FILOSOFIA Philosophy

FILOSOFIA Philosophy Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia nousee ihmisen arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii suurempaan systemaattisuuteen ja tarkempaan väitteiden perustelemiseen kuin arkiajattelumme. Filosofian merkitys tieteiden piirissä on aina ollut suuri, itse asiassa tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa. Tieteet joutuvat jatkuvasti kiinnittämään huomiota filosofisiin perusteisiinsa. Samalla myös metodeja koskevat, luonteeltaan filosofiset kysymykset nousevat esille. Tieteiden peruskäsitteet sekä niiden tieteeneettiset ongelmat ja arvoteoreettiset kannanotot ovatkin filosofian erityisen mielenkiinnon kohteita. Logiikka filosofian osana on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorianmuodostusta. Teoreettisen filosofian opintokokonaisuudessa perehdytään logiikkaan, tieteenfilosofiaan, filosofian historiaan, filosofian klassikkoihin sekä perinteisiin ja uudempiin metafyysisiin kysymyksiin. Tietoteoreettiset sekä ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin liittyvät yleiset tieteenfilosofiset kysymykset ovat tässä opintojaksossa keskeisiä. Jaksoon kuuluu myös nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, joihin liittyvästä kirjallisuudesta voi valita erilaisia vaihtoehtoja suuntautuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Samoin jokaiseen opintojaksoon kuuluu osallistuminen yhden lukukauden kestävään proseminaariin. Estetiikan ja taiteen filosofian opintokokonaisuudessa voidaan erikoistua taiteenfilosofiaan sekä estetiikan filosofisiin ja metodologisiin perusteisiin. Filosofiset ja metodologiset peruskysymykset koskevat esim. taideteoksen käsitettä ja tulkintaa, taiteisiin liittyviä arvoja ja esteettisen havainnon ja kokemisen luonnetta. Jaksoon kuuluu myös semiotiikan tai vaihtoehtoisesti nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, jotka ovat tärkeitä filosofisen estetiikan metodologisten valmiuksien kannalta. Käytännöllisen filosofian opintokokonaisuus eroaa teoreettisen filosofian opintokokonaisuudesta siinä, että se painottaa enemmän yhteiskuntafilosofiaa, yhteiskuntatieteiden filosofisia perusteita, arvoteoriaa ja etiikkaa. Myös tähän jaksoon kuuluu logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja. Syksystä 2001 lähtien Tampereen yliopisto osallistuu kognitiotieteen opetukseen, joka järjestetään Connet-verkostoyliopistossa. Tampereen yliopistossa opetuksesta vastaavat tietojenkäsittelytieteet ja filosofia. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Työtehtävät ja sijoittuminen Filosofinen koulutus ei liity suoranaisesti mihinkään muuhun ammattiin kuin korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtäviin. Se antaa kuitenkin valmiuksia, joista on erityistä apua kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös sen tyyppisen kokonaisnäkemyksen luomisessa, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää sekä tiedotusalan työtä. Erityisesti tämä pätee seuraaviin tutkimustyö filosofian tai muun tieteen alueella; opetustehtävät koululaitoksessa (filosofian ja elämänkatsomustiedon opetus), aikuiskasvatuksessa, vapaassa kansansivistystyössä sekä hallinnon ja yrityselämän jatkokoulutuksessa; kirjastotoiminta, tietopalvelutyö ja yleinen kulttuurityö; 14

päätöksenteko, kokonaiskuvan luominen ja organisaatioiden kehittäminen hallinnossa ja yritysmaailmassa. Opintojen luonne Filosofian opinnoissa sivuaineet voi valita varsin vapaasti, mutta kuitenkin niin, että ne muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Filosofian opintojen lisäksi opiskelijan on sisällytettävä opintoihinsa myöhemmin mainittavat yleisopinnot, kieliopinnot sekä vähintään kahden muun sivuaineen opintoja siten, että yhtä suoritetaan vähintään 15 ov. Jotain muuta tieteenalaa kuin filosofiaa suositellaan kuitenkin luettavaksi vähintään 35 ov. Siirtymävaiheen säännöt Seuraavia filosofian maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon vaatimuksia noudattavat kaikki filosofian opiskelijat. Ennen syksyä 2001 aloittaneet opiskelijat saavat halutessaan suorittaa approbatur-opintokokonaisuuden edellisessä oppaassa olleiden tutkintovaatimusten mukaan vuoden 2001 loppuun asti. Epäselvät tapaukset on sovittava filosofian professorin kanssa. FILOSOFIAN MAISTERIN JA LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTOJEN RAKENNE FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO Filosofian pääaineopinnot, vähintään Pakollinen yleisopinto Y1 Kieliopinnot K1, K2, K3 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Esimerkiksi: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 26 ov LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO Filosofian pääaineopinnot Pakollinen yleisopinto Y1 Kieliopinnot K1, K2, K3 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Esimerkki 1: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 11 ov Esimerkki 2: 1 sivuaine 15 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 31 ov 160 OV 75 ov 1 ov 8 ov 76 ov 120 OV 50 ov 1 ov 8 ov 61 ov Filosofian 50 ov:n opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1 Filosofian perus- ja aineopinnot 35 ov 2 Kandidaatintutkielma 5 ov 3 Filosofian erityisala 10 ov Yhteensä 50 ov Kohdan 3 opintojen tarkoituksena on perehdyttää tutkielman aihepiiriin. Kohtien kaksi ja kolme suorittamisesta sovitaan filosofian professorin kanssa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon yleis- ja kieli- ja sivuaineopintojen kohdalla pätevät samat määräykset kuin maisterin tutkinnossa. 15

Perusopinnot (approbatur) Sisältö: filosofian peruskäsitteistö, ongelmat, yleiskuva filosofian kokonaisuudesta ja historiasta, tietoteorian, tieteenfilosofian, logiikan sekä etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteet. Aineopinnot (cum laude approbatur) Filosofian aineopinnot on jaettu kolmeen vaihtoehtoiseen opintokokonaisuuteen: teoreettinen filosofia, estetiikka ja taiteen filosofia käytännöllinen filosofia. Kussakin opintokokonaisuudessa pyritään perehtymään kokonaisuuden kannalta keskeisiin tietoteoreettisiin, historiallisiin ja yleisfilosofisiin kysymyksiin sekä kunkin vaihtoehtoisen alan erityisongelmiin. Syventävät opinnot (laudatur) S1 Erityisopinnot Sisältö: seikkaperäinen perehtyminen johonkin filosofiseen ongelma-alueeseen. S2 S3 Tutkimustehtävä Sisältö: Filosofisen argumentoinnin kehittäminen erikseen sovittavan aiheen syvällisemmässä käsittelyssä. OPINTOJAKSOKUVAUKSET YLEISOPINNOT Orientoivat opinnot 1 ov Y1 Orientation Course Tavoite: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijoille perustiedot korkeakouluopiskelusta yleensä ja erityisesti opiskelusta Tampereen yliopistossa, perehdyttää oman pääaineen/koulutusohjelman koulutustavoitteisiin ja sisältöön sekä opintojen suunnitteluun. Sisältö: 1 korkeakoululaitos ja Tampereen yliopiston rooli siinä 2 Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden tiedekunta, laitokset, oppiaineet, päätöksenteko, fyysiset tilat, henkilökunta 3 opiskelijan oikeusturva 4 opintososiaaliset asiat 5 opintojen suunnittelu 6 opiskelutekniikka, tietopalvelut sekä kirjaston käyttö Ajankohta: 1. vuoden slk. Vastaava laitos: Informaatiotieteiden tiedekunta. KIELIOPINNOT Kirjallinen ja suullinen viestintä 2 ov K1 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov K2 Vieraat kielet 4 ov K3 Sisältö: Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiudet ainakin yhdessä kielessä ymmärtää filosofista tekstiä. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. FILOSOFIAN OPINNOT Opintojaksoista vastaavat opettajat (tenttien vastaanottajat) ilmoitetaan filosofian ilmoitustaululla. PERUSOPINNOT Johdatus filosofiaan 2 ov P1 Introduction to Philosophy Tavoite: Perehdyttää filosofian peruskäsitteisiin ja -ongelmiin sekä filosofiseen ajatteluun esittämällä filosofian keskeiset alueet, tärkeimmät probleemat ja näistä esitetyt kannanotot. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: 16

Määttänen: Filosofia, johdatus peruskysymyksiin, sekä Sajama: Arkipäivän filosofiaa tai seuraava teos yksinään: Cornman Lehrer Pappas: Philosophical Problems and Arguments. An Introduction (luvut 1 5), 3. uudistettu painos. Filosofian historian peruskurssi 2 ov P2 Introduction to the History of Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva länsimaisen filosofian päävaiheista. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle tai Marias: History of Philosophy Logiikan peruskurssi 3 ov P3 Introduction to Logic Tavoite: Perehdyttää logiikan ja joukkoopin peruskäsitteistöön ja ajattelutapaan antamalla yleisesitys lause- ja predikaattilogiikasta sekä joukko-opin peruskäsitteistä. Vaadittavat suoritukset: Luennot, harjoitukset tai kirjallisuus: Rantala Virtanen: Logiikkaa; teoriaa ja sovelluksia tai Allwood Andersson Dahl: Logiikka ja kieli tai Miettinen: Logiikan peruskurssi tai Lemmon: Beginning Logic. Johdatus tietoteoriaan 2 ov P4 Introduction to the Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Lammenranta: Tietoteoria tai Dancy: Introduction to Contemporary Epistemology. Johdatus tieteenfilosofiaan ja metodologiaan 2 ov P5 Introduction to the Philosophy of Science Tavoite: Johdattaa tieteelliseen ajatteluun ja tieteen yleiseen metodologiaan sekä eri tieteiden teoreettisia ja metodisia ongelmia koskeviin kysymyksiin; yleisesitys tieteenfilosofian perusteista. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan ja toinen seuraavista: Trigg: Understanding Social Science tai Losee: A Historical Introduction to the Philosophy of Science. Nykyajan filosofia 2 ov P6 Contemporary Philosophy Tavoite: Tutustuttaa nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Niiniluoto Saarinen: Vuosisatamme filosofia tai Kearney: Modern Movements in European Philosophy tai von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy yhdessä. Johdatus etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja estetiikkaan 2 ov P7 Introduction to Ethics, Social Philosophy, and Aesthetics Tavoite: Antaa yleiskuva etiikasta, yhteiskuntafilosofiasta ja estetiikasta. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Kaksi seuraavista: Pietarinen Poutanen: Etiikan teorioita tai Frankena: Ethics Berger Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä. AINEOPINNOT Aineopintojen opintokokonaisuudet ovat: teoreettinen filosofia, estetiikka ja taiteen filosofia sekä käytännöllinen filosofia. Teoreettisen filosofian opintokokonaisuuden sisällä opiskelija voi halutessaan painottaa logiikan opintojaan. Aineopinnot koostuvat opintojaksoista A1 A7 ja neljästä vapaasti valittavasta filosofian aineopintotasoisesta opintoviikosta. 17

Opiskelija voi seurata aineopinnoissaan systemaattisesti yhtä opintokokonaisuutta tai hän voi valita opintonsa niin, että hän suorittaa opintojaksot A1 A7 valiten ne vapaasti eri opintokokonaisuuksista. Tämän lisäksi aineopintoihin kuuluu neljä vapaasti valittavaa opintoviikkoa, jotka opiskelija voi suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla, esseillä tai kirjatenteillä. Aineopinnot sisältävät yhteensä 20 opintoviikkoa. Opintokokonaisuudet ja niiden rakenne käyvät ilmi seuraavasta kaaviosta. Teoreettinen filosofia Estetiikka ja taiteen filosofia Käytännöllinen filosofia A1 2 ov a. Filosofian historia b. Logiikan historia Estetiikan ja taiteen filosofian historia Käytännöllisen filosofian historia A2 2 ov a. Filosofian klassikot b. Logiikan ja kielifilosofian klassikot Estetiikan ja taiteen filosofian klassikot Käytännöllisen filosofian klassikot A3 2 ov a. Metafysiikka ja ontologia b. Mielen ja kognition filosofia Taiteen ontologia Käytännöllisen filosofian nykyongelmia A4 2 ov Tietoteoria Havainnon filosofia Moraali- ja yhteiskuntateori a A5 3 ov Tieteenfilosofia Tulkinnan filosofia Yhteiskuntatieteiden filosofia A6 3 ov Logiikka ja argumentoinnin taito Semiotiikan perusteet Logiikka ja argumentoinnin taito A7 Proseminaari Proseminaari Proseminaari 2 ov 18

TEOREETTINEN FILOSOFIA Filosofian historia 2 ov A1 History of Philosophy Tavoite: Perehdyttää laajemmin länsimaisen filosofian keskeiseen historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. kirjallisuutta, esim. Korkman Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja. Edeltävät opinnot: P1, P2. Tai Logiikan historia 2 ov A1 History of Logic Tavoite: Antaa yleiskuva logiikan historiallisesta kehityksestä. kirjallisuutta, sopimuksen mukaan osia teoksista: Kneale Kneale: The Development of Logic tai Bochenski: Formale Logik. Edeltävät opinnot: P1 P3. Filosofian klassikot 2 ov A2 Classics of Philosophy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden omaan tekstiin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Lista tentittävistä klassikoista on saatavana laitokselta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Tai Logiikan ja kielifilosofian klassikot 2 ov A2 Classics of Logic and the Philosophy of Language Tavoite: Perehdyttää merkittävien loogikkojen, logiikan filosofien ja kielifilosofien omaan tekstiin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Lista tentittävistä klassikoista on saatavana laitokselta. Teosten valinnasta sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Metafysiikka ja ontologia 2 ov A3 Metaphysics and Ontology Tavoite: Perehdyttää metafysiikan ja ontologian historiaan ja niiden nykyiseen tutkimukseen. kirjallisuutta, esim. Loux: Metaphysics tai Marx: Heidegger and the Tradition (on saksaksi). Edeltävät opinnot: P1 P4. Tai Mielen ja kognition filosofia 2 ov A3 Philosophy of Mind and Cognition Tavoite: Antaa yleiskuva mielen ja kognition filosofiasta sekä kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen filosofisista perusteista ja tutkimusalueesta. Suoritustapa: Luentoja tai kirjallisuutta, esim. Saariluoma Hautamäki Kamppinen (toim.): Moderni kongnitiotiede, Bechtel: Philosophy of Mind, Searle: Minds, Brains and Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Katso myös kognitiotieteen opinnot Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelmasta. Tietoteoria 2 ov A4 Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää laajemmin nykyiseen tietoteoriaan. kirjallisuutta, esim. Audi: Epistemology, BonJour: The Structure of Empirical Knowledge, Goldman: Epistemology and Cognition Pietersma: Phenomenological Epistemology Pollock: Contemporary Theories of Knowledge. Kirjojen valinnasta sovittava filosofian professorin kanssa. Edeltävät opinnot: P1 P5. Tieteenfilosofia 3 ov A5 Philosophy of Science 19

Tavoite: Antaa monipuolinen ja syvennetty kuva yleisen tieteenfilosofian ongelmista. kirjallisuutta, esim. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen (ei lukua III.2) ja kaksi seuraavista teoksista: Suppe: The Structure of Scientific Theories, 2nd ed., Introduction (s. 3 240), Suppe: The Semantic Conception of Theories, Rosenberg: A Philosophy of Social Science, Giere: Explaining Science, von Wright: Explanation and Understanding, Bernstein: Beyond Objectism and Relativism, Bird: Philosophy of Science, Popper: Arvauksia ja kumoamisia. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. Logiikka ja argumentoinnin taito 3 ov A6 Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja (esim. logiikan jatkokurssin luennot tai muut soveltuvat luennot) tai kirjallisuutta, esim. osia joistakin seuraavista teoksista: Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan, Bradley Swartz: Possible Worlds, Chellas: Modal Logic, Engel: The Norm of Truth, Fisher: The Logic of Real Arguments, Fogelin: Understanding Arguments, Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic, Kakkuri Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III, Loux: The Possible and the Actual, Siitonen Halonen: Ajattelu ja argumentointi, Suppes: Introduction to Logic. Kirjojen valinnasta ja luettavista osista sovittava filosofian professorin kanssa. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Vapaasti valittavat aineopinnot 4 ov Additional Studies Tavoite: Perehdyttää filosofian erityiskysymyksiin ja eri osa-alueisiin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja, kirjallisuutta tai seminaarityöskentelyä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi seuraavat aiheet: jokin filosofian suunta (esim. analyyttinen filosofia, fenomenologia, dialektiikka, hermeneutiikka), erityisalan filosofiset ongelmat (esim. matematiikan filosofia, logiikan filosofia, taiteen filosofia, tieteenfilosofia, tieteentutkimus, yhteiskuntafilosofia, ympäristöfilosofia, oikeusfilosofia, kielifilosofia, fysiikan filosofia, historianfilosofia, uskonnonfilosofia, feministinen filosofia, liikunnan filosofia, kasvatusfilosofia, retoriikka), filosofian historian erityiskysymykset (esim. jokin aikakausi, jonkin osa-alueen historia), muiden kulttuurien filosofiat, etiikka, kulttuurifilosofia, mielen filosofia, tekoälyn filosofia, filosofinen estetiikka, semiotiikka, logiikka. Kirjallisuusluettelo on saatavana laitokselta. Huomaa, että tässä on esitetty vain esimerkkejä mahdollisista aiheista. Kirjallisuudesta, luennoista ja opintoviikkojen määrästä on sovittava filosofian professorin kanssa. Edeltävät opinnot: Riippuen erityisalasta. Proseminaari 2 ov A7 Proseminar 20

ESTETIIKKA JA TAITEEN FILOSOFIA Estetiikan ja taiteen filosofian historia 2 ov A1 History of Aesthetics and the Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää estetiikan ja taiteen filosofian perusongelmiin ja antaa yleiskuva estetiikan ja taiteen filosofian historiallisesta kehityksestä. kirjallisuutta, esim. Beardsley: Aesthetics from Classical Greece to the Present tai Kivy (ed.): Essays on the History of Aesthetics. Edeltävät opinnot: P1 ja P2. Tämä kohta voidaan korvata suorittamalla sopimuksen mukaan osa teoreettisen filosofian kohdasta A1 sekä esim. Dickie, Estetiikka; tai Vuorinen: Estetiikan klassikoita; tai Aldrich, Philosophy of Art. Estetiikan ja taiteen filosofian klassikot 2 ov A2 Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden omaan tekstiin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Lista tentittävistä klassikoista on saatavana laitokselta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Taiteen ontologia 2 ov A3 Ontology of Art Tavoite: Perehdyttää taideteoksen luonteesta käytyyn keskusteluun. kirjallisuutta, esim. kaksi seuraavista Ingarden: Selected Papers in Aesthetics, Danto: The Transfiguration of the Commonplace, Margolis: Art and Philosophy (s.1 103), Haapala: What is a Work of Literature?, Wolterstorff: Works and Worlds of Art (s.1 105), Goodman: Languages of Art. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. Havainnon filosofia 2 ov A4 Philosophy of Perception Tavoite: Antaa yleiskuva havaintoa koskevien tarkastelujen merkityksestä estetiikassa. kirjallisuutta, esim. Arnheim: Visual Thinking tai Gombrich: Art and Illusion tai Johnson Smith (eds.): The Merleau- Ponty Aesthetics Reader. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. Tulkinnan filosofia 3 ov A5 Philosophy of Interpretation Tavoite: Tutustuttaa tulkinnan yleiseen teoriaan ja taiteen tulkinnan filosofiaan. kirjallisuutta, esim. kaksi seuraavista: Kusch: Ymmärtämisen haaste, Bleicher: Contemporary Hermeneutics, Juhl: Interpretation: An Essay in the Philosophy of Literary Criticism, Bernasconi (ed) Gadamer: The Relevance of the Beautiful and Other Essays Ricoeur: Tulkinnan teoria. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. Semiotiikan perusteet 3 ov A6 Foundations of Semiotics Tavoite: Perehdyttää semiotiikan teoriaan ja metodeihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja (esim. logiikan jatkokurssin luennot ja harjoitukset soveltuvin osin tai muut soveltuvat luennot) tai kirjallisuutta, joka voidaan valita esim. seuraavista teoksista: Barthes: Elements of Semiology, Eco: Semiotics and the Philosophy of Language, Langer: Philosophy in a New Key, Tejera: Semiotics from Peirce to Barthes, Liszka: A General Introduction to the Semeiotic of Charles Sanders Peirce Sebeok: A Sign Is Just a Sign Sebeok: Signs an Introduction to Semiotics Deely: Basics of Semiotics. Kirjojen valinnasta ja luettavista osista sovittava filosofian professorin kanssa. Edeltävät opinnot: P1, P3, P4. 21

Proseminaari 2 ov A7 Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Vapaasti valittavat aineopinnot 4 ov Additional Studies Katso teoreettinen filosofia. KÄYTÄNNÖLLINEN FILOSOFIA Käytännöllisen filosofian historia 2 ov A1 History of Practical Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva käytännöllisen filosofian historiasta. kirjallisuutta, esim. Korkman Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja. Edeltävät opinnot: P1, P2. Käytännöllisen filosofian klassikot 2 ov A2 Classics of Practical Philosphy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden omaan tekstiin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Lista tentittävistä klassikoista on saatavana laitokselta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Käytännöllisen filosofian nykyongelmia 2 ov A3 Problems in Contemporary Practical Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva käytännöllisen filosofian nykyongelmista. kirjallisuutta, kaksi seuraavista: Habermas: Järki ja kommunikaatio, 2. uudistettu painos 1994 Taylor: Autenttisuuden etiikka Bourdieu: Järjen käytännöllisyys Lloyd: Miehinen järki. Edeltävät opinnot: P1, P2. Moraali- ja yhteiskuntateoria 2 ov A4 Moral Philosophy and Social Theory Tavoite: Tutustuttaa yleiseen moraali- ja yhteiskuntateoriaan. kirjallisuutta, esim. Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria tai von Wright: Varieties of Goodness tai MacIntyre: After Virtue tai Graham: Contemporary Social Philosophy. Edeltävät opinnot: P1, P2, P4. Yhteiskuntatieteiden filosofia 3 ov A5 Philosophical Foundations of the Social Sciences Tavoite: Johdattaa yhteiskunnan tutkimisen tietoteoreettisiin ja tieteenfilosofisiin perusteisiin. kirjallisuutta: Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen (ei lukua III.2) ja kaksi seuraavista teoksista: Rosenberg: A Philosophy of the Social Sciences, Kincaid: Philosophical Foundations of Social Sciences, von Wright: Explanation and Understanding, Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences, Bernstein: Beyond Objectism and Relativism, Ruben: The Metaphysics of the Social World, Root: Philosophy of Social Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. Logiikka ja argumentoinnin taito 3 ov A6 Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja (esim. logiikan jatkokurssin luennot tai muut soveltuvat luennot) tai kirjallisuutta, esim. osia joistakin seuraavista teoksista: 22

Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan, Bradley Swartz: Possible Worlds, Chellas: Modal Logic, Engel: The Norm of Truth Fisher: The Logic of Real Arguments, Fogelin: Understanding Arguments, Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic, Kakkuri Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III, Loux: The Possible and the Actual, Siitonen Halonen: Ajattelu ja argumentointi, Suppes: Introduction to Logic. Kirjojen valinnasta ja luettavista osista sovittava filosofian professorin kanssa. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Proseminaari 2 ov A7 Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Vapaasti valittavat aineopinnot 4 ov Additional Studies Katso teoreettinen filosofia SYVENTÄVÄT OPINNOT Erityiskysymys 14 ov S1 Area of Specialization Tavoite: Perehdyttää tutkielman (ks. S3) aihepiiriin ja tutkielman laatimista tukevaan kirjallisuuteen. Vaadittavat suoritukset: Luentoja, kirjallisuutta tai seminaarityöskentelyä, joista sovittava professorin kanssa. Kohta tentitään useammassa osassa. perus- ja aineopinnot. Seminaari 6 ov S2 Seminar Tavoite: Harjaannuttaa tieteellisluontoisten esitelmien laatimiseen ja filosofiseen argumentointiin. Seminaarin tarkoituksena on tukea tutkielman suunnittelua ja sen kirjoittamista. Vaadittavat suoritukset: Kaksi lukukautta seminaaria, kahden esitelmän kirjoittaminen, kahden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen, tutkimussuunnitelman tekeminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun. perus- ja aineopinnot. Pro gradu -tutkielma 20 ov S3 Master's Thesis Tavoite: Harjaannuttaa filosofian alan ongelmien tieteelliseen käsittelyyn ja johdonmukaiseen ja selkeään esittämiseen. Henkilökohtaiseen graduohjaukseen osallistuminen on suositeltavaa. Vaadittavat suoritukset: Harjoitusaine, tutkielma ja kypsyysnäyte. Harjoitusaine voidaan korvata kandidaatintutkielmalla. Tutkielman aiheesta sovittava professorin kanssa. Tutkielman käsikirjoitus on jätettävä esitarkastukseen ennen tutkielman virallista tarkastusta. Kandidaatintutkielma 5 ov, suoritetaan vain kandidaatin tutkinnon yhteydessä Bachelor's Thesis Tavoite: Harjaannuttaa filosofian alaan kuuluvan suppean ongelman käsittelyyn ja sen johdonmukaiseen ja selkeään esittämiseen. Vaadittavat suoritukset: Tutkielma, jonka aiheesta ja pituudesta on sovittava professorin kanssa, ja kypsyysnäyte. OPINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT OHJEET On suositeltavaa, että kohdat P1 P7 suoritetaan luennoilla mahdollisuuksien mukaan. Nämä kurssit tai osia niistä pyritään luennoimaan joka lukuvuosi. Opintojaksoihin kuuluvan kirjallisuuden voi osittain suorittaa myös esseellä. Esseellä tarkoitetaan tällöin kirjallista esitystä, jossa on käytetty argumentoivaa 23

esitystapaa ja myös suppeasti lähdekirjallisuutta. Esseestä on aina sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Esseen pituus riippuu aiheesta ja siitä on hyvä neuvotella etukäteen. Lukukausittain pyritään järjestämään tutkimusseminaari ja tutkijaseminaareja. Aktiivisesta osallistumisesta (kuten esitelmän pidosta, tms.) saa sopimuksen mukaan opintoviikkoja. Muista opintojaksojen tai opintoviikkojen suoritustavoista voi neuvotella opettajien kanssa. Opintojaksojen (kuten P1, jne.) suorituksista annetaan arvosana 1 3. Opintokokonaisuuksista (kuten esim. teoreettisen filosofian cum laude approbatur -opintokokonaisuudesta) annetaan jokin arvosanoista TT, HT tai ET (tyydyttävät tiedot, hyvät tiedot tai erinomaiset tiedot). Arvosana määräytyy opintojaksojen arvosanojen painotetun keskiarvon perusteella. Myös tutkielman arvosana voi vaikuttaa kokonaisarvosanaan. Filosofian opintojaksojen kirjallisuus tentitään filosofian tenttipäivinä, luentosarjat niiden loppukuulusteluissa. Tentteihin ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori seitsemän päivää ennen kuulustelutilaisuutta filosofian tenttikuorilaatikkoon. Luentosarjojen loppukuulusteluihin ei tarvitse ilmoittautua. OPETTAJANKOULUTUS FILOSOFIAN AINEENOPETTAJAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO Filosofian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa filosofian opettajia. Tällöin tutkinnon pääaineena on filosofia ja sivuaine valitaan sen mukaisesti, mikä voisi olla sopiva toinen opetettava aine. Filosofian opettajan työn kannalta hyviä sivuaineita ovat esimerkiksi historia, uskonto, psykologia ja filosofian opintoihin sisältyvä elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus, joka antaa pätevyyden elämänkatsomustiedon opettamiseen. Näiden lisäksi suoritetaan aineenopettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon, on mahdollisuus sijoittua mm. peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään filosofian opettajan virkoja ei tällä hetkellä ole ja siksi sivuainevalinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti määritelty, mikä tulisi olla filosofian opettajan ammatin kuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan. Haku opettajan pedagogisiin opintoihin Uusimpien asetusten mukaan opettajan pedagogiset opinnot ovat opiskelijan tutkinnossa sivuaineen asemassa. Opiskelijoiden valinnasta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Valinta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin tapahtuu opettajankoulutuslaitoksen toimeenpaneman soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeeseen, joka toimeenpannaan aineittain tai aineryhmittäin, kuuluu ryhmäkeskustelu ja yksilöhaastattelu. Soveltuvuuskoe järjestetään vuosittain kevätlukukaudella. Soveltuvuuskokeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että filosofian perus- ja aineopinnot (35 ov) on suoritettu vähintään hyvin tiedoin ja että opiskelija on valmis aloittamaan opettajan pedagogiset opinnot seuraavana syksynä (ks. lisätietoja filosofian ilmoitustaululta). FILOSOFIAN AINEENOPETTAJAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON OPINTOSUORITUKSET 24

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO Filosofian pääaineopinnot, vähintään pakollinen yleisopinto Y1 Kieliopinnot K1, K2, K3 Sivuaineopinnot, esim. toinen opetettava aine vapaasti valittavia opintoja Aineenopettajan pedagogiset opinnot 160 ov 75 ov 1 ov 8 ov 35 ov 6 ov 35 ov ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPINTOKOKONAISUUS 35 OV Elämänkatsomustieto on peruskoulujen ja lukioiden oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustietoa suositellaan sivuaineeksi erityisesti opettajan pätevyyden hankkiville. Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 35 opintoviikon laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot. Mikäli elämänkatsomustiedon suorittaja haluaa jatkaa filosofian laudaturiin, tulee hänen suorittaa ne filosofian opinnot, jotka eivät kuulu elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuteen. Filosofian pääaineopiskelijat eivät voi ottaa elämänkatsomustietoa sivuaineeksi. He voivat kuitenkin saada tutkintotodistukseensa merkinnän elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjen hallinnasta, mikäli suorittavat opintokokonaisuudesta ne opinnot, jotka eivät kuulu filosofian pääaineopintoihin. PERUSOPINNOT 15 ov ks. filosofian perusopinnot AINEOPINNOT 20 ov Käytännöllisen filosofian historia 2 ov ET1 Ks. käytännöllinen filosofia A1. Käytännöllisen filosofian nykyongelmia 2 ov ET2 Ks. käytännöllinen filosofia A3. Moraali- ja yhteiskuntateoria 2 ov ET3 Ks. käytännöllinen filosofia A4. Tietoteoria ja tieteenfilosofia 5 ov ET4 Ks. teoreettinen filosofia A4 ja A5 Proseminaari 2 ov ET 6 Ks. filosofia A7. Vapaavalintaisia opintoja 5 ov ET7 Tavoite: Antaa mahdollisimman laaja yleiskuva erilaisten elämänkatsomusten muodostamisesta. Vaadittavat suoritukset: Korvaavuudesta sovittava filosofian professorin kanssa. Esimerkiksi filosofian seminaareja, opintoja oppihistoriassa, sosiaalipsykologiassa, antropologiassa, uskonnon filosofiassa, kirjallisuutta. Elämänkatsomustieto koulussa 2 ov ET5 Tavoite: Tutustuttaa elämänkatsomustietoon koulujen oppiaineena. Vaadittavat suoritukset: Kirjallisuus: 1 Elo Honkala Simola: Elämänkatsomustieto koulussa ja 2 Airaksinen-Elo-Helkama-Wahlström: Hyvän opetus: arvot, arvokeskustelu ja eettinen kasvatus koulussa. 25