Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo



Samankaltaiset tiedostot
Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkön hinta. Jarmo Partanen J.Partanen Sähkömarkkinat

Sähkön hinnan muodostuminen

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Luku 3 Sähkömarkkinat

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä Petri Vihavainen

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Fingrid Markkinatoimikunta Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Fingrid Neuvottelukunta

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkökauppa ja sähköpörssi Jarmo Partanen

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ

Eurooppalainen markkinakehitys. Tasevastaavapäivä Juha Kekkonen

Sähkömarkkinakatsaus 1

Markkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta

pohjoismainen sähkömarkkina

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

mihin olemme menossa?

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Raportointi ja taseselvitys alkaen

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Siirtojen hallinta 2014

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Käyttörintamalta paljon uutta

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu

Transkriptio:

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1

1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteita 3 Miten markkinat ovat toimineet? 4 Sähköyhtiöiden toiminnan riskejä 5 Toimiiko markkinamekanismi? PKA / 24.2.2003 / 2

Sähkömarkkinalaki voimaan 1.6.1995 sähkön tuotanto ja myynti avattiin kilpailulle pistehinnoittelu sähkön siirtoon asteittain 1.11.1995 alkaen Sähkömarkkinalaki 1 Tämän lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa. PKA / 24.2.2003 / 3

Sähkön tuotantomuodot Pohjoismaissa, % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Muu uusiutuva Muu lämpövoima Ydinvoima Vesivoima 0 % Nordel Tanska Suomi Norja Ruotsi Islanti PKA / 24.2.2003 / 4

Sähkön eri tuotantomuotojen suhteelliset kustannukset Periaatekuvaus, mittakaava on suuntaa antava. Muuttuvat tuotantokustannukset (euroa/mwh) Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit Vesivoima (keskivesivuosi) Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 PKA / 24.2.2003 / 5

v. 1993 Statnett Marked aloittaa Spot-markkinan Norjassa v. 1996 norjalais-ruotsalainen sähköpörssi Nord Pool syntyy v. 1996 El-Ex aloittaa toiminnan Suomessa v. 1998 Suomi Nord Pooliin omana hinta-alueenaan vv.1999-2000 Tanska mukaan omina hinta-alueinaan v. 2002 Fingrid omistajaksi Nord Pool Spotiin PKA / 24.2.2003 / 6

pistehinnoittelu verkkoon pääsyssä kaikilla markkinaosapuolilla tasevastuu; Fingridillä valtakunnallinen tasevastuu (1 tunti) pitkän ajan tasevastuu markkinaosapuolilla hinnan muodostus sähköpörssissä siirtorajoitusten hoito PKA / 24.2.2003 / 7

AVOINTEN TOIMITUSTEN KETJU FGS hierarkinen taso 1. TV. TV. hierarkinen taso 2. Tasevastaavat 24 kpl MO. MO. MO. Muut osapuolet 137 kpl hierarkinen taso 3. MO. Loppukäyttäjät 3,0 milj. kpl FGS = Fingrid Oyj/tasesähköyksikkö TV. = Tasevastaava MO. = Sähkömarkkinaosapuoli MO. = Sähkömarkkinaosapuoli Avointen toimitusten ketju päättyy aina tasesähköyksikköön Lähde: Fingrid Oyj PKA / 24.2.2003 / 8

vähäsateinen kesä ja syksy kylmä talvikausi seuraukset... PKA / 24.2.2003 / 9

Pohjoismaisten vesivarastojen poikkeama normaalista, TWh 40.0 TWh 20.0 0.0-20.0 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 v 2002 v 2003-40.0 vko PKA / 24.2.2003 / 10

100.00 90.00 80.00 70.00 60.00 50.00 40.00 30.00 20.00 10.00 0.00 Sähköpörssin päivän spot-keskihinta v. 2002 31.12.2001 31.1.2002 28.2.2002 31.3.2002 30.4.2002 31.5.2002 30.6.2002 31.7.2002 31.8.2002 30.9.2002 31.10.2002 30.11.2002 31.12.2002 PKA / 24.2.2003 / 11 EUR/MWh

Spot-Helsinki kuukausikeskihinnat 600 500 NOK/MWh 400 300 200 100 2003 2002 2001 2000 1996*) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk *) Systeemihinta (Norja + Ruotsi) PKA / 24.2.2003 / 12

120.0 Vesivarastojen yli-/alijäämä ja systeemihinta vv. 2002-03 100.0 TWh, euroa/mwh 80.0 60.0 40.0 20.0 0.0-20.0 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 v 2002 v 2003 SP02 SP03-40.0 vko PKA / 24.2.2003 / 13

105 100 95 90 85 80 75 70 PKA / 24.2.2003 / 14 1/1997 4/1997 7/1997 10/1997 1/1998 4/1998 7/1998 10/1998 1/1999 4/1999 7/1999 10/1999 1/2000 4/2000 7/2000 10/2000 1/2001 4/2001 7/2001 10/2001 1/2002 4/2002 7/2002 10/2002 Sähköenergian hinnan reaalinen kehitys (suhteutettu kuluttajahintaindeksiin) 100 = vuoden 1997 alun hintataso Kotitaloudet Keskisuuri teollisuus

Sähköenergian hinnan kehitys 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 PKA / 24.2.2003 / 15 4/2002 1/1997 4/1997 7/1997 10/1997 1/1998 4/1998 7/1998 10/1998 1/1999 4/1999 7/1999 10/1999 1/2000 4/2000 7/2000 10/2000 1/2001 4/2001 7/2001 10/2001 1/2002 7/2002 10/2002 1/2003 100 = vuoden 1997 alun hintataso Kotitaloudet Keskisuuri teollisuus

hintariski hinnan vaihtelut suuria PM sähkömarkkinoilla kulutuksen ennustevirheet (lämpötila) toimitusvelvollisuus paluumuuttajat kuormituskäyrämenettely tasoituslaskenta, virheet kulutusennusteissa, lämpötilakorjaus viranomais- / poliittinen riski lait, direktiivit, viranomaisen toiminta ja tulkinnat PKA / 24.2.2003 / 16

Finanssimarkkinat (hintariski) Sääjohdannaiset (lämpötila) Pitkäaikaiset sopimukset? Aktiivinen hinnoittelupolitiikka? Kehittyneet tietojärjestelmät PKA / 24.2.2003 / 17

finanssikaupalla voidaan varmistaa osto-tai myyntihinta tulevaisuudessa riippumatta markkinahinnasta Nord Poolin futuurit forwardit ja optiot (n. 40 % osuus); OTC-markkinoiden tuotteet (n. 60 % osuus) Nord Poolin tuotteet eivät johda sähkön fyysiseen toimitukseen referenssinä spot-hinta PKA / 24.2.2003 / 18

Prices at Nord Pool 780 NOK/MWh 730 680 630 580 ELSPOT - Systemprice Eltermin-Futures, closing value last trading day Eltermin-Forward, closing value last trading day 530 480 430 380 330 280 230 180 130 80 30 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde:Nord Pool ASA PKA / 24.2.2003 / 19

Forward-noteerausten kehitys v. 2002 NOK/MWh 700.00 600.00 500.00 400.00 300.00 200.00 100.00 0.00 FWSO-02 FWV2-02 FWV1-03 1 21 41 61 81 101 121 141 161 181 201 221 241 päivä PKA / 24.2.2003 / 20

Tuotantokapasiteettia ei ole lisätty kysynnän kasvun suhteessa. Antavatko vapaat markkinat riittävää varmuutta kapasiteetti-investoinneille? Ovatko PM sähkömarkkinat liian riippuvaisia vesivoimasta (suuret hintavaihtelut)? Mikä on oikea tuotantokapasiteetin ja kulutushuipun suhde? Maiden väliset siirtorajoitukset johtavat markkinoiden pilkkoutumiseen. Luoko nykyinen siirtorajoitusten hallintatapa liian suuren riskin markkinoille? Tulisiko siirtorajoitusten hallintatavan kannustaa siirtokapasiteetin lisäykseen? PKA / 24.2.2003 / 21

Markkinahintasignaalit eivät ulotu kuluttajatasolle. Tulisiko sähkön myyjien harrastaa aktiivisempaa hinnoittelupolitiikkaa? Saataisiinko näin lisää hintajoustavuutta sähkön kysyntään? Markkinahinta vaihtelee tuotantokapasiteetti-tilanteen mukaan. Ok! Onko vaihteluväli liian suuri? Onko hyväksyttävää, että hinnan määräytyminen siirtyy poikkeuksellisissa tilanteissa tuotannon kustannuskriteereistä kulutuksen jouston puolelle? Entä kuinka alhainen sähkön hinta voi olla? Hyväksyvätkö poliitikot / sähkön käyttäjät ajoittaiset korkeat hinnat? PKA / 24.2.2003 / 22

Sähkön kulutuksen kattaminen eri tuotantomuodoin Periaatekuvaus, mittakaava on suuntaa antava. Muuttuvat tuotantokustannukset (euroa/mwh) Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit Kulutuksen jousto Vesivoima (keskivesivuosi) Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 PKA / 24.2.2003 / 23

sähkömarkkinalain muutos (1.9.2003); ns. 2 paketti * vakiokorvausvelvoite jvh:lle * myyjän vaihto, tasoituslaskenta sähkön sisämarkkinadirektiivimuutos (2004) * labelling (= sähkön tuoteseloste) * verkkotariffien metodologian ennakkohyväksyntä * viranomaisen päätökset 2+2 kuukaudessa * viranomaisen päätökset voimaan muutoksenhausta huolimatta KTM-työryhmät (2003 aikana): Kihara, ESO, Kohtuullisuuden valvontaperiaatteet, Toimitusvarmuus PKA / 24.2.2003 / 24

PKA / 24.2.2003 / 25

Sähkönsiirtoyhteydet Pohjoismaihin, MW Lähteet: Nordel, Fingrid Käytössä Rakenteilla Suunnitteilla 750 70 1500 1000 100 50 60 Suunnitteilla olevien hankkeiden toteutuminen on epävarmaa. 500 400 550 150 100 1000 400 1400 1850 1500 300 Iso-Britannia 600 1000 650 1700 1300 600 600 600 PKA / 24.2.2003 / 26

500 450 400 350 Tanska Norja Ruotsi Suomi Sähkön kulutus Pohjoismaissa Lähteet: Eurelectric, Nordel 338 384 418 439 TWh 300 250 200 150 100 50 0 240 1980 1990 2000 2010 2020 PKA / 24.2.2003 / 27

TWh Sähkön tuotanto energialähteittäin Pohjoismaissa Lähteet: Eurelectric, Nordel 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1990 2000 2010 2020 muu/ei määritelty öljy maakaasu turve kivihiili ydinvoima muut uusiutuvat vesivoima tuuli kulutus PKA / 24.2.2003 / 28 Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymiä JT / 23.8.2002 56

KULUTUSHUIPPU 3.1.2003 Uusi kulutushuippu: 3.1.2003 klo 17-18 Keskikulutus 13 928 MW Suomen tuotanto (alustava): - ydinvoima 2679 MW - teollisuus vp. 1992 MW - kaukolämpö vp. 2676 MW - lauhdevoima 2900 MW - vesivoima 1520 MW - muut tuotanto 368 MW - tuonti 1794 MW (n. 80 % tuonnista Venäjältä) 3.1.2003 klo 17-18, 13 928 MWh Ydinvoima Teollisuus vp Kaukolämpö Lauhdevoima Muu tuotanto tuonti/vienti Vesivoima Lähde: Fingrid Oyj PKA / 24.2.2003 / 29

TASESÄHKÖN HINNOITTELU Tasesähkön hinta määräytyy tehtyjen säätöjen perusteella Hinta Ylössäätöhinta = Tasesähkön myyntihinta Hinta Alassäätö Ylössäätö Suomen Spot-hinta - MWh + MWh SÄÄTÖSÄHKÖ Alassäätöhinta = Tasesähkön ostohinta TASESÄHKÖ Lähde: Fingrid Oyj PKA / 24.2.2003 / 30

TASESÄHKÖN HINNOITTELU Tasesähkön hinta määräytyy tehtyjen säätöjen perusteella Hinta Ylössäätöhinta = Tasesähkön myyntihinta Hinta Alassäätö Ylössäätö Suomen Spot-hinta - MWh + MWh SÄÄTÖSÄHKÖ Alassäätöhinta = Tasesähkön ostohinta TASESÄHKÖ Lähde: Fingrid Oyj PKA / 24.2.2003 / 31

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINA Säätötarjoukset Yhden tarjouksen vähimmäiskapasiteetti on 10 MW Tarjoukset annetaan sähköisesti Fingridille viimeistään 30 minuuttia ennen käyttötunnin alkua Tarjouksessa ilmoitetaan teho (+ / - MW), hinta (euro/mwh) ja siirtoalue (P1 pohj. / P1 etelä) Tarjottu säätö tulee olla toteutettavissa täyteen tehoonsa 10 minuutissa Parhaiten tähän soveltuvat vesivoimalaitokset joiden tehonmuutokset voidaan toteuttaa nopeasti Lähde: Fingrid Oyj PKA / 24.2.2003 / 32

Päästöoikeuksien vaikutus sähkön hintaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Periaatekuvaus, mittakaava on suuntaa antava. Muuttuvat tuotantokustannukset (euroa/mwh) Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin päästöoikeuksista aiheutuva muutos Vesivoima (keskivesivuosi) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 PKA / 24.2.2003 / 33