Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana VII Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylässä 9.-, hallitussihteeri STM/STO
Lähtökohdat Lähtökohta 1: lainsäädäntö Lastensuojelulaki 50. Sijaishuoltopaikan valinta. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Perhehoitolaki 1. Lain tarkoitus ja tavoite. Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Lähtökohta 2: realismi Hallintolaki 7. Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus. Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. 2
Perhehoitolaki 1.4.2015 3
Uudistuksen lähtökohtia Perhehoidon lainsäädännön kehittämisen taustalla erityisesti väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet sekä toisaalta perhehoidon lisääminen esimerkiksi lyhytaikaisessa hoidossa. Uudessa laissa kootaan yhteen lakiin perhehoitoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olivat perhehoitajalaissa ja sosiaalihuoltolaissa Lainvalmistelua rajasi se, että edellisellä hallituskaudella ei ollut perhehoitolain uudistamiseen varattua määrärahaa lain tuli olla kustannusneutraali eikä se saanut aiheuttaa kunnille uusia velvoitteita 4
Keskeiset muutokset uudessa laissa Perhehoitoa koskevat säännökset samassa laissa lainsäädäntö ollut aiemmin vaikeasti tulkittavaa ja hajallaan eri laeissa asiasisällöltään uusi laki vastaa suurin osin aiempaa sääntelyä Perhehoitoa myös hoidettavan kotona Perhehoidosta sopimista on selkeytetty toimeksiantosuhteinen perhehoito sopimus perhehoidon järjestämisestä Hoidettavien enimmäismäärään muutoksia Ilmoitusvelvollisuutta ja valvontaa täsmennetty 5
Lain tarkoitus, tavoite ja soveltamisala Perhehoitolain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Lakia sovelletaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Sovelletaan pääosin myös ammatilliseen perhehoitoon 6
Perhehoidon laajentaminen - hoitoa myös hoidettavan kotona Perhehoitolakia sovelletaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona Mahdollistaa perhehoidon ulottamisen paremmin kaikille asiakasryhmille Esim. ikäihmisten lyhytaikaisen hoidon järjestämiseen yksi vaihtoehto Tavoitteena myös laitoshoidon vähentäminen Erityistilanteita Perhekuntoutus Lapsen sijoittaminen avohuollon tukitoimena yhdessä vanhempansa kanssa 7
Perhekodin olosuhteet 1/2 Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkitessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Kodin esteettömyyteen on yleisesti tarve kiinnittää huomiota. 8
Perhekodin olosuhteet 2/2 Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin jäseniksi katsotaan muun ohella perhekotiin aiemmin sijoitetut lapset sekä perhehoitajien omat lapset. Perhekotiin sijoitusta tehtäessä arvioidaan, onko kyseinen perhekoti kyseiselle hoidettavalle sopiva. Arvioinnin tekee sijoituksesta vastaava kunta. 9
Perhehoidosta sopiminen Perhehoitolaissa määritellään kaksi eri perhehoidon järjestämisen muotoa: toimeksiantosuhteinen perhehoito sopimus perhehoidon järjestämisestä Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa (uusi) 10
Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus laaditaan (kuten aiemmin) perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän kanssa Kunta voi esimerkiksi solmia perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen ja halutessaan hankkia perhehoidon tukipalveluja (esim. valmennus, tuki, koulutus) yksityiseltä tuottajalta. Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia siitä, mikä on keskeistä palvelun tuottamiseksi. 11
Sopimus perhehoidon järjestämisestä Kunta tai kuntayhtymä päättää, järjestääkö se perhehoidon palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa vai hankkiiko se palvelut muilta palvelujen tuottajilta (Kuntalain 365/1995 2 3 mom.). Sopimus perhehoidon järjestämisestä tehdään silloin, kun kunta tai kuntayhtymä ostaa perhehoidon palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. 12
Ammatillinen perhehoito Ammatillisella perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatilliset perhekodit hakevat edelleen luvan toiminnalleen aluehallintovirastolta/ Valvirasta Kunta tekee ostamastaan palvelusta sopimuksen palveluntuottajan kanssa Perhehoitolakiin sisällytetty sääntely kelpoisuudesta myös ammatillisen perhehoidon osalta 13
Perhehoitajan kelpoisuus Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään olevan kaksi perhehoitajaa, joista ainakin toisella perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. 14
Perhehoidossa hoidettavien määrä Perhehoitaja voi hoitaa neljää henkilöä alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Ammatillisessa perhehoidossa voidaan hoitaa enintään seitsemää henkilöä silloin, kun perhekodissa on vähintään kaksi hoitajaa, koulutusvaatimusten täyttyvät ja toiminnalle on myönnetty lupa. Hoidettavien enimmäismääristä on mahdollista poiketa, jos kyseessä on hoidon antaminen sisaruksille tai saman perheen jäsenille (vrt. perhekuntoutus). Erityisestä syystä on mahdollista poiketa samanaikaisesti hoidettavien enimmäismääristä (esim. kaikki hoidettavat täysi-ikäisiä). 15
Toimeksiantosopimuksen sisältöä tarkentavat lain 12-20 12 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 13 Oikeus vapaaseen 14 Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana 15 Koulutus ja tuki 16 Hoitopalkkio 17 Kustannusten korvaaminen 18 Käynnistämiskorvaus 19 Indeksisidonnaisuus 20 Sosiaaliturva 16
Ilmoitusvelvollisuus ja valvonta Jatkossa perhehoitajan tulee ilmoittaa kuntaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista. Parantaa kunnan perhehoidon valvonnan mahdollisuuksia. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Perhekotiin hoidettavan sijoittanut kunta ja kunta, jossa perhekoti sijaitsee, voivat tehdä perustellusta syystä valvontakäynnin perhekotiin. 17
Perhehoitolain muutokset 1.7.2016 18
Kehittämisen tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien, vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien vapaajärjestelmän kehittämisestä sekä perhehoitajien tuen ja kannustimien kehittämisestä Tavoitteena parantaa hoitajien jaksamista ja sitä kautta pidentää omaishoidon ja perhehoidon kestoa ja vähentää muun hoidon tarvetta. Lisäksi tavoitteena on lisätä omaishoitajien ja iäkkäitä henkilöitä hoitavien perhehoitajien määrää. Uudistuksilla viedään osaltaan eteenpäin Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman sekä perhehoidon lainsäädännön kehittämistyöryhmän ehdotuksia. Muutokset voimaan 1.7.2016 alkaen. 19
Rahoitus Uudistus aiheuttaa lisäkustannuksia kunnille. Omais- ja perhehoitajien vapaat ym. Vuodesta 2017 alkaen 75 m vuodessa Perhehoidon kehittäminen Vuonna 2017: 15 m Vuodesta 2018 alkaen: 20 m vuodessa Lisäkustannukset korvataan kunnille 100 prosentin valtionosuutena. Uudistuksella odotetaan olevan merkittävä säästöpotentiaali kuntien sosiaalipalvelujen menoihin kalliimman. Säästöpotentiaali kuntien menoihin kalliimman hoidon korvautuessa omaisja perhehoidolla kasvaa vuosittain ja on vuonna 2020 noin 220 miljoonaa euroa. Perhehoidon osalta otettu huomioon ainoastaan iäkkäiden perhehoito 20
Lainsäädäntömuutokset / perhehoito Perhehoitajien vapaiden lisääminen Vähimmäismäärän nosto yhdestä arkipäivästä kahteen vuorokauteen / kk Käsitteen muutos (arkipäivä -> vuorokausi) Perhehoitopalkkion tarkistaminen Korotetaan perhehoidon vähimmäispalkkiota 775 euroon Perhekodissa hoidettavien enimmäismäärää nostetaan Perhehoitokodissa hoidettavia voi samanaikaisesti olla enintään kuusi, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa, kelpoisuusvaatimukset täyttävää hoitajaa Hyvinvointi- ja terveystarkastukset Päätoimisille perhehoitajille tarkastusta olisi tarjottava joka toinen vuosi, muille tarvittaessa 21
Siirtymäsäännökset / perhehoitolaki Kunnan tai kuntayhtymän on ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa tehdyn toimeksiantosopimuksen tarkistamiseksi siten, että se vastaa lain säännöksiä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Toimeksiantosopimukset on tarkistettava 31.12.2016 mennessä. Sen estämättä, mitä 7 :ssä säädetään, ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää. Säännös liittyy ennen perhehoitolain voimaantuloa 1.4.2015 tehtyihin toimeksiantosopimuksiin, joissa hoidettavien enimmäismäärä voi kuuden sijaan olla seitsemän. 22
Muut kuin lainsäädäntömuutokset Omais- ja perhehoitajien sijaishoitojärjestelyjen kehittäminen Ohjataan kuntia informaatio-ohjauksella ja osana iäkkäiden kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihanketta laajentamaan hoitajien tosiasiassa käytettävissä olevaa palveluvalikoimaa siten, että mahdollisimman moni hoitaja voisi käyttää lakisääteisiä ja muita vapaita. Erityisesti painopiste lyhytaikaisen perhehoidon käyttömahdollisuuksien ohjeistamisessa. Perhehoitajien työnohjausta, täydennyskoulutusta, vertaisryhmätoimintaa ja muita tukipalveluja kehitetään osana perhehoidon kehittämistyöryhmän työtä Työryhmän toimikausi vuoden 2016 loppuun saakka 23
Erityiskysymyksiä Oheishuoltajuutta koskevan sääntely (perhehoitolain 16 ) Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 :n mukainen kulukorvaus ja 18 :n mukainen käynnistämiskorvaus Taloudellisen tuen lisäksi tarvittaessa myös palveluja, esim. valmennus Kuntien välinen yhteistyö, kun sijoituksia useasta kunnasta Perhehoitolaissa ei ole säännöksiä kuntien välisestä yhteistyöstä, vaan sovelletaan kuntalain säännöksiä Kuntien syytä keskenään sopia esim. siten, että sijaintikunta järjestää palvelut ja muut kunnat osallistuvat kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla. Kuntien välinen yhteistyö tärkeää myös esim. silloin, kun perhekodin olosuhteissa tapahtuu muutoksia. 24
Yhteenveto 25
Perhehoitolain toimintamekanismi Lähtökohtana lapsen etu Lastensuojelulain 50 ja perhehoitolain 1 Kunta päättää perhehoidon sijoituksesta perhehoitajalla ei oikeutta esim. tiettyyn hoidettavien määrään Perhekodin olosuhteet Muiden perhekodin jäsenten hyväksyntä ja mahdollisuus saada muihin perhekodin jäseniin verrattuna tasavertainen asema Perhehoitajien kelpoisuuden sääntely Perhekodissa hoidettavien enimmäismäärän sääntely ja siitä poikkeaminen Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhekodin valvonta 26