammattikorkeakoulun vahvuuksia tuetaan panostamalla määriteltyihin osaamiskeskittymiin, jotka muodostuvat usean koulutusohjelman asiantuntemukseen perustuen. Keskittymät kokoavat opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Osaamiskeskittymät ovat: Energia ja ympäristö Hyvinvointituotteet ja -palvelut Teollinen muotoilu Sivu 4 / 16
Turvallinen elämä Yrittäjyys ja innovaatiot Syksyllä 2010 tehdyn osaamiskeskittymien profiilien arvioinnin perusteella osaamiskeskittymiä päätettiin terävöittää. Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyysosaaminen ovat läpileikkaava teema, joka vahvistaa kaikkia keskittymiä. Läpileikkaavana teemana se edistää Savonian opiskelijoiden ja henkilöstön sekä Itä-Suomen alueen yrittäjyyttä ja innovaatiokyvykkyyttä. Turvallinen elämä osaamiskeskittymän sisältöjä kytketään energia- ja ympäristö sekä hyvinvointituotteet ja -palvelut osaamiskeskittymiin. Lisäksi teollisen muotoilun kokonaisuutta profiloidaan selkeämmin monialaiseksi keskittymäksi. Osaamiskeskittymien tavoitteena on vuonna 2011 Osaamiskeskittymien kärkien (mm. soveltavan tutkimustyön) terävöittäminen OIS-mallin kehittymisen vahvistaminen, erityisesti opiskelijoiden monialaisten opintojen kytkeminen osaamiskeskittymien toimintaan. Osaamiskeskittyminen kansallisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin panostaminen ISAT toimenpideohjelman valitut painoalat ja toimenpidekokonaisuudet siirtävät painopistettä yhä enemmän yhteisen toiminnan suunnittelusta konkreettiseen toteutukseen sekä opetuksen että TKI:n osa-alueilla. Tämä edellyttää yhteneväisiä toimintamalleja ja rakenteita. Myös tukipalvelujen välistä yhteistyötä selvitetään tulevia vuosia ajatellen ja käynnistetään yhtenäisyyttä lisäävän infrastruktuurin rakentaminen. Keskeisenä ovat tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja yhteinen kehittämistyö tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurissa. Savonia panostaa myös sisäisessä rakenteellisessa kehittämistyössä koulutusohjelmien vetovoiman parantamiseen, opetuksen ja opiskelun sekä tutkimus- ja kehittämis- sekä innovaatioprosessien tehostamistyöhön. Yhteiskuntavastuu Savoniassa tarkoittaa perustehtävien laadukasta, tehokasta ja taloudellista toimintaa. Lisäksi tehtävien hoitamisessa korostuu eettisyys ja kestävä kehitys. Osana yhteiskuntavastuuta Savonia on proaktiivisesti mukana kansainvälisessä, kansallisessa sekä paikallisessa toiminnassa ja siten vaikuttaa toimintaedellytysten kehitykseen. 2 Savonia-ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen Savonia-ammattikorkeakoulun hallintoa kuvaa seuraava kuva. Kuva 2. Savonia-ammattikorkeakoulun hallinto. Sivu 5 / 16
2.1 Hallinto Savonia-ammattikorkeakoulun ylläpitäjähallintoa hoitaa Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, jonka toimielimiä ovat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 17 varsinaista jäsentä, joista 7 on Kuopiosta, 5 Varkaudesta, 3 Iisalmesta, 1 Kiuruvedeltä ja 1 Lapinlahdelta. Yhtymähallitukseen kuuluu 9 ylläpitäjän valitsemaa edustajaa. Yhtymävaltuuston toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten asettamaan tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 yhtymävaltuuston jäsentä. Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Hallituksessa on rehtorin lisäksi 10 henkilöstö- ja ulkopuolista jäsentä. He edustavat ammattikorkeakoulun muuta johtoa, päätoimisia opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja päätoimisia opiskelijoita sekä elinkeino- ja muuta työelämää. 2.2 Operatiivinen johtaminen Ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän muodostavat rehtorin apuna toimivat strategiaryhmä, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä. Rehtori, vararehtorit ja talousjohtaja muodostavat strategiaryhmän, jonka jäsenet vastaavat oman alueensa tehtävien tehokkaasta hoitamisesta ja ohjaamisesta ammattikorkeakoulussa ja ovat kuntalain mukaisia tilivelvollisia. Strategiaryhmän jäsenet valmistelevat ja kokoavat hallituksille päätettäväksi menevät asiat. Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat strategiaryhmän jäsenet, osaamisaluejohtajat, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö ja laatupäällikkö. Lisäksi johtoryhmään kuuluu Pelastusopiston rehtori. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ammattikorkeakoulun rehtori ja sihteerinä johdon sihteeri. Johtoryhmän keskeisinä tehtävinä on varmistaa opetus- sekä tutkimus- ja kehitystyöprosessien sujuvuus. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi tukipalvelupäälliköt. Laajennetun johtoryhmän perustehtävänä on huolehtia ydin- ja tukipalveluprosessien saumattomasta yhteistyöstä. Ammattikorkeakoulun toimintaa toteutetaan kolmella osaamisalueella: hyvinvointiala, liiketoiminta- ja kulttuuriala sekä teknologia- ja ympäristöala. Osaamisaluejohtajat vastaavat oman osaamisalueensa tuloksista ja raportoivat niistä strategiaryhmän jäsenille. Osaamisaluejohtajien tukena johtamisessa ovat koulutus- ja kehittämispäälliköt 2.3 Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna 2011 Savonian strategisina kumppaneina ovat Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä- Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kanssa yhteistyö tiivistyy Savilahden kampushankeen 1. vaiheen suunnitteluun, joka Savonian osalta koskettaa erityisesti suuhygienistikoulutusta. I. vaiheen suunnittelun konkretisoiduttua suunnittelu etenee Savonian muiden koulutusalojen sekä tukipalvelujen ja hallinnon tilojen suunnitteluun. Samalla tarkennetaan tilasuunnitelmia Savonian muiden tilojen osalta. ISAT-toimenpideohjelman mukaisesti vuonna 2011 luodaan yhteiset rakenteita ja toimintamalleja tiivistyvälle yhteistyölle valituilla painoaloilla (Venäjä-osaaminen, hajautetut energiaratkaisut sekä väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut). ISAT-toimenpidekokonaisuuksissa korostuu kansainvälisyys. Kansainvälisten kumppanien kanssa tehdään sopimuspohjaista yhteistyötä ja määritellään kumppanuuksia strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin. Kansainväliset strategiset kumppanuudet vaativat tiivistä eri tasojen välistä vuoropuhelua. Alkuvaiheessa kumppanuutta edistetään myös ylläpitäjätason vierailuilla. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvä ja ministeriön linjaama Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus ja siihen liittyvien laatukriteereiden käyttöönottoon valmistaudutaan toimintavuoden aikana. Tavoitesopimuksessa on sovittu, että Savonia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu kehittävät yhteneväiset hallintomallit, jotka mahdollistavat syvenevän yhteenliittymän vuoden 2013 alkuun mennessä. Savonia tarjoaa laadukasta koulutusta ja TKI-toimintaa. Savonian tahtotilana on olla työelämäläheinen kansainvälinen kumppani. Toiminnassa korostuu uudistumiskyky, yhteiskuntavastuu ja yhteisöllisyys. Näitä elementtejä tuodaan esille osana savonialaisuutta. Hallinnon ja johtamisen painopistealueena ovat vuonna 2011 Sivu 6 / 16
Savilahden kampushankkeen 1. suunnitteluvaiheen loppuunsaattaminen ja 2. vaiheen suunnittelu huomioiden myös toiminnallinen suunnittelu Osakeyhtiöselvityksen perusteella päätös hallintomallista ja mahdollisen yhtiöittämisen valmistelu ISAT:n strategisen kumppanuuden syveneminen erityisesti painoaloilla ja valituilla toimenpidekokonaisuuksilla Verkostot ja kumppanuudet, kv-toiminnan johtaminen Savonialaisuuden konkretisoituminen 2.4 Seuranta, arviointi ja raportointi Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutetaan vuonna 2011 vuosikellon aikataulutuksen mukaisesti. Ammattikorkeakoulun toiminta ja talous, opetus ja opiskelu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, osaamisalueet sekä tukipalvelut muodostavat omat kokonaisuutensa, joiden mukaisesti seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelmän toiminta toteutuu. Tiedontuotannon parantamiseksi voimavaroja suunnataan seuranta- ja raportointitietojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tietojärjestelmien palvelevuutta parannetaan ja mittaritietojen analysointia jäntevöitetään muun muassa analyysiraporttimallien avulla. OKM:n suuntaviivat tiedontarpeista ja siihen liittyvä Rakettihanke on vahvasti mukana Savonian tiedontuotannon tulevien suuntaviivojen valinnoissa ja tehtävissä toimenpiteissä. Prosessien suorituskykyä parannetaan erityisesti opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta. Palvelu- ja tukitoimintojen prosessien toimintakykyä parannetaan puutteellisilta osilta. Prosessit analysoidaan ja korjataan ilmenevät puutekohdat. Tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareiden osalta nostaa tasoa: 1) Opintoprosessien laatu ja tehokkuus ja 2) T&K. ISAT-kumppanuusstrategian menestystekijöiden mukaisten tavoitteiden ja tulosten seuranta sovituin mittarein on keskeinen kumppanuusstrategian toteutumisen arvioimisessa. ISAT-yhteistyön edistymisestä raportoidaan ISAT-vuosikellon aikataulun mukaisesti. Benchmarking-yhteistyötä systematisoidaan. Sovitaan benchmarking-kumppanit ja käynnistetään jatkuvaan vertailu-kehittämiseen perustuva yhteistyö. ISAT-yhteistyössä toteutetaan sovitut benchmarkingit. Painopistealueet vuonna 2011 ovat: Tiedontuotannon parantaminen tiedon saatavuuden ja hyödynnettävyyden avulla Prosessien suorituskyvyn parantaminen Tuloksellisuusvertailussa Savonian aseman parantaminen opintoprosessien laadun ja tehokkuuden osalta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa Benchmarking-yhteistyön systematisointi valittujen benchmarking-kumppaneiden kanssa Yhtymävaltuustolle ja -hallitukselle raportoidaan toiminnasta ja sen tuloksista sovittujen raportointipisteiden mukaisesti. Raportointipisteet on määritelty vuosikelloon. Sivu 7 / 16
Kuva 3. Yhtymävaltuuston ja -hallituksen raportoinnin vuosikello. 3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän ja samalla Savoniaammattikorkeakoulun talouden ja rahoituksen kokonaisuus ja yhteenvedot, talouden tavoitteiden ydinasiat, talouden hallinnan mittarit, talousarvion laatimisen perusteet ja määritetään talousarvion sitovuustaso. Talousarvio sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, investointiosan ja käyttötalousosan. Tästä yhteenvetokokonaisuudesta päättää kuntayhtymä (yhtymävaltuusto) ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. 3.1 Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun talouden hallinta Talous- ja rahoitusresurssien hallinta mahdollistaa perustehtävien toteutumisen sovittujen periaatteiden ja strategian mukaisesti, tukee eri prosessien tehokasta toimintaa, mutta samalla myös edellyttää prosesseilta taloudellista tehokkuutta. Toiminnan tulee olla kannattavaa ja tilikauden tuloksen on oltava positiivinen. Terveen talouden periaatteet osaltaan tukevat pääprosesseja kestävän kehityksen mukaisesti. Lisääntyvistä investointien rahoitustarpeista huolimatta tulee ammattikorkeakoulun ja kuntayhtymän rahoitusrakenne säilyttää riittävän hyvänä. Toiminnan riskejä hallitaan myös talouden ja rahoituksen kannalta ja vaikutetaan aktiivisesti ja myönteisesti saataviin tuloihin ja muun rahoituksen määrään. Myös muutosvaiheissa talous ja rahoitus pidetään terveenä. Talousohjauksessa kannustetaan hyvään tutkintojen ja opintopisteiden tuottamiseen osaamisalue- ja yksikkökohtaisesti. Talouden suunnittelussa ja toteutumassa keskeiset mittarit ovat vuosikate, tilikauden tulos, omavaraisuusaste, maksuvalmius ja tutkintojen tuottamiskykyä kuvaava tutkintotuottavuusindeksi. Lisäksi mittareina käytetään investointien tulorahoitusta ja lainanhoitokatetta. 3.2 Talousarvion laatimisen perusteet Vuoden 2011 talousarvio on laadittu opetustoimen rahoituslain ja -asetuksen ja niiden mukaisen käytännön mukaisena, jossa opetuksen järjestämiseen saatava yksikköhintaraha koostuu opiskelijamäärään perustuvasta osasta (määräosa 70 %) ja tutkintomäärästä riippuvasta osasta (tulososa 30 %). Yksikköhintaraha saadaan OPM:n taso-sopimuksen mukaisen sovitun opiskelijamäärän ja toteutuneiden tutkintojen määrän perusteella. Sivu 8 / 16
Vuoden 2011 tavoitesopimuksen mukainen opiskelijamäärä ja arvioidut opiskelijamäärät ovat seuraavat: opiskelijamääräarvio 20.1.2011 opiskelijamääräarvio 20.9.2011 Taso-rahoituksen sovittu opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, brutto Savonia-amk 5547 6029 5.669 44.183.819 Taulukko 3. Opiskelijamääräarviot ja yksikköhintarahoitus Palkkoihin oletettava korotustarve vuonna 2011 on keskimäärin +1,5 %, palkkasivukustannukset 25,0 % ja yksikköhintatason korotus vain noin +1,6 % vuoden 2010 tasosta. Henkilöstöryhmä arvio vuosi 2010 henkilömäärä (TSTA2010) arvio vuosi 2010 henkilötyövuodet (TSTA2010) arvio vuosi 2011 henkilömäärä (TSTA2011) arvio vuosi 2011 henkilötyövuodet (TSTA2011) Opetushenkilöstö 320 300 330 312 Toimihenkilöstö 148 142 152 146 T&k-henkilöstö 96 91 110 106 Kuntayhtymän henkilöstö yht. 564 533 592 564 Taulukko 4. Kuntayhtymän henkilöstömääräarvio Talousarvion sitovuus Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja nettotulos sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli 200.000 euron investoinnit. Ylläpitäjä päättää kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun nettotulostavoitteesta ja investointien nettorahoitusmäärästä. Ylläpitäjä päättää myös kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta (ja taseesta) ja amk-kokonaisuuden käyttötalousosasta, lainamäärän lisäämisestä (lainanotosta) ja tappiollisen tuloksen kattamisesta ja siitä noudatettavista periaatteista. Ylläpitäjä päättää lisäksi poistojen periaatteista (poistosuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot) ja sisäisistä toimitilavuokrista sekä yksittäisistä investoinneista, jotka ovat vähintään 200.000 euroa. Hallintosäännön mukaan tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. 3.3 Tuloslaskelmaosa Talouden osalta on laadittu tuloslaskelma ja käyttötalousosa vuosille 2011 2013, josta on liitteenä taulukot. Talousarvioon on sisällytetty koulutusyksiköiden kustannuksiin jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan, jonka määrä on edelleen 124.000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) tulevaa yksikköhintarahoitusta kohdennetaan palopäällystökoulutukseen sekä muotoilun ja viestinnän koulutukseen edelleen sopimusten mukaisesti (toteuttaen vähennystä kiintein hinnoin 3,0 % vuosittain). Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelman vuosikate vuodelle 2011 on +4,0 milj. euroa, tilikauden tulos ja ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos on +2,2 milj. euroa. Vuosikatteen ja tuloksen kehityksessä on mahdollista päästä hyvään tasoon myös seuraavina vuosina: tulos ennen varauksia on +2,5 milj. euroa vuonna 2012 ja +2,3 milj. euroa vuonna 2013. Hyvästä taloudellisesta tuloksesta voidaan varautua uuden kampuksen tilojen kustannuksiin ja rahoittamiseen. Varausten (rahastojen lisäys) tavoitetasoksi voidaan asettaa kampuksen toteuttamista varten 1,5 milj. euroa vuonna 2011 ja 2,0 milj. euroa vuonna 2012 ja 1,8 milj. euroa vuonna 2013. Sivu 9 / 16
3.4 Rahoitusosa Vuoden 2011 investoinnit ovat 6,0 milj. euroa ja 2011 lopun lainakanta nousee hieman ja on 5,7 milj. euroa. Vastaavasti rahoitusta vaativat investoinnit vuonna 2012 ovat 6,3 milj. euroa ja vuonna 2013 ne ovat 21,1 milj. euroa brutto ja odotettavien rahoitustulojen jälkeen 7,9 milj. euroa. Lainamäärä nousee vuonna 2012 odotettavien investointien myötä tasolle 7,2 milj. euroa ja 10,2 milj. euroa vuonna 2013. Kassavarojen määrä pidetään vakaana, tasolla +8,0 9,0 milj. euroa. 3.5 Investointiosa Vuoden 2011 investoinnit ovat 6,0 milj. euroa. Vuoden 2011 lopun lainakanta nousee hieman ja on 5,7 milj. euroa. Vuodelle 2012 on suunniteltu 6,3 milj. euron investoinnit, josta kampukseen 3,8 milj. euroa ja vuodelle 2013 yhteensä 18,9 milj. euroa (rahoitusosuuksien ja realisointitulojen jälkeen 5,7 milj. euroa netto). Investointiosa ja sen mukainen rahoitusosa on laadittu Savilahden kampussuunnittelun mukaisena, jossa olettamuksena on, että kampuksen 1. vaihe (V1) toteutetaan vuokrausvaihtoehtona ja mahdollinen 2. vaihe (V2) rahoitetaan itse. Suunnitteluvaiheessa lähtökohtana on ollut, että Savilahden kampukselle siirtyisi ensimmäisessä vaiheessa terveysalan Kuopion yksikön toiminta. Vaiheessa V1 toteutettavissa tiloissa on Savonian lisäksi yliopiston hammaslääketieteen, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion kaupungin hammasklinikan toiminnot ja tilat ovat käytettävissä vuodenvaihteessa 2012/2013. Vaiheen 2 toteutuksen aikataulu ei ole vielä selvillä. 3.6 Käyttötalousosa Talousarvion mukaan kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun kannattavuus ja talous on edelleen terveessä kunnossa vuosina 2011 2013. Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2011 ovat 58,7 milj. euroa, josta sisäisten erien osuus on n. 4,4 milj. euroa, joten todelliset toimintatuotot ovat noin 54,3 milj. euroa. Talousarviossa on erotettu toisistaan opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö (t&k:n toiminto 14 ja toiminto 77) ja maksullinen palvelutoiminta (map). Opetuksen toimintatuotot ovat 47,9 milj. euroa ja maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön toimintatuotot ovat yhteensä 10,8 milj. euroa. Vuosikate on 4,0 milj. euroa, josta opetuksen vuosikate on 3,7 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystyön ja maksullisen palvelutoiminnan vuosikate on 0,3 euroa. Kuntayhtymän tuloslaskelman vuosikate on +4,0 milj. euroa, tilikauden tulos ja ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos on +2,2 miljoonaa euroa. Vuosikatteen ja tuloksen kehityksessä on mahdollista päästä hyvään tasoon myös seuraavina vuosina: tulos ennen varauksia on +2,5 milj. euroa vuonna 2012 ja +2,3 milj. euroa vuonna 2013. Hyvästä taloudellisesta tuloksesta voidaan varautua kampustilojen kustannuksiin ja rahoittamiseen. Varausten (rahastojen lisäys) tavoitetasoksi voidaan asettaa kampuksen toteuttamista varten 1,5 milj. euroa vuonna 2011, 2,0 milj. euroa vuonna 2012 ja 1,8 milj. euroa vuonna 2013. Ammattikorkeakoulua sitovia mittareita ovat: 2011 2012 2013 Tutkintotuottavuusindeksi (Tutkintojen lkm/käyttökustannukset) x 100000 2,9 3,0 3,0 Vuosikate Käyttötalousosan tulos 4,0 Me 4,4 Me 4,7 Me Sivu 10 / 16
TULOSLASKELMA TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot 61 160 068 58 718 614 57 563 580 57 013 032 Myyntituotot 47 470 455 47 319 884 46 683 205 46 762 547 Maksutuotot 76 460 29 067 25 347 25 347 Tuet ja avustukset 9 387 345 6 917 564 6 407 929 6 516 929 Vuokrat 4 171 105 4 443 099 4 443 099 3 704 209 Muut toimintatuotot 54 703 9 000 4 000 4 000 Toimintakulut 57 632 284 54 562 716 52 934 656 52 099 723 Henkilöstökulut 34 322 948 34 199 189 33 506 512 32 069 155 Palvelujen ostot 12 494 962 11 670 281 11 055 902 10 837 487 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 543 395 2 154 063 1 965 941 1 915 270 Avustukset 420 700 395 900 380 300 380 300 Vuokrat 5 157 480 5 398 741 5 355 908 6 240 426 Muut toimintakulut 692 799 744 542 670 093 657 085 Toimintakate 3 527 784 4 155 898 4 628 924 4 913 309 Rahoitustuotot ja -kulut 204 393 172 231 210 231 220 231 Korkotuotot 135 000 68 000 77 000 85 000 Korkokulut 339 393 240 231 287 231 305 231 Vuosikate 3 323 391 3 983 667 4 418 693 4 693 078 Satunnaiset kulut Suunnitelman mukaiset poistot 1 594 379 1 745 288 1 887 150 2 355 794 Tilikauden tulos 1 729 012 2 238 379 2 531 543 2 337 284 Rahastojen muutos 1 000 000 1 500 000 2 000 000 1 800 000 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 729 012 738 379 531 543 537 284 Sivu 11 / 16
RAHOITUSLASKELMA TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate 3 323 391 3 983 667 4 418 693 4 693 078 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä 3 323 391 3 983 667 4 418 693 4 693 078 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -6 432 500-5 990 275-6 355 000-21 095 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 232 500 13 200 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit nettona -6 432 500-5 757 775-6 355 000-7 895 000 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto -3 109 109-1 774 108-1 936 307-3 201 922 Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 000 3 000 000 2 000 000 3 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -988 716-988 716-494 046-494 046 Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset (+lisäys/-vähen.) 2 011 284 2 011 284 1 505 954 3 005 954 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten vähennys Lyhytaikaisten saamisten muutokset Korott. pitk. ja lyhytaik. velk. muutos -1 097 825 237 176-430 353-195 968 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 2 011 284 2 011 284 1 505 954 3 005 954 Rahoitustarve/jäämä -1 097 825 237 176-430 353-195 968 Kassavarojen täsmäys Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1. Kassavarojen muutos -1 097 825 237 176-430 353-195 968 Lainakannan muutokset v.2010-2013 2 011 284 2 011 284 1 505 954 3 005 954 Lainakanta 31.12. 3 717 684 5 728 968 7 234 922 10 240 876 Sivu 12 / 16
HANKE Kustannus- Kuntayhtymän johtajan esitys arvio TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tilakäyttäjäpalvelut Atk-ohjelmistot,tekniset valineet,koneet ja laitteet 75 000 25 000 25 000 25 000 Toimitilojen lakuste-/varustehankinnat 300 000 100 000 100 000 100 000 yhteensä menot 375 000 125 000 125 000 125 000 Sairaalakatu Rakennus 1 vasikaton maalaus/korjaus 180 000 60 000 120 000 Kosteusvauriokorjaukset rakennus 1 270 000 270 000 Suurkeittiölaitteet 105 000 35 000 35 000 35 000 Rakennus 5/keittiön lattian vesieristeet 100 000 100 000 Rakennusten tilamuutokset,korjaus ja uusiminen 365 000 265 000 40 000 60 000 Kuopio,Sairaalakatu yhteensä menot 1 020 000 630 000 295 000 95 000 Opistotie Kaavoitus/ Kampus-kaavamuutos 160 000 160 000 Suurkeittiölaitteet 310 000 250 000 30 000 30 000 Keittiötilojen peruskorjaus 650 000 650 000 A-osan (perus)korjaus 6 900 000 200 000 200 000 200 000 C-osan (perus)korjaus 3 000 000 200 000 200 000 200 000 Rakennusten tilamuutokset ja peruskorjaukset 485 000 255 000 115 000 55 000 Kuopio,Opistotie yhteensä menot 11 505 000 1 715 000 545 000 485 000 Yliopistoranta Reston keittiölaitteet ja kalusteet 190 000 190 000 Kuopio, Resto yhteensä menot 190 000 190 000 0 0 Haukisaarentie Rakenn. tilamuutokset, pihat ja suurkeittiölaitteet 333 000 183 000 90 000 60 000 Iisalmi,Haukisaarentie yhteensä menot 333 000 183 000 90 000 60 000 Osmajoentie Rak.tilamuutokset,maalaukset ja suurkeittiölaitteet 200 000 110 000 50 000 40 000 Varkaus, Osmajoentie yhteensä menot 200 000 110 000 50 000 40 000 Tilapalvelut yhteensä menot 13 623 000 2 953 000 1 105 000 805 000 Kuopio-kampus Kuopio-kampus/rakentaminen 1.vaihe `- hammasklinikka/kalustus,varustus 1 500 000 500 000 1 000 000 `- terveysalan tilat/kalustus,varustus 2 500 000 1 500 000 1 000 000 `- vain amk:n osuus Kuopio-kampus/rakentaminen 2.vaihe kp 1400 Esi-ja luonnossuunnittelu 100 000 100 000 Kaavoitus/Savilahti 300 000 300 000 Arkkitehtikilpailu 250 000 250 000 Rakennuttaminen 1 050 000 200 000 300 000 350 000 Rakennussuunnittelu 3 550 000 1 500 000 1 500 000 Kuopio-kampus/rakentaminen 2. vaihe 34 850 000 15 000 000 sis. OIS-tilat Paikoitustalo/AMK 6 000 000 Kuopio-kampus/kalustaminen 4 150 000 Kuopio-kampus yhteensä menot 54 250 000 850 000 3 800 000 18 850 000 Kampuksen tulot ja rahoitusosuudet Yht.realisointitulot,Eu-rahoitusosuudet ja avustukset 13 200 000 13 200 000 Rahoitustulot yhteensä 13 200 000 0 0 13 200 000 Kuopio -kampus yhteensä netto 41 050 000 850 000 3 800 000 5 650 000 Sivu 13 / 16
HANKE Kustannus- Kuntayhtymän johtajan esitys arvio TA 2011 TS 2012 TS 2013 Atk-ohjelm.,päivitykset (Taha ja HR)ja tietokoneet 290 000 290 000 Kuopio kampus,savilahti 260 000 130 000 130 000 Tietokoneet ja oheislaitteet/ Iisalmen kampus 225 000 75 000 75 000 75 000 Tietokoneet ja oheislaitteet/ Opistotien kampus 800 000 300 000 250 000 250 000 Tietokoneet ja oheislaitteet/ Mikrokadun kampus 270 000 90 000 90 000 90 000 Työasemat,palvelimet,lisenssit,verkkolaitteet 590 000 210 000 190 000 190 000 Yhteiskäyttöiset ohjelmistolisenssit 280 000 80 000 100 000 100 000 ISAT-yhteistyö (valopolku,luentojen nauhoitus) projektihallinta,virtuaaliymp.,tietojärj.integrointi) 260 000 220 000 20 000 20 000 Tietokoneet ja oheislaitteet 357 600 217 600 70 000 70 000 Kehittämis-ja palvelukeskus yhteensä menot 3 332 600 1 482 600 925 000 925 000 Rahoitustulot /OKM: ISAT-hankkeisiin 138 000 138 000 Rahoitustulot yhteensä 138 000 138 000 Kehittämis-ja palvelukeskus yhteensä netto 3 194 600 1 344 600 925 000 925 000 Rakennus-ja ympäristöalan laboratoriohankinnat 220 000 110 000 110 000 Muut laboratorio-ym laitteet, koneet ja sähköauto 1 114 675 574 675 270 000 270 000 Teknologia-ja ymp.alan osaamisalue menot 1 334 675 574 675 380 000 380 000 Rahoitustulot Kartiokalorimetri/EAKR 94 500 94 500 Rahoitustulot yhteensä 94 500 94 500 0 0 Teknologia-ja ymp.alan osaamisalue netto 1 240 175 480 175 380 000 380 000 Hoito-ja tutkimuslaitteet ja välineet,koneet, ohjelmat 380 000 120 000 135 000 125 000 Hyvinvointialan osaamisalue menot 380 000 120 000 135 000 125 000 Musiikki ja tanssiakatemia/ soitinhankinnat 30 000 10 000 10 000 10 000 Liiketalouden ja kulttuurin osaamisalue 30 000 10 000 10 000 10 000 Ammattikorkeakoulu menot yhteensä 72 950 275 5 990 275 6 355 000 21 095 000 Rahoitusosuudet yhteensä 13 432 500 232 500 0 13 200 000 Ammattikorkeakoulu yhteensä 59 517 775 5 757 775 6 355 000 7 895 000 Sivu 14 / 16