KUNNALLISVAALEISTA, puhe Tampereella 25/10 1934 Kansan Lahden selostus 26/10 34
Väinö Tenner puhum&an. Häntä tervehti yleisö p itk ä llis in ja innokkain suosionosoituksia ja soittokunta fan faarein. Hän puhui tähän tapaan: Puhujalle tuottaa iloa tämmöinen lärmin vastaanotto, varsinkin kun on saapunut ep ä ilevin tuntein puhumaan. Tampereella on h a r jo i- tettu niin voimakasta vaalivalistusta viime aikoina, että toispakka- kuntaleinen epäilee, onko hänellä mitään uutta sanottavana. Siksi pyssynkin yleisimmissä asioissa ja valaisen vaalien merkitystä y le i- s emä Itä kannalta. Mistä s iis on kysymys ja mistä koko tämä häly, jo lla v a lit s ijo it a koetetaan saada liik k e e lle. Lapsikin voi vastata siih en, että kysymyksessä on kaupungin kunnallisen p o litiik a n suunnan määrääminen tulevaisuutta varten. Löytyyhän paljon ihm isiä, jotka jättäytyvät vaaleista syrjään j& sanovat: "hoitakoon k u n n allisp olltiik ot s e lla i- sia a s io ita ". Kun tämä käsitys on aivan väärä., koetan osoitta a, mikki on v a lit s ijo ille hankittu valta määrätä kunnallispolitiikan suuntaa ja mitä kunnallinen valta tuo v a l i t s ijo i l l e. Olothan ovat tässä suhteessa samat v a lt io llis e s s a kuin kunnanisässäkin elämässä. V a ltiollisessa elämässä o li valta ennenvahnaan y k sin v a ltia illa. Melkein kaikki maat oliv a t ennen yksinvaltoja. H a llit s ijo ille o l i ennenvanhaan neuvonantajia, jotka lie h a k o itsiv a t ja antoivat neuvojaan, mutta lopullinen ratkaisuvalta o l i h a llit s ija lla. Tämän vallan virheet huomattiin pian ja ryhdyttiin nakertelemaan yhden miehen valtaa. kansanvalta* Niin se on saatu pienenemään ja useimmissa maissa on nyt Kansanvalta taasen merkitsee s i t ä, että kansalla on kaikki v a lta. Kansa asettaa toim ih en kilöt, eduskunnan ja presiden tin ja eduskunta vuorostaan asettaa h allitu ksen. Kansa on s i i s tavallaan d ik ta a tto ri, joka määrää a sio ista, vika Yksi mamiitei kansanvallassa on, ja se on s e, että on n iin monta mää-
2 rääjää; tuhansia on Tampereellakin. Joukko ei tahdo olla yksimie-
lin en ja kukaan ei olu esta an o le vastuussa, Joukot ovat s iis määräävinä eivätkä y k silö t, Kehitys onkin kulkehut samaa latua v a lt io llis e s s a ja kunnallisessa elämässä kuin liik e la ito k s is s a, Entisten liikem iesten ja tehtail i jä in, jotka its e om istivat liikkeensä, t i l a lle on tu llu t osakeyhtiöm uoto, ja jos katsotaan nykyistä yh teisk u n tajä rjestystä, n iin vaal i t ovat yhtiökokouksia, v aa lilip p u on osa k ek irja, eduskunta on hallintoneuvosto, h allitu s johtokunta, pääministeri toim itusjohtaja ja muut m inisterit osastonjohtajia. Se on meidän oloissamme pysyen Oy, Suomi, jonka osakkaina on koko kansa. Kunnallisella a la lla on vastaava kehitys tapahtunut. Kunnat ovat Jo aikaisin saavuttaneet itsehallinnén. Aikaisemmin e i kuitenkaan koko kansalle o llu t määräämisvaltaa kunnallisissa asioissa ja monet tässä salissa istu ja t muistavat varmaan ajan, Jolloin Tampereellakin kymmenkunta miestä sa a tto i kukkaron voimalla määrätä, miten kaupungin a sioita o l i hoidettava. Tämä on muutettu, K unnallisellakin a la lla on ta^htunut vallankumous Ja siten on perustettu Oy, Tampere, Kansalle on annettu oikeus päättää a sio ista. Mutta tätä valtaa saa käyttää vain vaaleissa/ ja jos sen tilaisu uden laim in lyö, saa s itä turhaan katua. Tällä v a lla n s iir r o lla on varjopuolensakin, Ensimmäinen varjopuol i on se, että kun ennen im arreltiin yksinvaltaa, nyt liehakoidaan kansaa. Jokainen puolue, joka pyrkii valtaan, lmartelee kansaa ja houkutte^lee sitä p u olelleen. V a lit s ija in onkin pidettävä silmät auk i, J ottei heitä jo h d e tta isi harhaan. Toinen varjopu oli on s e, että kaikki eivät tunne olevansa v e lv o llis ia valtaansa hoitamaan. Tämän takia voi pien i ryhmä hoitaa a s io it a. Sentakia p itä is ik in asiantila n muodostua s e lla is e k s i, että jokainen tuntee olevansa vastuussa Tällaisena näkisin edessäni tuon äänioikeutettujen vallan Ja näen s iit ä v a l i t s ijo ille aiheutuva^ velvollisuuksia ottaa osaa asiain katkaisuun. T e illä on nyt Tampereella edessä tä lla in en ratkaisu. Huominen ja
xauem;ainen päivä ova Ti monessa sunteessa tärkeitä. Katkaisu el koske vain koko Tamperetta, vaan koko maa seuraa sitä Jännityksellä, Viime päivinä ovat eri puolueet lähettäneet tänne puhujia -s e littä - mään, miten on toim ittava. Jfiräs valtioneuvos s e littä ä Juuri parh aillaan k a n n a tta jilleen, miten heidän on meneteltävä. Kerta kalkkisen koko maa seuraa hyvin tarkkaan näitä vaaleja. Selitys tähän on hyvin yksinkertainen. Meillä ei Suomessa o le k o 'in monta kaupunkia, Joissa työväki on enemmistönä. Näiden kaupunkien asiat ovat suuren mielenkiinnon esineinä Ja erik oisesti Juuri vaalien aikana. Me emme Helsingissä ole vielä pbisseet slihe» päämäärään. Me olemme vielä takapajulla Tukholman, Kööpenhaminan Ja Oslon antamasta esimerkistä. JEhkä me olemme lila n nahjuksia. Vielä sanoisin esimerkkinä s iit ä, miten suurta huomiota omistetaan t ä l l a i s i l l e v a a le ille, sen suuren riemun, Joka kävi kautta/ koko maailman työväen, kun Lontoo tänä vuonna monien vuosien uutteran työn Jälkeen muuttui s o s ia lis tis e k s i. Riemu o l i sitäkin suurempi, kun samoihin aikoihin toinen sosia listin en kaupunki, Wien, sortu i. Lontoon vaalit o s o ittiv a t, että työväenaate kaikesta huolimatta on voimakas. Lontoossa onkin otettu h eti laaja sosiaalin en ohjelma, Ja kun viime syvskuussa keskustelin kansainvälisen osuustoimintaliit o n kongressissa Lontoossa käydessäni Lontoon kunnanvaltuuston puheenjohtajan, loord l Snellin kanssa, niin sain t ie t o ja, Jotka o so ittiv a t Lontoon kunnallishallinnon ottaneen ohjelmaansa suuria toim enpiteitä, Jotka ovat omiaan helpoittamaan Lontoon vähäväkisten elämää. Tampereellekin työväen valta on merkinnyt huomattavia saavutuksia Olot ovet tä ä llä to sin pienemmät, mutta s i l t i a sio ita on hyvin h oidettu Ja vähäväkisten etua silm älläpitäen. Tämä ei ole o llu t helppoa, s illä kun työväki o t t i tämän pesän haltuunsa, n iin Joutuivat kunnan Johtohenkilöt Juoksemaan Helsingissä penkeissä koettamassa saada Jotain jä rje sty stä aikaan Ja valittamassa kaupungin huonoa talou d ellista asemaa. Pankkeja tämä s o s ia lis tie n Juoksu vähän huvitti Ja he näkivät m ielellään,-m iten
- 4 - työläiskaupunki o l i huonossa rahallisessa asemassa. Nämä vaikeué
det on nyt voitettu. Tampereella e i o le enää rahallisia vaikeuksia ei ainakaan s e lla is ia, että niistä o l i s i H elsinkiin saakka kuultu. Olemme nähneet, miten to n ttip olitiik a n a la lla on s iir r y tty kaupungin kalmalta edullisimpaan menettelyyn, vuokraus järjestelmään ja estetty maan arvon nousun joutumista yksityisten hyväksi. Sairaala- o lo t, asunto-olot je kouluolot on jä rje s te tty vähäväkisten etua silmälläpitäen. Pulavuosien kokemuksia t e illä on k a ik illa ja te t ie - dätte, että työttömyysnumerot tässä kaupungissa eivät o le koskaan nousseet n iin huolestuttavan suuriksi kuin muualla. Tätä teidän tamperelaisten työläisten valta-asemaa koetetaan nyt murtaa. Porvaristo näkisi niin kovin hartaasti, että täällä t u lis i toin en Järjestelm ä. Koko Suomen kansa seuraa myös Tampereen työvät en taistelua ja p e tty isi kovin, Jos teidän otteenne herpaantuisi. Paljonhan nykyisin on v irta u k sia, jotka pyrkivät vähentämään vähäväkisten vaikutusvaltaa, iloko ajan henkihän on se lla in e n. Tuloksia ovat nuo vastustajat saavuttaneet v a lt io llis e lla a la lla, eivätkä ne o le tuntemattomia Suomessakaan. Myös kunnallisella a la lla on koetettu vaikeuttaa vähäväkisten työtä Ja äärimmäinen oik eisto on siinä työssä häärinyt in n olle. Sei. lainen vähäväkisten etujen huononnus o l i valtuustojen puhdistus nelis e n vuotta sitte n, jo llo in kylläkin sanottiin poistettavan vain kommunisteja, mutta j o l l o i n myös moni sosialidem okraatti joutui lähtemään. Samat yhteiskuntapiirit^ jotka koettivat hävittää työvöenvallan, makeilevat nyt työväestöä, ei yksin vaalien ed ellä, vaan muutenkin. He ovat hankkineet itse lle e n oman so sia listisen ohjelmansa.(naurua) Hiin te nauratte ja koko maa nauraa, vieläpä porvaritkin nauravat. Eräs sen le ir in mies, joku herra Hertz e s it t i äskettäin puheessa varsin radikaalisen s o s ia lis e n ohjelman. Ainoa tämän puhujan murhe o li se, että m a rxilaisilla o li ennestään niin hyvä ohjelma, ett e i työväkeen "oikea sosia lism i" enää te p s i. (Naurua.) Näiden lu p a ilija in suhteen minä vain ta h to isin sanoa: "Hedelmiä-
than puu tunnetaan", ta i esittääkseni vonhan suomalaisen sananlaskun oikeus on vahvistanut kaiken metelöinnin aiheuttajan Pajarin so ta y lisanon: "Älä katto sen miehen huuliin, vaan sen nyrkkeihin". Näitä Hunajaisia sanoja ei ole pantava m erkille, vaan tuon p iirin tekoja, l i o le annettava näiöen "uusien tuulien" h ä iritä, vaan nyt on vielä tiukennettava o tetta. Entisistä saavutuksista on pidettävä kiinni Ja uusia on v a lloitetta v a. Sehän on suomalainen ominaisuus, että mitä enemmän vaikeuksia on kannettavana, sitä tiukemmin pusketaan eteenpäin eikä peräännytä. Vaalien esivalm isteluissa on t e i l l e tapahtunut onnettomuuksia, Jotka voivat vaikuttaa vaalien tulokseen. V aa liliitton n e on r ik k i. Se voi kyllä aiheuttaa h äiriötä, mutta t e ille kai on s e lv ite tty, miten pitää tehdä, e t t e i sekaannusta s y n ty is i. Pääasia on, että saavutatte määräenemmistön, Jotta vähemmistö ei enää v o is i Jarruttaa. Askel e i o le pitkä, Jos ksikki reservit pannaan liikekannalle. Näissä vaaleissa on syytä pitää muistinsa erästä tapausta, Jossa minäkin Jouduin olemaan Rukana. Tarkoitan sitä kohtelua, Jolla t o is - sa helatorstaina h ä ir ittiin täällä pidettyä puoluekokousta. T a m- p e r e e n t y ö v ä e n r a u h a a h ä i r i t t t i i n, l i p u t r e v i J j ^ t t i i n, l i p p u t a n g o t k a a d e t - t i i n e i k ä e d e s v a l t i o v a l t a m e i t ä s u o j a n n u t. Se o l i häpeä, Joka painol leimansa tämän kaupungin porvaristoon. I*uin Juuwi Junassa tänne tu llessa n i, että korkein oikeudessa saamen tuomion. Eivät s i i s tuomioistuimetkaan k atso, e t- tä asia o lis i niin suuri, että siitä o l i s i kannattanut suurempaa tuomiota langettaa. Niinpä onkin teidän asiananne tuomita. Pantakoon näiden vaalien tunnukseksi: A n t a k a a m a k s u h e l a t o r s t a i s - t aj (Riemua) Jos tahdotte m ieleistänne aikaansaada, n iin muistakaa, etteivät vastustajat kysy, mitä te tahdotte, vaan onko t e illä riittävän suuri valta. Hankkikaa nyt sellainen valta.