Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Työperäinen maahanmuutto/ kansainvälinen rekrytointi Helsinki 8.-9.10.2013 Tiina Häyhä
Henkilöstöjohtamisen (HR) verkosto KT:n koordinoima HR-verkosto kokoaa yhteen henkilöstötyötä tekevät työnantajan edustajat. Tavoitteena on kehittää henkilöjohtamista ja -työtä strategisesti ja tavoitteellisesti. Toiminnan tavoitteena on muun muassa edistää henkilöstöjohtamisen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä vahvistaa henkilöstöjohdon strategista roolia antaa vertaistukea ja jakaa osaamista sekä lisätä mahdollisuuksia oppia hyvistä ja kiinnostavista käytännöistä tehostaa yhteistä työnantajaedunvalvontaa tukea rakenneuudistuksia henkilöstövoimavarojen johtamisen avulla Toiminta vastaa ajankohtaisiin haasteisiin Toimintatapana on luoda verkostoja eri kehittämiskohteiden ympärille sekä samoista teemoista kiinnostuneiden kesken Rekryverkosto KT:n koordinoimaan toimintaan kuuluvat ideatyöpajat, tietotärskyt, infokirjeet ja tutkimusseminaari. Verkostolla on oma sähköinen työtila KT:n ekstranetissä Eksaitissa ja LinkedIn ryhmä. [Häyhä] [9.10.2013] 2
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan (?) Faktaa: Työmarkkinoilta eläköityvät ikäluokat ovat lähivuosina huomattavasti työelämään tulevia ikäluokkia suurempia. Vuosina 2011-2015 noin 77 000 henkilöä lähtee vuosittain työmarkkinoilta ja noin 67 000 tulee työmarkkinoille, 10 000 tt:n vaje Tilanne on kriittisin sosiaali-ja terveysalalla, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalalla tulee olemaan vuoteen 2025 mennessä ainakin 20 000 työntekijän vaje. Ennakoitu maahanmuuton kasvu: vuonna 2011 170 000 vuonna 2020 330 000 Maahanmuuttajilla vuonna 2011 kolminkertainen työttömyys kantaväestöön verrattuna [Häyhä] [9.10.2013] 3
Ulkomailla työntekijän palkkaaminen, huomioitavia asioita 1. Ulkomaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit EU/ETA vai näiden ulkopuolinen valtio 2. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Säännellyt ja ammatinharjoittamisoikeuden vaativat ammatit Suomessa (soten lisäksi mm. pelastustoimi, opettajat, pappi, kanttori, nuohooja, nosturinkuljettaja, patenttiasiamies, asianajaja, merenkulun ammatinharjoittajat..noin 70) 3. Yhdenvertainen kohtelu Ulkomaalaisia ja suomalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisuusvaatimukset 4. Palvelussuhdeasiat (työsopimus, määräaikaisuus, koeajan pituus, riittävä perehdytys?) [Häyhä] [9.10.2013] 4
Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan. EU ja ETA/Efta-maat (Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi): Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisella on oikeus muuttaa toiseen jäsenvaltioon työskentelemään tai etsimään työtä Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on perusoikeus, joka tarkoittaa oikeutta työskennellä jossakin muussa ETA-maassa samoin ehdoin, joita sovelletaan isäntämaan omiin kansalaisiin Jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Työnantaja voi siis rekrytoida esimerkiksi virolaisen työntekijän samalla tapaa kuin suomalaisenkin Oleskeluoikeus on rekisteröitävä poliisilaitoksella, jos maassa oleskelu kestää yli 3 kuukautta. [Häyhä] [9.10.2013] 5
Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit EU- ja ETA-alueen ulkopuoliset maat EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten yleensä työntekijän oleskeluluvan Ulkomaalaislaissa (79-81 )on säädetty tilanteista, jolloin työnteko on mahdollista tavallisen oleskeluluvan, viisumin tai viisumivapauden nojalla. esim. yrityksen yli- tai keskijohdon taikka erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä tai työskentelee ammattimaisesti tieteen, kulttuurin tai taiteen alalla Lupa on voimassa yhdellä tai useammalla ammattialalla ja se on joko tilapäinen tai jatkuva. Lupaan sisältyy työ- ja elinkeinotoimiston osaratkaisu ja maahanmuuttoviraston tai poliisin oleskelulupapäätös. Työntekijän oleskelulupahakemuksen voi tehdä vain työntekijä. Oleskelulupahakemukseen on liitettävä työ- ja elinkeinotoimiston liite, jossa tiedot työnantajasta ja kuvataan työtehtävät ja työnteon keskeiset ehdot (jotka työnantaja tai toimeksiantaja allekirjoituksellaan vakuuttaa oikeiksi) [Häyhä] [9.10.2013] 6
Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit EU- ja ETA-alueen ulkopuoliset maat Työvoiman saatavuusharkinta Saatavuusharkinta koskee EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, jotka tarvitsevat Suomessa työskentelyyn työntekijän oleskeluluvan. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, olisiko työhön saatavissa kohtuullisessa ajassa sopivaa työvoimaa suomalaisilta työmarkkinoilta. Jos työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaiselle estäisi työmarkkinoilla jo olevan henkilön työllistymisen, lupaa ei myönnetä Tässä sovelletaan ala- ja aluekohtaista tarveharkintaa. Osa ammateista on aluekohtaisesti vapautettu harkinnasta, joiden osalta lupa voidaan myöntää ilman selvitystä. [Häyhä] [9.10.2013] 7
Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit EU ETA alueen ulkopuoliset maat Työnantajan velvollisuudet (ulkomaalaislain 73 ): Työnantajan on liitettävä työntekijän oleskelulupahakemukseen: 1) Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 4 :ssä tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (selvitys työnteon keskeisistä ehdoista tulee viivytyksettä toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle) 2) Vakuutus siitä, että ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä; sekä 3) Työ- ja elinkeinotoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana. Työnantajan velvollisuutena on varmistua siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai että hän ei tarvitse oleskelulupaa. [Häyhä] [9.10.2013] 8
Työnantajan velvollisuudet, jatkuu Ilmoitusvelvollisuus Mikäli työnantaja rekrytoi muun kuin Euroopan Unionin kansalaisen, niin työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee ilmoittaa työntekijän nimi ja häneen sovellettava työehtosopimus. Tietojen säilytysvelvollisuus Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla henkilötiedot rekrytoimistaan ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista (EU/ETA-maan kansalaisuus, asianmukaiseen työntekijän oleskelulupa tai ulkomaalaislain 79-81 :n nojalla lupavelvoitteesta vapauttamiseen). siten, että ne ovat työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tiedot on säilytettävä sekä EU/ETA-kansalaisista että kolmansien maiden kansalaisista. Tiedot on säilytettävä neljä vuotta työsuhteen päättymisestä. Tiedot voi kirjata esim. AVI, työsuojeluhallinto:, ulkomaalaisen työntekijän työntekooikeuden peruste - lomakkeeseen Lisätietoja työ- ja oleskeluluvasta Maahanmuuttovirastolta ja työvoimaviranomaiselta. [Häyhä] [9.10.2013] 9
Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit Suomalainen henkilötunnus mm. pankkitilin avaamista ja verokorttia varten työntekijä tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen maistraatista (kaikki yli vuodeksi muuttavien tulee ilmoittautua maistraattiin, ulkomaalaisen rekisteröinti)) tai verotoimistosta (tilapäisesti töihin tuleva) hakemukseen tarvitaan mm. työsopimus tai selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista [Häyhä] [9.10.2013] 10
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Tutkinnon tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä ulkomaisen tutkinnon antamasta kelpoisuudesta. Tutkintojen tunnustamisen piiriin kuuluvat mm. virkakelpoisuutta, ammatinharjoittamisoikeutta sekä jatko-opintokelpoisuutta ja opintojen hyväksilukua koskevat päätökset. Opetushallitus päättää siitä, millaisen virkakelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa Suomessa. Ulkomailla opiskellut tarvitsee yleensä Opetushallituksenpäätöksen, jos hän hakee julkisen sektorin virkaan tai tehtävään, johon on lainsäädännössä asetettu kelpoisuusvaatimus. Kelpoisuusvaatimuksena voi olla tietyn tasoinen korkeakoulututkinto tai tietty Suomessa suoritettu tutkinto tai opintosuoritus. Alakohtaiset viranomaiset päättävät ulkomailla koulutuksen saaneen henkilön oikeudesta harjoittaa ammattia tai käyttää suomalaista ammattinimikettä. Ammatin harjoittaminen tai oikeus ammattinimikkeen käyttöön voi Suomen lainsäädännön mukaan edellyttää määrättyä koulutusta. Tällaisia koulutusta koskevia vaatimuksia on esimerkiksi terveydenhuollon ja merenkulun aloilla. [Häyhä] [9.10.2013] 11
Säännellyt ja ammatinharjoittamisoikeuden vaativat ammatit Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, johon on lainsäädännössä asetettuna kelpoisuusvaatimuksena tietty tutkinto tai tietyt opinnot. Hakijalla tulee olla lähtömaassa kelpoisuus ammattiin, johon hän hakee kelpoisuutta Suomessa. Säänneltyihin ammatteihin kuuluu julkisen sektorin virkoja ja tehtäviä sekä ammatteja, joihin vaaditaan ammatinharjoittamisoikeus. Säänneltyjä ammatteja ovat muun muassa aineenopettaja, eläinlääkäri, erikoislääkäri, farmaseutti, jalkaterapeutti, kirjastoalan koulutuksen saanut, lähihoitaja, opinto-ohjaaja, pelastusalan miehistö, ravitsemusterapeutti ja sairaanhoitaja. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät kelpoisuudesta ammattiin / myöntävät ammatinharjoittamisoikeuden. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/suome n_saannellyt_ammatit [Häyhä] [9.10.2013] 12
EU- ja ETA- maiden kansalaiset: Direktiivin ammattipätevyyden tunnustamisesta tarkoituksena on, että yhdessä jäsenvaltiossa ammattipätevyytenä hankkineet henkilöt voivat harjoittaa samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa samoin oikeuksin kuin kyseisen valtion kansalaiset. EU:n tasolla on käytössä erityinen järjestelmä, jolla helpotetaan ammattipätevyyden tunnustamista eri EU- maissa. Suomi on sitoutunut Euroopan yhteisön oikeudenmukaiseen vastavuoroiseen tutkintojen tunnustamisjärjestelmään. ammattipätevyysdirektiiviä uudistetaan parhaillaan [Häyhä] [9.10.2013] 13
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa ESIMERKKI alakohtainen viranomainen VALVIRA Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa sekä Suomessa että ulkomailla koulutetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Valvira voi myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmenlaisia ammatinharjoittamiseen liittyviä oikeuksia: oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä rajoitetun ammatinharjoittamisluvan! Kielitaidon ja EU/ETA -maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen työryhmä (Työryhmä ehdottaa mm. luotavaksi terveydenhuoltoon sopivan ammatillisen kielikokeen, rajoitetun ammatinharjoittamisluvan poistaminen). [Häyhä] [9.10.2013] 14
Esimerkki, espanjalaisten sairaanhoitajien laillistusprosessi Valviran hakemukseen tarvitut liitteet: virkatodistus tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös passista yliopiston antama jäljennös tutkintotodistuksesta liitteineen tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta liitteineen, englanniksi käännettynä virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös alkuperäisestä lähtömaan laillistus / rekisteröintipäätöksestä (englanniksi käännettynä) proviisorin, sairaanhoitajan ja kätilön laillistusta hakevan on liitettävä hakemukseen toimivaltaisen viranomaisen antama todistus siitä, että koulutus tai pätevyys voidaan automaattisesti tunnustaa direktiivin 2005/36/EY perusteella, muiden ammattihenkilöiden on liitettävä hakemukseen toimivaltaisen viranomaisen antama todistus direktiivin 2005/36/EY mukaisesta koulutuksesta (pyydettiin Espanjan ministeriöstä, ja tämä saamisessa oli suurin viive prosessissa) Liitteiden on oltava virallisesti oikeaksi todistettuja jäljennöksiä alkuperäisistä asiakirjoista. Asiakirjoja todistaa oikeaksi julkinen notaari. Lisäksi asiakirjoista on oltava auktorisoidun kielenkääntäjän tekemä käännös englanniksi Nyt käännökset vaaditaan suomeksi tai ruotsiksi, jolloin viivettä tulee (kielenkääntäjien löytyminen) Kustannukset Valvira prosessista hakijalle noin 1000. [Häyhä] [9.10.2013] 15
EU/ETA alueen ulkopuoliset kansalaiset EU/ETA alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneelta voidaan edellyttää lisäopintoja tai kuulustelua ammattitaidon selvittämiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä voidaan lisäksi vaatia riittää kielitaito [Häyhä] [9.10.2013] 16
Esimerkki filippiiniläisten sairaanhoitajien laillistus Valvirassa katsottiin, että Filippiineillä tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien tulee Suomessa työskennellä aluksi vähintään kolmen kuukauden ajan harjoittelijana laillistetun ammatinharjoittajan välittömässä ohjauksessa. Lisäksi heidän tuli läpäistä ammattikorkeakoulun järjestämä kliininen testi sekä jyväskylän yliopiston järjestämä valtakunnallinen suomen kielen testi. Tämän jälkeen heidän oli mahdollista hakea määräaikaista lupaa toimia sairaanhoitajan tehtävissä. Lopullisen laillistuksen he saisivat suoritettuaan sairaanhoitajan tutkinnon ammattikorkeakoulun heille yksilöllisesti muokatun opetussuunnitelman mukaisesti. Valviran näkemyksen mukaan ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden ei kuitenkaan jatkossa pidä hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen Suomessa, vaan heidän tulee täydentää opintojaan vastaamaan suomalaista tutkintoa ja läpistä kliiniset testit sekä suomen kielen testi. [Häyhä] [9.10.2013] 17
Työyhteisön monimuotoisuuden haasteet No one is born hating another person because of the color of his skin, or his background, or his religion. People must learn to hate, and if they can learn to hate, they can be taught to love, for love comes more naturally to the human heart than its opposite. -Nelson Mandela [Häyhä] [9.10.2013] 18
[Häyhä] [9.10.2013] 19
Yhdenvertainen kohtelu Ulkomaalaisia ja suomalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisuusvaatimukset Mikä vähemmistöjen osalta riittävän hyvää henkilöstöpolitiikkaa; huivien käyttö, ristit, rukoileminen työaikana jne.? Eri ulkomaantaustaisten määrän lisääntyessä on tärkeää, että työyhteisöissä luodaan hyvin toimivat käytännöt, joilla monimuotoisuus otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon siten, että työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta kunnioitetaan Eri taustalla tulevilla voi olla erilaisia toiveita ja tarpeita työelämään liittyen ja aina ei ole helppo yhteen sovittaa perinteitä ja uusia näkökantoja. Tämän vuoksi onkin tärkeä jo etukäteen keskustella ja luoda toimintaohjeita ja pelisääntöjä erilaisten tilanteiden varalle. [Häyhä] [9.10.2013] 20
Esimerkkejä Työvuorosuunnittelussa pyritään huomioimaan uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat työntekijät siten, että he voivat niin halutessaan sovittaa yhteen työssäkäynnin ja uskonnon harjoittamisen. Esimerkiksi islaminuskoisille pyritään tarvittaessa järjestämään perjantaipäivän työvuorot heidän toiveidensa mukaan. (Helsingin bussiliikenne oy) Huivin käyttö työtehtävissä on sallittu, mikäli se ei vaaranna työturvallisuutta. Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevillä kasvojen tulee kuitenkin näkyä, koska se kuuluu länsimaiseen asiakaspalvelukulttuuriin. Muilta osin kaupan henkilöstön on käytettävä yhteistä työasua, jotta asiakkaiden on helppo erottaa henkilökuntaan kuuluvat. (Kesko Oy) Perehdytys Market kaupan kassatyöntekijät sijoitetaan tarvittaessa pareittain siten, että heikommin suomea puhuva työntekijä saa tukea suomenkieliseltä työtoveriltaan. (HOK Elanto). Uusien bussinkuljettajien perehdytysjakso; siirtyy ajamaan kummikuljettajan tukemana... perehdytysmateriaalissa on käytetty paljon havainnollistavia kuvia ja kirjallista materiaalia käydään tarvittaessa läpi myös ulkomaalaistaustaisille työntekijöille räätälöidyllä suomen kielen kurssilla (Helsingin Bussiliikenne Oy) [Häyhä] [9.10.2013] 21