OPINTO-OPAS INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tiedekunta TAMPEREEN YLIOPISTO puh

2 Oppaan toimitus: Taru Koskinen Taitto: Johanna Hautakoski ISSN Painatus: Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere

3 SISÄLTÖ Informaatiotieteiden tiedekunta... 5 Tiedekunnan laitokset... 5 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet... 6 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT... 7 Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset... 8 Luonnontieteellinen koulutusala Filosofia Filosofian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus Matematiikan ja tilastotieteen koulutusohjelma Matematiikan suuntautumisvaihtoehto Matematiikan aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto Tilastotieteen suuntautumisvaihtoehto Fysiikka Kemia Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Informaatiotutkimus Pääaineopiskelijan erikoistumismahdollisuudet Sivuaineopiskelijan opintokokonaisuudet Erilliset opintokokonaisuudet Hypermedian opintokokonaisuus Kieliteknologian opintokokonaisuus Tietoverkkojen maisteriohjelma JATKOTUTKINNOT Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Väitöstilaisuutta koskevat ohjeet Tiedekunnan tutkintonimikkeet ruotsiksi ja englanniksi

4 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tämä opinto-opas on tarkoitettu informaatiotieteiden tiedekunnassa perus- ja jatkotutkintoja opiskeleville. Oppaasta löytyy tiedekunnan tutkintojen tutkintovaatimukset. Tutkintovaatimuksissa esitetään tutkintoja koskevaa yleistä informaatiota, oppiaineiden ja koulutusohjelmien rakenteet sekä yksittäisten opintojaksojen kuvaukset. Opiskelijan on syytä tarkoin perehtyä myös oman koulutusalansa tutkintoja koskeviin määräyksiin. Niistä käyvät ilmi monet tärkeät opintoihin ja opintojen kulkuun liittyvät asiat. Oppaan alussa esitetään yleistä, kaikkia koskevaa tietoa tiedekunnasta ja sen laitoksista. Tämä tieto täydentää opetusohjelmassa annettavaa informaatiota. Opetusohjelmasta löytyy myös muuta opiskelijoil- 4

5 Informaatiotieteiden tiedekunta INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Informaatiotieteiden tiedekunta tuottaa tutkimusta ja opetusta filosofian, hypermedian, informaatiotutkimuksen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden ja tilastotieteen alalla. Tiedekunnan tutkimus ja opetus vastaavat yhteiskunnan kehittyviin informaation käsittelytarpeisiin. Tutkimuksessa painopistealueena on tietoyhteiskuntaan ja erityisesti sen kehittämisessä tarvittaviin informaation käsittelymenetelmiin liittyvä tutkimus. Tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti menestynyttä. Tiedekunta tarjoaa erinomaisen valikoiman informaatiota eri tarkastelukulmista tutkivia tieteitä. Tiedekunnan tutkinnot ovat kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Tiedekunnan hallinto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelee yliopistolaki (645/97) ja yliopistoasetus (115/98) sekä Tampereen yliopiston johtosääntö. Päätösvaltaa tiedekunnassa käyttää tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Johtosäännössä on yksityiskohtaisesti määrätty, mitkä tehtävät kuuluvat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille. Laki, asetus ja johtosääntö ovat nähtävissä esim. tiedekunnan kansliassa, opintotoimistossa ja laitoksilla. Hallintopäällikkö ja opintoasiain päällikkö toimivat esittelijöinä tiedekuntaneuvoston kokouksissa ja esittelevät myös dekaanin päätöksellä ratkaistavat asiat. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä laitosten ja tiedekunnan ilmoitustauluilla ja tiedekunnan kansliassa. Yksityistä opiskelijaa koskevista päätöksistä tiedotetaan yleensä henkilökohtaisella kirjeellä, mutta nopeimmin päätöksen saa tietoonsa kokouksen jälkeen tiedekunnan kansliasta tai esittelijältä. Luettelo tiedekuntaneuvoston jäsenistä on nähtävänä tiedekunnassa. TIEDEKUNNAN LAITOKSET Informaatiotutkimuksen laitos, puh. (03) , faksi (03) Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos, puh. (03) , , faksi (03) Tietojenkäsittelytieteiden laitos, puh. (03) , faksi (03) Hypermedialaboratorio, puh. (03) , faksi (03) Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Luettelo laitosneuvoston jäsenistä on nähtävänä laitosten kanslioissa. Laitosneuvoston esittelijänä toimii yleensä laitoksen amanuenssi. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät opetusohjelmasta (ks. myös Tampereen yliopiston www-sivut: 5

6 Informaatiotieteiden tiedekunta TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPPIAINEET Tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot: Tutkinnot: luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Jatkotutkinnot: filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 120 opintoviikkoa. Filosofian maisterin tutkinto ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto ovat 160 opintoviikon laajuisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintoasetukset ovat nähtävinä tiedekunnan kansliassa. Oppiaineet: Seuraavat tieteenalat voivat olla pääaineina tiedekunnan maisterin tutkinnoissa: informaatiotutkimus filosofia matematiikka tilastotiede tietojenkäsittelyoppi vuorovaikutteinen teknologia 6

7 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 7

8 Informaatiotieteiden tiedekunta PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Luonnontieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94), ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/94). Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Asetukset ja yleinen tutkintosääntö ovat nähtävänä esim. laitoksilla, tiedekunnan kansliassa ja opintotoimistossa. Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 120 opintoviikkoa. Filosofian maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 160 opintoviikkoa. Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, jotka puolestaan muodostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot voidaan järjestää myös koulutusohjelmina. Opiskelija voi lukea hyväkseen saman opintojakson vain kerran tutkinnon kokonaislaajuuteen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä opintoja ja sisällyttää ne tutkintoonsa. Luonnontieteen kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, joiden laajuudet ovat vähintään 15 opintoviikkoa (perusopinnot), vähintään 35 opintoviikkoa (aineopinnot) ja vähintään 55 opintoviikkoa (syventävät opinnot) ja lisäksi pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on enintään 20 opintoviikkoa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi kahden tai useamman oppiaineen opintoja sivuaineina. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 7 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät yleisopinnot määritellään opetussuunnitelmassa. Filosofian maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys ja mahdolliset pakolliset sivuaineopinnot määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmissa annetaan ohjeet pääaineen/linjan valintamenettelystä ja -aikataulusta, mikäli valintaa ei ole tehty jo varsinaisen opiskelijavalinnan yhteydessä. 8

9 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Informaatiotieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi sivuaine- ja muita opintoja. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintoviikon opinnot. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 9 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät yleisopinnot ovat 10 opintoviikkoa siten kuin tarkemmin opetussuunnitelmassa määritellään. Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot Kieliopinnot Pääaine (informaatiotutkimus), aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä 10 ov 9 ov 40 ov 61 ov 120 ov Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi pääaine (informaatiotutkimus), syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu ja kypsyyskoe 20 ov yhteensä 160 ov Koulutusohjelman tai pääaineen vaihtaminen Dekaani voi erityisistä syistä ja vastaanottavan laitoksen suostumuksella myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa koulutusohjelmaa/pääainetta tutkinnon sisällä opintojen kestäessä. Vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran toisena opintovuonna. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon opiskelijan esittämien perustelujen lisäksi hänen siihen asti suorittamansa opintosuoritukset sekä vastavuoroisuusperiaate: pääaineen opiskelijamäärät pyritään pitämään samassa suhteessa kuin sisäänotot. Tutkinnon vaihtaminen tapahtuu erikoistapausvalinnan tai valintakokeen kautta. Ks. yliopiston valintaopas. 9

10 Informaatiotieteiden tiedekunta Kieliopinnot Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon kieliopinnot ovat seuraavat: - kirjallinen viestintä 2 ov - suullinen viestintä 1 ov - ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov - vieraan kielen opinnot vähintään yhdessä vieraassa kielessä väh. 2 ov, filosofian pääaineopiskelijoilla väh. 4 ov. Vieraan kielen taito voidaan osoittaa englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai dekaanin suostumuksella jossakin muussa kielessä. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon kieliopinnot ovat seuraavat: - kirjallinen viestintä 2 ov - suullinen viestintä 1 ov - ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov - yhden tai kahden vieraan kielen taito 4 ov. Valitaan toinen seuraavista vaihtoehdoista: a) yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (4 ov) b) kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallisen taidon koe (2 ov) ja toisessa kielessä suullisen taidon koe (2 ov) Vaihtoehtoiset kielet ovat englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä tai dekaanin suostumuksella jokin muu vieras kieli. Katso kielikeskuksen opinto-opas ja opetusohjelma. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat suorittaa edellä olevasta poiketen 6 ov kieliopinnot, jolloin vaaditusta kielitaidosta määrää dekaani. Lisäksi dekaani voi erityisistä syistä antaa opiskelijalle luvan poiketa edellä sanotusta vieraan kielen taidosta. Harjoittelu Tutkintoon voi sisältyä harjoittelua, jonka järjestämisestä vastaa opiskelija. Yhden opintoviikon suoritusta vastaa vähintään yhden viikon ja enintään kolmen viikon harjoittelu. Tutkintoon voi kuitenkin sisältyä harjoittelua enintään 6 opintoviikkoa. Harjoittelun tulee täyttää seuraavat vaatimukset: - pääaineen professori tai laitoksen johtajan määräämä muu henkilö (laitosohjaaja) hyväksyy harjoittelupaikan ja harjoittelun etukäteen laaditun suunnitelman pohjalta - opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja (työpaikkaohjaaja) harjoittelupaikassa harjoitteluaikana - opiskelija laatii suorittamastaan harjoittelusta kirjallisen selvityksen, jonka perusteella laitosohjaaja päättää opintosuorituksen hyväksymisestä. Harjoittelun laajuudesta ja suorittamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmissa. Tutkintorakenteen hyväksyttäminen Tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä voidaan esittää dekaanin hyväksyttäväksi ennen pääaineen syventävien opintojen aloittamista. Anomus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. 10

11 Informaatiotieteiden tiedekunta Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Muualla kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että ne soveltuvat tutkinnon tavoitteisiin. Opintoja voidaan lukea hyväksi kahdella tavalla: sisällyttämällä muualla suoritettuja korkeakouluopintoja tutkintoon esimerkiksi sivuainekokonaisuuksina tai vapaavalintaisina opintoina tai korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintoja muualla suoritetuilla opinnoilla. Opintojen hyväksilukemisesta päättää dekaani, opintoasiain päällikkö tai opintosuorituksesta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston erikseen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen samantasoiseen korkeakoulututkintoon Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia ei voida sellaisenaan hyväksyä. Toiseen samantasoiseen tutkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan käyttää yhden oppiaineen opintoja edellyttäen, että tässä oppiaineessa suoritetaan vähintään 20 opintoviikon lisäopinnot. Kieliopinnoista ja yleisopinnoista voidaan toiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli koulutusohjelmaan/pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkinnon suorittamisen aikana tehdyt opintokokonaisuudet, yleisopintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät pääsääntöisesti vanhene ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Osasuoritusten vanhenemisesta annetaan määräykset opetussuunnitelmissa. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, opiskelijan tulee ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastuuopettajan kanssa. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuoden alkaessa. Syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin ja suorittaa keskeneräiset opintokokonaisuudet loppuun edel- 11

12 Informaatiotieteiden tiedekunta lisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Tarkemmat ohjeet annetaan uudessa opetussuunnitelmassa. Oppimisen, opetuksen ja työmuotojen arviointi Opetuksesta vastuussa oleva opettaja järjestää opetuksen arvioinnin. Laajemmasta, laitoskohtaisesta arvioinnista vastaa laitoksen johtaja. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin kuulustelujohtosäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin merkitään myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut ja tutkintoon erillisellä päätöksellä sisällytetyt opintosuoritukset (ks. kohta Opintosuoritusten hyväksilukeminen). Tutkintotodistuksen hakemista varten annetut kokonaismerkinnät merkitään opintosuoritusrekisteriin. Opintosuorituksen arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa noudatetaan kuulustelujohtosäännön arvosteluperusteita ja arvosteluasteikkoa. Opintojen arvosana lasketaan oppiaineen opintojaksojen arvosanoista opintoviikkomäärällä painotettuna keskiarvona ellei muuta ole määrätty. Oppiaineittain voidaan antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä opintokokonaisuuksien arvosanojen ja tutkintotodistukseen merkittävien arvosanojen laskutavasta sekä tutkielman mahdollisesta vaikutuksesta syventävien opintojen arvosanaan. Tutkintotodistukseen merkitään oppiaineittain kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvosana sanallisena. Kuulusteluja koskevat määräykset Kuulusteluissa noudatetaan Tampereen yliopiston kuulustelujohtosääntöä sekä tiedekunnan opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Mikäli johonkin opintojaksoon, harjoituksiin, seminaareihin tai ryhmäopetukseen ilmoittautuu määräaikana opintojakson tai kurssin edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, etusijalla ovat ne opiskelijat, joille tämä opintojakso on tutkinnossa pakollinen. Tämän jälkeen etuoikeus osallistumiseen määräytyy ao. oppiaineessa suoritettujen opintojen määrän perusteella ensisijaisesti ja laadun perusteella toissijaisesti. Mikäli se on sama, ratkaistaan valinta pääaineen opintosuoritusten määrän ja sen jälkeen kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia edellä oleviin määräyksiin. 12

13 Informaatiotieteiden tiedekunta Harjoitusaine Harjoitusaine(-aineita) voidaan kirjoittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Harjoitusaine kirjoitetaan tutkielmaa ohjaavan opettajan johdolla ja se tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Harjoitusaineen kieliasu tarkastetaan joko Kirjallinen ja suullinen viestintä -opintojakson suorittamisen yhteydessä tai myöhemmin erikseen tämän opintojakson suorittamisen jälkeen. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessa kandidaatintutkielma ja tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielmaa edeltävistä opinnoista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielman laajuus on enintään 5 opintoviikkoa. Hyväksytty tutkielma voidaan arvostella asteikolla tyydyttävä hyvä erinomainen. Kandidaatintutkielman tarkastaa ja hyväksyy opintojaksosta vastaava opettaja. Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Pro gradu -tutkielman laajuus on 20 opintoviikkoa. Matematiikan aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa tutkielman laajuus voi kuitenkin olla 10 tai 20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: - yhtenäinen tutkielma (monografiatutkielma) - samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkelitutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään myös, että siihen tarvittava työmäärä vastaa henkilökohtaiseen tutkielmaan vaadittavaa työpanosta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa. Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle vähintään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. 13

14 Informaatiotieteiden tiedekunta Pro gradu -tutkielmaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Merkinnän opintosuoritusrekisteriin antaa laitosneuvoston esittelijä. Pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä, tai muuna erikseen sovittuna ajankohtana. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty laitoksen kansliaan tarkastusta varten ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän päivää ennen tenttitilaisuutta ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet suorittavat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä filosofian maisterin / yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut luonnontieteiden kandidaatin / yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen; perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Sivuaineen tutkielma Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Laitoksen johtaja määrää syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle yksi tai kaksi tarkastajaa. Laitosneuvosto hyväksyy tutkielman tarkastajan (tarkastajien) kirjallisen lausunnon perusteella, ellei asiaa ole siirretty laitoksen johtajan päätettäväksi. Hyväksytyn sivuaineen tutkielman arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa tyydyttävä hyvä erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkielman jättämistä koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielma Tutkielma jätetään laitoksen kansliaan kolmena kappaleena, jotka jäävät yliopistolle. Näistä kahden on oltava sidottuna tai kansioituna ja kolmannen lävistämättömänä esimerkiksi kirjekuoressa. Jos opetussuunnitelmassa on edellytetty suoritettavaksi harjoitusaine, merkintä harjoitusaineen suorittamisesta on esitettävä pro gradu -tutkielmaa jätettäessä. Laitokset antavat yksityiskohtaisempia ohjeita tutkielman laadinnasta. Tutkielmaan liitetään erillinen 1 2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Tutkielma suositellaan julkaistavaksi myös sähköisenä tallenteena internetissä Tampereen yli- 14

15 Informaatiotieteiden tiedekunta opiston kirjaston tutkielmatietokannassa. Lisätietoja verkkojulkaisemisesta Tutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja -menettely Pro gradu -tutkielma Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Dekaani myöntää tutkintotodistuksen hakemuksesta. Opiskelija saa tiedekunnan kansliasta myös otteen opintosuoritusrekisteristä kokonaismerkintöjen hakemista ja todistushakemuksen täyttämistä varten. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että suoritusrekisterissä on tallennettuna kaikki opintosuoritukset. Opiskelija hakee itse kokonaismerkinnät, joista ilmenee oppiaineessa suoritettu opintoviikkomäärä ja mainesana. Kokonaismerkinnät haetaan kaikista niistä oppiaineista, joista opiskelijalla on vähintään 10 opintoviikon laajuiset opinnot. Pääaineessa todistukseen merkitään suoritettu kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvostelu. Maisterin tutkinnon pääaineen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot pro gradu -tutkielma mukaan lukien on suoritettu. Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään kymmenen opintoviikon opinnot. Alle kymmenen opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan Muut opinnot. (Ks. kohta: Opintosuoritusten arvosteleminen.) Opetussuunnitelmatyöryhmät Tutkintojen kehittämistä ja opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunta asettaa laitoksen esityksestä työryhmän, joka koostuu laitoksen opettajista, opiskelijoista ja tarpeen mukaan muiden laitosten tai sidosryhmien edustajista. Työryhmän tehtävänä on - opetussuunnitelman valmistelu ja koordinointi laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten - opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi - muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Määräykset astuvat voimaan Maisterin arvo on myönnetty filosofian kandidaatin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen suorittaneille, joille maisterin arvoa ei ole aikaisemmin myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. 15

16 Filosofia LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA FILOSOFIA Philosophy Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia nousee ihmisen arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii suurempaan systemaattisuuteen ja tarkempaan väitteiden perustelemiseen kuin arkiajattelumme. Filosofian merkitys tieteiden piirissä on aina ollut suuri, itse asiassa tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa. Tieteet joutuvat jatkuvasti kiinnittämään huomiota filosofisiin perusteisiinsa. Samalla myös metodeja koskevat, luonteeltaan filosofiset kysymykset nousevat esille. Tieteiden peruskäsitteet sekä niiden tieteeneettiset ongelmat ja arvoteoreettiset kannanotot ovatkin filosofian erityisen mielenkiinnon kohteita. Logiikka filosofian osana on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorianmuodostusta. Teoreettisen filosofian opintokokonaisuudessa perehdytään logiikkaan, tieteenfilosofiaan, filosofian historiaan, filosofian klassikkoihin sekä perinteisiin ja uudempiin metafyysisiin kysymyksiin. Tietoteoreettiset sekä ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin liittyvät yleiset tieteenfilosofiset kysymykset ovat tässä opintojaksossa keskeisiä. Jaksoon kuuluu myös nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, joihin liittyvästä kirjallisuudesta voi valita erilaisia vaihtoehtoja suuntautuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Samoin jokaiseen opintojaksoon kuuluu osallistuminen yhden lukukauden kestävään proseminaariin. Estetiikan ja taiteen filosofian opintokokonaisuudessa voidaan erikoistua taiteenfilosofiaan sekä estetiikan filosofisiin ja metodologisiin perusteisiin. Filosofiset ja metodologiset peruskysymykset koskevat esim. taideteoksen käsitettä ja tulkintaa, taiteisiin liittyviä arvoja ja esteettisen havainnon ja kokemisen luonnetta. Jaksoon kuuluu myös semiotiikan tai vaihtoehtoisesti nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, jotka ovat tärkeitä filosofisen estetiikan metodologisten valmiuksien kannalta. Käytännöllisen filosofian opintokokonaisuus eroaa teoreettisen filosofian opintokokonaisuudesta siinä, että se painottaa enemmän yhteiskuntafilosofiaa, yhteiskuntatieteiden filosofisia perusteita, arvoteoriaa ja etiikkaa. Myös tähän jaksoon kuuluu logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja. Syksyllä 2001 aloitettiin Tampereen yliopistossa kognitiotieteen opetus, josta vastaavat tietojenkäsittelytieteet ja filosofia. Opetus toteutetaan Connet-verkostoyliopistossa. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Työtehtävät ja sijoittuminen Filosofinen koulutus ei liity suoranaisesti mihinkään muuhun ammattiin kuin korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtäviin. Se antaa kuitenkin valmiuksia, joista on erityistä apua kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös sen tyyppisen kokonaisnäkemyksen luomises- 16

17 Filosofia sa, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää sekä tiedotusalan työtä. Erityisesti tämä pätee seuraaviin - tutkimustyö filosofian tai muun tieteen alueella - opetustehtävät koululaitoksessa (filosofian ja elämänkatsomustiedon opetus), aikuiskasvatuksessa, vapaassa kansansivistystyössä sekä hallinnon ja yrityselämän jatkokoulutuksessa - kirjastotoiminta, tietopalvelutyö ja yleinen kulttuurityö - päätöksenteko, kokonaiskuvan luominen ja organisaatioiden kehittäminen hallinnossa ja yritysmaailmassa. Opintojen luonne Filosofian opinnoissa sivuaineet voi valita varsin vapaasti, mutta kuitenkin niin, että ne muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Filosofian opintojen lisäksi opiskelijan on sisällytettävä opintoihinsa myöhemmin mainittavat yleisopinnot, kieliopinnot sekä vähintään kahden muun sivuaineen opintoja siten, että yhtä suoritetaan vähintään 15 ov. Jotain muuta tieteenalaa kuin filosofiaa suositellaan kuitenkin luettavaksi vähintään 35 ov. FILOSOFIAN MAISTERIN JA LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTOJEN RAKENNE Filosofian maisterin tutkinto 160 ov Filosofian pääaineopinnot, vähintään 75 ov Pakollinen yleisopinto Y1 1 ov Kieliopinnot K1, K2, K3 9 ov Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 75 ov Esimerkiksi: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 25 ov Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 120 ov Filosofian pääaineopinnot 50 ov Pakollinen yleisopinto Y1 1 ov Kieliopinnot K1, K2, K3 9 ov Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 60 ov Esimerkki 1: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov Esimerkki 2: 1 sivuaine 15 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 30 ov Filosofian 50 ov:n opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1 Filosofian cum laude approbatur 35 ov 2 Kandidaatintutkielma 5 ov 3 Filosofian erityisala 10 ov Yhteensä 50 ov 17

18 Filosofia Kohdan 3 opintojen tarkoituksena on perehdyttää tutkielman aihepiiriin. Kohtien kaksi ja kolme suorittamisesta sovitaan filosofian professorin kanssa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon yleis- ja kieli- ja sivuaineopintojen kohdalla pätevät samat määräykset kuin maisterin tutkinnossa. Perusopinnot (approbatur) Sisältö: filosofian peruskäsitteistö, ongelmat, yleiskuva filosofian kokonaisuudesta ja historiasta, tietoteorian, tieteenfilosofian, logiikan sekä etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteet. Aineopinnot (cum laude approbatur) Filosofian cum laude approbatur on jaettu kolmeen vaihtoehtoiseen opintokokonaisuuteen: - teoreettinen filosofia - estetiikka ja taiteen filosofia - käytännöllinen filosofia. Kussakin opintokokonaisuudessa pyritään perehtymään kokonaisuuden kannalta keskeisiin tietoteoreettisiin, historiallisiin ja yleisfilosofisiin kysymyksiin sekä kunkin vaihtoehtoisen alan erityisongelmiin. Syventävät opinnot (laudatur) S1 Erityisopinnot Sisältö: seikkaperäinen perehtyminen johonkin filosofiseen ongelma-alueeseen. S2 S3 Tutkimustehtävä Sisältö: Filosofisen argumentoinnin kehittäminen erikseen sovittavan aiheen syvällisemmässä käsittelyssä. OPINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT OHJEET Tutkintovaatimusten kohdat P1 P7 voi suorittaa joko luennoilla tai kirjallisuustentteinä. Ainakin jotkut näistä kohdista kuitenkin suositellaan suoritettavaksi luennoilla. Nämä kohdat tai osia niistä pyritään luennoimaan joka lukuvuosi. Opintokokonaisuuksiin A2 ja A3 kuuluvien opintojaksojen kirjallisuuden voi suorittaa myös esseellä. Esseellä tarkoitetaan tällöin kirjallista esitystä, jossa käytetään argumentoivaa esitystapaa ja lähdekirjallisuutta. Esseestä on aina sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa ja siitä on tarvittaessa oltava valmis keskustelemaan suullisesti opettajan kanssa. Esseen pituus riippuu aiheesta ja siitä on hyvä neuvotella etukäteen. Lukukausittain pyritään järjestämään tutkimusseminaari tai tutkijaseminaareja. Aktiivisesta osallistumisesta (kuten esitelmänpidosta) saa sopimuksen mukaan opintoviikkoja. Muista opintojaksojen tai opintoviikkojen suoritustavoista voi neuvotella opettajien kanssa. Opintojaksojen (kuten P1, jne.) suorituksista annetaan arvosana 1-, 1, 1+, 1.5, 2-, 2, 2+, 2.5, 3- tai 3. Opintokokonaisuuksista (kuten esim. teoreettisen filosofian cum laude approbatur -opintokokonaisuudesta) annetaan jokin arvosanoista TT, HT tai ET ( tyydyttävät tiedot, hyvät tiedot tai erinomaiset tiedot ). Arvosana määräytyy opintojaksojen arvosanojen painotetun keskiarvon perusteella. Myös tutkielman arvosana voi vaikuttaa kokonaisarvosanaan. Filosofian opintojaksojen kirjallisuus tentitään filosofian tenttipäivinä, luentosarjat niiden loppukuulusteluissa. Tentteihin ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori seitsemän päivää ennen kuulustelutilaisuutta filosofian tenttikuorilaatikkoon. Luentosarjojen loppukuulusteluihin ei tarvitse ilmoittautua. 18

19 Filosofia OPINTOJAKSOKUVAUKSET YLEISOPINNOT General Studies Orientoivat opinnot 1 ov Y1 Orientation Course Tavoite: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijoille perustiedot korkeakouluopiskelusta yleensä ja erityisesti opiskelusta Tampereen yliopistossa, perehdyttää oman pääaineen/koulutusohjelman koulutustavoitteisiin ja sisältöön sekä opintojen suunnitteluun. Sisältö: 1 korkeakoululaitos ja Tampereen yliopiston rooli siinä 2 Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden tiedekunta, laitokset, oppiaineet, päätöksenteko, fyysiset tilat, henkilökunta 3 opiskelijan oikeusturva 4 opintososiaaliset asiat 5 opintojen suunnittelu 6 opiskelutekniikka, tietopalvelut sekä kirjaston käyttö. Ajankohta: 1. vuosi slk. Vastaava laitos: Informaatiotieteiden tiedekunta. KIELIOPINNOT Language Studies Kirjallinen ja suullinen viestintä 3 ov K1 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov K2 Vieraat kielet 4 ov K3 Sisältö: Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiudet ainakin yhdessä kielessä ymmärtää filosofista tekstiä. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. FILOSOFIAN OPINNOT Studies in Philosophy Opintojaksoista vastaavat opettajat (tenttien vastaanottajat) ilmoitetaan filosofian ilmoitustaululla. PERUSOPINNOT Introductory Studies Johdatus filosofiaan 2 ov P1 Introduction to Philosophy Tavoite: Perehdyttää filosofian peruskäsitteisiin ja -ongelmiin sekä filosofiseen ajatteluun esittämällä filosofian keskeiset alueet, tärkeimmät probleemat ja näistä esitetyt kannanotot. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista vaihtoehdoista: a. Määttänen: Filosofia, johdatus peruskysymyksiin; ja Sajama: Arkipäivän filosofiaa tai b. Cornman Lehrer Pappas: Philosophical Problems and Arguments. An Introduction (luvut 1 5), 3. uudistettu painos. Johdatus filosofian historiaan 2 ov P2 Introduction to History of Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva länsimaisen filosofian historiasta. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista: a. Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle b. Marias: History of Philosophy. Johdatus logiikkaan 3 ov P3 Introduction to Logic Tavoite: Logiikan peruskäsitteiden (kuten formaalikieli sekä looginen totuus ja seuraus) ja perusajattelutapojen ymmärtäminen. Perehtyminen lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan. Vaadittavat suoritukset: Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus: a. Rantala Virtanen: Logiikan peruskurssi, Tampere 2002 tai b. Allwood Andersson Dahl: Logiikka ja kieli tai c. Suppes: Introduction to Logic (johdanto ja luvut 1 6). Johdatus tietoteoriaan 2 ov P4 Introduction to Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista: a. Lammenranta: Tietoteoria tai b. Dancy: Introduction to Contemporary Epistemology. 19

20 Filosofia Johdatus tieteenfilosofiaan ja metodologiaan 2 ov P5 Introduction to Philosophy of Science Tavoite: Johdattaa tieteelliseen ajatteluun ja tieteen yleiseen metodologiaan sekä eri tieteiden teoreettisia ja metodisia ongelmia koskeviin kysymyksiin; yleisesitys tieteenfilosofian perusteista. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kaksi seuraavista: a. Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan b. Chalmers: What is This Thing Called Science c. Ladyman: Understanding Philosophy of Science. Johdatus nykyajan filosofiaan 2 ov P6 Introduction to Contemporary Philosophy Tavoite: Tutustuttaa nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista vaihtoehdoista: a. Niiniluoto Saarinen: Nykyajan filosofia b. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli; ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy yhdessä. Johdatus etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja estetiikkaan 2 ov P7 Introduction to Ethics, Social Philosophy, and Aesthetics Tavoite: Antaa yleiskuva etiikasta, yhteiskuntafilosofiasta ja estetiikasta. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus. Kaksi seuraavista: a. Pietarinen Poutanen: Etiikan teorioita; tai Frankena: Ethics b. Berger Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (on englanniksi) c. Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä (on englanniksi). AINEOPINNOT Intermediate Studies Aineopintojen opintokokonaisuudet ovat: teoreettinen filosofia, estetiikka ja taiteen filosofia sekä käytännöllinen filosofia. Teoreettisen filosofian opintokokonaisuuden sisällä opiskelija voi halutessaan painottaa logiikan opintojaan. Aineopinnot koostuvat opintojaksoista A1 A7 ja vähintään neljästä vapaasti valittavasta filosofian aineopintotasoisesta opintoviikosta. Opiskelija voi seurata aineopinnoissaan systemaattisesti yhtä opintokokonaisuutta tai hän voi valita opintonsa niin, että hän suorittaa opintojaksot A1 A7 valiten ne vapaasti eri opintokokonaisuuksista. Tämän lisäksi aineopintoihin kuuluu vähintään 4 vapaasti valittavaa opintoviikkoa, jotka opiskelija voi suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla, esseillä tai kirjatenteillä. Aineopinnot sisältävät yhteensä 20 opintoviikkoa. Opintokokonaisuudet ja niiden rakenne käyvät ilmi seuraavasta kaaviosta. 20

21 Filosofia A1 2 ov A2 2 ov A3 2 ov A4 2 ov A5 3 ov A6 3 ov A7 2 ov Teoreettinen filosofia Estetiikka ja taiteen filosofia Käytännöllinen filosofia a. Filosofian historia Estetiikan ja taiteen Filosofian historia b. Logiikan historia filosofian historia a. Filosofian klassikot Estetiikan ja taiteen b. Logiikan ja filosofian klassikot kielifilosofian klassikot a. Metafysiikka ja Taiteen ontologia ontologia b. Mielen ja kognition filosofia Tietoteoria Havainnon filosofia Moraali- ja yhteiskuntateoria Käytännöllisen filosofian klassikot Käytännöllisen filosofian nykyongelmia Tieteenfilosofia Tulkinnan filosofia Yhteiskuntatieteiden filosofia Logiikka ja argumentoinnin taito Semiotiikan perusteet Logiikka ja argumentoinnin taito Proseminaari Proseminaari Proseminaari TEOREETTINEN FILOSOFIA Theoretical Philosophy Filosofian historia 2 ov A1 History of Philosophy Tavoite: Perehdyttää laajemmin länsimaisen filosofian keskeiseen historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Korkman Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja b. Nordin: Filosofian historia. Edeltävät opinnot: P1, P2. Tai Logiikan historia 2 ov A1 History of Logic Tavoite: Antaa yleiskuva logiikan historiallisesta kehityksestä. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, sopimuksen mukaan osia teoksista: a. Kneale Kneale: The Development of Logic tai b. Bochenski: Formale Logik. Edeltävät opinnot: P1 P3. Filosofian klassikot 2 ov A2 Classics in Philosophy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. Tai Logiikan ja kielifilosofian klassikot 2 ov A2 Classics in Logic and in Philosophy of Language Tavoite: Perehdyttää merkittävien loogikkojen, logiikan filosofien ja kielifilosofien teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teosten valinnasta sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. Metafysiikka ja ontologia 2 ov A3 Metaphysics and Ontology Tavoite: Perehdyttää metafysiikan ja ontologian historiaan ja niiden nykyiseen tutkimukseen. 21

22 Filosofia Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Loux: Metaphysics tai b. Marx: Heidegger and the Tradition (on saksaksi). Edeltävät opinnot: P1 P4. Tai Mielen ja kognition filosofia 2 ov A3 Philosophy of Mind and Cognition Tavoite: Antaa yleiskuva mielen ja kognition filosofiasta sekä kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen filosofisista perusteista ja tutkimusalueesta. Suoritustapa: Luentoja tai: a. Saariluoma Kamppinen Hautamäki (toim.): Moderni kognitiotiede b. Bechtel: Philosophy of Mind b. Searle: Minds, Brains and Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Katso myös kognitiotieteen opinnot Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelmasta. Tietoteoria 2 ov A4 Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää laajemmin nykyiseen tietoteoriaan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Goldman: Epistemology and Cognition b. Pollock and Cruz: Contemporary Theories of Knowledge. Edeltävät opinnot: P1 P5. Tieteenfilosofia 3 ov A5 Philosophy of Science Tavoite: Antaa monipuolinen ja syvennetty kuva yleisen tieteenfilosofian ongelmista. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta: Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen (ei lukua III.2) ja toinen seuraavista: a. Giere: Explaining Science b. Bird: Philosophy of Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. Logiikka ja argumentoinnin taito 3 ov A6 Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai yksi seuraavista: a. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan, osa 1: perusteet b. Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan c. Bradley Swartz: Possible Worlds d. Engel: The Norm of Truth e. Fogelin: Understanding Arguments f. Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic g. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III h. Loux: The Possible and the Actual. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Proseminaari 2 ov A7 Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Tavoite: Perehdyttää filosofian erityiskysymyksiin ja eri osa-alueisiin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja, kirjallisuutta tai seminaarityöskentelyä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi seuraavat aiheet: jokin filosofian suunta (esim. analyyttinen filosofia, fenomenologia, dialektiikka, hermeneutiikka), erityisalan filosofiset ongelmat (esim. matematiikan filosofia, logiikan filosofia, taiteen filosofia, tieteenfilosofia, tieteentutkimus, yhteiskuntafilosofia, ympäristöfilosofia, oikeusfilosofia, kielifilosofia, fysiikan filosofia, historianfilosofia, uskonnonfilosofia, feministinen filosofia, liikunnan filosofia, kasvatusfilosofia, retoriikka), filosofian historian erityiskysymykset (esim. jokin aikakausi, jonkin osaalueen historia), muiden kulttuurien filosofiat, etiikka, kulttuurifilosofia, mielen filosofia, tekoälyn filosofia, filosofinen este- 22

23 Filosofia tiikka, semiotiikka, logiikka. Huomaa, että tässä on esitetty vain esimerkkejä mahdollisista aiheista. Kirjallisuudesta, luennoista ja opintoviikkojen määrästä on sovittava filosofian professorin kanssa. ESTETIIKKA JA TAITEEN FILOSOFIA Aesthetics and Philosophy of Art Estetiikan ja taiteen filosofian historia 2 ov A1 History of Aesthetics and Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää estetiikan ja taiteen filosofian perusongelmiin ja antaa yleiskuva estetiikan ja taiteen filosofian historiallisesta kehityksestä. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, toinen seuraavista: a. Beardsley: Aesthetics from Classical Greece to the Present tai b. Kivy (ed.): Essays on the History of Aesthetics. Edeltävät opinnot: P1 ja P2. Estetiikan ja taiteen filosofian klassikot 2 ov A2 Classics in Aesthetics and in Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. Taiteen ontologia 2 ov A3 Ontology of Art Tavoite: Perehdyttää taideteoksen luonteesta käytyyn keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi seuraavista a. Ingarden: Selected Papers in Aesthetics b. Danto: The Transfiguration of the Commonplace c. Margolis: Art and Philosophy (s.1 103) d. Haapala: What is a Work of Literature? e. Wolterstorff: Works and Worlds of Art (s.1 105) f. Goodman: Languages of Art. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. Havainnon filosofia 2 ov A4 Philosophy of Perception Tavoite: Antaa yleiskuva havaintoa koskevien tarkastelujen merkityksestä estetiikassa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, yksi seuraavista: a. Arnheim: Visual Thinking b. Gombrich: Art and Illusion c. Johnson Smith (eds.): The Merleau- Ponty Aesthetics Reader. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. Tulkinnan filosofia 3 ov A5 Philosophy of Interpretation Tavoite: Tutustuttaa tulkinnan yleiseen teoriaan ja taiteen tulkinnan filosofiaan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi seuraavista: a. Kusch: Ymmärtämisen haaste b. Bleicher: Contemporary Hermeneutics c. Grondin: Introduction to Philosophical Hermeneutics d. Ricoeur: Tulkinnan teoria. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. Semiotiikan perusteet 3 ov A6 Foundations of Semiotics Tavoite: Perehdyttää semiotiikan teoriaan ja metodeihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kaksi seuraavista: a. Barthes: Elements of Semiology b. Eco: Semiotics and the Philosophy of Language c. Langer: Philosophy in a New Key d. Tejera: Semiotics from Peirce to Barthes e. Sebeok: Signs: an Introduction to Semiotics f. Deely: Basics of Semiotics. Edeltävät opinnot: P1, P3, P4. Proseminaari 2 ov A7 Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. 23

24 Filosofia Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Katso teoreettinen filosofia. KÄYTÄNNÖLLINEN FILOSOFIA Moral and Social Philosophy Filosofian historia 2 ov A1 History of Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva käytännöllisen filosofian historiasta. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, esim. Korkman Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja tai Svante Nordin: Filosofian historia. Edeltävät opinnot: P1, P2. Käytännöllisen filosofian klassikot 2 ov A2 Classics of Moral and Social Philosophy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. Käytännöllisen filosofian nykyongelmia 2 ov A3 Problems in Contemporary Moral and Social Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva käytännöllisen filosofian nykyongelmista. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi seuraavista: a. Habermas: Järki ja kommunikaatio, 2. uudistettu painos 1994 b. Taylor: Autenttisuuden etiikka (on englanniksi) c. Bourdieu: Järjen käytännöllisyys d. Lloyd: Miehinen järki (on englanniksi). Edeltävät opinnot: P1, P2. Moraali- ja yhteiskuntateoria 2 ov A4 Moral Philosophy and Social Theory Tavoite: Tutustuttaa yleiseen moraali- ja yhteiskuntateoriaan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria (on englanniksi) b. MacIntyre: After Virtue. Edeltävät opinnot: P1, P2, P4. Yhteiskuntatieteiden filosofia 3 ov A5 Philosophical Foundations of the Social Sciences Tavoite: Johdattaa yhteiskunnan tutkimisen tietoteoreettisiin ja tieteenfilosofisiin perusteisiin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kaksi seuraavista: a. Kincaid: Philosophical Foundations of Social Sciences ja yksi seuraavista: b. Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences c. Bernstein: Beyond Objectism and Relativism d. von Wright: Explanation and Understanding e. Fay: Contemporary Philosophy of Social Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. Logiikka ja argumentoinnin taito 3 ov A6 Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai yksi seuraavista: a. Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan b. Bradley Swartz: Possible Worlds c. Engel: The Norm of Truth d. Fogelin: Understanding Arguments e. Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic f. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III g. Loux: The Possible and the Actual h. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan, osa 1: perusteet. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Proseminaari 2 ov A7 Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot. 24